Suomen kieli ja kirjallisuus

Opetussuunnitelman perusteet

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Yhteisen pohdinnan sekä palautteen antamisen ja saamisen avulla opettaja ohjaa niin koko opetusryhmän kuin yksittäisen oppilaan oppimista ja edistymistä. Vuosiluokilla 1–2 oppimisen arvioinnin päätehtävänä on tukea ja edistää oppilaiden kielellistä kehitystä kaikilla tavoitealueilla. Opettaja pyrkii saamaan kokonaiskuvan kunkin oppilaan kielellisestä kehityksen edistymisestä. Arviointiin perustuvan palautteen kautta oppilaat saavat tietoa kielitaitonsa vahvuuksista sekä edistymisestään opiskelemansa kielen oppijana. Oppilaat saavat myös monipuolisesti palautetta siitä, miten he ymmärtävät ja käyttävät kieltä, ilmaisevat itseään, osallistuvat yhteiseen keskusteluun sekä tuottavat ja tulkitsevat tekstejä. Laadukas ja kannustava palaute osaamisen eri alueilta on tärkeää. Se auttaa oppilaita huomaamaan onnistumisiaan ja edistymistään sekä motivoi suuntaamaan työskentelyään kielellisen kehityksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointi tuottaa tietoa myös opetuksen suunnittelua varten sekä auttaa havaitsemaan mahdollisia tuen tarpeita oppilaiden kielellisessä kehityksessä.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimäärissä ovat

  • edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa, sana- ja käsitevarannon karttuminen
  • edistyminen lukutaidossa sekä tekstien ymmärtämisessä ja lukemisen harrastamisessa
  • edistyminen tekstin tuottamisessa, erityisesti käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen kehittyminen
  • edistyminen kielen ja kulttuurin ymmärtämisessä, erityisesti havaintojen tekeminen sanojen merkityksestä ja arjen kielenkäyttötilanteista.

Paikallinen opetussuunnitelma

Arviointi on jatkuvaa, rakentavaa, monipuolista ja oppilasta kannustavaa. Oppilasta ohjataan hyödyntämään itsearviointia ja ottamaan vastaan palautetta sekä kannustetaan antamaan palautetta toisten työskentelystä rakentavasti (vertaisarviointi). Oppilaalle annetaan mahdollisuus näyttää osaamisensa sekä suullisesti että kirjallisesti.

Arvioinnin kriteerit

Vuosiluokka 1:

T1: Oppilas kuuntelee tarkasti, odottaa vuoroaan ja ilmaisee itseään muut ryhmän jäsenet huomioiden.

T3: Oppilas ilmaisee itseään selkeästi ja tarkoituksenmukaisesti, niin että hän ymmärtää kulloisenkin roolinsa.

T5: Oppilas hallitsee kielen peruskäsitteet, osaa lukea mekaanisesti lyhyitä tekstejä ja ymmärtää lukemaansa.

T9: Oppilas kertoo mielipiteistään, kokemuksistaan, havainnoistaan ja ajatuksistaan. Oppilas tuottaa tekstiä yksin tai ryhmässä.

T11: Oppilas kirjoittaa isoja ja pieniä tekstauskirjaimia ja hallitsee näppäintaitojen alkeet. Oppilas hallitsee oikeinkirjoituksen perusasioita (sanaväli, tavutus, virke ja sen lopetusmerkit, iso alkukirjain virkkeen alussa ja tutuissa erisnimissä).

T12: Oppilas tekee havaintoja eri puhetavoista ja kielistä koulussa ja vapaa-ajalla. Oppilas pohtii sanojen ja sanontojen merkitystä. Hän ymmärtää oman kielenkäyttönsä vaikutuksen muiden ihmisten käytökseen. Oppilas leikittelee loruillen, runoja lausuen ja sanoilla.

T13: Oppilas harrastaa lukemista ja käyttää kirjaston tarjoamia palveluita.

