Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Formatiivinen arviointi

Summatiivinen arviointi

Arvioinnin yleiset periaatteet

Hankasalmen kunnassa opintojen aikaisessa formatiivisessa arvioinnissa ja palautteen antamisessa noudatetaan valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita.

2. luokan keväällä järjestetään arviointikeskustelu, jossa käsitellään luokkien 1–2 tavoitteiden saavuttamista ja suunnataan arviointia eteenpäin. Keskusteluun osallistuvat oppilaan lisäksi huoltaja, luokanopettaja ja tarvittaessa erityisopettaja sekä koulunkäynninohjaaja. Ohjaava arviointipalaute auttaa oppilasta suuntaamaan opiskeluaan oikein ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä tukee opitun jäsentymistä kokonaisuuksiksi.

Arvioinnista tiedottamisen muodot

Opetussuunnitelmassa kuvataan arvioinnin perusteet, periaatteet ja käytänteet. Näistä tiedotetaan huoltajia lukuvuoden alussa ja lukuvuoden kuluessa. Paikallinen opetussuunnitelma on nähtävillä koulujen Pedanet-sivustolla. Hankasalmen kunnassa noudatetaan lisäksi Koulun ja kodin välisen viestinnän oppaan mukaisia käytänteitä tiedottamisen suhteen. Oppilaan edistymisestä tiedotetaan lukuvuoden aikana pääasiassa Wilman kautta. Wilman tuntimerkinnät ja koearvosanat antavat lukuvuoden aikana ajantasaista tietoa oppilaan edistymisestä. Huoltajia rohkaistaan olemaan yhteydessä opettajiin arviointiin liittyvissä asioissa. Luokanohjaaja ja erityisopettaja tarjoavat tarvittaessa oppilaiden huoltajille mahdollisuutta keskustella oppilaan edistymisestä. Tähän keskusteluun voidaan pyytää eri oppiaineiden opettajia.

Yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin osalta

Hankasalmen kouluissa huoltajien kanssa yhteistyötä tehdään arvioinnin osalta arviointikeskusteluja käyden, mahdollistamalla huoltajien perehtyminen arvioinnin periaatteisiin ja käytänteisiin sekä tiedottamalla säännöllisesti oppilaan edistymisestä sähköistä Wilma-alustaa käyttäen sekä tarvittaessa henkilökohtaisia keskusteluja käyden. Arviointikeskusteluissa tai vanhempainvarteissa mukana ovat oppilas, huoltaja(t) ja luokanopettaja sekä tarvittaessa erityisopettaja ja koulunkäynninohjaaja. Oppilas ja huoltaja ovat keskustelussa aktiivisessa roolissa. Alkuopetuksessa oppilaat täyttävät yhdessä huoltajan kanssa arviointikeskustelupohjan ennen keskustelua. Monipuolisen ja riittävän arviointipalautteen avulla myös huoltaja pystyy entistä paremmin tukemaan lapsensa koulunkäyntiä ja oppimista. Huoltajia tiedotetaan arvioinnin periaatteista ja käytänteistä esimerkiksi lukuvuositiedotteessa, vanhempainilloissa ja koulun kotisivuilla. Lukuvuoden aikana toteutetaan säännöllisesti eri oppiaineiden itsearviointeja ja asetetaan tavoitteita omalle opiskelulle. Oppilaita kannustetaan keskustelemaan tavoitteistaan huoltajan kanssa.

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Työskentelyn arviointi

Käyttäytymisen arviointi

Vuosiluokilla 1-3 arviointi toteutetaan arviointikeskustelulla ja sanallisella arvioinnilla. Vuosiluokilla 4-6 arviointi tapahtuu numeerisesti. Hankasalmen kunnassa oppilaiden käyttäytymisen arvioinnissa hyödynnetään oppilaiden itsearviointia, joka toteutetaan vuosiluokilla 1-6 sanallisella arvioinnilla ja vuosiluokilla 7-9 numeroarvioinnilla. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat, ja arvioinnit vahvistetaan lukukausittain opettajankokouksessa.

Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon vuosiluokilla 1-6 seuraavat osa-alueet:

  • Miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön

  • Miten oppilas arvostaa työtään

  • Miten oppilas tuntee säännöt ja sitoutuu niihin

Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit laaditaan kuntakohtaisesti.

Arviointi kohdistuu oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa koulun ja kodin kasvatustehtävää. Oppilaita ohjataan ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristö, kunnioittamaan muita sekä noudattamaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä. Heille opetetaan koulun erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiallista ja tilannetietoista käyttäytymistä sekä hyviä tapoja.

Kasvatustavoitteena Hankasalmen kunnassa on, että lapsista ja nuorista kasvaa käytökseltään hyvätapaisia, yhteistyökykyisiä, suvaitsevaisia ja vastuuntuntoisia. Käyttäytymisen arviointi perustuu Hankasalmen kunnan perusopetuksen arviointiperusteisiin ja -kriteereihin. Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeä on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet perustuvat koulun toimintatapoihin ja järjestyssääntöihin. Ne käsitellään oppilaiden kanssa lukuvuosittain. Oppilaan käyttäytymiseen liittyvät erityistarpeet tulee tarvittaessa kirjata oppimissuunnitelmaan tai henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS), jotta ne voidaan ottaa huomioon käyttäytymisen arvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa.

Käyttäytyminen arvioidaan väli- ja lukuvuositodistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä.

Perusopetuksessa käytettävät arviointikriteerit luokille 1-3

ARVOSANA 5 (erinomaisesti) OPPILAS

  • on kaikessa toiminnassaan ja kielenkäytössään kohtelias, ystävällinen ja avulias

  • pyrkii toiminnassaan edistämään tasa-arvoa ja toisten arvostusta

  • pyrkii vaikuttamaan myönteisesti ryhmän ilmapiiriin ja innostaa tovereitaan myönteiseen käyttäytymi-seen

  • ryhmätyöskentelyssä edistää ryhmän toimintaa omalla käytöksellään

  • on oma-aloitteinen työskentelyssään

  • on vastuuntuntoinen työskentelyään ja ympäristöään kohtaan

  • on aktiivinen, pitkäjänteinen suhtautumisessaan koulunkäyntiin

  • huolehtii tehtävistään ja opiskeluvälineistä itsenäisesti

  • käytös on esimerkillistä myös koulun ulkopuolelle suuntautuvassa koulun toiminnassa

ARVOSANA 4 OPPILAS

  • on kohtelias ja ystävällinen sekä puheessaan että toiminnassaan

  • suhtautuu toisiin arvostavasti ja tasa-arvoisesti

  • on avulias ja huomioi muut ihmiset kouluyhteisössä

  • luo omalla toiminnallaan hyvää ilmapiiriä ryhmässä

  • työskentelee ryhmässä aktiivisesti

  • hoitaa koulunkäyntinsä oma-aloitteisesti

  • käyttäytyy moitteettomasti

  • noudattaa oma-aloitteisesti koulussa annettuja sääntöjä ja ohjeita

ARVOSANA 3 (hyvin) OPPILAS

  • on kohtelias ja asiallinen kielenkäytöltään ja käytökseltään

  • suhtautuu toisiin arvostavasti ja tasa-arvoisesti

  • huomioi toiset kouluympäristössä

  • vaikuttaa ryhmään ilmapiiriin myönteisesti

  • ryhmässä työskentely onnistuu hyvin

  • antaa työrauhan toisille

  • hoitaa koulutyönsä yleensä hyvin

  • huolehtii tehtävistään ja opiskeluvälineistä

  • noudattaa koulussa annettuja sääntöjä ja ohjeita

  • ei kiusaa tovereitaan eikä käytä väkivaltaa toisia kohtaan

ARVOSANA 2 OPPILAS

  • käyttäytyy joskus epäasiallisesti

  • käyttää joskus epäasiallista kieltä

  • suhtautuu toisiin joskus epäkunnioittavasti ja epätasa-arvoisesti

  • pääosin huomioi toiset kouluympäristössään

  • vaikuttaa ryhmän ilmapiiriin joskus negatiivisesti

  • ryhmässä työskentely onnistuu vaihtelevasti

  • saattaa joskus häiritä oppitunteja

  • saattaa laiminlyödä kotitehtävänsä eikä aina huolehdi opiskeluvälineistä

  • rikkoo toistuvasti sääntöjä

  • saa useita rangaistuksia

  • on luvattomasti poissa koulusta

  • osallistuu koulukiusaamiseen

ARVOSANA 1 (tarvitsee harjoitusta) OPPILAS

  • ei osaa kontrolloida käytöstään aina

  • kiroilee ja käyttää epäasiallista kieltä toistuvasti

  • ei kunnioita muita

  • vetää muita mukaan huonoon käytökseen

  • on yhteistyökyvytön

  • häiritsee tahallisesti ja toistuvasti luokan työskentelyä

  • laiminlyö kotitehtävät tai rikkoo toisten omaisuutta

  • rikkoo sääntöjä

  • saa toistuvasti rangaistuksia

  • on luvattomasti poissa koulusta

  • uhkailee, kiusaa ja käyttäytyy väkivaltaisesti

Hylätty OPPILAS

  • ei osaa kontrolloida käytöstään ja kielenkäyttöään lainkaan

  • syrjii ja suhtautuu alentavasti toisia kohtaan käytöksessään ja kielenkäytössään jatkuvasti

  • pakottaa muita mukaan huonoon käytökseen

  • ei pysty työskentelemään luokassa tai ryhmässä

  • suhtautuu kielteisesti kaikkeen koulun toimintaan tai toisten omaisuuteen

  • kieltäytyy työskentelystä jatkuvasti

  • rikkoo jatkuvasti sääntöjä ja suhtautuu niihin välinpitämättömästi

  • on jatkuvasti luvattomasti poissa koulusta

  • uhkailee, kiusaa ja käyttäytyy väkivaltaisesti jatkuvasti

Jos oppilas syyllistyy henkiseen, fyysiseen väkivaltaan tai kiusaamiseen, voi oppilaan käytösnumero olla korkeintaan kaksi. Jos henkinen, fyysinen väkivalta tai kiusaaminen on toistuvaa tai törkeää, voi numero olla enintään yksi.

