Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Formatiivinen arviointi

Summatiivinen arviointi

Arvioinnin yleiset periaatteet

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt arvioinnin linjaukset on siirretty Suomalais-venäläisen koulun opetussuunnitelmaan sellaisenaan noudatettaviksi. Myös valtakunnalliset arviointikriteerit 6. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit on siirretty perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan noudatettaviksi.

Sanallisen arvion ja numeroarvosanan antaminen todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa:

Suomalais-venäläisessä koulussa oppilaalle annetaan lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä jokaisella vuosiluokalla lukuun ottamatta vuosiluokkaa 9, jolloin oppilas saa päättötodistuksen. 1-2-vuosiluokilla lukuvuositodistukseen merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja sanallinen arvio oppiaineista suomen kieli, venäjän kieli ja matematiikka ja vuosiluokilla 3–8 numeroarvosana kaikista oppiaineista siitä, missä määri oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet lukuvuoden aikana.

Lukuvuositodistus on päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle. Kun todistuksessa käytetään numeroarvosanaa, todistukseen merkitään myös arviointiasteikko. Sanallisistakin arvioista tulee käydä ilmi, onko oppilas suoriutunut hyväksytysti lukuvuoden opinnoista kussakin opinto-ohjelmaansa kuuluvassa oppiaineessa. Lukuvuositodistuksissa ja välitodistuksissa luokilla 3–9 käyttäytymisen numeroarvosana merkitään todistukseen. Kun käyttäytymisestä kirjoitetaan sanallinen arvio, se annetaan todistuksen liitteenä.

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Työskentelyn arviointi

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet: Suomalais-venäläisessä koulussa vuosiluokilla 1 - 2 käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti lukuvuositodistuksen liitteenä. Käyttäytymisen osa-alueita arvioidaan seuraavan asteikon mukaan: E erinomainen H hyvä MH melko hyvä T tyydyttävä V välttävä.

Muilla luokilla 3 - 9 oppilas saa käyttäytymisestään numeroarvosanan seuraavasti:

10 (erinomainen)

-Käyttäytyminen on esimerkillistä. Oppilas edistää aktiivisesti omalla toiminnallaan hyvää käyttäytymistä.

- Edistää aktiivisesti työrauhaa ja myönteistä ilmapiiriä.

- Käyttäytyy kohteliaasti ja ystävällisesti.

- On vastuuntuntoinen ja avulias.

- Hyväksyy erilaisuutta ja toimii kaikkia kohtaan tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti.

- Arvostaa omaa ja muiden työtä. - Noudattaa koulun sääntöjä esimerkillisesti.

- Suhtautuu vastuullisesti koulutyöhön ja -ympäristöön.

9 (kiitettävä)

Käyttäytyminen on kiitettävää.

- Oppilas on saavuttanut kiitettävästi käyttäytymisen tavoitteet.

-Oppilaan käytös on lähes aina kohteliasta ja ystävällistä.

- On vastuuntuntoinen ja yhteistyöhaluinen.

- Hyväksyy erilaisuutta ja suhtautuu toisiin myönteisesti

-Arvostaa omaa ja muiden työtä

. - Oppilas suhtautu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön ja

- -Suhtautuu vastuullisesti koulutyöhön ja -ympäristöön.

8 (hyvä)

Käyttäytyminen on hyvää

-Oppilas suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteidöön ja yhteiseen omaisuuteen yleensä myönteisesti.

- Hänen käytökseensä on jouduttu mahdollisesti puuttumaan satunnaisesti.

- Arvostaa omaa ja muiden työtä.

- Suhtautuu toisiin myönteisesti.

-Pyrkii noudattaman yhteisiä sääntöjä.

- Korjaa käyttäytymistään huomautettaessa. -

7 (tyydyttävä) -

Käyttäytyminen on tyydyttävää.

- Oppilas suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön ja yhteiseen omaisuuteen vaihtelevasti.

- Hän häiritsee usein opiskelua eikä noudata aina koulun järjestyssääntöjä.

- Hänen käytökseensä on jouduttu puuttumaan puhuttelemalla ja/tai muilla toimenpiteillä.

- Käytös muita kohtaan on vaihtelevaa.

- Ei aina noudata yhteisiä sääntöjä.

- Suhtautuu ajoittain välinpitämättömästi ympäristöön.

- Ei aina arvosta omaa ja toisten työtä.

- Pyrkii korjaamaan käyttäytymistään huomautettaessa. -

6 (kohtalainen) -

Käyttäytyminen on huonoa.

- Oppilas on saavuttanut kohtalaisesti käyttäytymisen tavoitteet.

- Hän suhtautuu koulunkäyntiin, kouluyhteisöön tai yhteiseen omaisuuteen kielteisesti.

- Hän häiritsee opiskelua ja rikkoo järjestyssääntöjä.

