Muu vieras kieli, A-oppimäärä

Opetussuunnitelman perusteet

Arviointi on monipuolista, ja se antaa oppilaille mahdollisuuden painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Formatiiviseen arviointiin liittyvän oppilaan oppimista ohjaavan ja kannustavan palautteen avulla oppilaita autetaan tulemaan tietoisiksi omista taidoistaan ja kehittämään niitä. Oppilaita rohkaistaan käyttämään oppimaansa erilaisissa viestintätilanteissa. Oppimista arvioidaan monin eri tavoin myös itsearvioinnin ja vertaispalautteen keinoin. Summatiivinen arviointi perustuu siihen, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut paikallisessa opetussuunnitelmassa vieraan kielen A-oppimäärälle asetetut tavoitteet.

Oppilaan kehittyvän kielitaidon arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen Kehittyvän kielitaidon asteikko. Arvioinnissa välineenä voidaan käyttää myös esimerkiksi Eurooppalaista kielisalkkua.

Arvioinnin tulee olla monipuolista, jotta oppilaat, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat, saavat erilaisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona oppilaan vieraan kielen A-oppimäärän opiskelu päättyy vuosiluokilla 7, 8 tai 9 paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetyn ja kuvatun tuntijaon mukaisesti. Päättöarviointi kuvaa sitä, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle 7, 8 tai 9 yksittäinen tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Päättöarvosana on vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi. Oppilas on saavuttanut oppimäärän tavoitteet arvosanan 5, 7, 8 tai 9 mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Arvosanojen 4, 6 ja 10 mukaisen osaamisen kokonaisarviointi muodostetaan vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteiden pohjalta ja suhteessa edellä mainittuihin päättöarvioinnin kriteereihin. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy vieraan kielen A-oppimäärän päättöarviointiin ja siitä muodostettavaan päättöarvosanaan.

Vieraan kielen A-oppimäärän kehittyvään kielitaitoon liittyvien tavoitteiden (T6–T19) arvosanassa 9 on yhdistetty kaksi taitotasoa A2.2 ja B1.1 välitasoksi A2.2/B1.1. Taitotasot löytyvät Eurooppalaisesta viitekehyksestä ja sen pohjalta laaditusta suomalaisesta sovelluksesta Kehittyvän kielitaidon asteikko.

Paikallinen opetussuunnitelma

Jatkuvan arviointipalautteen tavat

Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. Opettajan aktiivisen havainnoinnin kohteena ovat: opiskeleminen (miten oppilas suoriutuu annetuista tehtävistä), työskenteleminen (miten oppilas osallistuu opetukseen) ja käyttäytyminen (miten oppilas käyttäytyy erilaisissa tilanteissa). Opettajan antaa suullisen arvioinnin ja keskustelee oppilaan kanssa oppituntien aikana tai lopputunnista. Palaute on ohjaavaa ja kannustavaa sekä kehittää oppilaan edellytyksiä tavoitteiden asetteluun ja itsearvointiin. Opettaja voi tiedottaa huoltajaa esimerkiksi Wilma-merkinnällä tai -viestillä. Oppilas voi keskusteluttamalla kertoa, mitä haluaa oppia, missä on hyvä, missä tarvitsee apua tai mikä huolettaa.

Itsearviointi

1. Oma työ (esimerkiksi esitys, kirjoitelma): oppilas kertoo tai kirjoittaa työhön, mikä onnistui hyvin, mikä oli hankalaa, mitä oppi tätä tehdessään. Tähän voidaan liittää toveriarviointi ja/tai opettajan arviointi: mikä työssä on hyvää, missä voisi parantaa.

2. Kirjallinen/suullinen koe: oppilas arvioi omaa tuntityöskentelyään, kokeen vaikeustasoa, mikä oli mieluisa/hankala tehtävä, miten valmistautui kokeeseen.

3. Oma arviointi: oppilas arvioi, mitä osaa: erilliset itsearviointilomakkeet, oppimispäiväkirjat tai tarkistuslistat siitä, mitä osaa.

Vertaisarviointi

Vertaisarviointi voi olla suullista tai kirjallista, ja sen kohteena voi olla esimerkiksi toisen oppilaan lukutaito, vihkotyö, parityöskentely, tuntityöskentely tai tuntiaktiivisuus. Tuntityöskentelystä voidaan tehdä merkintöjä erilliselle seurantalomakkeelle, kun yksi oppilas seuraa toisen oppilaan toimia tunnilla. Opettajan tulee opettaa vertaispalautteen antamista ja ohjata sitä myönteiseen ja rakentavaan suuntaan.