Perusopetuksessa käytettävät arviointikriteerit luokille 4 -6

Erinomainen (10) OPPILAS

  • on kaikessa toiminnassaan ja kielenkäytössään kohtelias, ystävällinen ja avulias

  • pyrkii toiminnassaan edistämään tasa-arvoa ja toisten arvostusta

  • pyrkii vaikuttamaan myönteisesti ryhmän ilmapiiriin ja innostaa tovereitaan myönteiseen käyttäytymi-seen

  • ryhmätyöskentelyssä edistää ryhmän toimintaa omalla käytöksellään

  • on oma-aloitteinen työskentelyssään

  • on vastuuntuntoinen työskentelyään ja ympäristöään kohtaan

  • on aktiivinen, pitkäjänteinen suhtautumisessaan koulunkäyntiin

  • huolehtii tehtävistään ja opiskeluvälineistä itsenäisesti

  • käytös on esimerkillistä myös koulun ulkopuolelle suuntautuvassa koulun toiminnassa

Kiitettävä (9) OPPILAS

  • on kohtelias ja ystävällinen sekä puheessaan että toiminnassaan

  • suhtautuu toisiin arvostavasti ja tasa-arvoisesti

  • on avulias ja huomioi muut ihmiset kouluyhteisössä

  • luo omalla toiminnallaan hyvää ilmapiiriä ryhmässä

  • työskentelee ryhmässä aktiivisesti

  • hoitaa koulunkäyntinsä oma-aloitteisesti

  • käyttäytyy moitteettomasti

  • noudattaa oma-aloitteisesti koulussa annettuja sääntöjä ja ohjeita

Hyvä (8) OPPILAS

  • on kohtelias ja asiallinen kielenkäytöltään ja käytökseltään

  • suhtautuu toisiin arvostavasti ja tasa-arvoisesti

  • huomioi toiset kouluympäristössä

  • vaikuttaa ryhmään ilmapiiriin myönteisesti

  • ryhmässä työskentely onnistuu hyvin

  • antaa työrauhan toisille

  • hoitaa koulutyönsä yleensä hyvin

  • huolehtii tehtävistään ja opiskeluvälineistä

  • noudattaa koulussa annettuja sääntöjä ja ohjeita

  • ei kiusaa tovereitaan eikä käytä väkivaltaa toisia kohtaan

Tyydyttävä (7) OPPILAS

  • käyttäytyy joskus epäasiallisesti

  • käyttää joskus epäasiallista kieltä

  • suhtautuu toisiin joskus epäkunnioittavasti ja epätasa-arvoisesti

  • pääosin huomioi toiset kouluympäristössään

  • vaikuttaa ryhmän ilmapiiriin joskus negatiivisesti

  • ryhmässä työskentely onnistuu pääosin

  • saattaa joskus häiritä oppitunteja

  • saattaa laiminlyödä kotitehtävänsä eikä aina huolehdi opiskeluvälineistä

  • pyrkii noudattamaan koulussa annettuja sääntöjä ja ohjeita

Kohtalainen (6) OPPILAS

  • käyttäytyminen on epäasiallista

  • kiroilee ja käyttää epäasiallista kieltä

  • suhtautuu toisiin epäkunnioittavasti ja epätasa-arvoisesti

  • ei huomioi muita kouluympäristössään

  • aiheuttaa epäsopua ryhmässä

  • ryhmässä työskentely ei suju

  • häiritsee oppitunteja

  • laiminlyö toistuvasti koti- ja koulutehtäviä eikä huolehdi opiskeluvälineistään

  • rikkoo toistuvasti sääntöjä

  • saa useita rangaistuksia

  • on luvattomasti poissa koulusta

  • osallistuu koulukiusaamiseen

Välttävä (5) OPPILAS

  • ei osaa kontrolloida käytöstään aina

  • kiroilee ja käyttää epäasiallista kieltä toistuvasti

  • ei kunnioita muita

  • vetää muita mukaan huonoon käytökseen

  • on yhteistyökyvytön

  • häiritsee tahallisesti ja toistuvasti luokan työskentelyä

  • laiminlyö kotitehtävät tai rikkoo toisten omaisuutta

  • rikkoo sääntöjä

  • saa toistuvasti rangaistuksia

  • on paljon luvattomasti poissa koulusta

  • uhkailee, kiusaa ja käyttäytyy väkivaltaisesti

Hylätty (4) OPPILAS

  • ei osaa kontrolloida käytöstään ja kielenkäyttöään lainkaan

  • syrjii ja suhtautuu alentavasti toisia kohtaan käytöksessään ja kielenkäytössään jatkuvasti

  • pakottaa muita mukaan huonoon käytökseen

  • ei pysty työskentelemään luokassa tai ryhmässä

  • suhtautuu kielteisesti kaikkeen koulun toimintaan tai toisten omaisuuteen

  • kieltäytyy työskentelystä jatkuvasti

  • rikkoo jatkuvasti sääntöjä ja suhtautuu niihin välinpitämättömästi

  • on jatkuvasti luvattomasti poissa koulusta

  • uhkailee, kiusaa ja käyttäytyy väkivaltaisesti jatkuvasti

Jos oppilas syyllistyy henkiseen, fyysiseen väkivaltaan tai kiusaamiseen, voi oppilaan käytösnumero olla korkeintaan seitsemän. Jos henkinen, fyysinen väkivalta tai kiusaaminen on toistuvaa tai törkeää, voi numero olla enintään viisi.

Perusopetuksessa käytettävät arviointikriteerit luokilla 7 – 9

Käyttäytymisen numeerinen arviointi:

Erinomainen (10)

  • oppilas toimii aktiivisesti koulun tavoitteiden mukaisesti ja pitää aktiivisesti yllä työrauhaa

  • oppilas osaa ottaa huomioon tilanteen vaatimat käyttäytymisnormit sekä toiset ihmiset

  • oppilas on rehellinen, vastuuntuntoinen ja oma-aloitteinen

  • oppilas on luotettava ja auttavainen yhteistyökumppani

  • oppilas kunnioittaa vertaisiaan, koulun aikuisia ja työympäristöään

  • oppilas huolehtii yhteisistä tehtävistä ja tavaroista

  • oppilas antaa ja ottaa vastaan palautetta rakentavasti

  • oppilas noudattaa esimerkillisesti koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia sekä hyviä käytöstapoja

Kiitettävä (9)

  • oppilas toimii koulun tavoitteiden mukaisesti ja käytös on lähes tavoitteiden mukaista

  • oppilas noudattaa koulun sääntöjä ja yhteisiä sopimuksia sekä hyviä tapoja

  • oppilas on ystävällinen, huomaavainen ja auttavainen

  • oppilas hoitaa koulutyönsä pääasiassa säännöllisesti ja täsmällisesti

  • oppilas ei ole saanut rangaistuksia

  • oppilas osaa antaa ja ottaa vastaan palautetta

Hyvä (8)

  • oppilas on kielenkäytöltään asiallinen

  • oppilas antaa työrauhan toisille ja huomioi toiset

  • oppilas ei kiusaa toisia eikä käytä väkivaltaa toisia kohtaan

  • oppilas toimii pääsääntöisesti koulun tavoitteiden ja sääntöjen mukaan

  • oppilas on yhteistyöhaluinen

  • oppilas huolehtii hyvin työvälineistään, tehtävistään ja yhteisistä tavaroista

  • oppilaan käytökseen on jouduttu mahdollisesti puuttumaan satunnaisesti

  • oppilas osaa yleensä antaa ja ottaa vastaan palautetta

Tyydyttävä (7)

  • oppilas ymmärtää käytöksessään olevan puutteita ja pyrkii korjaamaan niitä

  • oppilaalla on voinut olla pieniä rikkeitä, harkitsematonta puhetapaa toisia kohtaan, ajoittaista välinpi-tämättömyyttä, tehtävien laiminlyöntiä

  • oppilaan käytökseen on jouduttu puuttumaan, oppilas häiritsee ajoittain työrauhaa

  • oppilas suhtautuu välinpitämättömästi omiin ja yhteisiin tehtäviin ja tavaroihin

  • koulun sääntöjen ja yhteisten sopimusten sekä hyvien tapojen noudattaminen vaihtelee

Kohtalainen (6)

  • oppilas suhtautuu koulutyöhön usein kielteisesti

  • oppilaan puhetapa on röyhkeä tai toista ihmistä halventava

  • oppilaan käyttäytyminen häiritsee työrauhaa

  • oppilas on mukana kiusaamistapauksissa

  • oppilaan suhtautuminen työntekoon ja työvälineisiin on välinpitämätöntä

  • oppilas on saanut rangaistuksia eikä välitä käytöksessään olevista puutteista

Välttävä (5)

  • oppilaalla on rangaistuksia ja luvattomia poissaoloja erityisen paljon

  • häiriökäyttäytyminen on tavallista

  • oppilas rikkoo räikeästi koulun sääntöjä tai on vilpillinen

  • oppilas vetää muita mukaan huonoon käytökseen

  • oppilas halveksii ja turmelee ympäristöä sekä yhteisiä tehtäviä ja välineitä

  • oppilas on aggressiivinen ja ilkeä muita oppilaita kohtaan

Hylätty (4)

  • oppilas kiusaa toisia oppilaita

  • oppilas käyttäytyy väkivaltaisesti ja rikkoo työvälineitään

  • oppilas on vaaraksi kouluyhteisölle

  • käytettävissä olevat tukitoimet eivät ole tehonneet

  • oppilas ei anna ja ota vastaan palautetta asiallisesti

  • oppilas halveksii koulun sääntöjä, yhteisiä sopimuksia ja hyviä tapoja

Jos oppilas syyllistyy henkiseen, fyysiseen väkivaltaan tai kiusaamiseen, voi oppilaan käytösnumero olla korkeintaan seitsemän. Jos henkinen, fyysinen väkivalta tai kiusaaminen on toistuvaa tai törkeää, voi numero olla enintään viisi.

