Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Formatiivinen arviointi

Summatiivinen arviointi

Arvioinnin yleiset periaatteet

Arviointikulttuurin paikalliset painotukset

Perusopetuksessa oppimisen arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin. Sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita. Arviointi perustuu aina opetussuunnitelman mukaisiin tavoitteisiin ja kriteereihin. Arviointikäytännöt ovat monipuolisia ja antavat kattavan käsityksen oppilaan edistymisestä opinnoissaan. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan edellytykset ja ikäkausi. Itsearviointitaitojen kehittäminen on tärkeä osa koulun arviointikäytäntöjä. Erityistä huomiota kiinnitetään arvioinnin oikeudenmukaisuuteen ja maahanmuuttajaoppilaiden kohdalla oppilaan tilanteeseen sovitetaan joustavia arviointitapoja.

Itä-Suomen koulussa arviointikeskustelut ovat tärkeä kodin ja koulun yhteistyön muoto. Oppilaan, huoltajan ja opettajan yhteisessä arviointikeskustelussa käsitellään oppilaan koulunkäyntiin liittyviä asioita. Erityisesti 2., 6. ja 9. vuosiluokan arviointikeskustelut ovat tärkeitä, koska ne ajoittuvat perusopetuksen nivelvaiheisiin. Arviointikeskustelut toteutetaan erillisen suunnitelman mukaisina yleensä kevätlukukauden alussa. Huoltajia ja oppilaita tiedotetaan lukuvuosittain arviointikeskustelujen sisällöstä, tavoitteista ja ajankohdasta hyvissä ajoin.

Kieleen ja kulttuuriin liittyvät erityiskysymykset

Itä-Suomen koulussa opiskelee pääsääntöisesti äidinkieleltään suomea ja/tai venäjää puhuvia oppilaita, ja kaikkien oppilaiden opetuksessa noudatetaan yhteisiä, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisia tavoitteita ja periaatteita. Oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan perusopetuksessa huomioon siten, että opetus tukee oppilaan kasvamista sekä suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön että oppilaan oman kieli- ja kulttuuriyhteisön aktiiviseksi ja tasapainoiseksi jäseneksi. Itä-Suomen koulun opetuskieli on suomi. Lisäksi opetusta voidaan antaa myös venäjän kielellä, jos arvioidaan, että oppilaiden mahdollisuus seurata opetusta ei vaarannu.

Jokaisen oppilaan kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti. Oppilaita ohjataan tuntemaan, ymmärtämään ja kunnioittamaan jokaisen kansalaisen perustuslain mukaista oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin. Tavoitteena on ohjata oppilaita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä edistää kaksi- ja monikielisyyttä ja siten vahvistaa oppilaiden kielellistä tietoisuutta ja metalingvistisiä taitoja. Itä-Suomen koulussa oppilaiden äidinkielen ja suomen kielen taitoja kehitetään kaksikielisyyden saavuttamiseksi. Koulutyöhön voi sisältyä monikielisiä opetustilanteita, joissa opettajat ja oppilaat käyttävät kaikkia osaamiaan kieliä. Opetuksessa hyödynnetään oppilaiden ja heidän huoltajiensa ja yhteisönsä tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta, elämäntavoista, historiasta, kielistä ja kulttuureista. Kulttuurista monilukutaitoa voidaan vahvistaa mediakasvatuksella ja ottamalla huomioon oppilaiden ja heidän perheidensä mediakulttuuri.

Itä-Suomen koulussa venäjää äidinkielenään puhuvien oppilaiden suomen kielen ja kulttuurin omaksumista pyritään tukemaan monella tapaa. Koulussamme toimii äidinkielenään venäjää puhuva työntekijä, joka tapaa uuden oppilaan ja hänen huoltajansa heidän saapuessaan kouluun ja kertoo heille perusasiat suomalaisesta koulutusjärjestelmästä. Hän perehdyttää uudet oppilaat koulumme sääntöihin ja tapoihin. Alussa oppilaille laaditaan yksilöllinen lukujärjestys, joka mahdollistaa sekä tehostetun suomen kielen opetuksen että osallistumisen oman opiskeluryhmän oppitunneille soveltuvissa aineissa, esimerkiksi matematiikassa ja liikunnassa. Avustaja on mukana tunneilla tarpeen mukaan. Avustajan kanssa on mahdollista käydä läpi oppiaineiden sisältöjä myös omalla äidinkielellä erityisillä ohjaustunneilla, mutta oppitunneilla pyritään selviytymään opetuskielellä. Oppiaineiden kokeista tehdään tarvittaessa käännöksiä ja oppilas voi vastata venäjäksi. Opettaja voi eriyttää suomenkielisiä oppimateriaaleja ja keskittyä tavoitteissa oppimäärän keskeisimpiin asioihin. Oppilaille laaditaan tarpeen mukaan oppimissuunnitelma, jossa määritellään oppilaan tavoitteet eri oppiaineissa, opiskeltavat asiat ja aineet ja arviointitavat. Oppimissuunnitelma laaditaan aina vasta maahan tulleille lapsille ja nuorille, muille tarpeen mukaan.

Maahanmuuttajaoppilaiden ohjausryhmä koordinoi maahanmuuttajaoppilaiden asioita; järjestää tulohaastattelun ja tapaamisia huoltajien kanssa sekä toimii yhteistyössä opettajien kanssa. Pääpaino on kouluasioissa, mutta tarpeen vaatiessa lasta tai nuorta pyritään tukemaan myös muissa asioissa, esim. vapaa-ajan harrastusten löytämisessä. Koulussa on myös aloitettu tutoroppilastoiminta, jonka avulla tuetaan lasta tai nuorta löytämään paikka luokka- ja kouluyhteisössä. Erityisopettaja antaa tarvittaessa tukiopetusta ja ohjaa oppilasta läksyjenteossa. Oppilailla on mahdollisuus myös kaikkiin muihin Itä-Suomen koulussa käytössä oleviin pedagogisiin ja oppilashuollollisiin tukitoimiin.