Vuosiluokilla 7 – 9 arviointi on numeerista (4 – 10). Arvioinnissa käytetään Kielisalkku-työvälinettä tai muuta vastaavaa erilaisista tehtävistä koostuvaa tehtäväkansiota, johon on kerätty omia töitä, töiden suunnitelmia, arvioita, kokeita tai muita tehtäviä, joita voidaan käyttää arvioinnissa.

PÄÄTTÖARVIOINTI

Päättöarvioinnissa arvioidaan oppilaan osaamista opintojen lopussa suhteessa tavoitteisiin.

Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosana on vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi. Oppilas on saavuttanut oppimäärän tavoitteet arvosanan 5, 7, 8 tai 9 mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Arvosanojen 4, 6 ja 10 mukaisen osaamisen kokonaisarviointi muodostetaan vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteiden pohjalta ja suhteessa edellä mainittuihin päättöarvioinnin kriteereihin. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy vieraan kielen A-oppimäärän päättöarviointiin ja siitä muodostettavaan päättöarvosanaan.

Oppilaalle tarjotaan riittäviä näyttömahdollisuuksia kuten esimerkiksi suullisesti, keskustellen, kirjallisesti tai muutoin venäjän kieleen soveltuvin keinoin.

Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerit osoitteessa (s. 131 alkaen) https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Perusopetuksen%20p%C3%A4%C3%A4tt%C3%B6arvioinnin%20kriteerit%2031.12.2020.pdf

Itä-Suomen koulun taitotasotavoitteet

Kehittyvän kielitaidon asteikko (liitteenä)

Taito toimia vuorovaikutuksessa: vuorovaikutustaito erilaisissa tilanteissa, viestintästrategioiden käyttö, kulttuuritaito viestinnässä B1.1

Taito tulkita tekstejä: kuullun ymmärtäminen B1.2 ja tekstin ymmärtäminen B1.2

Taito tuottaa tekstejä: puhuminen B1.1 ja kirjoittaminen B1.1

Valtakunnalliset taitotasotavoitteet

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa T6 – T8 A1.3

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä A2.2

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä A2.1

(Kielitaidon tasojen kuvausasteikko osoitteessa http://www.edu.fi/download/172824_kehittyvan_kielitaidon_asteikko.pdf

Tavoitteet

Tavoite	Arvioinnin kohde	Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi
Kielenopiskelutaidot
T4 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen Paikallinen tarkennus T4 Rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen Arviointi: Oppilas osaa opiskella kieltä monipuolisesti ja arvioida oppimaansa. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii asettamaan tavoitteita kielten opiskelulle ja reflektoimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa. Oppilas käyttää erilaisia tapoja oppia kieliä ja löytää niistä itselleen tehokkaimmat. Oppilas oppii tapoja toimia vuorovaikutuksessa rakentavasti.	Tavoitteiden asettaminen, opiskelustrategioiden hyödyntäminen, oppimisen reflektointi ja vuorovaikutuksessa toimimisen tapojen hahmottaminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas osaa käyttää monipuolisia itselle sopivia tapoja oppia kohdekieltä. Oppilas osaa vertailla ja pohtia tapoja toimia rakentavasti vuorovaikutustilanteissa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas osaa käyttää keskeisimpiä itselle sopivia tapoja oppia kohdekieltä. Oppilas osaa vertailla tapoja toimia rakentavasti vuorovaikutustilanteissa Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas osaa käyttää yleisimpiä itselle sopivia kielenoppimistapoja. Oppilas osaa kuvata joitakin tapoja toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas osaa käyttää joitakin itselle sopivia kielenoppimistapoja. Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä tavoista toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.
T5 tukea oppilaan itsenäisyyttä ja taitoa soveltaa luovasti kielitaitoaan sekä kehittää elinikäisen kieltenopiskelun valmiuksiaan Paikallinen tarkennus T5 Tukea oppilaan itsenäisyyttä ja taitoa soveltaa luovasti kielitaitoaan sekä kehittää elinikäisen kieltenopiskelun valmiuksiaan Arviointi: Oppilas osaa soveltaa luovasti kielitaitoaan ja käyttää eri kielenopiskelun menetelmiä. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii soveltamaan ja kehittämään kielitaitoaan itsenäisesti myös koulun päätyttyä. Oppilas oppii hyödyntämään ympäristönsä kielellisiä virikkeitä. Oppilaalle kehittyy luottamus itseensä kielenoppijana.	Jatkuvan kielenopiskelun valmiuksien kehittyminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas osaa pohtia ja vertailla erilaisia mahdollisuuksia soveltaa ja kehittää kohdekielen taitoaan myös koulun päätyttyä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas osaa vertailla erilaisia mahdollisuuksia soveltaa ja kehittää kohdekielen taitoaan myös koulun päätyttyä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas osaa kuvailla mahdollisuuksia kehittää kohdekielen taitoaan myös koulun päätyttyä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä mahdollisuuksista kehittää kohdekielen taitoaan.
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa
T6 rohkaista oppilasta harjoittelemaan monenlaisia jokapäiväisiä viestintätilanteita sekä toimimaan niissä aloitteellisesti Paikallinen tarkennus T6 Rohkaista oppilasta harjoittelemaan monenlaisia jokapäiväisiä viestintätilanteita sekä toimimaan niissä aloitteellisesti Arviointi: Oppilas osaa käyttäytyä arkisissa viestintätilanteissa oma-aloitteisesti. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii toimimaan jokapäiväisissä viestintätilanteissa aloitteellisesti.	Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Taitotaso A2.2/B1.1 Oppilas selviää melko vaivattomasti monista jokapäiväisistä viestintätilanteista. Oppilas pystyy olemaan aloitteellinen monenlaisissa viestintätilanteissa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Taitotaso A2.2 Oppilas selviää jo kohtalaisesti monenlaisista jokapäiväisistä viestintätilanteista. Oppilas pystyy enenevässä määrin olemaan aloitteellinen viestintätilanteessa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Taitotaso A2.1 Oppilas pystyy vaihtamaan ajatuksia tai tietoja tutuissa ja jokapäiväisissä tilanteissa sekä toisinaan ylläpitämään viestintätilannetta. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Taitotaso A1.2 Oppilas selviytyy satunnaisesti yleisimmin toistuvista, rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuen vielä enimmäkseen viestintäkumppaniin.

