Elämänkatsomustieto

Opetussuunnitelman perusteet

Elämänkatsomustiedon arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin ja argumentaatioon sekä oppilaiden monimuotoisten tuotosten tarkasteluun. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita, kuten kysymysten muodostamista, perusteluiden rakentamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta käytetään arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona elämänkatsomustiedon opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena vuosiluokilla 7, 8 tai 9 paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetyn ja kuvatun tuntijaon mukaisesti. Päättöarviointi kuvaa sitä, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut elämänkatsomustiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt elämänkatsomustiedon tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle 7, 8 tai 9 yksittäinen tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Päättöarvosana on elämänkatsomustiedon tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi. Oppilas on saavuttanut oppimäärän tavoitteet tietyn arvosanan mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy elämänkatsomustiedon päättöarviointiin ja siitä muodostettavaan päättöarvosanaan.

Elämänkatsomustiedon arvioinnissa painotetaan sitä, että oppiaineessa edistetään oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää ja korostetaan oppilaiden kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa. Elämänkatsomustiedossa tuetaan oppilaan itsenäisen ajattelun ja argumentaation kehitystä ja avointa pohdiskelemista. Kehitys on koko yläkoulun kestävä jatkumo, mikä otetaan huomioon päättöarviointia annettaessa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Arvioinnin kriteerit:

Vuosiluokka 7

T1 Oppilas tuntee katsomuksellisia käsitteitä ja käyttää niitä. Oppilas ymmärtää katsomuksellisten käsitteiden keskinäisen riippuvuuden.

T2 Oppilas tuntee maailmanperintöohjelman merkityksen ja osaa nimetä kohteita sekä hankkia tietoa kulttuureista ja katsomuksista.

T3 Oppilas perehtyy kriittisen tiedonhankinnan menetelmiin maailmankatsomuksista ja eri kulttuureista. Oppilas tuntee ja arvostaa omia kulttuurisia ja kielellisiä lähtökohtiaan.

Vuosiluokka 8

T4 Oppilas selittää uskonnollisen ajattelun luonnetta ja arvioi katsomusvapauden ja yhdenvertaisuuden toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa. Oppilas suhtautuu rakentavasti erilaisiin maailmankatsomuksiin.

T5 Oppilas antaa esimerkkejä katsomusvapaudesta ihmisoikeutena ja joistakin katsomusvapauden turvaamisen mekanismeista sekä niiden puutteista erilaisissa tilanteissa. Oppilas suhtautuu luottavaisesti muita ihmisryhmiä kohtaan kouluyhteisössä ja sen ulkopuolella.

T8 Oppilas käyttää eettistä käsitteistöä sekä tulkitsee ja soveltaa sitä.

T10 Oppilas nimeää tärkeimmät ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät käsitteet ja perustelee ihmisoikeuksien merkitystä.

Vuosiluokka 9

T6 Oppilas kuvaa erilaisten ihmisten katsomuksellisten valintojen taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita. Oppilas pyrkii analysoimaan katsomuksellisia valintoja sekä yksilön että yhteisön näkökulmasta.

T7 Oppilas kuvaa monimuotoisuutta ja antaa esimerkkejä ihmisten yhdenvertaisesta kohtelusta.

T9 Oppilas nimeää keskeisiä luonnon ja yhteiskunnan kestävään tulevaisuuteen liittyviä piirteitä ja tarkastelee kestävän elämäntavan merkitystä tulevaisuudelle. Oppilas tuntee keinoja vaikuttaa paikallisesti ja globaalisti.

