Historia

Opetussuunnitelman perusteet

Historian opetuksessa oppimisen arviointi on oppilasta ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilasta tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omia tulkintojaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen.

Historian sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain 3–6 kohdennettuihin tavoitteisiin. Lukuvuosiarviointi 6. luokalla perustuu paikallisessa opetussuunnitelmassa kyseiselle vuosiluokalle kohdennettuihin oppiaineen opetuksen tavoitteisiin.

Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää historian valtakunnallisia arviointikriteereitä. Oppilas on saavuttanut historian tavoitteet arvosanan 5, 7, 8 tai 9 mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Arvosanojen 4, 6 ja 10 mukaisen osaamisen kokonaisarviointi muodostetaan historian tavoitteiden pohjalta ja suhteessa edellä mainittuihin lukuvuosiarvioinnin kriteereihin. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy historian lukuvuosiarviointiin ja siitä muodostettavaan arvosanaan.

Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen, toimimisen ja menneisyyteen eläytymisen ohella ankkuroituminen kulttuuriympäristöön, aikaperspektiivin hahmottaminen sekä ihmisen toimijuuden ja historian merkityksen oivaltaminen ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Arviointi historiassa vuosiluokalla 4

Historian opetuksessa oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilaita tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omia tulkintojaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen.

Historian sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi kunkin oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen, toimimisen ja menneisyyteen eläytymisen ohella ankkuroituminen kulttuuriympäristöön, aikaperspektiivin hahmottaminen, ihmisen toimijuuden sekä historian merkityksen oivaltaminen ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa. Tavoitteiden saavuttaminen on pääsääntöisesti jäänyt toteutumatta.

Oppilas ei ole saavuttanut oppiaineen kohdalla tiedon soveltamistaitoja.
Oppilaan osallistuminen koulutyöhön on pääsääntöisesti passiivista ja vaatii runsaasti aikuisen ohjausta.
Kotitehtävien hoitamisessa on puutteita.
Kokeet, testit ja arvioitavat työt painottuvat välttäviin arvosanoihin.

Erinomainen 10

Oppilas on saavuttanut kaikki asetetut tavoitteet
Oppilas kykenee omaksumaan uutta tietoa itsenäisesti ja soveltamaan oppimaansa
Oppilas osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti tuntityöskentelyyn ja on suorittanut annetut kotitehtävät
Oppilas kykenee arvioimaan omaa työtään ja hyödyntämään tätä tietoa omassa opiskelussaan
Kokeet ja testit painottuvat kiitettäviin arvosanoihin

Kiitettävä 9

Oppilas on pääsääntöisesti saavuttanut asetetut tavoitteet.
Oppilas kykenee omaksumaan uutta tietoa itsenäisesti sekä hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa
Oppilas osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti tuntityöskentelyyn ja on suorittanut annetut kotitehtävät.
Oppilas kykenee arvioimaan omaa työtään ja hyödyntämään tätä tietoa omassa opiskelussaan
Kokeet, testit ja arvioitavat työt painottuvat hyviin tai kiitettäviin arvosanoihin

Hyvä 8

Oppilas on pääsääntöisesti saavuttanut jokaisen tavoitteen.
Jonkin osa-alueen erinomainen hallinta voi kompensoida toisen osa-alueen heikompaa hallintaa.
Oppilas osaa hyödyntää ja soveltaa omaksuttua tietoa.
Oppilas hoitaa tunti- ja kotitehtävänsä.
Oppilaan kokeet, testit ja arvioitavat työt painottuvat hyviin arvosanoihin.

Tyydyttävä 7

Oppilas on saavuttanut useimmat tavoitteet. Jotkut osatavoitteet ovat voineet jäädä toteutumatta.
Oppilas kykenee joissain tilanteissa soveltamaan oppimaansa tietoa ja taitoa.
Oppilaan osallistuminen tuntityöskentelyyn on ajoittain passiivista ja vaatii ajoittain aikuisen ohjausta.
Oppilas huolehtii pääsääntöisesti kotitehtävistään, mutta kotitehtävien teko voi vaatia esim. huoltajilta runsaasti ohjausta ja valvontaa
Kokeet, testit ja arvioitavat suoritukset painottuvat tyydyttäviin arvosanoihin.

Kohtalainen 6

Oppilas on saavuttanut tavoitteet osittain. Jotkut osatavoitteet ovat voineet jäädä toteutumatta.
Oppilas kykenee joissain tilanteissa soveltamaan oppimaansa tietoa ja taitoa.
Oppilaan osallistuminen tuntityöskentelyyn on ajoittain passiivista ja vaatii aikuisen ohjausta
Oppilas huolehtii pääsääntöisesti kotitehtävistään, mutta kotitehtävien teko vaatii esim. huoltajilta runsaasti ohjausta ja valvontaa
Kokeet, testit ja arvioitavat suoritukset painottuvat kohtalaisiin arvosanoihin.