T14: Oppilas kuuntelee ja lukee monipuolista lastenkirjallisuutta ja pystyy kertomaan sen merkityksestä itselleen. Oppilas osallistuu aktiivisesti luokan kanssa tehtävien esitysten valmisteluun ja esiintyy esim. koulun juhlissa. Oppilas tuntee hiukan lastenkulttuurin eri muotoja ja on käynyt esimerkiksi teatterissa tai museossa.

Vuosiluokka 2:

T1: Oppilas ottaa aktiivisesti osaa luokka- ja kouluyhteisönsä toimintaan. Hän osaa kuunnella muita tarkkaavaisesti ja kunnioittaa heitä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tasavertaisina kumppaneina. Osaa antaa ja ottaa vastaan kritiikkiä rakentavasti.

T2: Oppilas käyttää kieltä monipuolisesti, esim. tietää synonyymejä. Hän erottaa sadun todesta. Oppilas osallistuu aktiivisesti ryhmäviestintätilanteisiin ja osaa perustella kantansa.

T3: Oppilas osallistuu rohkeasti ja pelotta luokan kanssa yhdessä tehtyihin esityksiin, joiden pohjana voivat olla esim. sadut ja tarinat.

T4: Oppilas tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa viestijänä ja kehittää itseään viestijänä.

T5: Oppilas hallitsee lukemiseen liittyvät peuskäsitteet. Hänen mekaaninen lukutaitonsa on sujuvaa ja tekstin ymmärtämisen taidot kehittyvät. Oppilas osaa rytmittää lukemaansa ja arvioida ymmärtämistään.

T6: Oppilas valitsee luettavakseen monipuolisia tekstejä. Hän oivaltaa, että eri tekstityypit eroavat sanastoltaan ja rakenteiltaan (fakta / fiktio). Oppilas osaa sanoa saman asian synonyymejä käyttäen, löytää sanoille vastakohtia ja osaa luokitella sanoja ylä -ja alakäsitteiksi sekä tietää sananjohtamisen alkeet.

T7: Oppilas osaa etsiä tietoa eri lähteistä ja esittää sen valitsemassaan muodossa.

T8: Oppilas on kiinnostunut lukemaan monipuolisesti erilaista kirjallisuutta ja jakaa lukukokemuksen mielellään muiden kanssa joko keskustellen tai muuten. Oppilas osaa etsiä itseään kiinnostavaa kirjallisuutta kirjastosta tai mediasta.

T9: Oppilas kertoo mielipiteistään, kokemuksistaan, havainnoistaan ja ajatuksistaan. Oppilas tuottaa tekstiä yksin tai ryhmässä.

T10: Oppilas osaa tuottaa yksinkertaisia kertovia ja kuvaavia tekstejä myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen. Oppilas tarkkailee ympäristöään moniaistisesti ja hyödyntää havaintojaan tekstejä tuottaessaan.

T11: Oppilas osaa kirjoittaa noudattaen oikeita kirjainmuotoja ja kirjoituspaikkoja. Kirjoittaminen on jo automatisoitunut. Hän osaa myös näppäintaitojen alkeet. Tekstien rakenteiden tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen omissa teksteissä. Perusoikeinkirjoitussääntöjen käyttäminen pääsääntöisesti omissa teksteissä.

T13: Oppilas harrastaa lukemista ja käyttää kirjaston tarjoamia palveluita.

T14: Oppilas kuuntelee ja lukee monipuolista lastenkirjallisuutta ja pystyy kertomaan sen merkityksestä itselleen. Oppilas osallistuu aktiivisesti luokan kanssa tehtävien esitysten valmisteluun ja esiintyy esim. koulun juhlissa. Oppilas tuntee hiukan lastenkulttuurin eri muotoja ja on käynyt esimerkiksi teatterissa tai museossa.

