Muu vieras kieli, A-oppimäärä

Opetussuunnitelman perusteet

Arviointi on luonteeltaan kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuuden tulla tietoisiksi omista taidoistaan, kehittää niitä ja painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppilas itsearvioi oppimistaan ja saa vertaispalautetta. Oppilaat, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat, voivat myös osoittaa osaamistaan, kun arviointi on monipuolista.

Vieraan kielen A-oppimäärän sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain 3–6 kohdennettuihin tavoitteisiin. Lukuvuosiarviointi 6. luokalla perustuu paikallisessa opetussuunnitelmassa kyseiselle vuosiluokalle kohdennettuihin oppiaineen opetuksen tavoitteisiin.

Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää vieraan kielen A-oppimäärän valtakunnallisia arviointikriteereitä. Oppilas on saavuttanut vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteet arvosanan 5, 7, 8 tai 9 mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Arvosanojen 4, 6 ja 10 mukaisen osaamisen kokonaisarviointi muodostetaan vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteiden pohjalta ja suhteessa edellä mainittuihin lukuvuosiarvioinnin kriteereihin. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy vieraan kielen A-oppimäärän lukuvuosiarviointiin ja siitä muodostettavaan arvosanaan.

Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki oppiaineen tavoitteet. Vuorovaikutuksessa toimimisen, tekstien tulkintataitojen ja tekstien tuottamistaitojen arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen Kehittyvän kielitaidon asteikko.

Paikallinen opetussuunnitelma

Jatkuvan arviointipalautteen tavat

Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. Opettajan aktiivisen havainnoinnin kohteena ovat: opiskeleminen (miten oppilas suoriutuu annetuista tehtävistä), työskenteleminen (miten oppilas osallistuu opetukseen) ja käyttäytyminen (miten oppilas käyttäytyy erilaisissa tilanteissa). Opettajan antaa suullisen arvioinnin ja keskustelee oppilaan kanssa oppituntien aikana tai lopputunnista. Palaute on ohjaavaa ja kannustavaa sekä kehittää oppilaan edellytyksiä tavoitteiden asetteluun ja itsearvointiin. Opettaja voi tiedottaa huoltajaa esimerkiksi Wilma-merkinnällä tai -viestillä. Oppilas voi keskusteluttamalla kertoa, mitä haluaa oppia, missä on hyvä, missä tarvitsee apua tai mikä huolettaa.

Itsearviointi

1. Oma työ (esimerkiksi esitys, kirjoitelma): oppilas kertoo tai kirjoittaa työhön, mikä onnistui hyvin, mikä oli hankalaa, mitä oppi tätä tehdessään. Tähän voidaan liittää toveriarviointi ja/tai opettajan arviointi: mikä työssä on hyvää, missä voisi parantaa.

2. Kirjallinen/suullinen koe: oppilas arvioi omaa tuntityöskentelyään, kokeen vaikeustasoa, mikä oli mieluisa/hankala tehtävä, miten valmistautui kokeeseen.

3. Oma arviointi: oppilas arvioi, mitä osaa: erilliset itsearviointilomakkeet, oppimispäiväkirjat tai tarkistuslistat siitä, mitä osaa.

Vertaisarviointi

Vertaisarviointi voi olla suullista tai kirjallista, ja sen kohteena voi olla esimerkiksi toisen oppilaan lukutaito, vihkotyö, parityöskentely, tuntityöskentely, suullinen tehtävä tai tuntiaktiivisuus. Tuntityöskentelystä voidaan tehdä merkintöjä erilliselle seurantalomakkeelle, kun yksi oppilas seuraa toisen oppilaan toimia tunnilla. Opettajan tulee opettaa vertaispalautteen antamista ja ohjata sitä myönteiseen ja rakentavaan suuntaan.

Arvioinnissa käytetään Kielisalkku-työvälinettä tai muuta vastaavaa erilaisista tehtävistä koostuvaa tehtäväkansiota, johon on kerätty omia töitä, töiden suunnitelmia, arvioita, kokeita tai muita tehtäviä, joita voidaan käyttää arvioinnissa.