Välttävä 5

Tavoitteiden saavuttaminen on pääsääntöisesti jäänyt toteutumatta.
Oppilas ei ole saavuttanut oppiaineen kohdalla tiedon soveltamistaitoja.
Oppilaan osallistuminen koulutyöhön on pääsääntöisesti passiivista ja vaatii runsaasti aikuisen ohjausta.
Kotitehtävien hoitamisessa on puutteita.
Kokeet, testit ja arvioitavat työt painottuvat välttäviin arvosanoihin.

Hylätty 4

Oppilas ei ole saavuttanut määriteltyjä tavoitteita.
Oppilas ei ole juurikaan suorittanut hänelle annettuja tunti- ja kotitehtäviä.
Kokeiden, testien ja arvioitavien töiden keskiarvo on alle 5.
Oppilas ei kykene hyödyntämään ja soveltamaan aikaisemmin oppimaansa.

Arviointi historiassa vuosiluokilla 5–6

Historian arvosanaa antaessaan opettaja arvioi kunkin oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää historian valtakunnallisia arviointikriteereitä. Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen, toimimisen ja menneisyyteen eläytymisen ohella ankkuroituminen kulttuuriympäristöön, aikaperspektiivin hahmottaminen, ihmisen toimijuuden sekä historian merkityksen oivaltaminen ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.

Erinomaisesti 10

Oppilas on saavuttanut kaikki asetetut tavoitteet.
Oppilas kykenee omaksumaan uutta tietoa itsenäisesti sekä hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa.
Oppilas osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti tuntityöskentelyyn ja on suorittanut annetut kotitehtävät.
Oppilas kykenee arvioimaan omaa työtään ja hyödyntämään tätä tietoa opiskelussaan.
Kokeet ja arvioitavat työt painottuvat erinomaisiin arvosanoihin.

Kiitettävä 9

Oppilas on pääsääntöisesti saavuttanut asetetut tavoitteet.
Oppilas kykenee omaksumaan uutta tietoa itsenäisesti sekä hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa.
Oppilas osallistuu pääsääntöisesti aktiivisesti ja rakentavasti tuntityöskentelyyn ja on suorittanut annetut kotitehtävät.
Oppilas kykenee arvioimaan omaa työtään ja hyödyntämään tätä tietoa opiskelussaan.
Kokeet ja arvioitavat työt painottuvat kiitettäviin arvosanoihin.

Hyvä 8

Oppilas on pääsääntöisesti saavuttanut asetetut tavoitteet.
Oppilas kykenee omaksumaan uutta tietoa itsenäisesti sekä hyödyntämään ja soveltamaan oppimaansa
Oppilas osallistuu pääsääntöisesti aktiivisesti ja rakentavasti tuntityöskentelyyn ja on suorittanut annetut kotitehtävät.
Oppilas kykenee arvioimaan omaa työtään ja hyödyntämään tätä tietoa omassa opiskelussaan
Kokeet ja arvioitavat työt painottuvat hyviin tai kiitettäviin arvosanoihin

Tyydyttävä 7

Oppilas on pääsääntöisesti saavuttanut tavoitteet. Jonkin osa-alueen erinomainen hallinta voi kompensoida toisen osa-alueen heikompaa hallintaa.
Oppilas osaa hyödyntää ja soveltaa omaksuttua tietoa.
Oppilas hoitaa tunti- ja kotitehtävänsä.
Oppilaan kokeet ja arvioitavat työt painottuvat tyydyttäviin arvosanoihin.

Kohtalainen 6

Oppilas on saavuttanut tavoitteet osittain. Jotkut osatavoitteet ovat voineet jäädä toteutumatta.
Oppilas kykenee joissain tilanteissa soveltamaan oppimaansa tietoa ja taitoa.
Oppilaan osallistuminen tuntityöskentelyyn on ajoittain passiivista ja vaatii aikuisen ohjausta
Oppilas huolehtii pääsääntöisesti kotitehtävistään, mutta kotitehtävien teko vaatii runsaasti ohjausta ja valvontaa.
Kokeet ja arvioitavat suoritukset painottuvat kohtalaisiin arvosanoihin.