Sisällöt

S2 Kielenopiskelutaidot

Opetussuunnitelman perusteet

Vahvistetaan edelleen kielenopiskelutaitoja. Harjoitellaan oppimateriaalin monipuolista käyttöä, sanastojen käyttöä, kokonaisuuksien hahmottamista, ryhmittelyä ja tiedon hakemista.

Paikallinen opetussuunnitelma

Esimerkkejä opettajan toiminnasta ja oppisisällöistä:

Opettaja kertoo opiskelun tavoitteista sekä neuvoo ja ohjaa oppilasta asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen ja oppimiselleen. Opettaja ohjaa oppilasta arvioimaan omaa oppimistaan sekä itsenäisesti että vertaispalautteen avulla. Opettaja ohjaa oppilasta toimimaan vuorovaikutustilanteissa myönteisesti ja kannustavasti siten, että viesti saadaan välitettyä.

Opettaja motivoi oppilasta löytämään oppilaalle sopivat kielenopiskelumenetelmät ja mieleenpainamiskeinot (esimerkiksi huomioiden oppilaan tiedonprosessointitavat).

Opettaja ohjaa oppilasta tunnistamaan omat tapansa oppia kieltä (esimerkiksi onko oppilas analyyttinen vai holistinen oppija) ja löytämään hänelle sopivat monipuoliset tavat oppia kieltä (esimerkiksi kuuntelemalla, lukemalla, keskustelemalla tai kirjoittamalla).

Opettaja kannustaa ja ohjaa oppilasta käyttämään venäjää rohkeasti ja huomaamaan, kuinka venäjää voi soveltaa kielenkäyttötilanteissa luovasti. Opettaja kannustaa oppilasta jatkuvaan kielen opiskeluun arjessa ja luokkahuoneen ulkopuolella häntä kiinnostavista aiheista ja häntä kiinnostavilla tavoilla (esimerkiksi lukemalla venäjänkielisiä sarjakuvia tai muotilehtiä, katsomalla internetin tarjoamien videopalvelujen kautta televisiosarjoja).

Opettaja ohjaa oppilasta oppimateriaalien monipuoliseen käyttöön ja huomaamaan, että kaikki oppimateriaali (esimerkiksi sähköisesti, suullisesti tai kirjallisesti tuotettu materiaali) toimivat oppimisen välineenä. Opettaja ohjaa oppilasta valitsemaan oppimisen ja tiedon hakemisen kannalta tarkoituksenmukaisia välineitä.

Opettaja ohjaa oppilasta sanaston opetteluun (esimerkiksi erilaiset tavat opetella kuten miellekarttojen laatiminen, sanojen ääneen lukeminen ja kirjoittaminen, sanojen käyttäminen itse keksityissä lauseissa, synonyymien etsiminen ja musiikin kuunteleminen tai liikkuminen sanoja opetellessa) ja käyttämään sanastoa monipuolisesti. Opettaja ohjaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavassa asiassa kokonaisuuksia ja asioiden ryhmittelyä. Lisäksi opettaja ohjaa oppilasta tiedon hakemiseen eri lähteistä.