Hankasalmen kunnan opetuksen järjestyssäännöt

Toimintaperiaatteena opetuksessa on ”Hyvän arjen koulu”. Nämä järjestyssäännöt on laadittu yhteistyössä oppilaiden, opetushenkilöstön ja huoltajien kanssa, ja ne vahvistetaan Hankasalmen kunnan sivistyslautakunnassa. Koulun järjestyssäännöt sekä niitä tarkentavat koulukohtaiset käytänteet käsitellään joka lukuvuoden aluksi koulussa. Järjestyssääntöjen ja käytänteiden rikkomisesta seurauksena ovat perusopetuslain mukaiset kurinpitotoimet. Koulun rehtori voi tarvittaessa antaa em. sääntötarkennuksia tai lisäohjeita virkavelvollisuutensa perusteella.

  1. Kunnioitan toisia ihmisiä.

  2. Kunnioitan toisten omaisuutta.

  3. Noudatan hyvää käytöstä ja käytän asiallista kieltä.

  4. Noudatan koulun henkilökunnan antamia ohjeita.

  5. Pyrin terveellisiin elämäntapoihin.

  6. Hyväksyn erilaisuutta.

  7. Huolehdin ympäristöstäni ja sen turvallisuudesta.

  8. Olen vastuullinen koululainen.

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Opinnoissa etenemisessä, luokalta siirtymisessä ja luokalle jättämisessä noudatetaan valtakunnallisen ope-tussuunnitelman periaatteita. Oppilaan opintojen edistymistä ja tuen tarvetta arvioidaan jatkuvasti mm. arviointikeskusteluissa ja välitodistuksen antamisen yhteydessä. Jos on olemassa riski, että oppilas saa hylätyn arvosanan, keskustellaan asiasta oppilaan ja huoltajien kanssa mahdollisten toimenpiteiden sopimista varten. Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tieto-ja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Seuraavalle vuosiluokalle siirtämisestä tai luokalle jättämisestä päätettäessä huomioidaan lapsen etu. Oppilas voi-daan jättää luokalle, mikäli hän on saanut yhden tai useamman hylätyn arvosanan tai yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi, vaikka yksikään suoritus ei olisi hylätty. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seu-raavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Ennen luokalle jättämistä oppilaalle tulee järjestää soveltuva näyttömahdollisuus, joka voi sisältää erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttöjä. Näistä sovitaan yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Erilliset näytöt pyritään järjestämään ennen kevätlukukauden päättymistä, mutta tilanteen tai oppilaan edun sitä vaatiessa, näyttömahdollisuus voidaan järjestää lukuvuoden päätty-misen jälkeen kesäkuun aikana ehtolaiskuulusteluna.

Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Hankasalmen kunnassa perusopetus järjestetään pääsääntöisesti vuosiluokittain etenevänä, mutta tarvittaessa yksittäiselle oppilaalle tai opetusryhmälle sitä voidaan järjestää myös vuosiluokkiin sitomattomana opetuksena. Tämä vahvistetaan oppilaskohtaisesti rehtorin tekemän viranhaltijapäätöksen kautta. Päätös vaatii koulun ja kodin välistä yhteistyötä päätöksen valmistelussa ja oppilaan oman opinto-ohjelman laatimisessa. Vuosiluokkaan sitomatonta opetusta voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. Hankasalmen kunnan kaikilla kouluilla aloitetaan joustava esi- ja alkuopetus syksyllä 2021. Oppilas voi edetä edellytystensä mukaisesti esi- ja alkuopetuksen 3-4 vuodessa.

Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa opiskeleva oppilas voi noudattaa yleisopetuksen mukaista Hankasalmen sivistystoimen hyväksymää tuntijakoa ja edetä sen mukaisesti. Oppilaalle voidaan myös tarvitta-essa laatia henkilökohtainen etenemisen suunnitelma, joka poikkeaa em. tuntijaosta. Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen siirtyminen tehdään oppilaskohtaisesti yksilöllisin perustein ja siten myös oppilaan opinto-ohjelma laaditaan yksilöllisesti hänen erityistarpeensa huomioiden. Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa oppilas ei jää luokalleen mahdollisten hylättyjen tai puuttuvien suoritusten vuoksi. Lukuvuoden päättyessä oppilas saa todistukseen arvioinnin vain hyväksytysti suorittamistaan opintokokonaisuuksista ja siirtyy seuraavalle luokalle jatkamaan opintojaan siitä, mihin ne edellisenä lukuvuonna jäivät. Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta. Oppilas saa 9. luokan päätteeksi lukuvuositodistuksen, johon on merkitty hänen jo hyväksytysti suorittamansa opinnot ja arviot niistä. Oppilas jatkaa seuraavana lukuvuonna opintojaan 9. luokan oppilaana ja saa päättötodistuksen heti, kun perusopetuksen oppimäärä on kokonaisuudessaan hyväksytysti suoritettu.

Hankasalmen kunnan Kuuhankaveden koululla toimii Joustavan perusopetuksen ryhmä, johon siirtyvät oppilaaksi ottamisen yhteydessä myös vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen. Myös tällöin koulu ja koti tekevät asiassa yhteistyötä oppilaan tarkoituksenmukaisen opinto-ohjelman laadinnassa. Joustavan perus-opetuksen ryhmässä olevat oppilaat noudattavat pääsääntöisesti yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Heille eri oppiaineissa laadittavat henkilökohtaiset oppimissuunnitelmat sisältävät opintokokonaisuuksiin, arviointiin ja tavoitteisiin liittyvät tiedot.

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

Hankasalmen perusopetuksen oppilaat valitsevat lautakunnan vahvistamasta valinnaisainetarjonnasta 12 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 8-9. Näistä yhteensä viisi vuosiviikkotuntia tulee olla taito- ja taideaineiden valinnaisia opintoja. Lisäksi 3., 5., ja 6. luokan oppilailla on yhden vuosiviikkotunnin pituinen valinnaisaine.

Valinnaisaineiden arvioinnissa noudatetaan paikallisen opetussuunnitelman kriteerejä.

Mikäli opetuksen järjestäjä päättää tuntien jakamisesta eri taide- ja taitoaineiden kesken, laaditaan opetus-suunnitelma kunkin taide- ja taitoaineen osalta ottaen huomioon ko. oppiaineen paikallinen kokonaistun-timäärä ja opetussuunnitelman perusteissa määritelty oppiaineen rakenne. Mikäli opetuksen järjestäjä päättää, että kaikkien tai joidenkin valinnaisten tuntien käyttö perustuu oppilaan valintaan, laaditaan valin-naisten tuntien muodostamille syventäville opinnoille oma suunnitelmansa, jossa määritellään opintojen nimi, laajuus, tavoitteet, sisällöt, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät mahdolliset erityispiirteet sekä vuosiluokat, joilla valinnaista ainetta tarjotaan.

Taito- ja taideaineiden valinnaiset tunnit

Valtakunnallisen tuntijakoasetuksen vuosiluokkien 1-6 taito- ja taideaineiden valinnaisten 6 vvt jaetaan Hankasalmen kunnassa seuraavasti:

  • 3. luokka: käsityö 1vvt, kotitalous 1vvt.

  • 4. luokka: kuvataide 1vvt, musiikki 1vvt.

  • 5. luokka: kuvataide 1vvt, käsityö 1 vvt.

Taito- ja taideaineisiin lisätään lisäksi yksi kuntakohtainen lisätunti 4. luokan musiikin opetukseen.

Hankasalmen kunnan perusopetuksen taito- ja taideaineiden tuntijako vuosiluokilla 3-6 on seuraava:

  1. 3.luokka: musiikki 1vvt, kuvataide 1 vvt, käsityö 2 vvt, liikunta 2 vvt, kotitalous 1 vvt

  2. 4.luokka: musiikki 2 vvt, kuvataide 2 vvt, käsityö 2 vvt, liikunta 3 vvt

  3. 5.luokka: musiikki 1 vvt, kuvataide 2 vvt, käsityö 2 vvt, liikunta 3 vvt

  4. 6.luokka: musiikki 1 vvt, kuvataide 2 vvt, käsityö 2 vvt, liikunta 2 vvt

Valtakunnallisen tuntijako asetuksen vuosiluokkien 7-9 taito- ja taideaineiden valinnaisista opinnoista (5 vvt) 1 vvt lisätään 7. luokan käsityön opetukseen. Oppilaat voivat valita taito- ja taideaineiden kokonaisuu-desta 4 vvt. Muodostuvat ryhmät ja oppiaineet vahvistetaan vuosittain oppilasvalintojen perusteella tarkoi-tuksenmukaisella tavalla.

Valtakunnallisen tuntijakoasetuksen vuosiluokkien 1-9 valinnaisten aineiden kokonaisuus (9 vvt) sekä kun-takohtaiset lisätunnit (2 vvt) jaetaan 3. luokalle (1 vvt), 5. luokalle( 1 vvt) ja 6. luokalle (1 vvt) sekä 7. luokal-le (1 vvt), 8. luokalle (4 vvt) ja 9. luokalle (3 vvt). Sivistyslautakunta vahvistaa käytössä olevan kuntakohtai-sen valinnaisaineopetussuunnitelman, joka sisältää tarjottavat valinnaisaineet, niiden tavoitteet, sisällöt ja arviointiperusteet vuosiluokittain.

Oppilaille valinnaisia aineita on vuosiluokilla 1-9 tarjolla 11 vuosiviikkotuntia, lautakunnan vahvistamasta valinnaisaine tarjonnasta.

  • 3.luokka: kotitalous 1 vvt

  • 5.luokka: liikunta 1 vvt

  • 6. luokka: TVT 1 vvt

  • 7.luokka: käsityö 1 vvt

  • 8.luokka: valinnaisainetarjottimen valinta 4 vvt

  • 9.luokka: valinnaisainetarjottimen valinta 3 vvt

Oppilaille valinnaisia aineita on vuosiluokilla 1-9 tarjolla 11 vuosiviikkotuntia, lautakunnan vahvistamasta valinnaisaine tarjonnasta.