- Hänen käytöksensä on epäasiallista ja loukkaavaa. Hänen käytökseensä on puututtu usein kurinpidollisin toimin. -

- On ajoittain epäystävällinen ja epäkohtelias muita kohtaan.

- Suhtautuu koulunkäyntiin ajoittain kielteisesti. -

- Rikkoo ajoittain koulun sääntöjä.

5 (välttävä) -

Käyttäytyminen on erittäin huonoa.

- Oppilas on saavuttanut välttävästi käyttäytymisen tavoitteet.

- Hän rikkoo koulun järjestyssääntöjä jatkuvasti ja tietoisesti.

- Hänen käytöksensä on erittäin epäasiallista ja loukkaavaa.

- Hänen käytökseensä on puututtu erittäin usein kurinpidollisin toimin. Oppilas tarvitsee valvontaa selviytyäkseen koulutyöstä.

- Käyttäytyy muita kohtaan kielteisesti ja epäkunnioittavasti.

’ - Rikkoo tietoisesti koulun sääntöjä.

- On täysin piittaamaton koulutyöskentelystä

- Ei välitä ympäristöstä.

-4 (heikko)

- Oppilas ei ole koulun kurinpitokeinoin ojennettavissa ja on vaaraksi - kouluyhteisölle.

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa:

Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti hyväksytty- merkinnällä. Suomalais-venäläisessä koulussa yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa osoitettu osaaminen voi korottaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa. Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun oppiaineen koko oppimäärä, sisältäen myös mahdolliset valinnaiset kurssit, on opiskeltu.

Perusopetuksen päättöarviointi

Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt oppiaineen oppimäärän tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle 7, 8 tai 9 yksittäinen tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Niiden oppiaineiden tavoitteiden, joiden osalta osaaminen on osoitettu vuosiluokilla 7 ja 8, arviointi otetaan huomioon päättöarviointia tehtäessä. Näihin tavoitteisiin perustuva osaamisen taso tulee arvioida käyttäen päättöarvioinnin kriteereitä. Suomalais-venäläisessä koulussa perusopetuksen päättöarvosanan muodostamisessa otetaan erityisesti huomioon 8. ja 9. vuosiluokilla osoitettu osaaminen siten, että painotus on oppilaan osaamisessa 9. vuosiluokan päättyessä.

Päättöarvosanan muodostaminen

Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi

Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa

Jos oppilas on opiskellut kaksikielisessä opetuksessa, päättötodistukseen merkitään oppilaan opiskelema kohde- tai kielikylpykieli.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon numeroarvosana merkitään päättötodistukseen muodossa ”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä sitä, kumpaa oppiainetta oppilas on opiskellut. Oppilaan opiskelemaa uskonnon oppimäärää ei merkitä päättötodistukseen. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa numeroarvosana merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua numeroarvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.

Oppilaan oman äidinkielen opetuksesta mahdollisesti saatua sanallista arviota tai numeroarvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.

Jos oppilas on opiskellut yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarviointia. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja-kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättötodistus on sanallinen. Päättötodistukseen merkitään arvosanat niistä erityisessä tutkinnossa suoritetuista oppiaineista, jotka on suoritettu ennen päättötodistuksen antamista. Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.

Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Vuosiluokilla 7–9 oppilaan opiskelemien yhteisen oppiaineiden ja valinnaisten aineiden laajuus merkitään päättötodistukseen vuosiviikkotunteina.

Jos oppilas on opiskellut kaksikielisessä opetuksessa, päättötodistukseen merkitään oppilaan opiskelema kohde- tai kielikylpykieli.

Oppilaan oman äidinkielen opetuksesta mahdollisesti saatua sanallista arviota tai numeroarvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.

Ne valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”soveltavat valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä sekä arvio joko numeroarvosanana tai merkinnällä ”hyväksytty”. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen joko omassa koulussaan tai koulun vaihdon yhteydessä, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet. Kesken jäänyt valinnaisaine arvioidaan numeroin, mikäli oppilas on ehtinyt suorittaa kyseisestä aineesta vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuisen osuuden. Mikäli osuus on alle kaksi vuosiviikkotuntia, kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle tulee merkintä ”osallistunut”. Kesken jääneestä valinnaisesta aineesta merkitään todistukseen myös oppilaan suorittama tuntimäärä. Uudesta valinnaisesta aineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai sanallinen arvio ”hyväksytty” suoritetusta vuosiviikkotuntimäärästä riippuen.

Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta A2- tai B2- kielestä, arvosana jätetään pois ja päättötodistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja siitä annetaan numeroarvosana. Koulu ei voi muuttaa tai korjata jälkikäteen jo saatuun päättötodistukseen kirjattuja arvosanoja lisänäyttöjen perusteella. Oppilaan on hankittava uusi, erillinen todistus mahdollisesta parantuneesta osaamisesta. Uuden todistuksen voi saada joko osoittamalla osaamisensa erityisessä tutkinnossa23 tai opiskelemalla perusopetuksen lisäopetuksessa tai aikuisten perusopetuksessa.