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Työskentelyn arviointi

Käyttäytymisen arviointi

KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI

Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet. Käyttäytyminen arvioidaan numeroin väli- ja lukuvuosiarvioinnissa. Lisäksi arviointikeskustelun ja itsearvioinnin yhteydessä arvioinitia täydennetään sanallisesti.

Perusopetuslaki velvoittaa oppilaan suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu näiden velvoitteiden täyttämiseen, koulun järjestyssääntöjen noudattamiseen, rehellisyyteen, oman ja toisten työn arvostukseen, ympäristön huomioonottamiseen, vastuun ottamiseen omasta työstä ja yhteistyöstä, hyvän sosiaalisen ilmapiirin ylläpitämiseen, kohteliaisuuteen ja hyvien käytöstapojen noudattamiseen.

Sanallinen arviointi

Tavoitteet saavutettu erinomaisesti

  • Oppilas osaa työskennellä erilaisissa ryhmissä ja edistää työpanoksellaan yhteistä työskentelyä

  • Oppilas osallistuu aktiivisesti ja oma-aloitteisesti yhteiseen toimintaan

  • Oppilas arvostaa omaa ja toisten työtä

  • Oppilas huolehtii luokan ja koulun oppimisympäristöstä ja välineistä sekä kantaa vastuunsa koulun ja lähiympäristön siisteydestä

  • Oppilas käyttäytyy ystävällisesti ja auttavaisesti ja luo käytöksellään ympärilleen myönteistä ilmapiiriä

  • Oppilaan kielenkäyttö on tilannetietoista

  • Oppilas noudattaa koulun toimintatapoja ja sääntöjä

Tavoitteet saavutettu hyvin

  • Oppilas osaa työskennellä erilaisissa ryhmissä

  • Oppilas osallistuu yhteiseen toimintaan

  • Oppilas arvostaa omaa ja toisten työtä

  • Oppilas huolehtii luokan ja koulun oppimisympäristöstä ja välineistä

  • Oppilas käyttäytyy ystävällisesti

  • Oppilas noudattaa yleensä hyviä käytöstapoja

  • Oppilaan kielenkäyttö on yleensä tilannetietoista

  • Oppilas noudattaa koulun toimintatapoja ja sääntöjä

  • Oppilaan käyttäytymistä on voitu ohjata kasvatuskeskustelun tai kurinpitorangaistuksen avulla, ja hän on korjannut käyttäytymistään

Tavoitteet saavutettu kohtalaisesti

  • Oppilas osaa yleensä työskennellä erilaisissa ryhmissä

  • Oppilas arvostaa yleensä omaa ja toisten tekemää työtä

  • Oppilas osoittaa välinpitämättömyyttä ympäristöä kohtaan

  • Oppilaalla on vaikeuksia ottaa toiset huomioon

  • Oppilaan kielenkäyttö on usein sopimatonta

  • Oppilaan käyttäytymistä on ohjattu kasvatuskeskustelujen avulla ja/tai hän on saanut kurinpitorangaistuksen

Tavoitteet saavutettu osittain

  • Työskentely erilaisissa ryhmissä on oppilaalle haastavaa.

  • Oppilas ei osaa arvostaa omaa ja toisten tekemää työtä.

  • Oppilas osoittaa välinpitämättömyyttä ympäristöä kohtaan

  • Oppilas ei ota toisia huomioon

  • Oppilaan käyttäytyminen on välinpitämätöntä

  • Oppilaan kielenkäyttö on sopimatonta

  • Oppilas on saanut lukuisia kurinpitorangaistuksia

Hylätty

  • Oppilas ei kykene toimimaan kouluyhteisössä

Arvioinnissa nojaudutaan seuraaviin kriteereihin:

10 Arvosana 10 edellyttää kaikkien seuraavien kriteerien täyttymistä:

· kantaa vastuuta luokan siisteydestä ja viihtyisyydestä

· ottaa vastuuta luokan yhteistoiminnasta

· suhtautuu aikuisiin ja toisiin oppilaisiin reilusti ja kunnioittavasti

· käyttäytyy tinkimättömän asiallisesti, reippaasti, rehellisesti, oma- aloitteisesti ja aktiivisesti

· noudattaa täydellisesti koulun järjestyssääntöjä

9

· omaa edelliseen verrattuna vähäisiä poikkeamia

· on hyväkäytöksinen, mutta edellistä passiivisempi

8

· käyttäytyy yleensä reippaasti ja rehellisesti, vaikka saakin silloin tällöin huomautuksia

· suhteessa aikuisiin ja oppilastovereihin vähäistä häilyvyyttä, mutta haluaa itse korjata tilanteet huomautuksen jälkeen, hyvät hetket etusijalla

· ei aina ota vastuuta luokan yhteistoiminnasta

· pyrkii noudattamaan järjestyssääntöjä, mutta joskus erehtyy rikkomaan niitä

7

· käyttäytyminen oppilastovereita ja aikuisia kohtaan vaihtelee, hankkiutuu usein itse konflikteihin

· on myös hyviä ja motivoituneita hetkiä

· mahdollisesti henkistä tai fyysistä aggressiivisuutta, jota kuitenkin yrittää itse hillitä ei kanna riittävästi vastuuta luokan yhteistoiminnasta, häiritsee toisten opiskelurauhaa

· yhteydenotot kotiin parantavat tilannetta joksikin aikaa.