Opettaja ohjaa oppilasta jatkamaan Kielisalkku-välineen käyttöä. Kielisalkku-työt ovat oppilaan esitys omasta oppimispolustaan, ja sen työt ovat 9. luokan päättöarvioinnin perusta. Töiden tulee olla monipuolisesti oppilaan osaamista esittelevä kokonaisuus.

Venäjän kielen rakenteista käsitellään:

- tutustutaan omistuspronominien taivutukseen

- substantiivien ja adjektiivien taivutus yksikössä ja monikossa

- aspektit

- adverbien vertailumuodot

- Kielisalkku-työvälineen käyttö päättötyötä ajatellen

Itä-Suomen koulussa laaja venäjän opetus painottuu moniteemaiseen suullisen kielitaidon ja viestinnällisyyden harjoitteluun, laajaan tekstin tuottamisen harjoitteluun ja monipuoliseen Venäjän kulttuuriin tutustumiseen. Lisäksi oppilaille tarjotaan mahdollisuuksia autenttisiin kielenkäyttötilanteisiin Venäjälle suuntautuvilla leirikoulumatkoilla.

S3 Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä

Opetussuunnitelman perusteet

Sisältöjä yhdessä valittaessa näkökulmana on nuoren toiminta kohdekielellä eri yhteisöissä ja maailmassa, ajankohtaisuus, oppilaiden kiinnostuksen kohteet, suuntautuminen toisen asteen opintoihin sekä tutustuminen nuorten työelämässä ja opiskelussa tarvittavaan kielitaitoon. Lisäksi otetaan huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys ja asema sekä kielialueen elämänmuoto. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä.. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti erilaisia vuorovaikutustilanteita eri viestintäkanavia hyödyntäen.

Paikallinen opetussuunnitelma

Esimerkkejä opettajan toiminnasta ja oppisisällöstä:

Opettaja ohjaa oppilasta yhdessä valitsemaan sisältöjä ajankohtaisista aiheista ja oppilaan oman kiinnostuksen mukaan.

Opettaja ohjaa oppilasta havainnoimaan nuorten toimintaa venäjän kielellä erilaisissa yhteisöissä (esimerkiksi kouluvierailluilla, harrastuksissa, perheessä, kulttuuri- ja yleisötapahtumissa, sosiaalisissa verkostoissa).

Opettaja ohjaa oppilasta huomaamaan venäjän kielen maantieteellisen levinneisyyden ja aseman sekä venäjänkielisten alueiden elämänmuodon.

Opettaja ohjaa oppilasta opettelemaan venäjän kielen sanastoa ja rakenteita monenlaisista teksteistä, kuten kertovista, kuvaavista tai vaikuttavista teksteistä.

Opettaja ohjaa oppilasta havainnoimaan erilaisia vuorovaikutustilanteita (esimerkiksi ostos-, tiedustelu-, pyyntö- tai haastattelutilanteet) ja harjoittelemaan eri vuorovaikutustilanteita hyödyntäen eri viestintäkanavia (esimerkiksi internetiä, videosivustoja tai blogeja).

Opitaan keskustelemaan erilaisista aiheista ja toimimaan erilaisissa tilanteissa:

- oma arki ja elämänkaari (KS)

- oma mielipide

Opitaan arkeen liittyvää sanastoa:

- tutustutaan Moskovan nähtävyyksiin

- tutustutaan venäläisen kulttuurin edustajaan (KS)

- luokkaretki Venäjälle

Opettaja ohjaa hankkimaan tietoa Venäjästä. Tutustutaan venäläisen nuoren elämään, koulu- ja opiskeluarkeen (venäläinen koulu, opiskelu Venäjällä, nuorisomusiikki). Tutustutaan venäläiseen tapakulttuuriin perhejuhlissa (häät, hautajaiset) ja virallisissa juhlissa sekä venäläisen elämän tapoihin ja uskomuksiin. Opettaja ohjaa tutustumaan eri medioiden käyttöön Venäjällä (tv, internet). Lisäksi opettaja ohjaa tutustumaan Venäjän maantieteeseen (väkimäärä, kaupungit ja suurkaupungit, joet, vuoret).

Suullisissa viestinnällisissä harjoituksissa opettaja ohjaa oppilasta käyttämään erilaisia puheviestinnän strategioita (esimerkiksi näyttelemistä, eri sanoin kertomista, ilmeiden ja eleiden käyttöä). Harjoitellaan erilaisia vuorovaikutustilanteita (esimerkiksi kohteliasuusfraasit ja niihin vastaaminen, keskustelun ylläpitäminen).

Mikäli eri oppiaineita opetetaan venäjäksi, venäjän opetuksessa voidaan huomioida vieraskielisen opetuksen sisällöt. Tällöin sisällölliset tavoitteet suunnitellaan lukuvuosittain erikseen.

ePerusteet