Vuosiluokilla 3–4 kirjallista väliarviointia ei tehdä. Arviointi annetaan opettajan ja huoltajan välisessä arviointikeskustelussa. Lisäksi vuosiluokalla 3–4 lukuvuosiarviointi on sanallista, ja vuosiluokilla 5–6 väli- ja lukuvuosiarviointi on numeerista (4–10).

3. luokan todistusmerkinnät lukuvuosiarvointiin

Osaat kertoa, mitä kieliä ja kulttuureja lähiympäristössäsi on.

Osaat opiskella kieliä, asettaa itsellesi tavoitteita ja pystyt saavuttamaan ne.

Osaat kertoa ja kirjoittaa itsestäsi ja arjestasi.

Osaat lukea sujuvasti ja ymmärrät lukemaasi.

Osaat käyttää venäjän kielelle ominaisia äänteitä, perusrakenteita ja intonaatiota (väite- ja kysymyslause).

4. luokan todistusmerkinnät lukuvuosiarviointiin

Osaat tehdä päätelmiä kielen säännönmukaisuuksista ja kertoa, millaisia eroja ja samankaltaisuuksia kielissä on.

Osaat kirjoittaa erilaisia tekstejä ja käyttää mallien mukaisia rakenteita omissa teksteissäsi.

Osaat puhua eri asioimistilanteiden vaatimalla tavalla.

Osaat käyttää venäjän kielelle ominaisia äänteitä ja intonaatiota (väite- ja kysymyslause).

6. vuosiluokan päätteeksi arvosanalle 8 on annettu erikseen hyvän osaamisen kriteerit

Itä-Suomen koulun taitotasotavoitteet

Taito toimia vuorovaikutuksessa: vuorovaikutustaito erilaisissa tilanteissa, viestintästrategioiden käyttö, kulttuuritaito viestinnässä A2.1.

Taito tulkita tekstejä: kuullun ymmärtäminen A2.2 ja tekstin ymmärtäminen A2.2

Taito tuottaa tekstejä: puhuminen A2.1 ja kirjoittaminen A2.1

(Kehittyvän kielitaidon asteikko osoitteessa http://www.edu.fi/download/172824_kehittyvan_kielitaidon_asteikko.pdf)