Välttävä 5

Tavoitteiden saavuttaminen on pääsääntöisesti jäänyt toteutumatta.
Oppilas ei ole saavuttanut oppiaineen kohdalla tiedon soveltamistaitoja.
Oppilaan osallistuminen koulutyöhön on pääsääntöisesti passiivista ja vaatii runsaasti aikuisen ohjausta.
Kotitehtävien hoitamisessa on puutteita.
Kokeet ja arvioitavat työt painottuvat välttäviin arvosanoihin.

Hylätty 4

Oppilas ei ole saavuttanut tavoitteita.
Oppilas ei ole osallistunut tuntityöskentelyyn.
Kokeiden ja arvioitavien töiden keskiarvo on selvästi alle 5.

Arviointi historia-oppiaineessa 6. vuosiluokan päätteeksi

Opetuksen tavoite	Sisältöalueet	Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet	Arvioinnin kohteet	Osaamisen kuvaus arvosanalle 5	Osaamisen kuvaus arvosanalle 7	Osaamisen kuvaus arvosanalle 8	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena	S1–S5	Oppilas kiinnostuu historiasta tiedonalana ja sen merkityksestä identiteetille.		Motivaation kehittymistä ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä	S1–S5	Oppilas tunnistaa erilaisia historian lähteitä.	Historian tietolähteiden tunnistaminen	Oppilas tunnistaa joitakin historian lähteitä.	Oppilas antaa esimerkkejä historian alkuperäislähteistä opiskeltavilta aikakausilta.	Oppilas antaa esimerkin, miten alkuperäislähde eroaa toisen käden lähteestä.	Oppilas antaa esimerkkejä, miten alkuperäislähteet eroavat toisen käden lähteistä opiskeltavilla aikakausilla.
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden	S1–S5	Oppilas havaitsee historiatiedon tulkinnallisuuden.	Historiatiedon tulkinnallisuuden havaitseminen	Oppilas antaa esimerkkejä historian faktoista.	Oppilas antaa esimerkkejä historian faktoista ja tulkinnoista.	Oppilas tunnistaa, että samasta tapahtumasta tai ilmiöstä voi olla erilaisia tulkintoja.	Oppilas antaa esimerkkejä samaan tapahtumaan tai ilmiöön liittyvistä erilaisista tulkinnoista.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä	S1–S5	Oppilas ymmärtää tapoja jakaa historia aikakausiin ja niihin liittyviä käsitteitä.	Kronologian ymmärrys	Oppilas tunnistaa keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja (vanha aika, keskiaika, uusi aika; esihistoria, historia; eaa, jaa).	Oppilas nimeää keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja ja sijoittaa eri aikakausien tapahtumia aikajärjestykseen.	Oppilas käyttää keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja sekä antaa esimerkkejä eri aikakausien yhteiskunnille ominaisista piirteistä.	Oppilas kuvailee asioita, joiden perusteella tehdään historiallisia aikakausijakoja.
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja	S1–S5	Oppilas ymmärtää ihmisen toiminnan motiiveja erilaisissa historiallisissa tilanteissa.	Historiallinen empatia	Oppilas tunnistaa, että ihmisillä on ollut erilaisia motiiveja toiminnalleen.	Oppilas antaa esimerkkejä menneisyyden ihmisten toiminnan motiiveista.	Oppilas asettautuu menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeää tämän toiminnan motiiveja.	Oppilas asettautuu menneen ajan ihmisen asemaan ja tarkastelee, miten hänen yhteiskunnallinen asemansa vaikuttaa hänen toimintaansa.