Tavoitteet

Tavoite
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa
Paikallinen tarkennus
Oppilasta rohkaistaan olemaan aktiivinen koulu- ja luokkayhteisön jäsen kuuntelemalla muita tarkkaavaisesti, esittämällä omia mielipiteitään ja kysymyksiään rohkeasti sekä olemalla avoin muiden esittämille mielipiteille ja kritiikille. Hän kunnioittaa muita tasavertaisina kumppaneina vuorovaikutustilanteissa, olipa kyse kahdenkeskisestä tai suuremmassa joukossa tapahtuvasta viestinnästä. Arvionti ja kriteerit: Aktiivisuus luokka- ja kouluyhteisössä, kuuntelemisen taidot, omien mielipiteiden ilmaiseminen rakentavasti, kritiikin vastaanottamisen ja antamisen taidot, toisten huomioiminen vuorovaikutustilanteissa Oppilas ottaa aktiivisesti osaa luokka- ja kouluyhteisönsä toimintaan. Hän osaa kuunnella muita tarkkaavaisesti ja kunnioittaa heitä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa tasavertaisina kumppaneina. Oppilas osaa antaa ja ottaa vastaan kritiikkiä rakentavasti.
T2 opastaa oppilasta kehittämään kieltään ja mielikuvitustaan sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojaan tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua erilaisiin ryhmäviestintätilanteisiin ja tutustua niiden käytänteisiin
Paikallinen tarkennus
Oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota kielen monipuolisuuteen, kuten esimerkiksi siihen, että suomen kielessä sama asia voidaan sanoa monella eri tavalla (synonyymit). Häntä rohkaistaan kertomaan mielikuvitusjuttuja, ja yhdessä mietitään, mikä voi olla oikeasti totta ja mikä taas ei. Oppilaalle tarjotaan paljon tilaisuuksia osallistua erilaisiin ryhmäviestintätilanteisiin, kuten keskustelu ja väittely, ja häntä ohjataan perustelemaan mielipiteensä tai väitteensä. Arviointi ja kriteerit: Kielen monipuolinen käyttäminen, kertomisen taidot, toden ja sadun erottaminen toisistaan, osallistuminen ryhmäviestintätilanteisiin Oppilas käyttää kieltä monipuolisesti, esim. tietää synonyymejä. Hän erottaa sadun todesta. Oppilas osallistuu aktiivisesti ryhmäviestintätilanteisiin ja osaa perustella kantansa.
T3 tukea oppilasta vahvistamaan ilmaisurohkeuttaan ja ohjata häntä ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti, myös draaman avulla
Paikallinen tarkennus
Oppilasta rohkaistaan osallistumaan erilaisiin luokan kanssa yhdessä tehtäviin ilmaisuharjoituksiin pelotta ja häpeilemättä. Esityksissä voidaan käyttää virikkeenä luokan yhdessä keksimiä tarinoita, yhdessä luettuja kertomuksia, satuja, loruja tai runoja. Yhdessä niitä voidaan työstää esim. kuvia tekemällä, liikkumalla tai draaman avulla. Arviointi ja kriteerit Osallistuminen luokan kanssa yhdessä tehtäviin ilmaisuharjoituksiin. Oppilaa osallistuu rohkeasti ja pelotta luokan kanssa yhdessä tehtyihin esityksiin, joiden pohjan voivat olla esim. sadut ja tarinat.
T4 ohjata oppilasta rakentamaan viestijäkuvaansa ja ymmärtämään, että ihmiset viestivät eri tavoin
Paikallinen tarkennus