Tavoitteet

Tavoite	Arvioinnin kohde	Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä opiskeltavan kielen asema siinä Paikallinen tarkennus T1 Ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä opiskeltavan kielen asema siinä Arviointi: Oppilas oppii, mitä kieliä hänen lähiympäristössään puhutaan, mitkä kulttuurit vaikuttavat hänen ympärillään ja millainen näiden kulttuurien ja kielten asema on maailmassa. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii tunnistamaan lähiympäristönsä ja maailman kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta sekä tuntemaan kohdekielen asemaa lähiympäristössä ja maailmassa.	Kielellisen ja kulttuurisen moninaisuuden sekä kohdekielen aseman ja merkityksen hahmottaminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas osaa kuvailla lähiympäristönsä ja maailman kielellistä runsautta. Oppilas osaa vertailla eri kohdekielisten maiden kulttuureille tyypillisiä asioita. Oppilas osaa kertoa, missä ja millaisissa tilanteissa sekä miksi kohdekieltä käytetään globaalin viestinnän kielenä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas osaa kertoa lähiympäristönsä ja maailman kielellisestä runsaudesta. Oppilas osaa antaa esimerkkejä eri kohdekielisten maiden kulttuureille tyypillisistä asioista. Oppilas osaa kertoa, missä ja millaisissa tilanteissa kohdekieltä käytetään globaalin viestinnän kielenä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas osaa kertoa, mitä kieliä hänen lähiympäristössään ja maailmassa käytetään. Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä eri kohdekielisten maiden kulttuureille tyypillisistä asioista. Oppilas osaa antaa esimerkin tilanteesta, jossa kohdekieltä käytetään globaalin viestinnän kielenä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas osaa nimetä joitakin hänen lähiympäristössään tai maailmassa käytettyjä kieliä. Oppilas osaa antaa jonkin esimerkin eri kohdekielisten maiden kulttuureille tyypillisistä asioista.
T2 motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia Paikallinen tarkennus T2 Motivoida oppilasta arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta ja kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia Arviointi: Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii arvostamaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaansa sekä maailman kielellistä ja kulttuurista moninaisuutta. Hän oppii kohtaamaan ihmisiä ilman arvottavia ennakko-oletuksia.
Kielenopiskelutaidot
T5 tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen Paikallinen tarkennus T5 Tutustua yhdessä opetuksen tavoitteisiin ja luoda salliva opiskeluilmapiiri, jossa tärkeintä on viestin välittyminen sekä kannustava yhdessä oppiminen Arviointi: Oppilas oppii asettamaan itselleen tavoitteita ja kannustamaan muita saavuttamaan omat tavoitteensa. Oppilas tietää, mitkä tavoitteet ovat. Oppilas oppii arvostamaan muiden saavuttamia tuloksia ja hyväksyy erilaiset tulokset. Oppilas oppii ryhmätyötaitoja (osallistuminen osana ryhmää, jäsenten erilaiset roolit, roolien jakaminen vaihdellen, kuunteleminen, sovittelu, myönnytykset) ja opiskelemaan yhdessä kannustaen sekä antamaan apua ja ottamaan apua vastaan. Oppilas oppii arvioimaan omia taitojaan. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii kertomaan kohdekielen opiskelun tavoitteistaan sekä tekemään yhteistyötä ja toimimaan ryhmässä muita kannustaen.	Kohdekielen opiskelun tavoitteista kertominen ja ryhmässä toimiminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas osaa kertoa kohdekielen opiskelun tavoitteistaan ja siitä, kuinka hän työskentelee saavuttaakseen tavoitteensa. Oppilas osallistuu ryhmän toimintaan ja tekee yhteistyötä monipuolisesti ja kannustavasti. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas osaa kertoa kohdekielen opiskelun tavoitteistaan. Oppilas osallistuu ryhmän toimintaan ja tekee yhteistyötä kannustavasti. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä kohdekielen opiskelun tavoitteistaan. Oppilas osallistuu ryhmän toimintaan ja tekee yhteistyötä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas osaa nimetä jonkin tavoitteen kohdekielen opiskelulleen. Oppilas osallistuu toisinaan ryhmän toimintaan ja tekee yhteistyötä.
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä
T11 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin Paikallinen tarkennus T11 Tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin Arviointi: Oppilas oppii puhumaan venäjän kielelle ominaisin ääntein, rytmein ja sanapainoin (huomio esimerkiksi o-kirjaimen painotuksessa, liudentumisessa ja/tai kysyvässä intonaatiossa). Oppilas oppii kirjoittamaan mallista. Oppilas oppii käyttämään venäjän kielelle ominaisia rakenteita mallien avulla. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti käyttäen kohdekielen keskeistä sanastoa ja keskeisiä rakenteita. Hän oppii ääntämään ymmärrettävästi.	Tekstien tuottamistaidot	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Taitotaso A1.3: Oppilas osaa rajallisen määrän lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Oppilas pystyy kertomaan arkisista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä ja ääntää harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Taitotaso A1.2: Oppilas pystyy kertomaan joistakin tutuista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittaa muutaman lyhyen lauseen harjoitelluista aiheista. Oppilas ääntää useimmat harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi. Oppilas hallitsee hyvin suppean perussanaston ja muutaman tilannesidonnaisen ilmauksen sekä peruskieliopin aineksia. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Taitotaso A1.1/A1.2: Oppilas osaa ilmaista itseään puheessa hyvin suppeasti käyttäen harjoiteltuja sanoja ja opeteltuja vakioilmaisuja. Oppilas ääntää joitakin harjoiteltuja ilmauksia ymmärrettävästi ja osaa kirjoittaa joitakin erillisiä sanoja ja sanontoja. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Taitotaso A1.1: Oppilas osaa ilmaista itseään puheessa hyvin suppeasti käyttäen tuttuja sanoja, harjoiteltuja sanoja ja tavallisimpia opeteltuja vakioilmaisuja. Oppilas ääntää joitakin harjoiteltuja ilmauksia ymmärrettävästi ja osaa kirjoittaa joitakin tuttuja erillisiä sanoja ja sanontoja.