  1. 3.luokka: 1 vvt

  2. 5.luokka: 1 vvt

  3. 6.luokka: 1 vvt

  4. 7.luokka: 1 vvt

  5. 8.luokka: 4 vvt

  6. 9.luokka: 3 vvt

Kunkin valinnaisaineen tavoitteet ja sisällöt sekä oppimisympäristöihin, työtapoihin, tukeen ja ohjaukseen liittyvät erityispiirteet ovat Hankasalmen kunnan paikallisessa opetussuunnitelmassa. Hankasalmen kunnan opetussuunnitelma sisältää kuntakohtaisen kieliohjelman, jonka mukaan oppilaat voivat valita vapaaehtoisia ja valinnaisia kieliä. Vieraiden kielten opetuksen tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain sekä oppimisympäristöihin, työtapoihin, tukeen ja ohjaukseen liittyvät mahdolliset erityispiirteet määräytyvät kieliohjelman sekä valinnaisaine opetussuunnitelman mukaisesti.

Vuosiluokkien 3-6 aikana oppilaiden kasvua ja kehitystä tuetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman pe-rusteiden sekä oppiaineittain kirjattujen paikallisten tavoitteiden mukaan.

Hankasalmen kunnan alakouluilla voidaan opetus järjestää osittain yhdysluokkaopetuksena, mikä edellyttää mm. eriyttämistä ja eheyttävän opetuksen käytänteitä oppitunneilla. Hankasalmen kunnan alakouluista yhdysluokkaopetusta toteutetaan kaikilla kouluilla.

Hankasalmen kunnan vahvistaman tuntijaon mukaan oppilaat kaikilla kunnan kouluilla aloittavat kotitalouden opiskelun yhteisenä taito- ja taideaineena jo kolmannella luokalla. Kotitalouden aloittamisella jo varhain on tarkoitus kehittää ja tukea arjen hallinnan sekä kestävän ja hyvinvointia edistävän elämäntavan edellyttämiä tietoja, taitoja, asenteita ja toimintavalmiuksia. Opetus toteutetaan mahdollisuuksien mukaan kokeellisuutta ja toiminnallisuutta korostaen ja oman luokanopettajan opettamana. Oppiaineen sisältöjen avulla tuetaan oppilaan kasvua ja kehittymistä perheen, kodin ja yhteiskunnan aktiiviseksi jäseneksi.

Kuudennella luokalla oppilailla on mahdollisuus valita yhden vuosiviikkotunnin verran valinnaisia aineita erikseen vahvistettavan valinnaisaineopetussuunnitelman mukaan. Tarkoituksena on tämän valinnaisuuden kautta tukea etenkin oppilaiden tvt-taitojen kehittymistä siten, että kuudennella luokalla tarjottavien valinnaisaineiden sisällöissä painottuvat tieto- ja viestintätekniikan käyttö sekä kunnan vahvistaman TVT-strategian mukaiset ikäluokkakohtaiset tavoitteet.

Aseman koululla järjestetään omassa pienryhmässään opetusta niille vuosiluokkien 1-6 oppilaille, joilla on pidennetyn oppivelvollisuuden päätös sekä tarve erityiseen ja kokonaisvaltaiseen tukeen opetuksessa. Pienryhmätoiminnan suunnittelu, tulosten arviointi sekä toiminnan kehittäminen toteutetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaan sekä koulun lukuvuosisuunnitelman ja vuosittaisen toiminnan arvioinnin avulla.

Viidennellä luokalla tarjotaan liikuntaa 1vvt valinnaisaineena. Näin saadaan tähän motorisen kehittymisen vaiheeseen keskimäärin 1 tunti / koulupäivä koululiikuntaa, kun lasketaan mukaan Liikkuva koulu -tunnit.

Kuuhankaveden koulun 1-6 –luokkien oppilaille pyritään tarjoamaan mahdollisuus osallistua ohjattuun liikuntaan vähintään kaksi tunti viikossa. Tämä ohjattu liikunta on osa oppilaiden eheytettyä koulupäivää ja se toteutetaan yhteistyössä Hankasalmen lukion kanssa. Lisäksi liikuntaa pyritään tarjoamaan jokaiselle ikäluokalle pidennettyjen välituntien sekä vuosittaisten teemapäivien ja tapahtumien avulla suunnitellusti. Liikunnan lisäämisen suunnittelu, tulosten arviointi sekä kehittämistyö toteutetaan Kuuhankaveden koulun sisäisen arvioinnin, lukuvuosisuunnitelman sekä vuosittaisen toiminnan arvioinnin avulla.

Kotitalous:

Hankasalmen kunnassa kotitalouden opetus aloitetaan vuosiluokalla 3 (1vvt). Kotitalouden oppiaineessa oppiminen tukee minuuden vahvistumista ja toimijuutta kodin toimintaympäristössä. Opetuksessa vahvis-tetaan ja laajennetaan alemmilla vuosiluokilla hankittua tietoisuutta ja jatketaan harjaantumista sekä laa-jennetaan opiskelun aluetta. Oppiaineen opiskelussa ja erityisesti monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa lisätään työskentelyn toiminnallisuutta sekä tekemällä ja tutkimalla oppimista erilaisissa oppimisympäris-töissä. Kotitaloudelliset osuudet ovat edelleen tyypillisiä koulun arjessa, kouluruokailussa, koulun kerho-toiminnassa ja perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Niillä luodaan mahdollisuuksia oppilaiden omaan ilmaisuun, vuorovaikutukseen sekä yhteisön kannalta tarkoituksenmukaiseen toimintaan.

Vuosiluokalla 3 on mahdollista harjaannuttaa itsenäistä toimintaa erilaisissa kotiin liittyvissä tehtävissä. Oppilaita kannustetaan tasa-arvoisiin valintoihin, toimintaan ja vuorovaikutukseen arjen elämismaailmassa. Erityistä huomiota kiinnitetään ohjauksen ja tuen tarpeisiin, ajanhallintaan sekä turvallisesta työskentelystä ja hyvinvointia tukevien tottumusten muodostumisesta huolehtimiseen. Oma koti on oman itsenäisyyden kasvaessa edelleen tärkeä viiteryhmä, joten kodin ja koulun yhteistyö korostuu. Opetuksessa tavoitteena on kehittää valmiuksia terveelliseen syömiseen, ruokavalintoihin ja ruoan valintaan. Tarkoituksena on luoda edellytyksiä ruoka-aiheiden käsittelylle niin, että oppilaiden motivaatio oppimiseen säilyy ja osaaminen karttuu vähitellen. Teemoja kuljettavat pedagogiset kysymykset mitä? (aihealueeseen tutustuminen), miten? (toimintojen harjoittelu) ja miksi? (toiminta ja soveltaminen, asiayhteyksien ymmärtäminen).

Kotitalouden opetuksen tavoitteet vuosiluokalla 3

Paikallisia, alueellisia ja globaaleja ajankohtaisia aiheita hyödynnetään, ja niitä sovelletaan oppimistehtä-vien suunnittelussa. Kotitalouden tavoitteisiin liittyvät oppimistehtävät vaihtelevat oppilaiden, oppimisen paikallisten olosuhteiden ja koulun omien painotusten mukaisesti. Oppiaineen tavoitteiden kannalta kes-keistä oppimisympäristön valinnassa on, että se mahdollistaa vuorovaikutteisen toiminnan, yhteisöllinen tiedon rakentamisen, ilmiöpohjaisen, tutkivan ja soveltavan opiskelun. Opetuksessa hyödynnetään niin luokkayhteisöä, koulutiloja ja kouluympäristöä kuin digitaalisia ympäristöjä ja yhteistyöverkostoja. Työtapojen ja menetelmien valinnassa on keskeistä tiedon ja taidon kietoutuminen yhteen ja opitun soveltaminen omassa arjessa. Kotitalous-oppiaineen tavoitteena on oppilaiden motivaation, oman toiminnan ohjauksen ja itseohjautuvuuden asteittainen lisääntyminen. Lisäksi olennaista on työskentelyn vuorovaikutteisuus. Yhteistyö- ja vuorovaikutustaitojen tukemisessa keskitytään sosiaalisten tilanteiden harjoitteluun.

Kotitalouden opetuksen sisällöt vuosiluokalla 3

S1 Ruokaosaaminen ja ruokakulttuuri

Ruokaosaaminen keskittyy ruokaan ja syömiseen liittyvien valintojen ja tottumusten pohtimiseen sekä niitä ohjaaviin ravitsemussuosituksiin tutustumiseen. Suomalaiseen ruokaketjuun ja elintarviketuntemukseen tutustutaan mahdollisuuksien mukaan maatila- ja ruokakauppakäynnein. Ruokaosaamisessa huomioidaan taloudellisuus ja eettisyys.

S2 Asuminen ja yhdessä eläminen Sisällöt valitaan siten, että ne tukevat yhdessä elämisen ja asumistaitojen sekä kustannustietoisuuden kehittymistä. Puhtaanapidon tehtävät tähtäävät arjessa tarvittavien taitojen kehittymiseen. Sisältöjen avulla perehdytään hyviin tapoihin ja tasapuoliseen voimavarojen käyttöön perheessä.

Oppilaan oppimisen arviointi kotitaloudessa vuosiluokalla 3 on sanallinen, arvosana “hyväksytty”.

TVT:

Hankasalmen kunnassa tarjotaan vuosiluokalla 6 TVT-opetusta 1 vvt. 6.luokan aikana TVT-laitteita käytetään työvälineinä entistä selvemmin. Opetussuunnitelma ohjaa TVT:n käyttöä ja on opetuksen tukena. Oppilas osaa käyttää TVT-laitteita omien tuotoksien tekemiseen ja osaa hankkia itsenäisesti niillä tietoja, joiden avulla hän voi ratkaista annettuja tehtäviä ja ongelmia. Oppilas osaa käyttää internetiä tietoturvallisesti ja ymmärtää myös lähteiden merkitsemisen ja tekijänoikeuksien merkityksen. TVT:n arvioinnissa noudatetaan Hankasalmen kunnassa 6.luokalla käytettäviä oppilasarvioinnin yleisiä perusteita, 1 vvt valinnaisaineen arvosana “hyväksytty”.