T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille	S1–S5	Oppilas tunnistaa historiallisille tapahtumille ja ilmiöille syitä ja seurauksia.	Syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminen historiassa	Oppilas tunnistaa yksittäisen syyn tai seurauksen menneisyydessä tapahtuneelle asialle.	Oppilas tunnistaa yksittäisen syyn ja siitä johtuvan seurauksen menneisyydessä tapahtuneille asioille.	Oppilas tunnistaa syitä ja seurauksia menneisyydessä tapahtuneille asioille.	Oppilas tunnistaa erilaisia syitä (suoria ja epäsuoria) ja seurauksia (lyhyt- ja pitkäkestoisia) menneisyydessä tapahtuneille asioille.
T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille	S1–S5	Oppilas tunnistaa muutoksia ja niiden merkityksiä eri ihmisille ja ymmärtää, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille.	Muutoksen hahmottaminen	Oppilas tunnistaa asioita, jotka ovat muuttuneet.	Oppilas tunnistaa muutoksia menneisyydessä ja antaa esimerkin muutoksen merkityksestä eri ihmisille.	Oppilas kuvailee esimerkkien avulla, miten muutos ei ole merkinnyt samaa eri ihmisryhmille.	Oppilas antaa esimerkkejä tilanteista, joissa eri ihmisille tai ihmisryhmille muutos ei ole sama asia kuin edistys.
T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa	S1–S5	Oppilas hahmottaa jatkuvuuksia historiassa.	Jatkuvuuden tunnistaminen	Oppilas tunnistaa jonkin menneisyyden asian näkymisen tässä päivässä.	Oppilas nimeää asioita, joissa näkyy jatkuvuutta aikakaudesta toiseen.	Oppilas kuvailee asioiden jatkuvuutta menneisyydessä.	Oppilas kertoo syitä, miksi jokin asia ei ole muuttunut eri aikoina.
Historiallisen tiedon käyttäminen
T9 ohjata oppilasta esittämään muutoksille syitä	S1–S5	Oppilas osaa esittää muutokselle syitä.	Syy- ja seuraussuhteen kuvaileminen	Oppilas osoittaa jonkin syyn muutokseen.	Oppilas antaa esimerkkejä muutokseen johtaneista syistä.	Oppilas kuvailee suorien ja epäsuorien syiden vaikutuksia muutokseen.	Oppilas vertailee erilaisten syiden vaikutuksia muutokseen.
T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä	S1–S5	Oppilas osaa selittää, miten tulkinnat menneisyydestä saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä.	Tulkintojen selittäminen	Oppilas kertoo esimerkin tilanteesta, josta on erilaisia tulkintoja.	Oppilas selittää yhden esimerkin avulla, miten uudet lähteet saattavat muuttaa historian tapahtuman tai ilmiön tulkintaa.	Oppilas selittää esimerkkien avulla, miten uudet lähteet ja tarkastelutavat saattavat muuttaa historian tulkintoja.	Oppilas vertailee samasta historian tapahtumasta tai ilmiöstä tehtyjä tulkintoja ja kertoo, miten lähteiden valinta vaikuttaa tulkintaan.
T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa	S1–S5	Oppilas selittää ihmisen toiminnan tarkoitusperiä.	Ihmisen toiminnan selittäminen	Oppilas osoittaa, miten jokin ihmisen toiminnan motiivi näkyy tämän toiminnassa.	Oppilas kuvailee mahdollisia syitä menneisyyden ihmisen toiminnalle.	Oppilas esittää kuvauksen käsiteltävästä asiasta siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön yksittäisen toimijan kannalta.	Oppilas analysoi ihmisten toiminnan motiiveja ja esittää kuvauksen siitä, miten yhteiskunnallinen asema vaikuttaa ihmisten toimintaan.