Sisällöt

S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

Opetussuunnitelman perusteet

Tutustutaan kielten ja kulttuurien monimuotoisuuteen sekä opiskeltavan kielen levinneisyyteen ja tarvittaessa päävariantteihin. Hankitaan tietoa kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteisölle. Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöä vuorovaikutuksessa. Kuunnellaan eri kieliä, katsellaan erilaisia tapoja kirjoittaa, tehdään havaintoja sanojen lainautumisesta kielestä toiseen. Pohditaan, miten voi toimia, jos osaa kieltä vain vähän.

Paikallinen opetussuunnitelma

Painotukset 3. luokalla

Esimerkkejä opettajan toiminnasta:

Opettaja ohjaa keskustellen, mitä oppilaat näkevät lähiympäristössään. Mitä näkevät esimerkiksi televisiossa/elokuvissa? Osaavatko oppilaat jo useita kieliä, edes vähän? Missä maissa ovat käyneet? Millaisia eroja ovat huomanneet Suomen ja muiden maiden välillä? Mitä ajattelevat venäjästä ja mitä tietävät Venäjän kulttuurista? Missä puhutaan venäjää? Onko venäjässä murteita? (Oppilaat voivat tuottaa esimerkiksi Venäjän eri alueista esitelmät (lakanat) ryhmätyönä.) Tavoitteena on, että oppilas hahmottaa ympäristönsä kielet ja tietää, missä venäjää puhutaan.

Opettaja ohjaa pohtimaan, onko hyötyä siitä, että maailmassa on eri kieliä ja kulttuureita? Miten erot näkyvät? Mitä jos eroja ei olisi? Olisiko kuitenkin? Tutustutaan ja esitellään eri kulttuureja ja eri kulttuurien edustajia ja heidän yhteisöjään.

Omien tapojen arvostaminen: Onko etua siitä, että on oma kieli- ja kulttuuritausta? Mitä jos ei olisi omaa kieltä tai kulttuuria? Miten oma tausta (suomalaisuus) näkyy itsessä? Miten toteuttaa omaa kulttuuria? Mikä on se oma kulttuuri?

Millaisia eroja on oman kulttuurin esiintymisen välillä eri perheissä? Mistä se voisi johtua? Millaisiin eri kulttuureihin oppilaat ovat jo tutustuneet esimerkiksi matkoillaan? Minne haluaisivat matkustaa? Mitä ajattelevat tuntemattomista paikoista/ihmisistä? Ovatko samanlaisia kuin me (tunteet, ystävyys, työpaikat, harrastukset/sää, asuminen, vaatetus)?

Tutustutaan venäläiseen lastenkulttuuriin (kansansadut, perinneleikit), arkikulttuuriin (venäläinen perhekeskeisyys) ja juhlapäiviin (naistenpäivä 8.3., isänmaanpuolustajan päivä 23.2.) ja juhlien viettotapoihin.

S2 Kielenopiskelutaidot

Opetussuunnitelman perusteet

Opetellaan suunnittelemaan toimintaa yhdessä, antamaan ja ottamaan vastaan palautetta ja ottamaan vastuuta. Opetellaan tehokkaita kielenopiskelutapoja, kuten uusien sanojen ja rakenteiden aktiivista käyttöä omissa ilmaisuissa, muistiinpainamiskeinoja, tuntemattoman sanan merkityksen päättelemistä asiayhteydestä. Totutellaan arvioimaan omaa kielitaitoa esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua käyttäen.

Paikallinen opetussuunnitelma

Painotukset 3. luokalla

Esimerkkejä opettajan toiminnasta ja oppimistaitojen syvenemisestä:

Aluksi opettaja antaa oppilaiden ryhmätyönä miettiä heidän arjessaan olevia aiheita, joista yhdessä opettajan kanssa valitaan ne, joihin opinnoissa keskitytään. Oman innostuksen mukaan voi olla omia aihealueita. Esimerkiksi tehdään esitys omasta harrastuksesta. Mitkä ovat omat tavoitteet? Miten ne saavutetaan? Arvioidaan, saavutettiinko tavoitteet? Pohditaan, mikä auttoi saavuttamaan tavoitteet, mikä esti. Opetellaan toimimaan samoin/toisin.