Perusopetuksen päättöarviointi

Päättöarvosanan muodostaminen

Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi

Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa

Äidinkieli ja kirjallisuus

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet 

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

 

 

T1 ohjata oppilasta laajentamaan taitoaan toimia tavoitteellisesti, motivoituneesti, eettisesti ja rakentavasti erilaisissa viestintäympäristöissä

S1

Oppilas laajentaa taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

 

Toiminta vuorovaiku-tustilanteis-sa

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa toimia itselleen tutussa ryhmässä ja arkisissa vuorovaikutustilanteissa.

Oppilas osaa toimia erilaisissa ryhmissä ja arkisissa vuorovaikutustilanteissa.

 

Oppilas osaa toimia tavoitteellisesti ryhmissä ja tavanomaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Oppilas osaa toimia rakentavasti erilaisissa ryhmissä ja vuorovaikutustilanteissa.

Oppilas osaa toimia rakentavasti monenlaisissa ryhmissä, myös vaativissa vuorovaikutustilanteissa.

Oppilas osaa toimia rakentavasti kaikenlaisissa ryhmissä ja vuorovaikutustilanteissa. 

T2 kannustaa oppilasta monipuolistamaan ryhmäviestintätaitojaan ja kehittämään taitojaan perustella näkemyksiään sekä kielellisiä ja viestinnällisiä valintojaan

S1

 

Oppilas monipuolistaa ryhmäviestintätaitojaan ja kehittää taitojaan perustella näkemyksiään.

Ryhmäviestinnän taidot

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa kuunnella muita ja osallistuu keskusteluun.

 

Oppilas osaa ilmaista mielipiteensä ja esittää sille jonkin perustelun.

 

Oppilaan osallistuminen keskusteluun ilmentää tavoitteellisuutta. Oppilas osaa esittää mielipiteensä ja esittää sille asiallisen perustelun.

Oppilas osaa ottaa toisten näkemykset huomioon omassa viestinnässään.

 

Oppilas osaa ilmaista mielipiteensä asiallisesti ja esittää sille yksinkertaisia perusteluja.

Oppilas osaa edistää puheenvuoroillaan keskustelua.

 

Oppilas osaa ilmaista mielipiteensä selkeästi ja perustella sen melko monipuolisesti.

Oppilas osaa tulkita muiden puheenvuoroja ja niiden tavoitteita sekä säädellä omaa viestintäänsä tilanteen mukaan.

 

Oppilas osaa ilmaista mielipiteensä tilanteeseen sopivalla tavalla ja perustella sen vakuuttavasti.

Oppilas tulkitsee oivaltavasti muiden puheenvuoroja ja niiden tavoitteita ja säätelee omaa viestintäänsä taitavasti tilanteen mukaan. 

T3 ohjata oppilasta monipuolistamaan kokonaisilmaisun taitojaan erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa, myös draaman keinoin

 

 

S1

 

Oppilas monipuolistaa kokonaisilmaisun taitojaan erilaisissa viestintä- ja esitystilanteissa.

Esiintymisen taidot

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa pitää lyhyen puhe-esityksen konkreettisesta, itselleen tutusta aiheesta.

 

Oppilas osaa ilmaista itseään ymmärrettävästi.

 

Oppilas osaa pitää lyhyen puhe-esityksen konkreettisesta aiheesta. Oppilas osaa ilmaista itseään varsin selkeästi.

Oppilas osaa pitää valmistellun yksinkertaisen puhe-esityksen

 

Oppilas osaa ilmaista itseään selkeästi.

 

Oppilas osaa pitää valmistellun puhe-esityksen ja kohdentaa sen kuulijoilleen.

 

Oppilas osaa ilmaista itseään tilanteeseen sopivalla tavalla.

Oppilas osaa pitää valmistellun puhe-esityksen vaativastakin aiheesta.

 

Oppilas osaa ilmaista itseään monipuolisesti ja mukauttaa ilmaisuaan kuulijoiden ja tavoitteen mukaan.

Oppilas osaa pitää ansiokkaan, valmistellun puhe-esityksen vaativastakin aiheesta. Oppilaan ilmaisu on kauttaaltaan kuulijat huomioivaa ja tavoitteet täyttävää.

T4 kannustaa oppilasta syventämään viestijäkuvaansa niin, että hän oppii havainnoimaan omaa viestintäänsä ja  tunnistamaan vahvuuksiaan sekä kehittämisalueitaan erilaisissa, myös monimediaisissa viestintäympäristöissä

S1

 

Oppilas oppii havainnoiman omaa viestintäänsä ja tunnistamaan vahvuuksiaan sekä kehittämisalueitaan.

 

Vuorovaikutustaitojen kehittäminen

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa nimetä jonkin viestinnällisen vahvuutensa tai kehittämiskohteensa.

Oppilas osaa nimetä jonkin viestinnällisen vahvuutensa ja kehittämiskohteensa.

Oppilas osaa kuvata itseään viestijänä ja nimetä muutamia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan.

Oppilas osaa eritellä viestintätaitojaan sekä kuvata vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan.

Oppilas osaa arvioida viestintätaitojaan ja vahvuuksiaan ja pohtia, miten voi taitojaan kehittää.

Oppilas arvioi viestintätaitojaan ja kehittää niitä. 

Tekstien tulkitseminen

 

 

T5 ohjata oppilasta kehittämään tekstien lukemisessa, ymmärtämisessä, tulkinnassa ja analysoimisessa tarvittavia strategioita ja metakognitiivisia taitoja sekä taitoa arvioida oman lukemisensa kehittämistarpeita

S2

 

Oppilas oppii tekstien lukemisessa tarvittavia strategioita ja metakognitiivisia taitoja ja oppii arvioimaan lukemisensa kehittämistarpeita.

Tekstin ymmärtäminen ja omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden tunnistaminen

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa käyttää jotakin yksinkertaista tekstin ymmärtämisen strategiaa.

 

Oppilas osaa nimetä jonkin lukemiseen liittyvän vahvuutensa tai kehittämiskohteensa.

Oppilas käyttää jotakin tekstin ymmärtämisen strategiaa sujuvasti. Oppilas osaa nimetä jonkin lukemiseen liittyvän vahvuutensa ja kehittämiskohteensa. 

 

Oppilas osaa käyttää muutamia tekstinymmärtämisen strategioita.

 

Oppilas osaa kuvata itseään lukijana ja nimetä muutamia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteita.

Oppilas osaa valita tekstilajiin sopivia tekstinymmärtämisen strategioita.

 

Oppilas osaa eritellä lukutaitoaan ja kuvata vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan.

Oppilas osaa käyttää lukutilanteen kannalta tarkoituksenmukaisia tekstinymmärtämisen strategioita.

 

Oppilas osaa arvioida lukutaitojaan ja pohtia, miten voi niitä kehittää.

Oppilas keksii tilanteeseen sopivia tekstin jäsentämisen ja ymmärtämisen keinoja. 

Oppilas osaa kehittää lukutaitojaan. 

T6 tarjota oppilaalle monipuolisia mahdollisuuksia valita, käyttää, tulkita ja arvioida monimuotoisia kaunokirjallisia, asia- ja mediatekstejä

S2

 

Oppilas oppii valitsemaan, käyttämään, tulkitsemaan ja arvioimaan monimuotoisia kaunokirjallisia, asia- ja mediatekstejä.

Tekstimaailman monipuolistuminen ja monilukutaito

 

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa lukea yksinkertaisia kaunokirjallisia, asia- ja mediatekstejä eri muodoissaan.

Oppilas osaa lukea ja valita yksinkertaisia kaunokirjallisia sekä asia- ja mediatekstejä eri muodoissaan.

 

Oppilas osaa valita, käyttää ja lukea erilaisia tekstejä mutta pitäytyy enimmäkseen itselleen tutuissa tekstilajeissa.

Oppilas osaa valita, käyttää ja tulkita eri tekstilajeja edustavia tekstejä.

Oppilas osaa valita, käyttää, tulkita ja arvioida myös itselleen uudenlaisia tekstejä.

Oppilas on aktiivisesti kiinnostunut myös uudenlaisista teksteistä ja osaa tulkita niitä. 

T7 ohjata oppilasta kehittämään erittelevää ja kriittistä lukutaitoa, harjaannuttaa oppilasta tekemään havaintoja teksteistä ja tulkitsemaan niitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä vakiinnuttamaan ja laajentamaan sana- ja käsitevarantoa

S2

 

Oppilas oppii erittelevää ja kriittistä lukutaitoa, oppii tekemään havaintoja asia- ja mediateksteistä ja tulkitsemaan niitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen.

Asia- ja mediatekstien erittely ja tulkinta

 

 

 

 

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa poimia tekstistä keskeisiä sisältöjä apukysymysten avulla.

 

Oppilas osaa nimetä muutaman yksinkertaiselle tekstilajille tyypillisen kielellisen tai tekstuaalisen piirteen. 

Oppilas osaa erottaa tekstin pääasiat omatoimisesti. Oppilas osaa nimetä muutaman tekstilajille tyypillisen kielellisen tai tekstuaalisen piirteen omatoimisesti. 

 

Oppilas osaa erottaa tekstin pääasiat ja kuvata tekstin tavoitteita.

 

Oppilas osaa kuvata tavanomaisille tekstilajeille tyypillisiä kielellisiä ja tekstuaalisia piirteitä.

Oppilas osaa eritellä tekstin tarkoitusperiä, kohderyhmiä ja merkityksiä.

 

Oppilas osaa eritellä tekstilajien piirteitä ja kuvata niitä muutamien keskeisten käsitteiden avulla.

Oppilas osaa tulkita ja pohtia tekstin rakentamia merkityksiä ja arvioida tekstin vaikutuksia.

 

Oppilas osaa analysoida tekstilajien piirteitä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen ja arvioida tekstiä suhteessa sen tavoitteisiin ja tarkoitusperiin.

Oppilas tulkitsee ja pohtii oivaltavasti tekstin rakentamia merkityksiä ja arvioi tekstin vaikutuksia.

Oppilas analysoi oivaltavasti tekstilajien piirteitä ja arvioi tekstiä suhteessa sen tavoitteisiin ja tarkoitusperiin.