Oppiaineelle ei ole määritetty vuosiluokkakohtaisia sisältöjä.

Tavoitteet

Tavoite	Arvioinnin kohde	Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas kiinnostuu historiasta tiedonalana ja senmerkityksestä identiteetille.
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas tunnistaa erilaisia historian lähteitä.	Historian tietolähteiden tunnistaminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas antaa esimerkkejä, miten alkuperäislähteet eroavat toisen käden lähteistä opiskeltavilla aikakausilla. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas antaa esimerkin, miten alkuperäislähde eroaa toisen käden lähteestä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas antaa esimerkkejä historian alkuperäislähteistä opiskeltavilta aikakausilta. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa joitakin historian lähteitä.
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas havaitsee historiatiedon tulkinnallisuuden.	Historiatiedon tulkinnallisuuden havaitseminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas antaa esimerkkejä samaan tapahtumaan tai ilmiöön liittyvistä erilaisista tulkinnoista. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas tunnistaa, että samasta tapahtumasta tai ilmiöstä voi olla erilaisia tulkintoja. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas antaa esimerkkejä historian faktoista ja tulkinnoista. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas antaa esimerkkejä historian faktoista.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas ymmärtää tapoja jakaa historia aikakausiin ja niihin liittyviä käsitteitä.	Kronologian ymmärrys	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas kuvailee asioita, joiden perusteella tehdään historiallisia aikakausijakoja. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas käyttää keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja sekä antaa esimerkkejä eri aikakausien yhteiskunnille ominaisista piirteistä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas nimeää keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja ja sijoittaa eri aikakausien tapahtumia aikajärjestykseen. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja (vanha aika, keskiaika, uusi aika; esihistoria, historia; eaa, jaa).
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas ymmärtää ihmisen toiminnan motiiveja erilaisissa historiallisissa tilanteissa.	Historiallinen empatia	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas asettautuu menneen ajan ihmisen asemaan ja tarkastelee, miten hänen yhteiskunnallinen asemansa vaikuttaa hänen toimintaansa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas asettautuu menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeää tämän toiminnan motiiveja. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas antaa esimerkkejä menneisyyden ihmisten toiminnan motiiveista. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa, että ihmisillä on ollut erilaisia motiiveja toiminnalleen.
T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas tunnistaa historiallisille tapahtumille ja ilmiöille syitä ja seurauksia.	Syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminen historiassa	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas tunnistaa erilaisia syitä (suoria ja epäsuoria) ja seurauksia (lyhyt- ja pitkäkestoisia) menneisyydessä tapahtuneille asioille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas tunnistaa syitä ja seurauksia menneisyydessä tapahtuneille asioille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas tunnistaa yksittäisen syyn ja siitä johtuvan seurauksen menneisyydessä tapahtuneille asioille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa yksittäisen syyn tai seurauksen menneisyydessä tapahtuneelle asialle.
T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas tunnistaa muutoksia ja niiden merkityksiä eri ihmisille ja ymmärtää, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille.	Muutoksen hahmottaminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas antaa esimerkkejä tilanteista, joissa eri ihmisille tai ihmisryhmille muutos ei ole sama asia kuin edistys. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas kuvailee esimerkkien avulla, miten muutos ei ole merkinnyt samaa eri ihmisryhmille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas tunnistaa muutoksia menneisyydessä ja antaa esimerkin muutoksen merkityksestä eri ihmisille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa asioita, jotka ovat muuttuneet.
T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas hahmottaa jatkuvuuksia historiassa.	Jatkuvuuden tunnistaminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas kertoo syitä, miksi jokin asia ei ole muuttunut eri aikoina. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas kuvailee asioiden jatkuvuutta menneisyydessä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas nimeää asioita, joissa näkyy jatkuvuutta aikakaudesta toiseen. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa jonkin menneisyyden asian näkymisen tässä päivässä.
Historiallisen tiedon käyttäminen
T9 ohjata oppilasta esittämämään muutoksille syitä Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas osaa esittää muutokselle syitä.	Syy- ja seuraussuhteen kuvaileminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas vertailee erilaisten syiden vaikutuksia muutokseen. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas kuvailee suorien ja epäsuorien syiden vaikutuksia muutokseen. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas antaa esimerkkejä muutokseen johtaneista syistä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas osoittaa jonkin syyn muutokseen.
T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas osaa selittää, miten tulkinnat menneisyydestä saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä.	Tulkintojen selittäminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas vertailee samasta historian tapahtumasta tai ilmiöstä tehtyjä tulkintoja ja kertoo, miten lähteiden valinta vaikuttaa tulkintaan. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas selittää esimerkkien avulla, miten uudet lähteet ja tarkastelutavat saattavat muuttaa historian tulkintoja. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas selittää yhden esimerkin avulla, miten uudet lähteet saattavat muuttaa historian tapahtuman tai ilmiön tulkintaa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas kertoo esimerkin tilanteesta, josta on erilaisia tulkintoja.
T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas selittää ihmisen toiminnan tarkoitusperiä.	Ihmisen toiminnan selittäminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas analysoi ihmisten toiminnan motiiveja ja esittää kuvauksen siitä, miten yhteiskunnallinen asema vaikuttaa ihmisten toimintaan. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas esittää kuvauksen käsiteltävästä asiasta siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön yksittäisen toimijan kannalta. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas kuvailee mahdollisia syitä menneisyyden ihmisen toiminnalle. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas osoittaa, miten jokin ihmisen toiminnan motiivi näkyy tämän toiminnassa.

Sisällöt

S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty

Opetussuunnitelman perusteet

Perehdytään ihmisen elämiseen pienissä populaatioissa ja metsästyskulttuuriin sekä maanviljelykulttuurin murrokseen ja sivilisaation syntyyn.

S2 Vanha aika ja antiikin perintö

Opetussuunnitelman perusteet

Paneudutaan demokratian orastukseen Kreikassa ja roomalaiseen yhteiskuntaan. Aikakautta tarkastellaan lisäksi Pohjolan asuttamisen näkökulmasta.

S3 Keskiaika

Opetussuunnitelman perusteet

Perehdytään keskiaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin ja niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille. Käsitellään Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen.

S4 Uuden ajan murrosvaihe

Opetussuunnitelman perusteet

Tutustutaan tieteessä, taiteessa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin.

S5 Suomi osana Ruotsia

Opetussuunnitelman perusteet

Tarkastellaan kehitystä Suomessa 1600–1700-luvuilla

ePerusteet