Oppilas antaa palautetta toisen työstä ja saa palautetta omasta työstään. Myös itse arvioidaan omaa työskentelyä (tuntityöskentely, osallistuminen, muiden kuunteleminen, läksyjen sujuminen, valmistautuminen kokeeseen/esitykseen, työskentely ryhmässä tai parin kanssa, työskentelyn sujuminen iPadilla jne.)

Kielenopiskelutapojen opetteleminen ikäkaudelle sopivalla ja oppisisältöjen tavoitteiden saavuttamisen vaatimalla tavalla. Kannustetaan myös passiiviseen kielen opetteluun kuuntelemalla musiikkia, katsomalla elokuvia tai piirrettyjä yms. ikäkaudelle sopivalla toiminnalla.

Muistiinpainamiskeinojen opetteleminen helpoista vaikeampiin, muutamasta sanasta suuriin kokonaisuuksiin: sanojen opettelu lukemalla, kirjoittamalla, ryhmittelemällä; laatimalla omia lauseita/loruja/räppejä yms.; ikäkaudelle sopivat pelit ja leikit sekä erilaiset lorut ja laulut kielen oppimiseksi. Oppilas harjoittelee erilaisia mieleenpainamiskeinoja ja löytää itselleen sopivat.

Asetetaan tavoitteita oppimiselle. Mitä jo osaan, mitä voin tavoitella? Harjoitellaan uusien sanojen ja rakenteiden käyttöä monipuolisesti niin suullisissa viestinnällisissä harjoituksissa kuin omissa teksteissäkin (esimerkiksi mallista kirjoittaminen omin versioin).

Oppilas harjoittelee sanojen päättelytaitoa tuttujen teemojen teksteistä (kuuntelut ja tekstinymmärtämiset). Harjoitellaan ajattelemista: Mitä tästä ymmärrän? Mistä tässä on kyse? Haittaako, jos en ymmärräkään aivan kaikkea sanasta sanaan?

Mikäli eri oppiaineita opetetaan venäjäksi, venäjän opetuksessa voidaan huomioida vieraskielisen opetuksen sisällöt. Sisällölliset tavoitteet voidaan suunnitella lukuvuosittain erikseen, mutta mahdollisia sisältöjä voivat olla esimerkiksi

- terveys: ruokailu (lounas, välipala, illallinen/iltapala)

- monikulmiot ja tasakuviot (erilaiset kulmat: mm. terävä, tylppä, suora), piiri, pinta-ala

- kaupunkielämä: eläintarha (villieläimet), liikenne (mm. pyörätie, heijastin, risteys), liikennesäännöt

- karttamerkit (mm. pelto, metsä, rakennus, tie, polku, vesistö), ilmansuunnat

- erilaiset säät (mm. tuulee, on sumua/selkeää, sataa rakeita)

- maapallo: Suomi ja lähialueet (mm. Venäjä, Ruotsi, Norja, Viro, Itämeri)

Venäjän kielen rakenteista käsitellään:

- substantiivien monikko (perustapaukset ja joitakin poikkeuksia)

- omistuspronominit

- adjektiivien suku yksikön nominatiivissa ja akkusatiivissa

- prepositionaali: millä kulkuneuvolla ja joitakin у-päätteisiä

- akkusatiivi: minne?

- genetiivi: mitä ei ole tai on 2 - 4 kappaletta (KS)

- verbitaivutus I ja II

- liikeverbit (ajaa/matkustaa, kävellä/kulkea -verbien merkitys ja käyttö)

- preteriti: poikkeustapauksia

- instrumentaali (tavanomaiset käyttöalueet)

