Muu vieras kieli, A-oppimäärä

Opetussuunnitelman perusteet

Arviointi on monipuolista, ja se antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Formatiiviseen arviointiin liittyvän oppilaan oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Oppilaita rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa. Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itsearvioinnin ja vertaispalautteen keinoin. Summatiivinen arviointi perustuu siihen, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut paikallisessa opetussuunnitelmassa vieraan kielen A-oppimäärälle asetetut tavoitteet.

Oppilaan kehittyvän kielitaidon arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen Kehittyvän kielitaidon asteikko. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää myös esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua.

Arvioinnin tulee olla monipuolista, jotta oppilaat, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat, saavat erilaisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppilaan vieraan kielen A-oppimäärän opiskelu päättyy vuosiluokilla 7, 8 tai 9 paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetyn ja kuvatun tuntijaon mukaisesti. Päättöarviointi kuvaa sitä, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle 7, 8 tai 9 yksittäinen tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Päättöarvosana on vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi. Oppilas on saavuttanut oppimäärän tavoitteet arvosanan 5, 7, 8 tai 9 mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Arvosanojen 4, 6 ja 10 mukaisen osaamisen kokonaisarviointi muodostetaan vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteiden pohjalta ja suhteessa edellä mainittuihin päättöarvioinnin kriteereihin. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy vieraan kielen A-oppimäärän päättöarviointiin ja siitä muodostettavaan päättöarvosanaan.

Vieraan kielen A-oppimäärän kehittyvään kielitaitoon liittyvien tavoitteiden (T6–T19) arvosanassa 9 on yhdistetty kaksi taitotasoa A2.2 ja B1.1 välitasoksi A2.2/B1.1. Taitotasot löytyvät Eurooppalaisesta viitekehyksestä ja sen pohjalta laaditusta suomalaisesta sovelluksesta Kehittyvän kielitaidon asteikko.

Paikallinen opetussuunnitelma

Jatkuvan arviointipalautteen tavat

Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. Opettajan aktiivisen havainnoinnin kohteena ovat: opiskeleminen (miten oppilas suoriutuu annetuista tehtävistä), työskenteleminen (miten oppilas osallistuu opetukseen) ja käyttäytyminen (miten oppilas käyttäytyy erilaisissa tilanteissa). Opettajan antaa suullisen arvioinnin ja keskustelee oppilaan kanssa oppituntien aikana tai lopputunnista. Palaute on ohjaavaa ja kannustavaa sekä kehittää oppilaan edellytyksiä tavoitteiden asetteluun ja itsearvointiin. Opettaja voi tiedottaa huoltajaa esimerkiksi Wilma-merkinnällä tai -viestillä. Oppilas voi keskusteluttamalla kertoa, mitä haluaa oppia, missä on hyvä, missä tarvitsee apua tai mikä huolettaa.

Itsearviointi

1. Oma työ (esimerkiksi esitys, kirjoitelma): oppilas kertoo tai kirjoittaa työhön, mikä onnistui hyvin, mikä oli hankalaa, mitä oppi tätä tehdessään. Tähän voidaan liittää toveriarviointi ja/tai opettajan arviointi: mikä työssä on hyvää, missä voisi parantaa.

2. Kirjallinen/suullinen koe: oppilas arvioi omaa tuntityöskentelyään, kokeen vaikeustasoa, mikä oli mieluisa/hankala tehtävä, miten valmistautui kokeeseen.

3. Oma arviointi: oppilas arvioi, mitä osaa: erilliset itsearviointilomakkeet, oppimispäiväkirjat tai tarkistuslistat siitä, mitä osaa.