Oppilasta ohjataan huomaamaan, että jokainen on viestijänä erilainen. Oppilasta kannustetaan kehittämään viestintätaitojaan omista lähtökohdistaan. Oppilasta ohjataan huomaamaan vahvuutensa ja rohkaistaan kehittämään itseään myös heikoimmilla osa-alueillaaan. Arviointi ja kriteerit: Oppilaan yksilölliset viestintätaidot. Oppilaan kyky kehittää viestijäkuvaansa. Oppilas tunnistaa omat vahvuutensa ja heikkoutensa viestijänä ja kehittää itseään viestijänä.
Tekstien tulkitseminen
T5 ohjata ja innostaa oppilasta lukutaidon oppimisessa ja tekstien ymmärtämisen taitojen harjoittelussa sekä auttaa häntä tarkkailemaan omaa lukemistaan
Paikallinen tarkennus
Oppilasta ohjataan vahvistamaan käsitystään lukemisessa tarvittavista käsitteistä (äänne, kirjain, tavu, sana, yhdyssana, virke, lopetusmerkit, otsikko, teksti ja kuva). Mekaanisen lukutaidon vahvistuttua on mahdollista kiinnittää entistä enemmän huomiota myös luetun ymmärtämiseen. Oppilasta tuetaan monipuolisten tekstin ymmärtämisen strategioiden oppimisessa. Arviointi ja kriteerit: Lukemiseen liittyvien käsitteiden hallitseminen (äänne, kirjan, tavu, sana, virke, otsikko, teksti, kuva). Mekaaninen lukutaito ja luetun ymmärtämisen taidot. Oppilas hallitsee lukemiseen liittyvät peuskäsitteet. Hänen mekaaninen lukutaitonsa on sujuvaa ja tekstin ymmärtämisen taidot kehittyvät. Oppilas osaa rytmittää lukemaansa ja arvioida ymmärtämistään.
T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan monimuotoisten tekstien merkityksiä ja rakenteita sekä laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan tekstien tarkastelun yhteydessä
Paikallinen tarkennus
Oppilasta ohjataan lukemaan erilaisia tekstejä, mm. tieto- ja mediatekstejä sekä lastenkirjallisuutta. Oppilasta ohjataan huomaamaan tekstityyppien sanaston ja rakenteiden erilaisuus. Oppilasta ohjataan kiinnittämään huomionsa siihen, että suomen kielessä sama asia voidaan sanoa monella eri tapaa, sanoille on olemassa vastakohtia, sama sana voi tarkoittaa eri asioita jne. Oppilasta kannustetaan myös miettimään, miten sanoja voidaan luokitella ylä- ja alakäsitteiksi sekä miten sanasta voidaan tehdä ja johtaa uusia sanoja. Arviointi ja kriteerit: Tekstityyppien erilaisuuden tiedostaminen, sanaston monipuolisuus, sanojen luokittelu- ja johtamistaidot Oppilas valitsee luettavakseen monipuolisia tekstejä. Hän oivaltaa, että eri tekstityypit eroavat sanastoltaan ja rakenteiltaan (fakta/fiktio). Oppilas osaa sanoa saman asian synonyymejä käyttäen, löytää sanoille vastakohtia ja osaa luokitella sanoja ylä -ja alakäsitteiksi sekä tietää sananjohtamisen alkeet.
T7 ohjata oppilasta hakemaan tietoa eri tavoin
Paikallinen tarkennus
Ohjataan oppilasta etsimään tietoa itseään kiinnostavista aiheista eri lähteistä: ympäristöä havainnoiden, kuvista, tietokirjoista, netistä ja haastattelemalla asiantuntijaa. Oppilasta rohkaistaan kertomaan selville saamansa asiat omin sanoin ja esittämään ne esitysmuotoja vaihdellen. Arviointi ja kriteerit: Tiedonetsintätaidot ja tiedon jakaminen muiden kanssa Oppilas osaa etsiä tietoa eri lähteistä ja esittää sen valitsemassaan muodossa.
T8 kannustaa oppilasta kiinnostumaan lastenkirjallisuudesta, mediateksteistä ja muista teksteistä luomalla myönteisiä lukukokemuksia ja elämyksiä sekä tarjoamalla mahdollisuuksia tiedonhalun tyydyttämiseen sekä lukukokemusten jakamiseen
