Historia

Opetussuunnitelman perusteet

Historian opetuksessa oppimisen arviointi on oppilasta ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilasta tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omia tulkintojaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen.

Historian sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain 3–6 kohdennettuihin tavoitteisiin. Lukuvuosiarviointi 6. luokalla perustuu paikallisessa opetussuunnitelmassa kyseiselle vuosiluokalle kohdennettuihin oppiaineen opetuksen tavoitteisiin.

Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää historian valtakunnallisia arviointikriteereitä. Oppilas on saavuttanut historian tavoitteet arvosanan 5, 7, 8 tai 9 mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Arvosanojen 4, 6 ja 10 mukaisen osaamisen kokonaisarviointi muodostetaan historian tavoitteiden pohjalta ja suhteessa edellä mainittuihin lukuvuosiarvioinnin kriteereihin. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy historian lukuvuosiarviointiin ja siitä muodostettavaan arvosanaan.

Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen, toimimisen ja menneisyyteen eläytymisen ohella ankkuroituminen kulttuuriympäristöön, aikaperspektiivin hahmottaminen sekä ihmisen toimijuuden ja historian merkityksen oivaltaminen ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös oppilaan innostuneisuuteen ja kiinnostukseen historiasta. Se ei kutenkaan voi olla arvioinnin perusta, mutta on yleensä yhteydessä aktiivisuuten historian opiskelussa.

Arviointi on rohkaisevaa ja kannustavaa. Arvioinnissa otetaan huomioon erilaiset tuotokset, jotka ovat syntyneet moninaisia työtapoja käyttämällä. Arvioinnin kohteena on myös työskentely sinänsä, ei pelkästään lopputulos.

Historiasta annetaan Kuopion kristillisessä yhtenäiskoulussa arvosana vuosiluokilla 5-6.

Tavoitteet

Tavoite	Arvioinnin kohde	Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena Paikallinen tarkennus Tavoitteena on saada oppilas kiinnostumaan ja innostumaan historiasta. Ohjataan oppilasta oivaltamaan, että hän on itsekin pala historian tilkkutäkissä ja miten historia vaikuttaa oppilaan oman identiteetin muodotumiseen. L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: Historiaan tutustuminen ohjaa oppilaita ympäristön kulttuuristen merkityksien tunnistamiseen ja arvostamiseen sekä rakentaa omaan kulttuuri-identiteettiä. Oppilaita myös kannustetaan pohtimaan oman taustansa merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas kiinnostuu historiasta tiedonalana ja senmerkityksestä identiteetille.
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä Paikallinen tarkennus Ohjataan oppilasta huomaamaan, että historian tutkimus käyttää hyvin moninaisia lähteitä, kuten suullinen perimätieto, kirjalliset dokumentit, valokuvat ja erilaiset argeologiset lähteet. Pyritään käyttämään näitä lähteitä monipuolisesti ja vaihtelevasti ja ohjataan myös arvioiman niiden luotettavuutta. L4 Monilukutaito: Erilaisten historiallisten lähteiden käyttö kehittää erilaisten tekstien tulkitsemista, tuottamista ja arvioimista. Historialliset lähdeaineistot antavat hyvän mahdollisuuden harjoitella erilaisten tekstien tulkintaa ja tuottamista. Tekstit voivat olla sanallisia, kuvallisia, auditiivisia, numeerisiaja kineesteettisia symbolijärjestelmiä sekä näiden yhdistelmiä. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas tunnistaa erilaisia historian lähteitä.	Historian tietolähteiden tunnistaminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas antaa esimerkkejä, miten alkuperäislähteet eroavat toisen käden lähteistä opiskeltavilla aikakausilla. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas antaa esimerkin, miten alkuperäislähde eroaa toisen käden lähteestä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas antaa esimerkkejä historian alkuperäislähteistä opiskeltavilta aikakausilta. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa joitakin historian lähteitä.
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden Paikallinen tarkennus Oppilasta ohjataan huomaamaan, että historian lähdeainestoa voidaan tulkita eri tavoilla. Tehtävään tulkintaan vaikuttaa aina tulkitsijan omat lähtökohdat, oletukset ja uskomukset. Oppilaita rohkaistaan tekemään omia tulkintoja ja arvioimaan niitä. L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen: Keskiössä tässä on se, kuinka oppilat oppivat tekemään havantoja, hakemaan, arvioimaan, muokkaamaan, tuottamaan ja tulkitsemaan erilaisia historiallisia lähteitä. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas havaitsee historiatiedon tulkinnallisuuden.	Historiatiedon tulkinnallisuuden havaitseminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas antaa esimerkkejä samaan tapahtumaan tai ilmiöön liittyvistä erilaisista tulkinnoista. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas tunnistaa, että samasta tapahtumasta tai ilmiöstä voi olla erilaisia tulkintoja. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas antaa esimerkkejä historian faktoista ja tulkinnoista. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas antaa esimerkkejä historian faktoista.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä Paikallinen tarkennus Tavoitteena on ohjata oppilasta huomaamaan, että historian jakaminen eri aikakausiin helpottaa tapahtumien hahmottamista ja jatkuvuuden tunnistamista historiassa. Huomataan myös se, että historiaa voidaan jakaa aikakausiin erilaisin perustein. Keskeisten käsitteiden hallinta ja ymmärtäminen luo pohjaa myös myöhemmälle opiskelulle. L1 Ajattelu ja arjen taidot: Olennaista oppimisessa on se, miten oppilaat oppivat tekemään havaintoja ja hakemaan, arvioimaan, muokkaamaan, tuottamaan sekä jakamaan tietoa ja ideoita. Oppilasta ohjataan huomaamaan, miten tieto voi rakentua monella tavalla. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas ymmärtää tapoja jakaa historia aikakausiin ja niihin liittyviä käsitteitä.	Kronologian ymmärrys	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas kuvailee asioita, joiden perusteella tehdään historiallisia aikakausijakoja. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas käyttää keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja sekä antaa esimerkkejä eri aikakausien yhteiskunnille ominaisista piirteistä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas nimeää keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja ja sijoittaa eri aikakausien tapahtumia aikajärjestykseen. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja (vanha aika, keskiaika, uusi aika; esihistoria, historia; eaa, jaa).
T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille Paikallinen tarkennus Syiden ja seurausten ymmärtäminen on tärkeää, sillä se auttaa muodostamaan tapahtuneista asioista ja ilmiöistä kokonaiskuvan. L4 Monilukutaito: Syiden ja seurausten havaitseminen auttaa tulkitsemaan ympäröivää maailmaa ja sen kulttuurista moninaisuutta. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas tunnistaa historiallisille tapahtumille ja ilmiöille syitä ja seurauksia.	Syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminen historiassa	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas tunnistaa erilaisia syitä (suoria ja epäsuoria) ja seurauksia (lyhyt- ja pitkäkestoisia) menneisyydessä tapahtuneille asioille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas tunnistaa syitä ja seurauksia menneisyydessä tapahtuneille asioille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas tunnistaa yksittäisen syyn ja siitä johtuvan seurauksen menneisyydessä tapahtuneille asioille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa yksittäisen syyn tai seurauksen menneisyydessä tapahtuneelle asialle.
T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille Paikallinen tarkennus Oman perheen historiasta otetut esimerkit muutoksien ymmärtämisessä tuovat historian tapahtumat lähemmäksi oppilasta itseään. Asioiden ja tapahtumien tarkastelu eri näkökulmista auttaa ymmärtämään muita ihmisiä. L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys: Myös elinkeinoelämä, ammatit ja työn luonne muuttuvat koko ajan. Oppilaiden on tärkeä saada kokemuksia, jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen ja mahdollisuudet, sekä oman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas tunnistaa muutoksia ja niiden merkityksiä eri ihmisille ja ymmärtää, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille.	Muutoksen hahmottaminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas antaa esimerkkejä tilanteista, joissa eri ihmisille tai ihmisryhmille muutos ei ole sama asia kuin edistys. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas kuvailee esimerkkien avulla, miten muutos ei ole merkinnyt samaa eri ihmisryhmille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas tunnistaa muutoksia menneisyydessä ja antaa esimerkin muutoksen merkityksestä eri ihmisille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa asioita, jotka ovat muuttuneet.
T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa Paikallinen tarkennus Tavoitteena on ohjata oppilasta huomaamaan, ettei historia ole vain jotakin, mitä on tapahtunut kauan sitten, vaan jokainen eletty hetki on jo kohta historiaa ja se jatkuu. Olemme kaikki osa historiaa ja voimme vaikuttaa sen muodostumiseen. L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen: Oppilaat pääsevät pohtimaan menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä myös erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja, joihin jokainen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa. Omat valinnat vaikuttavat yhteiskuntaan ympärillämme ja näin myös historian muotoutumiseen. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas hahmottaa jatkuvuuksia historiassa.	Jatkuvuuden tunnistaminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas kertoo syitä, miksi jokin asia ei ole muuttunut eri aikoina. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas kuvailee asioiden jatkuvuutta menneisyydessä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas nimeää asioita, joissa näkyy jatkuvuutta aikakaudesta toiseen. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa jonkin menneisyyden asian näkymisen tässä päivässä.

