Muu vieras kieli, A-oppimäärä

Opetussuunnitelman perusteet

Arviointi on luonteeltaan kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuuden tulla tietoisiksi omista taidoistaan, kehittää niitä ja painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppilas itsearvioi oppimistaan ja saa vertaispalautetta. Oppilaat, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat, voivat myös osoittaa osaamistaan, kun arviointi on monipuolista.

Vieraan kielen A-oppimäärän sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain 3–6 kohdennettuihin tavoitteisiin. Lukuvuosiarviointi 6. luokalla perustuu paikallisessa opetussuunnitelmassa kyseiselle vuosiluokalle kohdennettuihin oppiaineen opetuksen tavoitteisiin.

Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää vieraan kielen A-oppimäärän valtakunnallisia arviointikriteereitä. Oppilas on saavuttanut vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteet arvosanan 5, 7, 8 tai 9 mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Arvosanojen 4, 6 ja 10 mukaisen osaamisen kokonaisarviointi muodostetaan vieraan kielen A-oppimäärän tavoitteiden pohjalta ja suhteessa edellä mainittuihin lukuvuosiarvioinnin kriteereihin. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy vieraan kielen A-oppimäärän lukuvuosiarviointiin ja siitä muodostettavaan arvosanaan.

Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki oppiaineen tavoitteet. Vuorovaikutuksessa toimimisen, tekstien tulkintataitojen ja tekstien tuottamistaitojen arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen Kehittyvän kielitaidon asteikko.

Paikallinen opetussuunnitelma

Jatkuvan arviointipalautteen tavat

Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. Opettajan aktiivisen havainnoinnin kohteena ovat: opiskeleminen (miten oppilas suoriutuu annetuista tehtävistä), työskenteleminen (miten oppilas osallistuu opetukseen) ja käyttäytyminen (miten oppilas käyttäytyy erilaisissa tilanteissa). Opettajan antaa suullisen arvioinnin ja keskustelee oppilaan kanssa oppituntien aikana tai lopputunnista. Palaute on ohjaavaa ja kannustavaa sekä kehittää oppilaan edellytyksiä tavoitteiden asetteluun ja itsearvointiin. Opettaja voi tiedottaa huoltajaa esimerkiksi Wilma-merkinnällä tai -viestillä. Oppilas voi keskusteluttamalla kertoa, mitä haluaa oppia, missä on hyvä, missä tarvitsee apua tai mikä huolettaa.

Itsearviointi

1. Oma työ (esimerkiksi esitys, kirjoitelma): oppilas kertoo tai kirjoittaa työhön, mikä onnistui hyvin, mikä oli hankalaa, mitä oppi tätä tehdessään. Tähän voidaan liittää toveriarviointi ja/tai opettajan arviointi: mikä työssä on hyvää, missä voisi parantaa.

2. Kirjallinen/suullinen koe: oppilas arvioi omaa tuntityöskentelyään, kokeen vaikeustasoa, mikä oli mieluisa/hankala tehtävä, miten valmistautui kokeeseen.

3. Oma arviointi: oppilas arvioi, mitä osaa: erilliset itsearviointilomakkeet, oppimispäiväkirjat tai tarkistuslistat siitä, mitä osaa.

Vertaisarviointi

Vertaisarviointi voi olla suullista tai kirjallista, ja sen kohteena voi olla esimerkiksi toisen oppilaan lukutaito, vihkotyö, parityöskentely, tuntityöskentely, suullinen tehtävä tai tuntiaktiivisuus. Tuntityöskentelystä voidaan tehdä merkintöjä erilliselle seurantalomakkeelle, kun yksi oppilas seuraa toisen oppilaan toimia tunnilla. Opettajan tulee opettaa vertaispalautteen antamista ja ohjata sitä myönteiseen ja rakentavaan suuntaan.