Vertaisarviointi

Vertaisarviointi voi olla suullista tai kirjallista, ja sen kohteena voi olla esimerkiksi toisen oppilaan lukutaito, vihkotyö, parityöskentely, tuntityöskentely tai tuntiaktiivisuus. Tuntityöskentelystä voidaan tehdä merkintöjä erilliselle seurantalomakkeelle, kun yksi oppilas seuraa toisen oppilaan toimia tunnilla. Opettajan tulee opettaa vertaispalautteen antamista ja ohjata sitä myönteiseen ja rakentavaan suuntaan.

Vuosiluokilla 7 – 9 arviointi on numeerista (4 – 10). Arvioinnissa käytetään Kielisalkku-työvälinettä tai muuta vastaavaa erilaisista tehtävistä koostuvaa tehtäväkansiota, johon on kerätty omia töitä, töiden suunnitelmia, arvioita, kokeita tai muita tehtäviä, joita voidaan käyttää arvioinnissa.

PÄÄTTÖARVIOINTI

Päättöarvioinnissa arvioidaan oppilaan osaamista opintojen lopussa suhteessa tavoitteisiin.

Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana on vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi. Oppilas on saavuttanut oppimäärän tavoitteet arvosanan 5, 7, 8 tai 9 mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Arvosanojen 4, 6 ja 10 mukaisen osaamisen kokonaisarviointi muodostetaan vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteiden pohjalta ja suhteessa edellä mainittuihin päättöarvioinnin kriteereihin. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy vieraan kielen A-oppimäärän päättöarviointiin ja siitä muodostettavaan päättöarvosanaan.

Oppilaalle tarjotaan riittäviä näyttömahdollisuuksia kuten esimerkiksi suullisesti, keskustellen, kirjallisesti tai muutoin venäjän kieleen soveltuvin keinoin.

Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit osoitteessa (s. 131 alkaen) https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Perusopetuksen%20p%C3%A4%C3%A4tt%C3%B6arvioinnin%20kriteerit%2031.12.2020.pdf

Itä-Suomen koulun taitotasotavoitteet

Kehittyvän kielitaidon asteikko (liitteenä)

Taito toimia vuorovaikutuksessa: vuorovaikutustaito erilaisissa tilanteissa, viestintästrategioiden käyttö, kulttuuritaito viestinnässä B1.1

Taito tulkita tekstejä: kuullun ymmärtäminen B1.2 ja tekstin ymmärtäminen B1.2

Taito tuottaa tekstejä: puhuminen B1.1 ja kirjoittaminen B1.1

Valtakunnalliset taitotasotavoitteet

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa T6 – T8 A1.3

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä A2.2

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä A2.1

(Kielitaidon tasojen kuvausasteikko osoitteessa http://www.edu.fi/download/172824_kehittyvan_kielitaidon_asteikko.pdf