· rikkoo usein järjestyssääntöjä ja annettuja ohjeita. Asiasta on jo kirjallisesti huoltajille aiemmin ilmoitettu.

6

· käyttäytyminen aikuisia ja oppilastovereita kohtaan aggressiivista tai muuten epäluotettavaa ja huomauttamisesta ei ole ollut pitkäaikaista apua

· häiritsee vakavasti ja jatkuvasti opetustilanteita

· yhteydenotot kotiin eivät ole parantaneet tilannetta.

· hyviä hetkiä on esim. joidenkin mieleisten aineiden tunnilla

· suhtautuu piittaamattomasti järjestyssääntöihin ja annettuihin ohjeisiin

5

· aggressiivisuutta, taukoamatonta opiskelutilanteiden

ei noudata koulun järjestyssääntöjä juuri lainkaan

· ei motivoidu mistään koulutyössä

· yhteydenotot kotiin eivät tuota tulosta

· ei hyviä hetkiä juuri koskaan

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

Opintojen aikaisen arvioinnin toteuttaminen

Opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinnin ja palautteen antamisen kokonaisuutta. Opintojen aikainen arviointi on kaikilla vuosiluokilla pääosin oppimisen ohjaamista palautteen avulla. Sen keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja tukea oppimista sekä edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Siihen sisältyy myös oppilaiden edistymisen ja osaamisen tason kuvaamista keskusteluin, arviointitiedottein ja todistuksin tiettyinä ajankohtina. Oppilaalle ja huoltajalle tulee antaa tietoa opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein.

Arviointi lukuvuoden aikana

Pääosa opintojen aikaisesta arvioinnista on luonteeltaan formatiivista. Tällöin arviointi ja siihen perustuva palautteen antaminen toteutetaan lukuvuoden aikana osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se edellyttää opettajilta oppimisprosessiin liittyvää havainnointia ja vuorovaikutusta oppilaiden kanssa. Opintojen aikaisessa arvioinnissa tärkeätä on myös oppilaiden toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta.

Oppimista edistävä palaute on luonteeltaan laadullista ja kuvailevaa, oppimisen solmukohtia analysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta. Se ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Oppilaita ohjataan palautteen avulla tiedostamaan edistymisensä ja jäsentämään oman oppimisensa eri vaiheita sekä löytämään erilaisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Palaute auttaa oppilaita vähitellen ohjaamaan omaa oppimistaan, asettamaan itselleen tavoitteita ja käyttämään onnistumista parantavia oppimisstrategioita.

Opettajan antaman, oppimisprosessia näkyväksi tekevän ja oppimista edistävän palautteen tulee auttaa oppilaita hahmottamaan ja ymmärtämään

  • mitä heidän on tarkoitus oppia

  • mitä he ovat jo oppineet

  • miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan.

Tällainen formatiivinen arviointi ja ohjaava palaute edistävät opiskeltavien asioiden jäsentymistä tieto- ja taitokokonaisuuksiksi sekä kehittävät oppilaiden metakognitiivisia taitoja ja työskentelytaitoja.

Arviointi lukuvuoden päättyessä

Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin jälkeen tehtävää, oppilaiden osaamisen summatiivista arviointia, jonka tulokset välitetään oppilaille todistuksissa tai arviointitiedotteissa. Perusopetusasetus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle lukuvuositodistuksen, joka sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviointi. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.

Vuosiluokilla 1-7 arviointi on sanallista tai numeroarviointia tai niiden yhdistelmää opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Vuosiluokkien 8-9 todistuksissa käytetään numeroarviointia. Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviointia. Yksilöllistettyjen oppimäärien arvioinnissa sanallista tai numeroarviointia käytetään opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Sanallista arviointia voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli.

Numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan osaamisen tasoa suhteessa tavoitteisiin kussakin oppiaineessa tai opintokokonaisuudessa. Sanallista arviointia käyttämällä voidaan antaa monipuolista palautetta oppilaan oppimisesta ja suoriutumisesta. Sanallisen arvioinnin avulla voidaan kuvata paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänen edistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Sanallisella arvioinnilla voidaan myös antaa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisesta ja oppimisen edistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla.

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opetus ja arviointikäytännöt suunnitellaan ja toteutetaan siten, että oppilaalla on riittävästi monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Oppilaan kokonaistilannetta tulee tarkastella riittävän ajoissa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, ohjausta ja muuta tukea tilanteessa, jossa hän sairauden, oppimisvaikeuksien, vaikeasta elämäntilanteesta johtuvien poissaolojen tai muun syyn vuoksi on jäänyt tai on vaarassa jäädä jälkeen opinnoissaan. Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, tulee asiasta keskustella hyvissä ajoin lukuvuoden aikana huoltajan ja oppilaan kanssa sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi.

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle.

Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen lukuvuotta koskeva suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa oppiaineessa on hylätty. Ennen luokalle jättämistä oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttömahdollisuuksia, joilla oppilas parhaiten kykenee osoittamaan osaamisensa.

Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan koulutyön päättyessä tehdä lukuvuositodistuksessa ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys.

Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.

Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokkiin sitomattomasti

Perusopetuksen opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti vuosiluokkiin sitomattomasti. Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oman opinto-ohjelman mukaisella etenemisellä voidaan tarvittaessa välttää luokalle jättäminen, jonka myötä oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä luokalta raukeaisivat. Oman opinto-ohjelman mukaisesti etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hän eroaa koulusta.

KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI

Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Opetussuunnitelmassa tulee asettaa tavoitteet oppilaan käyttäytymiselle. Käyttäytymisen tavoitteita määriteltäessä otetaan huomioon koulun kasvatukselle asetetut tavoitteet. Perusopetuslaki velvoittaa oppilaan suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu näiden velvoitteiden täyttämiseen, koulun järjestyssääntöjen noudattamiseen, rehellisyyteen, oman ja toisten työn arvostukseen, ympäristön huomioonottamiseen, vastuun ottamiseen omasta työstä ja yhteistyöstä, hyvän sosiaalisen ilmapiirin ylläpitämiseen, kohteliaisuuteen ja hyvien käytöstapojen noudattamiseen.

Arvioinnissa nojaudutaan seuraaviin kriteereihin:

10 (Arvosana 10 edellyttää kaikkien seuraavien kriteerien täyttymistä:)

Oppilas

  • kantaa vastuuta oppimisympäristön viihtyisyydestä ottaa vastuuta ryhmän yhteistoiminnasta

  • suhtautuu aikuisiin ja toisiin oppilaisiin reilusti ja kunnioittavasti

  • käyttäytyy tinkimättömän asiallisesti, reippaasti, rehellisesti, oma- aloitteisesti ja aktiivisesti

  • noudattaa koulun järjestyssääntöjä ja rohkaisee muita hyvään käytökseen

9

Oppilas

  • kantaa yleensä vastuuta oppimisympäristön viihtyisyydestä

  • ottaa useimmiten vastuuta ryhmän yhteistoiminnasta

  • suhtautuu yleensä aikuisiin ja toisiin oppilaisiin reilusti ja kunnioittavasti

  • käyttäytyy asiallisesti, reippaasti, rehellisesti ja oma-aloitteisesti

  • noudattaa koulun järjestyssääntöjä

8

Oppilas

  • käyttäytyy yleensä reippaasti ja rehellisesti, vaikka saakin silloin tällöin huomautuksia

  • suhtautuu aikuisiin ja toisiin oppilaisiin reilusti, pyrkii korjaamaan käyttäytymistään huomautuksen jälkeen

  • ei aina ota vastuuta ryhmän yhteistoiminnasta

  • pyrkii noudattamaan järjestyssääntöjä, mutta joskus rikkoo niitä

7

Oppilas

  • käyttäytyy oppilastovereita ja aikuisia kohtaan vaihtelevasti, hankkiutuu usein itse konflikteihin

  • ei kanna vastuuta luokan yhteistoiminnasta, häiritsee toisten opiskelurauhaa

  • pyrkii korjaamaan käytöstään huomautusten ja kasvatuskeskustelun jälkeen

  • rikkoo usein järjestyssääntöjä ja annettuja ohjeita

6

Oppilas

  • käyttäytyy aikuisia ja oppilastovereita kohtaan usein epäasiallisesti huomauttamisesta ja kasvatuskeskusteluista huolimatta

  • häiritsee toistuvasti opetustilanteita

  • pyrkii korjaamaan käyttäytymistään mieluisissa oppimistilanteissa

  • noudattaa harvoin järjestyssääntöjä ja rikkoo annettuja ohjeita

5 Oppilas

  • aggressiivisuutta, taukoamatonta opiskelutilanteiden häirintää

  • ei noudata koulun järjestyssääntöjä juuri lainkaan

  • ei motivoidu mistään koulutyössä

  • kurinpitotoimet ja yhteydenotot kotiin eivät tuota tulosta

Käyttäytymisen sanallisen arvioinnin kriteerit

Edistyt erinomaisesti

Oppilas

  • kantaa vastuuta oppimisympäristön viihtyisyydestä

  • ottaa vastuuta ryhmän yhteistoiminnasta

  • suhtautuu aikuisiin ja toisiin oppilaisiin reilusti ja kunnioittavasti

  • käyttäytyy tinkimättömän asiallisesti, reippaasti, rehellisesti, oma- aloitteisesti ja aktiivisesti

  • noudattaa koulun järjestyssääntöjä ja rohkaisee muita hyvään käytökseen

Edistyt hyvin

Oppilas

  • kantaa yleensä vastuuta oppimisympäristön viihtyisyydestä

  • ottaa useimmiten vastuuta ryhmän yhteistoiminnasta

  • suhtautuu yleensä aikuisiin ja toisiin oppilaisiin reilusti ja kunnioittavasti

  • käyttäytyy asiallisesti, reippaasti, rehellisesti ja oma-aloitteisesti

  • noudattaa koulun järjestyssääntöjä

Edistyt melko hyvin

Oppilas

  • käyttäytyy yleensä reippaasti ja rehellisesti, vaikka saakin silloin tällöin huomautuksia

  • suhtautuu aikuisiin ja toisiin oppilaisiin reilusti, pyrkii korjaamaan käyttäytymistään huomautuksen jälkeen

  • ei aina ota vastuuta ryhmän yhteistoiminnasta

  • pyrkii noudattamaan järjestyssääntöjä, mutta joskus rikkoo niitä

Tarvitset harjoitusta

Oppilas

  • käyttäytyy oppilastovereita ja aikuisia kohtaan vaihtelevasti, joutuu usein konflikteihin

  • ei kanna vastuuta luokan yhteistoiminnasta, häiritsee toisten opiskelurauhaa

  • pyrkii korjaamaan käytöstään huomautusten ja kasvatuskeskustelun jälkeen

  • rikkoo usein järjestyssääntöjä ja annettuja ohjeita.