Arvioinnissa käytetään Kielisalkku-työvälinettä tai muuta vastaavaa erilaisista tehtävistä koostuvaa tehtäväkansiota, johon on kerätty omia töitä, töiden suunnitelmia, arvioita, kokeita tai muita tehtäviä, joita voidaan käyttää arvioinnissa.

Vuosiluokilla 3–4 kirjallista väliarviointia ei tehdä. Arviointi annetaan opettajan ja huoltajan välisessä arviointikeskustelussa. Lisäksi vuosiluokalla 3–4 lukuvuosiarviointi on sanallista, ja vuosiluokilla 5–6 väli- ja lukuvuosiarviointi on numeerista (4–10).

3. luokan todistusmerkinnät lukuvuosiarvointiin

Osaat kertoa, mitä kieliä ja kulttuureja lähiympäristössäsi on.

Osaat opiskella kieliä, asettaa itsellesi tavoitteita ja pystyt saavuttamaan ne.

Osaat kertoa ja kirjoittaa itsestäsi ja arjestasi.

Osaat lukea sujuvasti ja ymmärrät lukemaasi.

Osaat käyttää venäjän kielelle ominaisia äänteitä, perusrakenteita ja intonaatiota (väite- ja kysymyslause).

4. luokan todistusmerkinnät lukuvuosiarviointiin

Osaat tehdä päätelmiä kielen säännönmukaisuuksista ja kertoa, millaisia eroja ja samankaltaisuuksia kielissä on.

Osaat kirjoittaa erilaisia tekstejä ja käyttää mallien mukaisia rakenteita omissa teksteissäsi.

Osaat puhua eri asioimistilanteiden vaatimalla tavalla.

Osaat käyttää venäjän kielelle ominaisia äänteitä ja intonaatiota (väite- ja kysymyslause).

6. vuosiluokan päätteeksi arvosanalle 8 on annettu erikseen hyvän osaamisen kriteerit

Itä-Suomen koulun taitotasotavoitteet

Taito toimia vuorovaikutuksessa: vuorovaikutustaito erilaisissa tilanteissa, viestintästrategioiden käyttö, kulttuuritaito viestinnässä A2.1.

Taito tulkita tekstejä: kuullun ymmärtäminen A2.2 ja tekstin ymmärtäminen A2.2

Taito tuottaa tekstejä: puhuminen A2.1 ja kirjoittaminen A2.1

(Kehittyvän kielitaidon asteikko osoitteessa http://www.edu.fi/download/172824_kehittyvan_kielitaidon_asteikko.pdf)