T8 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan arvioida erilaisista lähteistä hankkimaansa tietoa ja käyttämään sitä tarkoituksenmukaisella tavalla

S2

 

Oppilas oppii arvioimaan erilaisista lähteistä hankkimaansa tietoa ja käyttämään sitä tarkoituksenmukaisella tavalla.

 

Tiedonhankintataidot ja lähdekriittisyys

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa etsiä yksittäisiä tietoja annetuista lähteistä.

 

Oppilas osaa nimetä muutaman lähteiden luotettavuuteen liittyvän piirteen.

 

Oppilas osaa etsiä oleellista tietoa annetuista lähteistä. 

Oppilas osaa käyttää tavanomaisia lähteitä ja hakea tietoa niistä.

 

Oppilas osaa kuvata käyttämiensä lähteiden luotettavuutta.

 

Oppilas osaa kuvata tiedonhaun keskeiset vaiheet, etsiä erilaisia lähteitä ja hakea tietoa niistä.

 

Oppilas osaa arvioida erilaisten lähteiden luotettavuutta ja käytettävyyttä.

Oppilas osaa toimia tiedonhaun vaiheiden mukaisesti.

 

Oppilas osaa käyttää monipuolisia lähteitä ja hakea niistä tietoa tarkoituksenmukaisella tavalla.

 

Oppilas osaa pohtia lähteiden luotettavuuteen ja tiedon käytettävyyteen liittyviä tekijöitä ja perustella omat lähdevalintansa.

Oppilas haluaa aktiivisesti täydentää tietojaan ja lähdevalinnat ovat perusteltuja. 

T9 kannustaa oppilasta laajentamaan kiinnostusta itselle uudenlaisia fiktiivisiä kirjallisuus- ja tekstilajityyppejä kohtaan,  monipuolistamaan luku-, kuuntelu- ja katselukokemuksiaan ja niiden jakamisen keinoja sekä syventämään ymmärrystä fiktion keinoista.

S2

 

Oppilas tutustuu itselleen uudenlaisiin fiktiivisiin teksteihin eri muodoissaan, monipuolistaa luku-, kuuntelu- ja katselukokemuksiaan ja jakaa niitä sekä syventää ymmärrystään fiktion keinoista.

Fiktiivisten tekstien erittely ja tulkinta

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa selostaa yksinkertaisen fiktiivisen tekstin juonen ja nimetä joitakin fiktion keinoja.

Oppilas osaa kuvata lähteiden luotettavuuteen liittyviä piirteitä. 

Oppilas osaa selostaa fiktiivisen tekstin juonen pääkohdat ja jonkin siinä käytetyn fiktion keinon. 

 

 

Oppilas osaa kuvailla fiktiivisen tekstin piirteitä ja tehdä havaintoja fiktion keinoista.

 

Oppilas osaa eritellä fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan.

 

Oppilas osaa käyttää erittelyssä muutamia keskeisiä käsitteitä sekä tunnistaa fiktion kielen ja ilmaisutapojen erityispiirteitä ja kerronnan keinoja.

Oppilas osaa analysoida fiktiivisiä tekstejä eri muodoissaan tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen.

 

Oppilas osaa tulkita fiktiivisiä tekstejä ja pohtia fiktion monitulkintaisuutta.

Oppilas osaa analysoida ja tulkita  fiktiivisiä tekstejä oivaltavasti. 

Tekstien tuottaminen

 

 

T10 rohkaista oppilasta ilmaisemaan ajatuksiaan kirjoittamalla ja tuottamalla monimuotoisia tekstejä sekä auttaa oppilasta tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan tekstin tuottajana

S3

 

Oppilas oppii ilmaisemaan ajatuksiaan kirjoittamalla ja tuottamalla monimuotoisia tekstejä sekä tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan tekstin tuottajana.

Monimuotoisten tekstien tuottaminen ja tekstin tuottamisen taitojen kehittäminen

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa tuottaa mallien avulla yksinkertaisia tekstejä.

 

Oppilas osaa nimetä jonkin vahvuutensa tai kehittämiskohteensa tekstin tuottajana

 

Oppilas osaa tuottaa yksinkertaisia tekstejä ohjeiden mukaan. Oppilas osaa nimetä jonkin kehittämiskohteensa ja vahvuutensa tekstin tuottajana. 

 

Oppilas osaa tuottaa erityyppisiä tekstejä ohjeiden mukaan.

 

Oppilas osaa kuvata itseään tekstien tuottajana ja nimetä muutamia vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan.

Oppilas osaa tuottaa tavoitteen mukaisia tekstejä.

 

Oppilas osaa eritellä vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan tekstin tuottajana.

 

Oppilas osaa tuottaa luovasti tilanteeseen ja tavoitteeseen sopivia tekstejä.

 

Oppilas osaa arvioida vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan tekstin tuottajana ja pohtia, miten voi taitojaan kehittää.

 

Oppilas tuottaa taitavasti tilanteeseen ja tavoitteeseen sopivia tekstejä.

Oppilas kehittää tavoitteellisesti tekstintuottamisen taitojaan.

T11 tarjota oppilaalle tilaisuuksia tuottaa kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja erityisesti pohtivia ja kantaa ottavia tekstejä, myös monimediaisissa ympäristöissä, ja auttaa oppilasta valitsemaan kuhunkin tekstilajiin ja tilanteeseen sopivia ilmaisutapoja

S3

 

Oppilas oppii tuottamaan kertovia, kuvaavia, ohjaavia, pohtivia ja kantaa ottavia tekstejä, myös monimediaisissa ympäristöissä, ja oppii valitsemaan kuhunkin tekstilajiin ja tilanteeseen sopivia ilmaisutapoja.

Tekstilajien hallinta

 

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa tuottaa mallien avulla yksinkertaisia ja konkreettisia kertovia ja kuvaavia tekstejä itselleen tutuista aiheista.

Oppilas osaa tuottaa mallien avulla kertovia, kuvaavia, ohjaavia ja yksinkertaisesti kantaa ottavia tekstejä. 

 

 

Oppilas osaa tuottaa ohjaavia ja yksinkertaisia kantaa ottavia tekstejä ja käyttää mallien avulla niille tyypillisiä keinoja.

 

 

Oppilas osaa tuottaa pohtivia ja erilaisia kantaa ottavia tekstejä ja käyttää niille tyypillisiä keinoja.

 

Oppilas osaa tuottaa itsenäisesti erilaisia tekstejä ja käyttää monipuolisesti niille tyypillisiä keinoja.

 

Oppilas tuottaa aktiivisesti monipuolisia tekstejä.

T12 ohjata oppilasta vahvistamaan tekstin tuottamisen prosesseja, tarjota oppilaalle tilaisuuksia tuottaa tekstiä yhdessä muiden kanssa sekä rohkaista oppilasta vahvistamaan taitoa antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä arvioida itseään tekstin tuottajana

S3

 

Oppilas vahvistaa tekstin tuottamisen prosessejaan ja tuottaa tekstiä yhdessä muiden kanssa sekä vahvistaa taitoaan antaa ja ottaa vastaan palautetta sekä arvioida itseään tekstin tuottajana.

Tekstin tuottamisen prosessien hallinta

 

 

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa ideoida ja tuottaa tekstiä mallien tai apukysymysten avulla.

 

Oppilas osaa antaa niukkaa tai yksipuolista palautetta muiden teksteistä ja ottaa vastaan palautetta.

 

Oppilas osaa ideoida ja tuottaa tekstiä mallien avulla. Oppilas osaa antaa hyödyllistä palautetta muiden teksteistä ja ymmärtää itse saamansa palautteen.

 

Oppilas osaa suunnitella ja tuottaa tekstiä sekä yksin että ryhmässä.

 

Oppilas osaa antaa palautetta ja hyödyntää saamaansa palautetta satunnaisesti tekstien tuottamisessa.

 

 

Oppilas osaa muokata tekstin rakenteita ja kieliasua palautteen pohjalta.

 

Oppilas osaa antaa rakentavaa palautetta ja hyödyntää saamaansa palautetta tekstin tuottamisen eri vaiheissa.

Oppilas osaa muokata monipuolisesti ja itsenäisesti tekstin ilmaisua ja rakenteita.

 

Oppilas osaa antaa tekstien muokkaamista edistävää palautetta muiden teksteistä ja soveltaa saamaansa palautetta kehittäessään tekstin tuottamisen taitojaan.

Oppilas osaa muokata onnistuneesti tekstinsä ilmaisua. Oppilas osaa antaa erittäin hyödyllistä palautetta muiden teksteistä ja soveltaa taitavasti itse saamaansa palautetta. 

T13 ohjata oppilasta edistämään kirjoittamisen sujuvoittamista,  vahvistamaan tieto- ja viestintäteknologian käyttötaitoa tekstien tuottamisessa, syventämään ymmärrystään kirjoittamisesta viestintänä sekä vahvistamaan yleiskielen hallintaa antamalla tietoa kirjoitetun kielen konventioista

S3

 

Oppilas sujuvoittaa ja vahvistaa tekstien tuottamisen taitoaan käsin ja tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen sekä syventää ymmärrystään kirjoittamisesta viestintänä ja vahvistaa yleiskielen hallintaansa.

 

 

Ymmärrettävän tekstin tuottaminen ja kirjoitetun kielen konventioiden hallinta

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa tuottaa yksinkertaisen tekstin, jonka viestistä saa selvää.

Oppilas osaa käyttää yksinkertaisia virke- ja lauserakenteita sekä pääosin virkkeen lopetusmerkkejä ja isoa alkukirjainta virkkeen alussa ja erisnimissä. Oppilas osaa kirjoittaa käsin ja tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.

Oppilas osaa tuottaa ymmärrettävän tekstin. 

Oppilas pyrkii jaksottamaan tekstinsä. Oppilas kiinnittää huomiota virke- ja lauserakenteisiin sekä joihinkin kirjoitetun kielen rakenteisiin. 

Oppilas osaa tuottaa ymmärrettävän tekstin. 

 

 

 

 

 

Oppilas osaa tuottaa tekstin, jonka viesti välittyy pääosin helposti.