Arviointi nivelkohdissa

Valtioneuvoston asetuksessa säädetty tuntijako määrittää nivelkohdat, joiden mukaisesti perusopetus jakautuu vuosiluokkien 1-2, 3-6 sekä 7-9 muodostamiin kokonaisuuksiin.

Toisen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi

Toisen vuosiluokan lopulla oppimisen arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Itä-Suomen koulussa ohjaavaa arviointipalautetta annetaan oppilaan, huoltajan ja opettajan yhteisessä arviointikeskustelussa. Tavoitteena on tuoda esille oppilaan vahvuuksia oppijana ja vahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Usein on tarpeen arvioida ja suunnitella yhdessä myös oppilaan tarvitsemaa ohjausta ja tukea. Nivelvaihetta lähestyttäessä korostuu opettajan, oppilaan ja huoltajan välinen vuorovaikutus. On tärkeää, että oppilaan omat arviot ja toiveet sekä huoltajan näkemykset tulevat kuulluiksi.

Oppilaan oppimisprosessin kannalta keskeisiä, laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin perustuvia näkökulmia, joihin opettaja kiinnittää huomiota arvioidessaan oppilaan edistymistä ja antaessaan siitä palautetta oppilaalle ja huoltajalle ovat:

  • edistyminen kielellisissä valmiuksissa, erityisesti

    • kysymisen ja kuuntelemisen taidot

    • vuorovaikutustaidot ja taito ilmaista itseään eri keinoin

  • edistyminen työskentelytaidoissa, erityisesti

    • taito työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä

  • edistyminen taidossa huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä

Lisäksi annetaan palautetta oppilaan opiskelun etenemisestä eri oppiaineissa. Lukuvuositodistuksessa ilmaistaan, onko oppilas saavuttanut kunkin oppiaineen tavoitteet hyväksyttävästi.

Kuudennen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi

Kuudennen vuosiluokan lopulla oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Itä-Suomen koulussa ohjaavaa arviointipalautetta annetaan oppilaan, huoltajan ja opettajan yhteisessä arviointikeskustelussa. Palautteessa kiinnitetään huomiota erityisesti työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen. Oppilas tarvitsee tietoa myös edistymisestään oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa. Arviointikäytänteet ja palautteen antaminen suunnitellaan niin, että oppilas ja huoltaja saavat monipuoliseen tietoon perustuvan käsityksen oppilaan oppimisen edistymisestä. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelumotivaation tukemiseen.

Kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa annettavaa arviointia varten kaikkiin yhteisin oppiaineisiin on määritelty tavoitteista johdetut arviointikriteerit hyvää osaamista kuvaavalle sanalliselle arviolle tai numeroarvosanalle kahdeksan (8). Kriteerien avulla on kuvattu, millaista osaamista edellytetään kyseisen arvion tai arvosanan saavuttamiseksi. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan opettajan arvioinnin apuvälineitä. Sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja pohtii oppilaan edistymistä suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja osaamisen tasoa suhteessa valtakunnallisesti määriteltyihin arviointikriteereihin. Opettajan tulee käyttää näitä kriteerejä antaessaan oppilaalle sanallisen arvion tai numeroarvosanan kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistukseen. Oppilas saa hyvää osaamista kuvaavan sanallisen arvion tai arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista. Tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat:

  1. Lukuvuositodistus

  2. Välitodistus

  3. Erotodistus

  4. Päättötodistus

Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.

Lukuvuositodistus

Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Todistukseen merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain sanallinen arvio tai numeroarvosana siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet lukuvuoden aikana. Sanallista arviota voidaan käyttää todistuksissa vuosiluokilla 1-7. Sanallisistakin arvioista tulee käydä ilmi, onko oppilas suoriutunut hyväksytysti lukuvuoden opinnoista kussakin opinto-ohjelmaansa kuuluvassa oppiaineessa. Merkittäessä arvio todistukseen numerona, todistukseen merkitään myös perusopetusasetuksen 10 §:n mukainen arviointiasteikko. Muissa todistuksissa kuin päättötodistuksessa voidaan numeroarvosanaa aina täydentää sanallisilla arvioilla ja näin antaa palautetta sekä osaamisen tasosta että edistymisestä.

Lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa käyttäytymisen numeroarvosana merkitään todistukseen. Silloin kun käyttäytymisestä kirjoitetaan sanallinen arvio, arvio annetaan aina todistuksen liitteellä.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon arvio tai arvosana merkitään lukuvuositodistukseen ja mahdollisiin välitodistuksiin muodossa ”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä sitä, kumpaa oppiainetta oppilas on opiskellut. Oppilaan opiskelemaa uskonnon oppimäärää ei merkitä todistuksiin. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.

Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään 25 % on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli.

Lukuvuositodistukseen merkitään:

  • todistuksen nimi

  • opetuksen järjestäjän ja koulun nimi

  • oppilaan nimi ja syntymäaika

  • todistuksen antamispäivä

  • opetusryhmästä vastaavan opettajan tai rehtorin allekirjoitus

  • oppilaan opinto-ohjelma ja sanalliset arviot tai numeroarvosanat siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet

  • arvio oppilaan käyttäytymisestä

  • oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet) merkitään oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät

  • luokalta siirtyminen tai mahdollinen luokalle jättäminen

  • merkintä, että todistus on Opetushallituksen 10.2.2020 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukainen.

Itä-Suomen koulussa lukuvuositodistus annetaan sanallisena vuosiluokilla 1-3 ja numeerisena vuosiluokilla 4-9.