Paikallinen tarkennus
Oppilasta rohkaistaan lukemaan mahdollisimman monenlaisia tekstejä. Hänelle tarjotaan mahdollisuus jakaa lukukokemuksensa muiden kanssa esimerkiksi kertoen, keskustellen, kuvia tehden tai draaman avulla. Oppilaat voivat vinkata kirjoja tai tekstejä toinen toisilleen, tai luokka voi osallistua kirjavinkkaukseen myös lähikirjastossaan. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus käyttää luokka- ja koulukirjastoa sekä myös kaupunginkirjastoa ja mediaa monipuolisesti etsiessään itseään kiinnostavaa luettavaa. Arviointi ja kriteerit: Lukuharrastus ja lukukokemuksen jakaminen muiden kanssa. Kiinnostavan luettavan etsiminen eri lähteistä Oppilas on kiinnostunut lukemaan monipuolisesti erilaista kirjallisuutta ja jakaa lukukokemuksen mielellään muiden kanssa joko keskustellen tai muuten. Oppilas osaa etsiä itseään kiinnostavaa kirjallisuutta kirjastosta tai mediasta.
Tekstien tuottaminen
T9 rohkaista ja innostaa oppilasta kertomaan tarinoita ja mielipiteitä sekä kuvaamaan kokemuksiaan puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla
Paikallinen tarkennus
Opetussuunnitelman teksti Oppilasta innostetaan kertomaan suullisesti tarinoita, mielipiteitään, kokemuksiaan, havaintojaan ja ajatuksiaan. Oppilas syventää oman tekstin tuottamisen taitoja kirjallisesti yksin tai pienissä ryhmissä. Häntä ohjataan löytämään ja hyödyntämään erilaisia virikkeitä työskentelynsä tueksi. Arvioinnin kohde ja kriteerit: Tarinoiden, mielipiteiden, kokemuksien, havaintojen ja ajatusten kertominen suullisesti. Oman tekstin tuottaminen yksin tai ryhmissä. Oppilas kertoo mielipiteistään, kokemuksistaan, havainnoistaan ja ajatuksistaan. Oppilas tuottaa tekstiä yksin tai ryhmässä.
T10 ohjata oppilasta tuottamaan yksinkertaisia kertovia, kuvaavia ja muita tekstejä, myös monimediaisissa ympäristöissä
Paikallinen tarkennus
Oppilasta ohjataan tuottamaan omia kertovia ja kuvaavia tekstejä hyödyntämällä myös tieto- ja viestintäteknologiaa. Tekstiensä pohjana hän käyttää omin aistein ympäristöstään saamaansa tietoa. Arviointi ja kriteerit: Kertovien ja kuvaavien tekstien tuottaminen myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen. Moniaistisuus tekstien perustana. Oppilas osaa tuottaa yksinkertaisia kertovia ja kuvaavia tekstejä myös tieto- ja viestintäteknologiaa käyttäen. Oppilas tarkkailee ympäristöään moniaistisesti ja hyödyntää havaintojaan tekstejä tuottaessaan.
T11 opastaa oppilasta harjaannuttamaan käsinkirjoittamisen taitoa ja näppäintaitoja sekä ohjata oppilasta vähitellen tekstien suunnitteluun ja rakentamiseen sekä tuntemaan oikeinkirjoituksen perusasioita ja kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia
Paikallinen tarkennus