Tavoitteet

Tavoite	Arvioinnin kohde	Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi
Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä Paikallinen tarkennus T3 Ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä Arviointi: oppilas oppii, millaisia kieliä yhdistäviä tai erottavia tekijöitä ja ilmiöitä on olemassa (esimerkiksi erot rakenteissa, sanojen merkityksien laajuuksissa ja käytössä). Oppilas oppii tekemään omia päätelmiä kielen säännönmukaisuuksista (esimerkiksi kieliopillisten rakenteiden muodostaminen). Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii tunnistamaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä kehittämään kielellistä päättelykykyään.	Kielellinen päättely	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas osaa vertailla yhtäläisyyksiä ja eroja kohdekielen ja äidinkielensä tai muun osaamansa kielen välillä. Oppilas osaa käyttää sopivia kielellistä päättelyä tukevia strategioita. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas osaa kertoa yhtäläisyyksistä ja eroista kohdekielen ja äidinkielensä tai muun osaamansa kielen välillä. Oppilas osaa nimetä joitakin kielellistä päättelyä tukevia strategioita. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas osaa antaa esimerkkejä yhtäläisyyksistä ja eroista kohdekielen ja äidinkielensä tai muun osaamansa kielen välillä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas osaa nimetä jonkin yhtäläisyyden ja eron kohdekielen ja äidinkielensä tai muun osaamansa kielen välillä.
Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa
T7 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta Paikallinen tarkennus T7 Järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista viestintää ja vuorovaikutusta Arviointi: Oppilas oppii käyttämään normin mukaista tyyliä eri vuorovaikutustilanteissa (esimerkiksi asioiminen kaupungilla, ystävystyminen, toisen henkilön esittely, virallinen tervehtiminen ja hyvästely) ja kirjoittamaan omaan arkeensa liittyvistä asioista ja tapahtumista. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii viestimään suullisesti ja kirjallisesti eri viestintätilanteissa.	Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Taitotaso A2.1: Oppilas pystyy vaihtamaan ajatuksia tai tietoja tutuissa ja jokapäiväisissä tilanteissa sekä toisinaan ylläpitämään viestintätilannetta. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Taitotaso A1.3: Oppilas selviytyy monista rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuen joskus viestintäkumppaniin. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Taitotaso A1.2: Oppilas selviytyy satunnaisesti yleisimmin toistuvista, rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuen vielä enimmäkseen viestintäkumppaniin. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Taitotaso A1.1: Oppilas selviytyy satunnaisesti viestintäkumppanin tukemana muutamasta, kaikkein yleisimmin toistuvasta ja rutiininomaisesta viestintätilanteesta.
Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä
T11 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin Paikallinen tarkennus T11 Tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin Arviointi: Oppilas oppii puhumaan venäjän kielelle ominaisin ääntein, rytmein ja sanapainoin (huomio esimerkiksi lauseintonaatiossa). Oppilas oppii kirjoittamaan mallien avulla omaa tekstiä tutuista aiheista. Oppilas oppii käyttämään venäjän kielelle ominaisia rakenteita annetuista malleista omaan käyttöön sopivin muunnelmin. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti käyttäen kohdekielen keskeistä sanastoa ja keskeisiä rakenteita. Hän oppii ääntämään ymmärrettävästi.	Tekstien tuottamistaidot	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Taitotaso A1.3: Oppilas osaa rajallisen määrän lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Oppilas pystyy kertomaan arkisista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä ja ääntää harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Taitotaso A1.2: Oppilas pystyy kertomaan joistakin tutuista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittaa muutaman lyhyen lauseen harjoitelluista aiheista. Oppilas ääntää useimmat harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi. Oppilas hallitsee hyvin suppean perussanaston ja muutaman tilannesidonnaisen ilmauksen sekä peruskieliopin aineksia. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Taitotaso A1.1/A1.2: Oppilas osaa ilmaista itseään puheessa hyvin suppeasti käyttäen harjoiteltuja sanoja ja opeteltuja vakioilmaisuja. Oppilas ääntää joitakin harjoiteltuja ilmauksia ymmärrettävästi ja osaa kirjoittaa joitakin erillisiä sanoja ja sanontoja. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Taitotaso A1.1: Oppilas osaa ilmaista itseään puheessa hyvin suppeasti käyttäen tuttuja sanoja, harjoiteltuja sanoja ja tavallisimpia opeteltuja vakioilmaisuja. Oppilas ääntää joitakin harjoiteltuja ilmauksia ymmärrettävästi ja osaa kirjoittaa joitakin tuttuja erillisiä sanoja ja sanontoja.

Sisällöt

S1 Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

Opetussuunnitelman perusteet

Tutustutaan kielten ja kulttuurien monimuotoisuuteen sekä opiskeltavan kielen levinneisyyteen ja tarvittaessa päävariantteihin. Hankitaan tietoa kielen ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteisölle. Pohditaan omaa kieli- ja kulttuuritaustaa. Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöä vuorovaikutuksessa. Kuunnellaan eri kieliä, katsellaan erilaisia tapoja kirjoittaa, tehdään havaintoja sanojen lainautumisesta kielestä toiseen. Pohditaan, miten voi toimia, jos osaa kieltä vain vähän.