Välitodistus

Lukuvuoden aikana voidaan antaa välitodistuksia paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Välitodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus koskien sanallisen tai numeroarvosanan käyttöä, käyttäytymisen arviointimerkintää, uskonnon ja elämänkatsomustiedon arviointimerkintää, opetuskieltä sekä yksilöllisten oppimäärien mukaista opiskelua.

Erillinen välitodistus tulee tarvittaessa antaa yhdeksännen luokan oppilaalle jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Yhdeksännen luokan oppilaalle annettavaa välitodistusta varten oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättöarvioinnissa. Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä 9. vuosiluokalla annettavaan välitodistukseen.

Välitodistukseen merkitään:

  • todistuksen nimi

  • opetuksen järjestäjän ja koulun nimi

  • oppilaan nimi ja syntymäaika

  • todistuksen antamispäivä

  • opetusryhmästä vastaavan opettajan tai rehtorin allekirjoitus

  • oppilaan opinto-ohjelma ja sanalliset arviot tai numeroarvosanat siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet

  • oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet) merkitään oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät

  • arvio oppilaan käyttäytymisestä (lukuun ottamatta 9. luokalla annettavaa välitodistusta)

  • merkintä, että todistus on Opetushallituksen 10.2.2020 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukainen.

Itä-Suomen koulussa välitodistus annetaan sanallisena vuosiluokilla 1-3 ja numeerisena vuosiluokilla 4-9.

Erotodistus

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun.

Erotodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus koskien sanallisen tai numeroarvosanan käyttöä, uskonnon ja elämänkatsomustiedon arviointimerkintää, opetuskieltä sekä yksilöllisten oppimäärien mukaista opiskelua. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arvioita.

Erotodistukseen merkitään:

  • todistuksen nimi

  • opetuksen järjestäjän ja koulun nimi

  • oppilaan nimi ja syntymäaika

  • todistuksen antamispäivä

  • rehtorin allekirjoitus

  • oppilaan opinto-ohjelma ja sanalliset arviot tai numeroarvosanat siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet

  • oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet) merkitään oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät

  • merkintä, että todistus on Opetushallituksen 10.2.2020 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukainen.

Todistusarviointi perusopetuksessa

Itä-Suomen koulu

Todistusarviointi perusopetuksessa

E=merkitään Primukseen suoritetuksi, ei todistusarviointia

SA=sanallinen erillisin arviolausein

S=sanallinen

N=numeerinen

H=suoritusmerkintä

Vuosiluokat

1

2

3

4

5

6

7

8

9

Yhteiset aineet:

s

k

s

k

s

k

s

k

s

k

s

k

s

k

s

k

s

k

Äidinkieli ja kirjallisuus;
suomi, S2

E

SA

E

SA

E

SA

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

A-kieli venäjä

E

SA

E

SA

E

SA

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

A-kieli englanti

E

SA

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

Matematiikka

E

SA

E

SA

E

SA

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

Ympäristöoppi

E

E

E

E

E

E

N

N

N

N

N

N

Biologia ja maantieto

N

N

N

N

N

N

Fysiikka ja kemia

N

N

N

N

N

N

Terveystieto

N

N

N

N

N

N

Uskonto / Elämänkatsomustieto

E

E

E

E

E

E

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

Historia ja yhteiskuntaoppi

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

Musiikki

E

E

E

E

E

E

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

Kuvataide

E

E

E

E

E

E

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

Käsityö

E

E

E

E

E

E

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

Liikunta

E

E

E

E

E

E

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

Kotitalous

N

N

Oppilaanohjaus

E

E

E

E

E

E

Valinnaiset aineet:

valinnainen ruotsi / su & en

N

N

N

N

N

N*

pitkät valinnaisaineet

N

N

N

N*

valinnaiskurssit

H

H

H

H

Käyttäytyminen

E

S

E

S

E

S

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

N

E

* Valinnaisen kielen todistusmerkintä päättötodistuksessa voi huoltajan pyynnöstä olla suoritusmerkintä numeroarvioinnin sijaan.

Sanallisen todistusarvioinnin arviointilauseet oppiaineittain

Suomen kieli ja kirjallisuus / Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus

1. lk

1. Osaat lukea sanoja ja lauseita. / Osaat lukea sanoja ja lauseita.

2. Ymmärrät lukemasi. / Ymmärrät omaan elämääsi liittyvää sanastoa.

3. Kirjoitat selvällä käsialalla. / Kirjoitat selvällä käsialalla.

4. Kirjoitat sanoja. / Kirjoitat tavuja ja sanoja.

5. Osaat ilmaista itseäsi eri tavoin. / Osaat kertoa itsestäsi suomeksi.

2. lk

1. Luet tekstiä sujuvasti. / Luet sanoja ja lauseita sujuvasti.

2. Ymmärrät lukemasi tekstin. / Ymmärrät lukemasi sanat ja yksinkertaiset lauseet.

3. Kirjoitat selvällä käsialalla. / Kirjoitat selvällä käsialalla.

4. Hallitset lausetason oikeinkirjoituksen. / Hallitset tuttujen sanojen oikeinkirjoituksen.

5. Osaat ilmaista itseäsi monipuolisesti. / Osaat ilmaista itseäsi ymmärrettävästi.

6. Osoitat kiinnostusta kirjallisuuteen. /ei arvioida

3. lk

Luet sujuvasti ja ymmärrät lukemasi. / Osaat lukea tekstejä.

Osaat tuottaa tekstejä. / Osaat kirjoittaa erilaisia tekstejä.