Oppilasta motivoidaan harjoittamaan käsinkirjoittamisen taitoaan ja näppäintaitojaan. Oppilasta ohjataan huomaamaan se, että tekstillä on jokin tietty rakenne siitä riippuen, mitä tekstityyppiä se edustaa. Kertomuksessa on aloitus, tapahtumat, huippukohta ja lopetus. Tietotekstillä on myös oma rakenteensa. Oman tarinan suunnittelun välineinä voivat olla mm. miellekartat, piirrokset, kaaviot, kartat jne. Oppilas syventää tietämystään oikeinkirjoituksen perusasioista (sanaväli, tavutus, virke ja sen lopetusmerkit, ison alkukirjaimen käyttö) ja oivaltaa niiden merkityksen lukijan ja kuulijan kannalta. Arviointi ja kriteerit: Käsinkirjoittamisen taidot ja näppäintaidot, tekstin rakenteet, tekstin suunnittelu ja oikeinkirjoitus Oppilas osaa kirjoittaa noudattaen oikeita kirjainmuotoja ja kirjoituspaikkoja. Kirjoittaminen on jo automatisoitunut. Hän osaa myös näppäintaitojen alkeet. Tekstien rakenteiden tunnistaminen ja niiden hyödyntäminen omissa teksteissä. Perusoikeinkirjoitussääntöjen käyttäminen omissa teksteissä.
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T13 innostaa oppilasta kuuntelemaan ja lukemaan lapsille suunnattua kirjallisuutta ja valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa, kehittämään lukuharrastustaan sekä ohjata oppilasta kirjaston käyttöön
Paikallinen tarkennus
Opetussuunnitelman teksti Oppilasta innostetaan lukuharrastuksen pariin lukemalla hänelle monipuolista lastenkirjallisuutta. Lukuinnostuksen herättyä oppilasta ohjataan valitsemaan luettavakseen häntä kiinnostavia tekstejä, jotka ovat hänen ikä- ja lukutaitotasolleen sopivia. Oppilas tutustuu myös kirjaston tarjoamiin mahdollisuuksiin ja oppii käyttämään kirjastopalveluja lähiympäristössään. Arviointi ja kriteerit: Oppilaan lukuharrastuneisuus ja taito valita itseä kiinnostavaa, ikä- ja lukutaidolle sopivaa luettavaa. Kirjastopalvelujen tunteminen ja käyttäminen. Oppilas harrastaa lukemista ja käyttää kirjaston tarjoamia palveluita.
T14 ohjata oppilasta arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä kulttuurista moninaisuutta, tutustuttaa joihinkin lastenkulttuurin muotoihin ja innostaa niiden käyttäjäksi sekä kannustaa tuottamaan omaa kulttuuria yhdessä muiden kanssa
Paikallinen tarkennus
Oppilasta motivoidaan kuuntelemaan ja myös itse lukemaan paljon monipuolista kirjallisuutta ja keskustelemaan siitä, mitä luettu merkitsee lapselle. Luettujen tarinoiden pohjalta voidaan tehdä omia esityksiä esitettäväksi muille oppilaille esimerkiksi joulu- tai kevätjuhlissa. Tärkeää on tutustuttaa oppilas myös lapsille suunnattuun lastenkulttuuriin esimerkiksi käymällä teatteriesityksissä, taidenäyttelyissä tai museoissa. Monikulttuurisuuskasvatuksessa painopistealue on suomalaiseen ja venäläiseen kansanperinteeseen tutustumisessa. Koululla voidaan viettää esim. Kalevalan päivän aikaan perinneleikkipäivää. Arviointi ja kriteerit: Lastenkirjallisuuden kuunteleminen ja lukeminen ja siitä keskusteleminen. Omien esitysten tekeminen luetun tai kuullun perusteella. Suomalaisen ja venäläisen lastenkulttuurin tuntemus. Oppilas kuuntelee ja lukee monipuolista lastenkirjallisuutta ja pystyy kertomaan sen merkityksestä itselleen. Oppilas osallistuu aktiivisesti luokan kanssa tehtävien esitysten valmisteluun ja esiintyy esim. koulun juhlissa. Oppilas tuntee hiukan lastenkulttuurin eri muotoja ja on käynyt esimerkiksi teatterissa tai museossa.