Tavoitteet

Tavoite	Arvioinnin kohde	Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa
T7 ohjata oppilasta olemaan aktiivinen viestintätilanteessa sekä syventämään taitoaan käyttää kohdekielisiä viestinnän keinoja, vakiintuneita fraaseja, kierto- ja täyteilmauksia ja muuta kompensaatiota Paikallinen tarkennus T7 Ohjata oppilasta olemaan aktiivinen viestintätilanteessa sekä syventämään taitoaan käyttää kohdekielisiä viestinnän keinoja, vakiintuneita fraaseja, kierto- ja täyteilmauksia ja muuta kompensaatiota Arviointi: Oppilas osaa käyttäytyä aktiivisesti viestintätilanteissa ja syventää taitojaan käyttäen erilaisia kompensaatioita. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii toimimaan aktiivisesti viestintätilanteessa. Oppilas oppii hyödyntämään viestintästrategioita.	Viestintästrategioiden käyttö	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Taitotaso A2.2/B1.1 Oppilas osallistuu enenevässä määrin viestintään, osaa pyytää tarkennusta avainsanoista ja varmistaa, onko viestintäkumppani ymmärtänyt viestin. Oppilas osaa satunnaisesti kiertää tai korvata tuntemattoman sanan tai muotoilla viestinsä uudelleen. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Taitotaso A2.2 Oppilas osallistuu enenevässä määrin viestintään käyttäen tarvittaessa vakiosanontoja pyytäessään tarkennusta avainsanoista. Oppilas joutuu pyytämään toistoa tai selvennystä silloin tällöin ja käyttää esim. lähikäsitettä tai yleisempää käsitettä, kun ei tiedä täsmällistä (koira/eläin tai talo/mökki) Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Taitotaso A2.1 Oppilas osallistuu enenevässä määrin viestintään turvautuen harvemmin ei-kielellisiin ilmaisuihin. Oppilas joutuu pyytämään toistoa tai selvennystä melko usein ja osaa jonkin verran soveltaa viestintäkumppanin ilmaisuja omassa viestinnässään. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Taitotaso A1.2 Oppilas tukeutuu viestinnässään kaikkein keskeisimpiin sanoihin ja ilmauksiin. Oppilas tarvitsee paljon apukeinoja. Oppilas osaa pyytää toistamista tai hidastamista.
T8 ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuurisesti sopivaan kielenkäyttöön viestinnässä, johon liittyy mielipiteiden ja asenteiden esiin tuomista Paikallinen tarkennus T8 Ohjata oppilasta kiinnittämään huomiota kulttuurisesti sopivaan kielenkäyttöön viestinnässä, johon liittyy mielipiteiden ja asenteiden esiin tuomista Arviointi: Oppilas osaa viestiä kulttuurille sopivalla tavalla ja tuoda esille omia mielipiteitään. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii käyttämään kohdekieltä kulttuurisesti sopivalla tavalla viestinnässä.	Viestinnän kulttuurinen sopivuus	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Taitotaso A2.2/B1.1 Oppilas osaa käyttää kieltä erilaisiin tarkoituksiin. Oppilas pystyy keskustelemaan kohteliaasti käyttäen tavanomaisia ilmauksia ja perustason viestintärutiineja. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Taitotaso A2.2 Oppilas osaa käyttää kieltä yksinkertaisella tavalla kaikkein keskeisimpiin tarkoituksiin, kuten tiedonvaihtoon sekä mielipiteiden ja asenteiden asianmukaiseen ilmaisemiseen. Oppilas pystyy keskustelemaan kohteliaasti käyttäen tavanomaisia ilmauksia ja perustason viestintärutiineja. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Taitotaso A2.1 Oppilas selviytyy lyhyistä sosiaalisista tilanteista ja osaa käyttää yleisimpiä kohteliaita tervehdyksiä ja puhuttelumuotoja, esittää kohteliaasti esimerkiksi pyyntöjä, kutsuja, ehdotuksia ja anteeksipyyntöjä ja vastata sellaisiin. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Taitotaso A1.2 Oppilas osaa käyttää muutamia kaikkein yleisimpiä kielelle ominaisia kohteliaisuuden ilmauksia rutiininomaisissa sosiaalisissa kontakteissa.
Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä
T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tulkita erilaisia tekstejä, myös selväpiirteisiä asiatekstejä, joista hankitaan tietoa, ja ohjata käyttämään tulkinnassa päättelytaitoa ja keskeisen sisällön ymmärtämistä Paikallinen tarkennus T9 Tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tulkita erilaisia tekstejä, myös selväpiirteisiä asiatekstejä, joista hankitaan tietoa, ja ohjata käyttämään tulkinnassa päättelytaitoa ja keskeisen sisällön ymmärtämistä Arviointi: Oppilas osaa tulkita erilaisia tekstejä ja ymmärtää keskeisen sisällön. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii tulkitsemaan puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä. Oppilas oppii tekstien ymmärtämisstrategioita.	Tekstien tulkintataidot	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Taitotaso A2.2/B1.1 Oppilas pystyy seuraamaan selväpiirteisen asiapuheen pääajatusta, tunnistaa usein ympärillään käytävän keskustelun aiheen, ymmärtää pääasiat tuttua sanastoa sisältävästä yleiskielisestä tekstistä tai hitaasta puheesta. Oppilas osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä asiayhteydestä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Taitotaso A2.2 Oppilas pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia, tunnistaa usein ympärillään käytävän keskustelun aiheen, ymmärtää pääasiat tuttua sanastoa sisältävästä yleiskielisestä tekstistä tai hitaasta puheesta. Oppilas osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä asiayhteydestä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Taitotaso A2.1 Oppilas ymmärtää helppoja, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sekä selkeää puhetta sisältäviä tekstejä. Oppilas ymmärtää lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien viestien ydinsisällön ja tekstin pääajatukset tuttua sanastoa sisältävästä, ennakoitavasta tekstistä. Oppilas pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn asiayhteyden tukemana. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Taitotaso A1.2 Oppilas ymmärtää harjoiteltua, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää muutaman sanan mittaista kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta. Oppilas tunnistaa tekstistä yksittäisiä tietoja.
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä
T10 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta aihepiirejä laajentaen sekä kiinnittäen huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin Paikallinen tarkennus T10 Tarjota oppilaalle mahdollisuuksia tuottaa puhetta ja kirjoitusta aihepiirejä laajentaen sekä kiinnittäen huomiota myös keskeisiin rakenteisiin ja ääntämisen perussääntöihin Arviointi: Oppilas osaa tuottaa puhetta ja kirjoitusta eri aihepiireistä ja osaa käyttää keskeisiä rakenteita ja huomioida ääntämisen perussäännöt. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti käyttäen kohdekielen keskeistä sanastoa ja keskeisiä rakenteita. Oppilas oppii ääntämään ymmärrettävästi.	Tekstien tuottamistaidot	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Taitotaso A2.2 Oppilas osaa kuvata luettelomaisesti (ikäkaudelleen tyypillisiä) jokapäiväiseen elämään liittyviä asioita käyttäen tavallista sanastoa ja joitakin idiomaattisia ilmauksia sekä perustason rakenteita ja joskus hiukan vaativampiakin. Oppilas osaa soveltaa joitakin ääntämisen perussääntöjä muissakin kuin harjoitelluissa ilmauksissa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Taitotaso A2.1 Oppilas pystyy kertomaan jokapäiväisistä ja konkreettisista sekä itselleen tärkeistä asioista käyttäen yksinkertaisia lauseita ja konkreettista sanastoa. Oppilas osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita. Oppilas osaa soveltaa joitakin ääntämisen perussääntöjä muissakin kuin harjoitelluissa ilmauksissa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Taitotaso A1.3 Oppilas osaa rajallisen määrän lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Oppilas pystyy kertomaan arkisista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä sekä ääntää harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Taitotaso A1.1 Oppilas osaa ilmaista itseään puheessa hyvin suppeasti käyttäen harjoiteltuja sanoja ja opeteltuja vakioilmaisuja. Oppilas ääntää joitakin harjoiteltuja ilmauksia ymmärrettävästi ja osaa kirjoittaa joitakin erillisiä sanoja ja sanontoja.