Paikallinen opetussuunnitelma

Harjoitellaan arvostavaa kielenkäyttöä vuorovaikutuksessa. Kuunnellaan eri kieliä, katsellaan erilaisia tapoja kirjoittaa, tehdään havaintoja sanojen lainautumisesta kielestä toiseen. Pohditaan, miten voi toimia, jos osaa kieltä vain vähän.

Painotukset 4. luokalla

Esimerkkejä opettajan toiminnasta ja oppisisällöistä:

Opettaja motivoi suullisissa viestinnällisissä harjoituksissa keskittymään toisen huomioimiseen ja ystävälliseen kanssakäymiseen.

Verrataan oppilaiden osaamia kieliä: koulussa englanti ja venäjä. Mitä itse osaavat havainnoida? Käsitellään lainasanoja (venäjä -> suomi, englanti -> suomi). Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä oppilaat itse huomaavat? Slangi? Erikoisalan sanasto?

Harjoitellaan erilaisia puheviestinnän strategioita ikäkaudelle sopivassa muodossa: miten pyydetään toistamaan, miten voidaan sanoa toisin, käytetään esimerkiksi ilmeitä, eleitä ja näyttelemistä puheen jatkona.

Tutustutaan venäläiseen lastenkulttuuriperinteeseen: kansansadut, -musiikki ja -tanssi sekä kirjallisuus (esimerkiksi Eduard Uspenskin Fedja-setä), sekä juhlapäiviin (joulu, vappu) ja juhlien viettotapoihin ja venäläiseen ruokaperinteeseen.

S3 Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa, taito tulkita tekstejä, taito tuottaa tekstejä

Opetussuunnitelman perusteet

Opetellaan kuulemaan, puhumaan, lukemaan ja kirjoittamaan kohdekieltä monenlaisista aiheista. Keskeisiä aiheita ovat minä itse, perheeni, ystäväni, koulu, harrastukset ja vapaa-ajan vietto sekä elämä kohdekielisessä ympäristössä. Lisäksi valitaan aiheita yhdessä. Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on oppilaiden jokapäiväinen elämänpiiri, kiinnostuksen kohteet sekä ajankohtaisuus, näkökulmana minä, me ja maailma. Valitaan erilaisia kielenkäyttötarkoituksia, kuten esimerkiksi tervehtiminen, avun pyytäminen tai mielipiteen ilmaiseminen. Sanastoa ja rakenteita opetellaan monenlaisten tekstien, kuten pienten tarinoiden, näytelmien, haastattelujen ja sanoitusten yhteydessä. Tarjotaan mahdollisuuksia harjoitella vaativampia kielenkäyttötilanteita. Opetellaan löytämään kohdekielistä aineistoa esimerkiksi verkosta. Valittaessa tekstejä ja aiheita otetaan huomioon opiskeltavan kielen maantieteellinen levinneisyys sekä kielialueen elämänmuoto. Havainnoidaan ja harjoitellaan runsaasti ääntämistä sekä sana- ja lausepainoa, puherytmiä ja intonaatiota. Harjoitellaan tunnistamaan opiskeltavan kielen foneettisen tarkekirjoituksen merkkejä sekä tuottamaan tarvittavia kirjoitusmerkkejä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Painotukset 4. luokalla

Esimerkkejä opettajan toiminnasta ja kielitaitojen syvenemisestä:

Opettaja ohjaa harjoittelua valmiiden mallien avulla (esimerkiksi mallidialogit ja -tekstit), harjoitellaan uusien sanojen käyttöä ja helppoja rakenteita, pyritään myös löytämään annettujen vaihtoehtojen avulla omaan kirjoitukseen asioita itsestä (esimerkiksi harrastukset, kotityöt). Sanastot laajenevat ja käsitellään eri teemoja. Tehdään pieniä näytelmiä, joissa sanat ja rakenteet toistuvat. Voidaan tehdä haastatteluja esimerkiksi koulun henkilökunnan tai oppilaiden keskuudessa.