Sisällöt

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Opetussuunnitelman perusteet

Harjoitellaan ympäristön kielellistä jäsentämistä ja nimeämistä, kuuntelemista, kysymistä, vastaamista ja kertomista. Harjoitellaan ryhmäviestinnän käytänteitä erilaisissa kasvokkain tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa. Havainnoidaan erilaisia viestintätapoja. Käsitellään erilaisten vuorovaikutusharjoitusten, keskustelujen ja draaman avulla lastenkirjallisuutta, satuja, kertomuksia, loruja, tietotekstejä, mediatekstejä ja pelejä.

S2 Tekstien tulkitseminen

Opetussuunnitelman perusteet

Opetellaan lukemaan ja harjoitellaan siinä tarvittavia käsitteitä äänne, kirjain, tavu, sana, virke, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva. Tuetaan tekstinymmärtämisen taitoja ja harjoitellaan tekstinymmärtämisen strategioita. Havainnoidaan ja tulkitaan monimuotoisia ympäristön tekstejä, niiden merkityksiä ja rakenteita sekä työskennellään muun muassa kuvien, lastenkirjallisuuden, yksinkertaisten tietotekstien ja mediatekstien parissa. Pohditaan sanojen ja sanontojen merkityksiä sekä sananvalintoja teksteissä ja laajennetaan käsitevarantoa. Tutustutaan erilaisiin tapoihin ilmaista aikaa, järjestystä ja paikkaa erityisesti kertovissa, kuvaavissa ja ohjaavissa teksteissä sekä opitaan käyttämään kerronnan peruskäsitteitä, kuten päähenkilö, tapahtumapaikka ja -aika ja juoni. Jaetaan lukukokemuksia eri tavoin, keskustellaan tekstien sisällöistä ja harjoitellaan tekstin kertomista omin sanoin. Harjoitellaan tiedon etsintää tekemällä havaintoja ympäristöstä ja tulkitsemalla kuvia ja kirjoitettuja tekstejä sekä harjoitellaan tiedon kertomista toisille.

S3 Tekstien tuottaminen

Opetussuunnitelman perusteet

Harjoitellaan tuottamaan tekstejä, käyttämään mielikuvitusta, kertomaan tarinoita ja mielipiteitä sekä kuvaamaan omia kokemuksia, havaintoja ja ajatuksia puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla yksin ja yhdessä. Tarkastellaan puhutun kielen muuntamista kirjoitetuksi kieleksi ja harjoitellaan tekstin suunnittelua. Tutustutaan kertomiselle ja kuvaamiselle tyypillisiin tekstuaalisiin ja kielellisiin piirteisiin, esimerkiksi ajan ja paikan ilmaisutapoihin ja kertomuksen perusrakenteeseen, ja harjoitellaan niiden käyttämistä omissa teksteissä. Opetellaan isojen ja pienten tekstauskirjainten piirtämistä sekä niillä kirjoittamista ja näppäintaitoja. Tuetaan oikeinkirjoitustaidon kehittymistä fonologisen tietoisuuden harjoitteiden ja lukemisen avulla. Harjoitellaan käyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita ja joitakin kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia, kuten sanaväli, tavutus, virke ja sen lopetusmerkit, iso alkukirjain virkkeen alussa ja tutuissa erisnimissä.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Opetussuunnitelman perusteet

Vahvistetaan kielellistä tietoisuutta tekemällä havaintoja puhutusta kielestä ja tutustumalla kirjoitettuun kieleen kuunnellen ja lukien. Tehdään havaintoja eri puhetavoista, koulussa ja vapaa-ajalla esillä olevista kielistä sekä kielenkäytön vaikutuksesta muihin. Pohditaan yhdessä sanoja, sanontoja ja ilmaisutapoja, leikitellään kielellä lorujen, runojen ja sanaleikkien avulla. Etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja herätetään kiinnostusta lukuharrastukseen. Tutustutaan kuunnellen ja lukien monimuotoisiin teksteihin, kuten lapsille suunnattuun kirjallisuuteen ja mediateksteihin, ja käytetään niitä ilmaisun virikkeenä ja keskustellaan niiden merkityksestä omassa arjessa. Tutustutaan yhdessä kirjastoon ja sen käyttöön. Tutustutaan lastenkulttuuriin ja tapakulttuuriin omassa lähiympäristössä, juhlaperinteisiin sekä joihinkin kansanperinteen muotoihin ja osallistutaan yhdessä esitysten tai muiden kulttuurituotteiden tekemiseen.

ePerusteet