Sisällöt

S3 Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä

Opetussuunnitelman perusteet

Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä ja maailmassa, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet, suuntautuminen toisen asteen opintoihin sekä tutustuminen nuorten työelämässä ja opiskelussa tarvittavaan kielitaitoon. Lisäksi otetaan huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema sekä kielialueen elämänmuoto. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä.. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Paikallinen opetussuunnitelma

Esimerkkejä opettajan toiminnasta ja oppisisällöstä painottaen kehittyvää kielitaitoa:

Opettaja ohjaa oppilasta yhdessä valitsemaan sisältöjä ajankohtaisista aiheista ja oppilaan oman kiinnostuksen mukaan.

Opettaja ohjaa oppilasta harjoittelemaan opiskelujen ja jatko-opintojen sekä työelämän vaatimaa kielitaitoa (esimerkiksi omasta elämästä kertominen, työhaastattelu, omasta osaamisesta kertominen, asiakaspalvelupuheet kesätyöpaikoissa).

Opettaja ohjaa oppilasta yhdessä valitsemaan sisältöjä ajankohtaisista aiheista ja oppilaan oman kiinnostuksen mukaan.

Opettaja ohjaa oppilasta huomaamaan venäjän kielen maantieteellisen levinneisyyden ja aseman sekä venäjänkielisten alueiden elämänmuodon.

Opettaja ohjaa oppilasta käyttämään viestinnässään kulttuurisesti sopivaa ja kohteliasta kielenkäyttöä (esimerkiksi sopivat keskustelunaiheet, keskustelukumppanin puhuttelu, sinuttelu tai teitittely) ja esittämään mielipiteitään ja asenteitaan sopivalla tavalla (esimerkiksi loukkaamatta toisen arvoja).

Opettaja ohjaa oppilasta havainnoimaan erilaisia vuorovaikutustilanteita (esimerkiksi erilaiset asiointitilanteet ja työpaikkahaastattelutilanteet) ja harjoittelemaan eri vuorovaikutustilanteita hyödyntäen eri viestintäkanavia (esimerkiksi internetiä, videosivustoja tai blogeja). Opettaja rohkaisee oppilasta pyrkimään luontevaan kielenkäyttöön. Oppilaat tekevät mahdollisesti leirikoulumatkan Moskovaan, jossa harjoitellaan vaativia kielenkäyttötilanteita autenttisissa tilanteissa. Opettaja ohjaa oppilasta tutustumaan Venäjän pääkaupunkiin, sen nähtävyyksiin, harjoittelemaan kaupungilla liikkumista ja käyttäytymistä.

Opettaja ohjaa oppilasta tutustumaan oppilaan näkökulmasta kiinnostavaan venäläiseen tiedehenkilöön, josta voidaan tehdä esitelmä.

Opettaja ohjaa oppilasta tulkitsemaan erilaisia tekstejä kuten selväpiirteisiä asiakirjatekstejä ja käyttämään omaa päättelytaitoaan (esimerkiksi sanan merkityksen arvaaminen muun tekstin avulla) niiden tulkinnassa ja ymmärtämisessä. Opettaja ohjaa oppilasta hankkimaan tietoa asiakirjateksteistä.

Opettaja ohjaa oppilasta tutustumaan myös muihin kuin kirjoitettuihin tekstilajien toteutumiin (esimerkiksi venäläiseen viihdekulttuuriin kuten televisio-ohjelmaan, elokuvaan, kirjallisuuteen) ja ohjaa oppilasta laatimaan aiheesta esitelmän (esimerkiksi lempielokuvan tai -kirjan esitteleminen ja oman mielipiteen perusteleminen).

Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä.

Opettaja ohjaa oppilasta yhdessä valitsemaan sisältöjä ajankohtaisista aiheista ja oppilaan oman kiinnostuksen mukaan, mutta aiempaa laajemmin: valitaan yleismaailmallisia aiheita nuorta lähellä olevista aiheista, mutta myös ympäröivästä maailmasta (esimerkiksi muoti, nuoriso ja yhteiskunta, ympäristöasiat, luonnonsuojelu, yhteiskunta, politiikka, vaikutusmahdollisuudet, venäläiset televisio-ohjelmat, elokuvat ja kirjallisuus).

Opettaja rohkaisee oppilasta keskustelemaan tutuista aiheista, mutta harjoittelemaan myös oman mukavuusalueensa ulkopuolisten aiheiden käsittelyä keskusteluissaan. Opettaja kannustaa oppilasta harjoittelemaan puheessaan venäjän kielen keskeisiä rakenteita ja fraaseja. Opettaja ohjaa oppilasta kiinnittämään huomiota venäjän kielelle tyypilliseen ääntämiseen sekä sana- ja lausepainoon.