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Poissaolojen vaikutukset arviointiin

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Todistukset

Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa

Lukuvuositodistus

Välitodistus

Erotodistus

Perusopetuksen päättötodistus

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus

Paikallisesti päätettävät asiat

Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely. Suomalais-venäläisessä koulussa vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. Rehtori tekee hallintopäätöksen oman opinto-ohjelman mukaan etenemisestä. Oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat

Erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat

Suomalais-venäläisessä koulussa on mahdollisuus suorittaa kielitutkintoja venäjän kielessä sekä johtokunnan hyväksymiä muita tutkintoja. Tutkintojen ajankohdasta ja suorittamisesta päätetään erikseen. Painotettu opetus Suomalais-venäläinen koulu järjestää erityistehtävänsä mukaisesti kaksikielistä opetusta, ja oppilaat opiskelevat venäjän kieltä valtakunnallista A1-kielen tuntimäärää enemmän. Opetuksen koulukohtaiset tavoitteet venäjän kielessä ovat siksi korkeammat kuin valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa asetetut tavoitteet. Venäjän kielen tavoitteet on kuvattu tarkemmin oppiaineen opetussuunnitelman yhteydessä.

Oppilaiden yhdenvertaisuuden vuoksi myös kaksikielisessä ja erityisen koulutustehtävän mukaisesti järjestetyssä opetuksessa tulee oppilaiden suoriutumista kuitenkin arvioida kuudennella luokalla ja perusopetuksen päättyessä suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin ja käyttää osaamisen tason määrittämisessä päättöarvioinnin kriteerejä. Laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen osallistumisesta tulee maininta lukuvuositodistukseen ja päättötodistukseen. Päättötodistukseen merkitään oppilaan opiskelemaksi kohdekieleksi venäjä.

Yhteistyö huoltajien kanssa

Suomalais-venäläisessä koulussa käydään vähintään kerran lukuvuodessa luokilla 3–9 kehityskeskustelu, johon osallistuvat oppilas, huoltaja/huoltajat sekä luokanvalvoja. Luokilla 1–2 välitodistuksen korvaa arviointikeskustelu, joka käydään oppilaan, huoltajan/huoltajien ja luokanvalvojan kanssa. Keskustelussa käydään läpi hyvinvointiin, opiskeluun, oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen liittyviä asioita. Lisäksi huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja arviointikäytänteistä. Arviointikeskustelu luokilla 1–2 ja kehityskeskustelut luokilla 3–9 tukevat jatkuvaa havainnointia ja mahdollistavat varhaisen puuttumisen, jos oppiminen jostakin syystä on vaarassa. Ne myös edistävät keskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta. Tehostettua tukea tarvitsevien oppilaiden vanhempiin pidetään yhteyttä Wilman kautta useita kertoja lukuvuoden aikana ja heidät kutsutaan tarpeen mukaan koululle keskustelemaan oppilaan tilanteesta. Koulun tarjoamia tuen muotoja ovat yleinen ja tehostettu tuki. Oppilas voi saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Suomalais-venäläinen koulu ei tarjoa perusopetuslain 642 §17 tarkoittamaa erityistä tukea eikä siihen liittyviä tukipalveluja. Oppilailla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun kasvatustavoitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn.

Arvioinnista tiedottamisen muodot:

Suomalais-venäläisessä koulussa arvioinnin lähtökohta on formatiivisessa eli työskentelyn aikaisessa palautteessa. Oppimisen ja työskentelyn tavoitteet selvitetään opintojakson alussa oppilaille. Oppilas on aktiivinen toimija tavoitteiden asettamisessa ja arvioimisessa yhdessä opettajan kanssa: keskustellaan mitä ja miten opiskellaan, millaisia tavoitteita oppilailla on ja mitä pitäisi vielä oppia, mitä ja miten arvioidaan. Samoin kehitetään oppilaiden itsearviointitaitoja ja vertaispalautteen antamisen taitoja. Tässä vaiheessa kannustava ja rakentava palaute voi olla myös suullista, jota annetaan oppilaille itse tilanteessa, jatkuvasti. Suomalais-venäläisessä koulussa opettajat antavat lukuvuoden aikana kustakin oppilaasta henkilökohtaista palautetta (esimerkiksi Wilman kautta) edellä mainituista seikoista. Luokanvalvoja käy palautteen läpi keskustellen jokaisen oppilaan kanssa oppimiskeskustelussa tai arviointikeskustelussa. Näissä keskusteluissa käydään läpi myös oppilaan omat tavoitteet ja niiden toteutuminen sekä kannustetaan eteenpäin.

ePerusteet