Lukutaitoa vahvistetaan, oppilas ymmärtää helpohkoja, tuttuja tekstejä. Tekstit lyhyitä ja kuunteluissa puhe on hidasta. Teksteistä löytyvät tutut ja helpot yksityiskohdat.

Oppilas ymmärtää helpohkoja tekstejä, joissa aiheet ovat tuttuja. Tekstit ovat edelleen lyhyehköjä ja puhenopeus kuunteluissa normaalia hitaampaa.

Etsitään tietotekniikan avulla verkosta esimerkiksi tiettyyn aiheeseen liittyviä asioita (voidaan yhdessä päättää aihe esimerkiksi joulu, pääsiäinen, muoti, kotityöt, ruokakulttuuri tai urheilu), ja siitä työstetään ryhmissä esitykset.

Harjoitellaan opettajajohtoisesti toiston avulla mutta myös itsenäisesti kuunteluita tai autenttisia tekstejä katsomalla ja kuuntelemalla oikeaa ääntämistä, intonaatiota (erilaisia intonaatioita), yksittäisiä äänteitä sekä sana- ja lausepainoa. Tehdään ääntämisharjoituksia sekä äänityksiä, pariharjoituksena erilaisia lyhyitä, ei kovin vaativia dialogeja.

Kaunokirjoittaminen jatkuu, kerrataan kirjoittamista mallien avulla itselle tutuista aiheista, mutta kaunokirjoittaminen alkaa sujua jo ilman mallejakin.

Aloitetaan viestinnällisen suullisen venäjän systemaattinen harjoittelu. Opettaja ohjaa edelleen puhumaan ja kirjoittamaan valmiiden mallien avulla, mutta enenevässä määrin pyritään luomaan myös omia muunnelmia, joihin annetaan mallit. Aiheiden käsittely laajenee.

Opettaja ohjaa harjoittelemaan ja käyttämään arvostavaa kielenkäyttöä vuorovaikutuksessa: kohteliaisuudet, toisten huomioiminen (pahoittelut tönäistessä, pyyntö väistää yms.). Käyttäytymisen konventiot huomioidaan. Ollaan vuorovaikutuksessa kohteliaita ja hienotunteisia: mistä aiheista voi keskustella ja kysellä.

Opitaan kertomaan itsestä, kysymään ja vastaamaan arkisiin asioihin:

- itsestä kertominen: omat ystävät (ystävän haastattelu: nimi, ikä, missä asuu, mitä harrastaa, kuinka usein, kielitaito, ulkonäkö, lemmikkieläimet) (KS)

Opitaan käyttämään ja ymmärtämään lapsen omaan maailmaan ja koulumaailmaan liittyvää sanastoa:

- järjestysluvut 1.–12.

- numerot 1 000–10 000

- kellonajat

Opetellaan ystävällistä kanssakäymistä:

- asialliset asioimistilanteet (ostoksilla käyminen) (KS)

- kohtelias puhetyyli, yleiset puheenaiheet (KS)

Mikäli eri oppiaineita opetetaan venäjäksi, venäjän opetuksessa voidaan huomioida vieraskielisen opetuksen sisällöt. Sisällölliset tavoitteet voidaan suunnitella lukuvuosittain erikseen, mutta mahdollisia sisältöjä voivat olla esimerkiksi

- oma terveys ja hyvinvointi (ravinto, liikunta, sairastaminen, hoitaminen)

- lähiympäristö (maisema: mm. tunturi, metsä, suo, pelto, järvi, joki, niitty)

- metsä (puut, puun osat, metsäneläimet mm. metso, tikka, huuhkaja) ja maatila (maatilaneläimet)

Venäjän kielen rakenteista käsitellään:

- genetiivi (elollinen/eloton)

- ajanilmaisut

- kerrataan prepositionaalia

- datiivi

- verbitaivutusten kertaus ja imperatiivi

- tutustutaan aspekteihin

- komparatiivi

Laaja-alaisen osaamisen alueet

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu

L4 Monilukutaito

L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen

L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen

ePerusteet