 

Oppilas osaa jaksottaa tekstinsä ja kiinnittää huomiota virke- ja lauserakenteisiin sekä noudattaa useita kirjoitetun yleiskielen käytänteitä.

 

 

 

Oppilas osaa tuottaa tekstin, joka on helposti ymmärrettävä ja sujuva.

 

Oppilas osaa jäsentää tekstinsä ja kappaleensa      loogisesti ja kiinnittää huomiota sananvalintoihin sekä noudattaa pääosin kirjoitetun yleiskielen käytänteitä tekstejä tuottaessaan ja muokatessaan.

 

Oppilas osaa kirjoittaa sujuvasti käsin ja tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntäen.

Oppilas osaa tuottaa eheän ja havainnollisen tekstin.

 

Oppilas osaa käyttää sidosteisuuden keinoja monipuolisesti,  käyttää monipuolisia lause- ja virkerakenteita,  kiinnittää huomiota tekstin tyyliin sekä noudattaa kirjoitetun yleiskielen käytänteitä.

 

Oppilas osaa tuottaa eheän ja kiinnostusta herättävän tekstin. Oppilas noudattaa yleiskielen käytänteitä.

T14 harjaannuttaa oppilasta vahvistamaan tiedon hallinnan ja käyttämisen taitoja ja monipuolistamaan lähteiden käyttöä ja viittaustapojen hallintaa omassa tekstissä sekä opastaa oppilasta toimimaan eettisesti verkossa yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen.

S3

 

Oppilas vahvistaa tiedon hallinnan ja käyttämisen taitojaan ja monipuolistaa lähteiden käyttöä ja viittaustapojen hallintaa sekä harjaantuu toimimaan erilaisissa ympäristöissä yksityisyyttä ja tekijänoikeuksia kunnioittaen.

Tiedon esittäminen, hallinta sekä eettinen viestintä

 

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa tehdä yksinkertaisen tiivistyksen luetun, kuullun tai nähdyn pohjalta.

Oppilas osaa käyttää lähteitä mekaanisesti ja yksinkertaisesti teksteissään.

Oppilas noudattaa tekijänoikeuksia ja tietää, mitä yksityisyyden suojalla tarkoitetaan.

Oppilas osaa tehdä yksinkertaisia muistiinpanoja ja mainita lähteen. 

 

 

 

 

 

Oppilas osaa tehdä yksinkertaisia muistiinpanoja ja merkitä käyttämänsä lähteet mallin mukaan.

 

Oppilas osaa tehdä monipuolisia muistiinpanoja ja tiivistää hankkimaansa tietoa.

 

Oppilas merkitsee lähteet asianmukaisella tavalla.

 

Oppilas osaa yhdistellä omissa teksteissään useista lähteistä hankkimaansa tietoa.

 

 

 

Oppilas osaa kehittää onnistuneesti eteenpäin eri lähteistä hankkimaansa tietoa.

Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

 

 

T15 ohjata oppilasta syventämään kielitietoisuuttaan ja kiinnostumaan kielen ilmiöistä sekä  auttaa oppilasta tunnistamaan kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtämään kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia

S4

Oppilas syventää kielitietoisuuttaan ja kiinnostuu kielen ilmiöistä, tunnistaa kielen rakenteita, eri rekistereitä, tyylipiirteitä ja sävyjä ja ymmärtää kielellisten valintojen merkityksiä ja seurauksia.

Kielitietoisuuden kehittyminen

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa havainnoida yksinkertaisia tekstien piirteitä.

Oppilas osaa nimetä muutamia tavanomaisia kirjoitetun ja puhutun kielen sekä arki- ja yleiskielen eroja.

Oppilas osaa havainnoida joitakin tekstien piirteitä.

Oppilas osaa havainnoida kielen vaihtelua joissain 

kielenkäyttötilanteissa. 

 

Oppilas osaa havainnoida tekstien ja kielen piirteitä.

 

Oppilas osaa kuvata kielen vaihtelua eri kielenkäyttötilanteissa.

Oppilas osaa eritellä eri rekisterien ja tyylien piirteitä.

 

Oppilas osaa pohtia kielellisten ja tekstuaalisten valintojen merkityksiä ja vaikutuksia.

Oppilas osaa analysoida tekstien, rekisterien ja tyylien piirteitä.

 

Oppilas osaa soveltaa tietoa kielellisten valintojen vaikutuksista omassa viestinnässään.

Oppilas analysoi oivaltavasti tekstien, rekisterien ja tyylien piirteitä ja hyödyntää niitä taitavasti omissa teksteissään. 

T16 kannustaa oppilasta avartamaan kirjallisuus- ja kulttuurinäkemystään, tutustuttaa häntä kirjallisuuden historiaan, nykykirjallisuuteen ja kirjallisuuden eri lajeihin, auttaa häntä pohtimaan kirjallisuuden ja kulttuurin merkitystä omassa elämässään sekä tarjota oppilaalle mahdollisuuksia luku- ja muiden kulttuurielämysten hankkimiseen ja jakamiseen

S4

Oppilas avartaa kirjallisuusnäkemystään, tutustuu kirjallisuuden historiaan ja nykykirjallisuuteen sekä kirjallisuuden eri lajeihin.

 

Kirjallisuuden tuntemus ja lukuharrastus

 

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa nimetä kirjallisuuden päälajit.

 

Oppilas on lukenut muutamia kokonaisia kaunokirjallisia tekstejä, esimerkiksi novelleja.

Oppilas osaa nimetä kirjallisuuden päälajien jonkin piirteen. 

Oppilas on lukenut useita kokonaisia kaunokirjallisia tekstejä.

 

Oppilas osaa kuvailla kirjallisuuden päälajien tyypillisiä piirteitä.

 

Oppilas osaa antaa esimerkkejä päälajeihin kuuluvista teoksista.

 

Oppilas on lukenut osan lukuvuosittain sovituista teoksista.

Oppilas osaa kuvailla kaunokirjallisuuden monimuotoisuutta.

 

Oppilas osaa nimetä kirjallisuuden vaiheita ja yhdistää muutaman teoksen ja kirjailijan niihin.

 

Oppilas on lukenut lukuvuosittain sovitut teokset.

Oppilas osaa analysoida kaunokirjallisuuden monimuotoisuutta osana kulttuuria.

 

Oppilas osaa kuvailla kirjallisuuden vaiheita sekä niiden keskeisiä tyylipiirteitä ja nimetä eri vaiheiden keskeisiä teoksia ja kirjailijoita.

 

Oppilas tuntee monipuolisesti kirjallisuutta.

Oppilas tuntee monipuolisesti kirjallisuutta ja hallitsee tyylikaudet.

T17 ohjata oppilas tutustumaan Suomen kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, suomen kielen taustaan ja piirteisiin,  auttaa oppilasta pohtimaan äidinkielen merkitystä ja tulemaan tietoiseksi omasta kielellisestä ja kulttuurisesta identiteetistään sekä innostaa oppilasta aktiiviseksi kulttuuritarjonnan käyttäjäksi ja tekijäksi

S4

 

Oppilas tutustuu Suomen kielelliseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen, suomen kielen taustaan ja piirteisiin ja pohtii kielellisen ja kulttuurisen identiteetin merkitystä.

Kielen merkityksen ja aseman hahmottaminen

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa nimetä Suomessa puhuttavia kieliä ja jonkin suomen sukukielen.

Oppilas osaa nimetä jonkin suomen kielelle tyypillisen piirteen ja kertoa oman äidinkielensä merkityksestä itselleen.

Oppilas osaa nimetä Suomessa puhuttavia kieliä ja joitakin Suomen sukukieliä.

Oppilas osaa nimetä joitakin suomen kielelle tyypillisiä piirteitä ja kertoa äidinkielen merkityksestä.

 

Oppilas osaa kuvailla suomen kielen asemaa muiden kielten joukossa.

 

Oppilas osaa nimetä keskeisiä suomen kielelle tyypillisiä piirteitä ja kuvailla äidinkielen merkitystä yksilölle.

Oppilas osaa kuvailla Suomen kielellistä ja kulttuurista monimuotoisuutta.

 

Oppilas osaa eritellä suomen kielelle tyypillisiä piirteitä ja pohtia äidinkielen yhteyttä identiteetteihin.

Oppilas osaa pohtia kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden merkityksiä yksilölle ja yhteiskunnalle.

 

Oppilas osaa eritellä suomen kielelle tyypillisiä piirteitä suhteessa muihin kieliin ja pohtia äidinkielen käsitettä ja merkityksiä identiteettien rakentumisen kannalta.

Oppilas pohtii oivaltavasti kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden merkityksiä. 

Oppilas oivaltaa suomen kielelle tyypillisiä piirteitä suhteessa muihin kieliin ja pohtii oivaltavasti äidinkielen käsitettä ja merkityksiä identiteettien rakentumisen kannalta. 

Ruotsi B1

 

Opetuksen tavoite

 

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

 

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

 

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

 

T1 ohjata oppilasta tutustumaan pohjoismaiseen kieliympäristöön sekä Pohjoismaita yhdistäviin arvoihin

S1

Oppilas oppii tuntemaan suomenruotsalaista ja pohjoismaista kieliympäristöä sekä suomenruotsalaisia ja pohjoismaisia kulttuureja ja elämänmuotoja. Hän oppii tuntemaan Pohjoismaita yhdistäviä arvoja.

Pohjoismaisen kieli- ja kulttuuriympäristön hahmottaminen

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty

Oppilas osaa nimetä Pohjoismaat ja joitakin pohjoismaisia kieliä.

 

Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä suomenruotsalaisista ja pohjoismaisista kulttuureista ja elämänmuodoista.

 

Oppilas osaa nimetä Pohjoismaat ja joitakin pohjoismaisia kieliä. 




Oppilas osaa antaa useita esimerkkejä suomenruotsalaisista ja pohjoismaisista kulttuureista ja elämänmuodoista

Oppilas osaa nimetä Pohjoismaat ja niiden viralliset kielet.

 

 

Oppilas tietää, että ruotsia puhutaan eri tavoin Suomessa ja Ruotsissa.