Laaja-alaisen osaamisen alueet

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

S3 Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä

Opetussuunnitelman perusteet

Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan kohdekieltä monenlaisista aiheista. Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä kohdekielisessä ympäristössä. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on oppilaiden jokapäiväinen elämänpiiri, kiinnostuksen kohteet sekä ajankohtaisuus, näkökulmana minä, me ja maailma. Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia, kuten esimerkiksi tervehtiminen, avun pyytäminen tai mielipiteen ilmaiseminen. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten pienten tarinoiden, näytelmien, haastattelujen ja sanoitusten yhteydessä. Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella vaativampia kielenkäyttötilanteita. Opetellaan löytämään kohdekielistä aineistoa esimerkiksi verkosta. Valittaessa tekstejä ja aiheita otetaan huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys sekä kielialueen elämänmuoto. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota. Harjoitellaan tunnistamaan opiskeltavan kielen foneettisen tarkekirjoituksen merkkejä sekä tuottamaan tarvittavia kirjoitusmerkkejä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Painotukset 3. luokalla

Esimerkkejä opettajan toiminnasta, oppimistaitojen syvenemisestä ja oppisisällöistä:

Alussa opettajan johdolla harjoitellaan puhumista ja kirjoittamista muutamien mallidialogien ja -lauseiden avulla itseä lähellä olevista ja yhdessä valituista kiinnostavista aiheista. Harjoitellaan keksimään itse lyhyitä kielenkäyttötilanteita ja opitaan kysymään arkisia kysymyksiä ja vastaamaan niihin. Harjoitellaan tervehtimistä ja hyvästelyä tilanteen vaatimalla tavalla kulttuuri huomioon ottaen (teitittely vai sinuttelu, virallinen vai ystävien kesken sopiva tyyli), anteeksi pyytäminen ja pahoittelu esimerkiksi myöhästymisestä. Rohkaistaan oppilasta puhumaan ja käyttämään esimerkiksi ilmeitä ja eleitä viestintänsä apuna.

Harjoitellaan valmiiden mallien avulla (dialogit, kirjoittaminen) uusien sanojen käyttöä ja helppoja rakenteita. Opetellaan haastattelujen avulla kertomaan itsestä.

Lukutaitoa vahvistetaan. Oppilas ymmärtää helpohkoja, tuttuja tekstejä. Tekstit lyhyitä ja kuunteluissa puhe on hidasta. Teksteistä löytyvät tutut ja helpot yksityiskohdat.

Etsitään tietotekniikan avulla verkosta venäläisiä lastenlauluja ja satuja. Kuunnellaan ja luetaan niitä, opetellaan laulamaan. Voidaan käydä myös kirjastossa.

Harjoitellaan opettajajohtoisesti toiston avulla oikeaa ääntämistä, perusintonaatioita, yksittäisiä äänteitä sekä sana- ja lausepainoa. Tehdään ääntämisharjoituksia ja äänityksiä sekä pariharjoituksena erilaisia lyhyitä dialogeja.

Kaunokirjoitusharjoitukset alkavat: aiemmin on tutustuttu kirjaimiin esimerkiksi omassa nimessä, nyt käydään kaikki kirjaimet läpi ja opetellaan ne. Kirjoitetaan lyhyitä lauseita tutusta aiheesta mallin avulla ja erilaisten mallilauseiden varioimista muutamilla sanoilla (esimerkiksi onnittelukortit, lauseita voidaan yhdistää käyttämällä joitakin konjunktiota) ja kirjoitetaan enenevässä määrin itsenäisesti.

Opitaan kertomaan itsestä, kysymään ja vastaamaan lapsen maailmaan liittyviin asioihin:

- itsestä kertominen (harrastukset, liikuntaharrastukset, kielitaito) (KS)

- oma perhe (KS)

- ulkonäön kuvailu (hiukset ja silmät, pituus)

- oma huone (huonekalut) (KS)

- oma koti (huoneet) (KS)

- ruokasanastoa, astioita (esimerkiksi ruokailuvälineet, lautanen, lasi)

- kuukaudet

- erilaiset säät (KS)

- liikennevälineet

Opitaan käyttämään ja ymmärtämään lapsen omaan maailmaan ja koulumaailmaan liittyvää sanastoa:

- sadat (100–900)

- kellonajat

Opetellaan ystävällistä kanssakäymistä ja harjoitellaan asioimistilanteita:

- esimerkiksi ravintolassa, lippuluukulla, kaupassa, tullissa

Laaja-alaisen osaamisen alueet

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot

L4 Monilukutaito

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

ePerusteet