Hallitset oikeinkirjoituksen ja kirjoitat sujuvasti. / Hallitset oikeinkirjoituksen ja kirjoitat sujuvasti.

Osaat esittää ajatuksiasi ja ilmaista mielipiteitäsi erilaisissa viestintätilanteissa. / Osaat esittää ajatuksiasi ja ilmaista mielipiteitäsi erilaisissa viestintätilanteissa.

Osaat etsiä tietoa eri tietolähteistä. / Osaat etsiä tietoa eri tietolähteistä.

Matematiikka

1. lk

1. Hallitset lukukäsitteen lukualueella 0-20.

2. Hallitset yhteen-, vähennys- ja päässälaskuja lukualueella 0-20.

3. Osaat ratkaista hahmottamis- ja ongelmatehtäviä.

4. Osaat ratkaista vertailu- ja luokittelutehtäviä.

2. lk

1. Hallitset peruslaskutoimitukset (yhteen- ja vähennyslaskut) lukualueella 0-100.

2. Hallitset kertotaulut 0-5 ja 10.

3. Osaat laskea päässälaskuja lukualueella 0-100.

4. Osaat ratkaista soveltavia tehtäviä.

5. Osaat mittaamisen perustaitoja.

3. lk

1. Hallitset kymmenjärjestelmän periaatteet.

2. Osaat päässälaskuja.

3. Osaat peruslaskutoimitukset lukualueella 0-10　000.

4. Osaat käyttää matematiikan käsitteitä ja merkintöjä oikein.

5. Hallitset geometrian ja mittaamisen perusteet.

6. Sovellat matematiikan osaamistasi erilaisissa tehtävissä.

Venäjän kieli, laajennettu A1-oppimäärä

1.lk

1. Ymmärrät harjoiteltuja toimintaohjeita.

2. Osaat käyttää oppimaasi kielitaitoa oppitunneilla.

3. Osaat lukea lyhyitä sanoja ja lauseita.

4. Tunnistat ja osaat kirjoittaa venäläisiä kirjaimia.

2. lk

1. Ymmärrät arkipäiväisiä toimintaohjeita.

2. Osaat käyttää kieltä oppitunneilla ja äännät ymmärrettävästi.

3. Osaat lukea lyhyitä lauseita ja tekstejä.

4. Osaat kirjoittaa selvällä käsialalla.

5. Olet aktiivinen kielen opiskelussa.

3. lk

1. Ymmärrät lyhyitä tekstejä ja löydät niistä tarvitsemaasi tietoa.

2. Osaat kertoa ja kirjoittaa lyhyesti itsestäsi ja arjestasi.

3. Osaat tuottaa venäjän kielelle ominaisia äänteitä, intonaatiota ja perusrakenteita.

4. Osaat toimia arkipäiväisissä vuorovaikutustilanteissa.

5. Osaat opiskella kieltä harjoittelemalla sitä aktiivisesti.

Venäjän kieli, äidinkielenomainen A1-oppimäärä

1. lk

1. Osaat venäläiset aakkoset ja niiden äänteet.

2. Osaat lukea sanoja ja lauseita.

3. Ymmärrät lukemasi.

4. Osaat kertoa itsestäsi ja ympäristöstäsi.

5. Osaat kirjoittaa selvällä käsialalla sanoja ja lyhyitä lauseita.

2. lk

1. Osaat lukea tekstejä.

2. Ymmärrät lukemasi.

3. Osaat ilmaista ajatuksiasi.

4. Osaat kirjoittaa selkeällä käsialalla lauseita.

3. lk

1. Osaat lukea sujuvasti ja ymmärrät lukemasi.

2. Osaat kirjoittaa lyhyitä omia tekstejä.

3. Osaat keskeisiä oikeinkirjoitussääntöjä.

4. Osaat ilmaista mielipiteitäsi erilaisissa tilanteissa.

5. Osaat etsiä tietoa eri tietolähteistä.

Englanti, A1-oppimäärä

3. lk

1. Harjoittelet kielenoppimisen taitoja.

2. Osallistut pari- ja ryhmäkeskusteluihin.

3. Osaat ilmaista itseäsi viestintätilanteissa eri keinoja käyttäen.

Perusopetuksen päättöarviointi

Päättöarvioinnin toteuttaminen

Päättöarviointi ajoittuu oppiaineesta ja paikallisesta opetussuunnitelmaratkaisusta riippuen vuosiluokille 7, 8 tai 9. Päättöarviointiin johtavat arviointikäytännöt ovat oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisia.

Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppiaineen oppimäärän tavoitteet. Arvioinnin tuloksena annettava numeroarvosana tai sanallinen arvio kuvaa oppilaan suoriutumisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin.

Päättöarvioinnin lähestyessä opettajien tehtävänä on lukuvuoden vielä ollessa käynnissä antaa oppilaille paitsi tietoa suoriutumisen nykytilasta ja -tasosta myös oppimista eteenpäin ohjaavaa arviointipalautetta. Samoin huolehditaan siitä, että oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia tavoitteista, arviointiperusteista ja päättöarvioinnin kriteereistä. Palaute ja ohjaus on riittävän yksityiskohtaista ja yksilöllistä. Mikäli ennakoidaan, että 9. luokan oppilas ei tukitoimista huolimatta suoriudu opinnoistaan ja on vaarassa jäädä luokalle, voidaan oman opinto-ohjelman mukaiseen etenemiseen siirtymisellä ehkäistä oppilaan kaikkien suoritusten raukeaminen. Oman opinto-ohjelman mukaan etenevää, vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käsitellään tarkemmin luvussa 5.