Tavoitteet

Tavoite	Arvioinnin kohde	Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi
T1 ohjata oppilasta tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään katsomuksellisia käsitteitä Paikallinen tarkennus Ohjataan oppilasta ymmärtämään maailmankuvan, -katsomuksen ja elämänkatsomuksen väliset erot. Kannustetaan oppilasta pohtimaan maailmankuvaansa ja siihen vaikuttavia osatekijöitä. Ohjataan oppilasta ymmärtämään hänen olevan vahvasti sidoksissa ympäröivään maailmaan, kulttuuriperintöön ja elävän vuorovaikutuksessa muiden ihmisten kanssa. Oppilasta ohjataan erittelemään suomalaisen ja venäläisen kulttuurin eroja ja yhtäläisyyksiä. Oppilasta rohkaistaan suunnittelemaan ja arvioimaan omaa työskentelyään sekä jakamaan omia ajatuksiaan ryhmässä sekä teknologian välityksellä. Arvioinnin kohde ja kriteerit: Käsitteiden hallinta ja soveltaminen Oppilas tuntee katsomuksellisia käsitteitä ja käyttää niitä. Oppilas ymmärtää katsomuksellisten käsitteiden keskinäisen riippuvuuden. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään katsomuksellisia käsitteitä.	Käsitteiden hallinta ja soveltaminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas tunnistaa, ymmärtää ja osaa soveltaa katsomuksellisia käsitteitä omassa katsomuksellisessa ajattelussaan ja tuotoksissaan. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas ymmärtää maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet, tunnistaa niiden välisiä suhteita ja osaa käyttää niitä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas osaa kuvata maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa joitakin katsomuksellisia käsitteitä (kuten elämänkatsomus, uskonto, uskonnottomuus).
T2 ohjata oppilasta tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja katsomuksiin ja perehtymään Unescon maailmanperintöohjelmaan Paikallinen tarkennus Oppilaalle tarjotaan mahdollisuuksia hankkia tietoa erilaisista kulttuureista ja katsomuksista, joista hän kertoo. Oppilas osallistuu keskusteluun katsomuksellisista kysymyksistä ja näin rakentaa omaa identiteettiään. Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen opettaa dialogin taitoja. Oppilasta ohjataan huomaamaan myös, miten uskonnot, kulttuurit ja katsomukset vaikuttavat arjessa ja yhteiskunnassa. Oppilas harjaantuu kriittisessä ja kulttuurisessa lukutaidossa ja osallistuu erilaisiin kulttuuritapahtumiin. Oppilasta ohjataan tutustumaan maailmanperintöohjelmaan erityisesti Suomen ja Venäjän osalta. Arvioinnin kohde ja kriteerit: Kulttuurien ja katsomusten tunteminen Oppilas tuntee maailmanperintöohjelman merkityksen ja osaa nimetä kohteita sekä hankkia tietoa kulttuureista ja katsomuksista. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas rakentaa yleissivistystä erilaisista kulttuureista ja katsomuksista ja Unescon maailmanperintöohjelmasta.	Kulttuurien ja katsomusten tunteminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas ymmärtää kulttuurista ja katsomuksellista moninaisuutta sekä osaa suhteuttaa omaa kulttuurista ja katsomuksellista asemaansa maailman kulttuureissa ja perinnössä. Oppilas osaa kuvailla Unescon maailmanperintöohjelman lähtökohtia ja nimetä useimmat kotimaiset ja joitain ulkomaisia maailmanperintökohteita. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas osaa hankkia tietoa erilaisista kulttuureista ja katsomuksista. Oppilas osaa kertoa Unescon maailmanperintöohjelman lähtökohdista ja nimetä joitain maailmanperintökohteita. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas osaa kuvata kahta eri kulttuuria tai katsomusta sekä tunnistaa näiden yhtäläisyyksiä ja eroja. Oppilas osaa kertoa joistain Unescon maailmanperintöohjelman piirteistä ja nimetä joitain maailmanperintökohteita. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas osaa nimetä vähintään yhden kulttuurin perustekijän (kuten pukeutuminen, kieli, ruoka, juhlat, elinkeino, toimeentulo, teknologia) ja yhden Unescon maailmanperintökohteen.
T3 ohjata oppilasta tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia katsomuksia, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutkimuksen roolia katsomusten arvioinnissa Paikallinen tarkennus Oppilasta ohjataan perehtymään erilaisiin maailmankuviin ja maailmankatsomuksiin sekä tuntemaan keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien piirteitä ja niiden kehityskulkuja. Oppilasta ohjataan hankkimaan tietoja katsomuksista ja suhtautumaan niihin kriittisesti ja näin omaksumaan lähtökohtia tieteelliseen ajatteluun. Rohkaistaan oppilasta toimimaan joustavasti eri ympäristöissä. Arvioinnin kohde ja kriteerit: Erilaisten katsomusten tunteminen ja vertailu Oppilas perehtyy kriittisen tiedonhankinnan menetelmiin maailmankatsomuksista ja eri kulttuureista. Oppilas tuntee ja arvostaa omia kulttuurisia ja kielellisiä lähtökohtiaan. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii tuntemaan erilaisia katsomuksia, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutkimuksen roolia katsomusten arvioinnissa.	Erilaisten katsomusten tunteminen ja vertailu	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas ymmärtää keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien tärkeimpiä piirteitä ja kehityskulkuja, erityisesti seemiläisen monoteismin ja sekulaarin humanismin historiallisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaiheita. Oppilas osaa selittää, miten katsomuksia voi tarkastella tutkivasti ja tieteellisesti. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien tärkeimpiä piirteitä ja kehityskulkuja, erityisesti seemiläisen monoteismin ja sekulaarin humanismin historiallisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaiheita. Oppilas osaa kertoa, miten katsomuksia voi tarkastella tutkivasti ja tieteellisesti. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas osaa nimetä seemiläisen monoteismin ja sekulaarin humanismin keskeisiä piirteitä. Oppilas tietää, että katsomuksellisia kysymyksiä voi lähestyä tieteellisesti. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas osaa nimetä vähintään kaksi erilaista katsomusta (kuten kristinusko, marxismi ja veganismi).

Sisällöt

S1 Katsomus ja kulttuuri

Opetussuunnitelman perusteet

Perehdytään maailmankuvan ja maailmankatsomuksen käsitteisiin. Käydään oppilaan elämänkatsomuksen ja identiteetin rakentamista tukevia keskusteluja. Perehdytään Unescon suojelemaan maailman kulttuuri- ja luonnonperintöön ja seurataan kulttuurin ilmenemistä muun muassa mediassa ja taiteessa. Perehdytään teistisiin ja ateistisiin katsomuksiin nykymaailmassa, esimerkiksi sekulaariin humanismiin, kristinuskoon ja islamiin. Tutustutaan valittuihin katsomusten historian ja niiden kohtaamisen käänteisiin sekä arvioidaan katsomusvapauden ja yhdenvertaisuuden toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa.

ePerusteet