Opettaja rohkaisee oppilasta kirjoittamaan eri aihepiireistä ja ohjaa kirjoitusprosessia (esimerkiksi opastaa aiheen valinnassa, tekstin rakenteessa, raakaversion valmistumisessa, valmiin tekstin oikeakielisyydessä, ymmärrettävyydessä ja selkeydessä).

Opettaja ohjaa oppilasta jatkamaan koko yläkoulun ajan kestävän Kielisalkku-välineen käyttöä. Kielisalkku-työt ovat oppilaan esitys omasta oppimispolustaan, ja sen työt ovat 9. luokan päättöarvioinnin perusta. Töiden tulee olla monipuolisesti oppilaan osaamista esittelevä kokonaisuus. Päättötyövaiheessa opettaja ohjaa oppilasta valitsemaan oppilaan osaamista parhaiten kuvaavat työt. Oppilaalla on mahdollisuus työstää tekemiään töitä osoittaakseen osaamisensa tason.

Opitaan keskustelemaan erilaisista aiheista ja toimimaan erilaisissa tilanteissa:

- oma tulevaisuus: työelämä ja opinnot (haastattelu, cv) (KS)

- muodollisen sähköpostiviestin kirjoittaminen

- oma terveys

Opitaan arkeen liittyvää sanastoa:

- Venäjä, Moskova (KS)

- somesanasto

- kestävä kehitys: kierrätys, ympäristönsuojelu

Opettaja ohjaa hankkimaan tietoa Venäjästä. Tutustutaan venäläisen nuoren elämään venäläisessä yhteiskunnassa. Tutustutaan venäläiseen korkeakulttuuriin (kirjallisuus, elokuvat, teatteri, kuvataide) ja tieteen saavutuksiin. Opettaja ohjaa tutustumaan tärkeimpiin venäläisiin juhlapyhiin ja niiden viettotapoihin.

Suullisissa viestinnällisissä harjoituksissa opettaja rohkaisee oppilasta olemaan aktiivinen viestintätilanteessa ja ohjaa oppilasta käyttämään erilaisia venäjän kielelle ominaisia viestinnän keinoja (esimerkiksi tietyt fraasit ja sanavalinnat). Opettaja ohjaa oppilasta käyttämään erilaisia puheviestinnän strategioita (esimerkiksi kompensaatiokeinoina puhetta tukevat kommunikaatiokeinot kuten ilmeet ja eleet, osoittaminen, kirjoittaminen, tieto- ja viestintäteknologia sekä kierto- ja täyteilmaukset). Huomio on nuorten toiminnassa venäjän kielellä erilaisissa yhteisöissä (sosiaalinen media).

Venäjän kielen rakenteista käsitellään:

- kerrataan substantiivien ja adjektiivien taivutus yksikössä ja monikossa

- päiväykset ja vuosiluvut

- lyhyet adjektiivit

- pronominit ja kielteiset pronominit

- verbien etuliitteet

- tapaluokat

- konjunktiot

- passiivi

- Kielisalkku-työvälineen tehtävien koostaminen päättötyönäytteeksi

Itä-Suomen koulussa laaja venäjän opetus painottuu moniteemaiseen suullisen kielitaidon ja viestinnällisyyden harjoitteluun, laajaan tekstin tuottamisen harjoitteluun ja monipuoliseen Venäjän kulttuuriin tutustumiseen. Lisäksi oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia autenttisiin kielenkäyttötilanteisiin Venäjälle suuntautuvilla leirikoulumatkoilla. Oppilailla on mahdollisuus osallistua kielitaitotestiin.

Mikäli eri oppiaineita opetetaan venäjäksi, venäjän opetuksessa voidaan huomioida vieraskielisen opetuksen sisällöt. Tällöin sisällölliset tavoitteet suunnitellaan lukuvuosittain erikseen.

ePerusteet