Päättöarvosanan muodostaminen

Perusopetuksen päättöarvosanojen tulee olla annettu yhdenvertaisin perustein. Päättöarvosanan muodostamista varten on näissä opetussuunnitelman perusteissa määritelty kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin sekä vapaaehtoisen kielen A-oppimäärään valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit sekä päättöarvosanan muodostamisen periaatteet.

Perusopetuksessa oppilaan päättöarvosanaa ei muodosteta suoraan oppilaan aiempien kurssi-, jakso- tai lukuvuovuositodistusten arvosanoista lasketun keskiarvon perusteella. Koska osaamisen kehittyminen on aina kumuloituvaa, päättöarvosanan muodostaminen perustuu oppilaan opintojen päättyessä osoittamaan osaamisen tasoon suhteessa oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin.

Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät numeroarvosanaan kahdeksan (8) vaadittavan tieto- ja taitotason kussakin oppiaineessa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta. Oppilas on saavuttanut perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet oppiaineessa välttävästi (5) mikäli hän osoittaa jossakin määrin oppiaineelle asetettujen tavoitteiden mukaista osaamista. Tällöin oppilas on suorittanut yleisen oppimäärän ko. oppiaineessa hyväksytysti. Arvosanan muodostaminen perustuu myös tässä tapauksessa oppilaan osoittamaan keskimääräiseen osaamiseen, eli välttävän tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida hylätyn (4) suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Perusopetuksen päättöarvioinnissa numeroin arvioitavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous.

Mikäli oppilas on perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitetulla päätöksellä vapautettu kokonaan jonkin perusopetuksen oppimäärään kuuluvan oppiaineen opiskelusta, ei tätä oppiainetta arvioida.

Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta tai sen oppimäärästä toiseen.

Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.

Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suoriutumista arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja arvioinnissa käytetään päättöarvioinnin kriteerejä. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suoriutumista näissä oppiaineissa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) hänelle määriteltyihin, yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin ja sisältöihin perustuen. Silloin arviointia ei tehdä suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin.

Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää numeroarvioinnin sijasta sanallista arviota myös päättöarvioinnissa.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan päättöarviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas opiskelee opintokokonaisuuksia, annetaan arviointi todistuksessa kuitenkin oppiaineittain.

Jos oppilaan opiskelu on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja arviointi annetaan sanallisena.

Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi

Koska Itä-Suomen koulu toteuttaa vieraskielistä opetusta, ovat opetuksen koulukohtaiset tavoitteet venäjän kielessä korkeammat kuin valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa asetetut tavoitteet. Oppilaiden yhdenvertaisuuden vuoksi myös painotetussa opetuksessa tai vieraskielisessä opetuksessa oppilaiden suoriutumista kuitenkin arvioidaan perusopetuksen päättyessä suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin ja käytetään osaamisen tason määrittämisessä päättöarvioinnin kriteerejä.

Painotetusta opetuksesta ja oppilaan suoriutumisesta siinä voidaan tarvittaessa antaa lisätietoja erillisellä todistuksen liitteellä.

Perusopetuksen päättötodistus

Perusopetuksen päättötodistus annetaan oppilaalle, jonka suoriutuminen suhteessa oppiaineiden oppimäärien tavoitteisiin on hyväksytty kaikissa hänen opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa. Numeroarvosanoja käytettäessä tämä merkitsee vähintään todistusarvosanaa viisi ja sanallisesti arvioitavissa oppiaineissa arviota ”hyväksytty”.

Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin muihin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seuraavin täsmennyksin:

  • oppilaan koko nimi ja henkilötunnus
  • rehtorin allekirjoitus
  • yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvioitavien valinnaisten aineiden arviointi numeroin (5-10) ja sanoin (välttävä – erinomainen)
  • oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet) merkitään suoritettu oppimäärä tai oppimäärät
  • maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista.

Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.

Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään 25% on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita käytetty kieli.

Niistä valinnaisista aineista, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, merkitään todistukseen numeroarvosana. Numeroin arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistukseen nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät oppilaan suorittamat valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle.

Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista ja tällaisista oppimääristä koostuvista kokonaisuuksista merkitään todistuksiin sanallinen arvio. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien yhteen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”.

Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”.

Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen joko omassa koulussaan tai koulun vaihdon yhteydessä, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet. Kesken jäänyt valinnaisaine arvioidaan numeroin, mikäli oppilas on ehtinyt suorittaa kyseisestä aineesta vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuisen osuuden. Mikäli osuus on alle kaksi vuosiviikkotuntia, kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle tulee merkintä ”osallistunut”. Kesken jääneestä valinnaisesta aineesta merkitään todistukseen myös oppilaan suorittama tuntimäärä. Uudesta valinnaisesta aineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai sanallinen arvio ”hyväksytty” riippuen siitä, minkä laajuiseksi kyseinen valinnainen aine on koulun opetussuunnitelmassa määritelty sekä merkintä opetussuunnitelman mukaisesta tuntimäärästä.

Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon arvosana merkitään päättötodistukseen muodossa ”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä sitä, kumpaa oppiainetta oppilas on opiskellut. Oppilaan opiskelemaa uskonnon oppimäärää ei merkitä päättötodistukseen. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.

Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.

Päättöarvosanan muodostaminen

Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi

Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa

Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Poissaolojen vaikutukset arviointiin

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Todistukset

Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa

Lukuvuositodistus

Välitodistus

Erotodistus

Perusopetuksen päättötodistus

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus

Paikallisesti päätettävät asiat

ePerusteet