Sisällöt

S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty

Opetussuunnitelman perusteet

Perehdytään ihmisen elämiseen pienissä populaatioissa ja metsästyskulttuuriin sekä maanviljelykulttuurin murrokseen ja sivilisaation syntyyn.

Paikallinen opetussuunnitelma

Historiaan tutustuminen aloitetaan oman perheen ja kotiseudun historiaan perehtymällä.
Pohditaan myös mitä historia tarkoittaa ja mikä merkitys sillä on meille jokaiselle.
Tutkitaan, millaista oli kivikauden ihmisen elämä sekä muutosta pronssi- ja rautakaudella.
Tutustutaan myös ensimmäisiin korkeakulttuureihin, maanviljelyksen alkuun, kirjoitustaidon kehittymiseen, valtioiden syntyyn sekä niiden vaikutuksiin ihmisen elämälle.

S2 Vanha aika ja antiikin perintö

Opetussuunnitelman perusteet

Paneudutaan demokratian orastukseen Kreikassa ja roomalaiseen yhteiskuntaan. Aikakautta tarkastellaan lisäksi Pohjolan asuttamisen näkökulmasta.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tutustutaan antiikin Kreikkaan ja Roomaan, niiden yhteiskuntaan ja kulttuuriin sekä vaikutuksiin nykypäivään saakka.
Tutustutaan myös kristinuskon syntyyn ja leviämiseen.
Lisäksi tarkastellaan Pohjolan asuttamista ja tutustutaan esimerkiksi viikinkien retkiin.

S3 Keskiaika

Opetussuunnitelman perusteet

Perehdytään keskiaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin ja niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille. Käsitellään Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen.

S4 Uuden ajan murrosvaihe

Opetussuunnitelman perusteet

Tutustutaan tieteessä, taiteessa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin.

S5 Suomi osana Ruotsia

Opetussuunnitelman perusteet

Tarkastellaan kehitystä Suomessa 1600–1700-luvuilla

ePerusteet