 

 

Oppilas osaa kertoa suomenruotsalaisista ja pohjoismaisista kulttuureista ja elämänmuodoista.

 

Oppilas osaa kertoa ruotsin kielestä käyttökielenä Suomessa ja Pohjoismaissa.

 

Oppilas osaa antaa esimerkkejä joistakin Suomessa ja Ruotsissa käytetyn ruotsin kielen erityispiirteistä. 

 

Oppilas osaa kuvailla suomenruotsalaisia ja pohjoismaisia kulttuureita ja elämänmuotoja.

Oppilas osaa kuvailla ruotsin kieltä käyttökielenä Suomessa ja Pohjoismaissa.

 

Oppilas osaa kertoa joistakin Suomessa ja Ruotsissa käytetyn ruotsin kielen erityispiirteistä. 

 

 

Oppilas osaa vertailla suomenruotsalaisia ja pohjoismaisia kulttuureita ja elämänmuotoja.

 

Oppilas osaa kuvailla ruotsin kieltä käyttökielenä Suomessa ja Pohjoismaissa. 




Oppilas osaa kertoa useista Suomessa ja Ruotsissa käytetyn ruotsin kielen erityispiirteistä. 







Oppilas osaa vertailla suomenruotsalaisia ja pohjoismaisia kulttuureita ja elämänmuotoja

T2 ohjata oppilasta havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksia ruotsin kielessä on ja miten samoja asioita ilmaistaan muissa kielissä, sekä käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena

S1

Oppilas oppii löytämään ruotsin kielen säännönmukaisuuksia ja vertailemaan ruotsin kieltä muihin kieliin. Hän oppii käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena.

Kielellinen päättely

 

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty

Oppilas osaa tehdä havaintoja joistakin ruotsin kielen säännönmukaisuuksista.

 

 

Oppilas osaa tehdä useita havaintoja joistakin ruotsin kielen säännönmukaisuuksista. 

Oppilas osaa tehdä joitakin johtopäätöksiä ruotsin kielen säännönmukaisuuksia.

Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä siitä, miten sama asia ilmaistaan ruotsin kielessä ja jossakin muussa kielessä.

 Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä ruotsin kielen kielitiedon käsitteistä ja osaa käyttää niitä kielitaitonsa kehittämiseen.

Oppilas osaa tehdä johtopäätöksiä ruotsin kielen säännönmukaisuuksista.

 

Oppilas osaa kertoa, miten sama asia ilmaistaan ruotsissa ja jossakin muussa kielessä.

 

Oppilas osaa kertoa ruotsin kielen keskeisistä kielitiedon käsitteistä ja käyttää niitä kielitaitonsa kehittämiseen.

Oppilas osaa tehdä johtopäätöksiä ruotsin kielen säännönmukaisuuksista ja soveltaa niitä.

 

Oppilas osaa vertailla, miten sama asia ilmaistaan ruotsissa ja jossakin muussa kielessä.

 

Oppilas tuntee ruotsin kielen kielitiedon käsitteitä ja osaa käyttää niitä kielitaitonsa kehittämiseen.

Oppilas osaa tehdä johtopäätöksiä ruotsin kielen säännönmukaisuuksista ja soveltaa niitä. 



Oppilas osaa vertailla, miten sama asia ilmaistaan ruotsissa ja jossakin muussa kielessä. 



Oppilas tuntee useita  ruotsin kielen kielitiedon käsitteitä ja osaa käyttää niitä kielitaitonsa kehittämiseen.

 

Kielenopiskelutaidot

 

 

T3 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia kieliä ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta myönteiseen vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

S2

Oppilas oppii asettamaan tavoitteita kielten opiskelulleen ja reflektoimaan oppimisprosessiaan itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa. Hän oppii käyttämään erilaisia tapoja oppia kieliä ja löytää niistä itselleen tehokkaimmat. Oppilas oppii tapoja toimia vuorovaikutuksessa rakentavasti.

Tavoitteiden asettaminen, opiskelustrategioiden hyödyntäminen, oppimisen reflektointi ja vuorovaikutuksessa toimimisen tapojen hahmottaminen

 

 

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty

Oppilas osaa käyttää joitakin itselle sopivia kielenoppimistapoja.

 

Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä tavoista toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.

 

Oppilas osaa käyttää useita itselle sopivia kielenoppimistapoja. 




Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä tavoista toimia 

rakentavasti vuorovaikutuksessa.

Oppilas osaa käyttää itselle sopivia yleisimpiä kielenoppimistapoja.

 

Oppilas osaa kuvata joitakin tapoja toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.

Oppilas osaa käyttää itselle sopivia keskeisimpiä kielenoppimistapoja.

 

Oppilas osaa eritellä tapoja toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.

Oppilas osaa käyttää itselle sopivia monipuolisia tapoja oppia kohdekieltä.

 

Oppilas osaa vertailla ja pohtia tapoja toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.

Oppilas osaa käyttää useita itselle sopivia monipuolisia tapoja oppia kohdekieltä. 



Oppilas osaa analysoida erilaisia tapoja toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.

 

T4 kannustaa ja ohjata oppilasta huomaamaan mahdollisuuksia käyttää ruotsin kieltä omassa elämässään sekä käyttämään ruotsia rohkeasti erilaisissa tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella

S2

Oppilas oppii löytämään mahdollisuuksia käyttää ruotsin kieltä omassa elämässään.

 

Oppilas oppii käyttämään ruotsia erilaisissa tilanteissa koulussa ja koulun ulkopuolella. 

Jatkuvan kielenopiskelun valmiuksien kehittyminen

 

 

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty

Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä mahdollisuuksista käyttää ruotsin kieltä.

 

Oppilas osaa antaa useita esimerkkejä mahdollisuuksista käyttää ruotsin kieltä. 

Oppilas osaa kertoa mahdollisuuksista käyttää ruotsin kielen taitoa.

Oppilas osaa kertoa, mihin hän voi käyttää ruotsin kielen taitoaan myös koulun ulkopuolella ja koulun päätyttyä.

Oppilas osaa kertoa, kuinka ruotsin kielen taitoa voi hyödyntää omassa elämässä koulun ulkopuolella ja koulun päätyttyä.

 

 

Oppilas osaa kertoa monipuolisesti, kuinka ruotsin kielen taitoa voi hyödyntää omassa elämässä koulun ulkopuolella ja koulun päätyttyä

 

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

Taitotaso A1.1

Taitotaso A1.2

Taitotaso A1.3

Taitotaso A1.3/A2.1

 

T5 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta

S3

Oppilas oppii toimimaan erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa

 

 

Oppilas selviytyy satunnaisesti viestintäkumppanin tukemana muutamasta, kaikkein yleisimmin toistuvasta ja rutiininomaisesta viestintätilanteesta.

Oppilas selviytyy satunnaisesti yleisimmin toistuvista, rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuen vielä enimmäkseen viestintäkumppaniin.  

 

Oppilas selviytyy monista rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuen joskus viestintäkumppaniin.

 

Oppilas selviytyy monista rutiininomaisista viestintätilanteista.

 

Oppilas pystyy vaihtamaan ajatuksia tai tietoja tutuissa ja jokapäiväisissä tilanteissa.

 

T6 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä

S3

Oppilas oppii hyödyntämään kielellisiä viestintästrategioita.

 

Viestintästrategioiden käyttö

Oppilas tarvitsee paljon apukeinoja (esim. eleet, piirtäminen, sanastot, netti).

 

Oppilas osaa joskus arvailla tai päätellä yksittäisten sanojen merkityksiä asiayhteyden, yleistiedon tai muun kielitaitonsa perusteella.

 

Oppilas osaa ilmaista, onko ymmärtänyt. 

Oppilas tukeutuu viestinnässään kaikkein keskeisimpiin sanoihin ja ilmauksiin.

 

Oppilas tarvitsee paljon apukeinoja.

 

Oppilas osaa pyytää toistamista tai hidastamista. 

Oppilas osallistuu viestintään, mutta tarvitsee vielä usein apukeinoja.

 

Oppilas osaa reagoida suppein sanallisin ilmauksin, pienin elein (esim. nyökkäämällä), äännähdyksin tai muunlaisella minimipalautteella.

 

Oppilas joutuu pyytämään selvennystä tai toistoa hyvin usein.

 

Oppilas osallistuu viestintään ja tarvitsee vain satunnaisesti apukeinoja.

Oppilas osaa reagoida suppein sanallisin ilmauksin.

Oppilas joutuu pyytämään selvennystä tai toistoa melko usein turvautuen harvemmin ei-kielellisiin ilmaisuihin.

Oppilas osaa soveltaa jonkin verran viestintäkumppanin ilmaisuja omassa viestinnässään.

 

T7 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan

S3

Oppilas oppii käyttämään erilaisia

kohteliaisuuden ilmauksia.

 

Viestinnän kulttuurinen sopivuus

Oppilas osaa käyttää muutamia kielelle ja kulttuurille tyypillisimpiä kohteliaisuuden ilmauksia (tervehtiminen, hyvästely, kiittäminen) joissakin kaikkein rutiininomaisimmissa sosiaalisissa kontakteissa.

Oppilas osaa käyttää muutamia kaikkein yleisimpiä kielelle ominaisia kohteliaisuuden ilmauksia rutiininomaisissa sosiaalisissa kontakteissa. 

Oppilas osaa käyttää yleisimpiä kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvia ilmauksia monissa rutiininomaisissa sosiaalisissa kontakteissa.

Oppilas selviytyy joistakin lyhyistä sosiaalisista tilanteista ja osaa käyttää joitakin kohteliaita tervehdyksiä ja puhuttelumuotoja sekä esittää esimerkiksi pyyntöjä, kutsuja, ehdotuksia ja anteeksipyyntöjä ja vastata sellaisiin.

 

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

Taitotaso A1.1

Taitotaso A1.2

Taitotaso A1.3

Taitotaso A1.3/A2.1

 

T8 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä

S3

Oppilas oppii tulkitsemaan puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä.

Tekstien tulkintataidot

Oppilas ymmärtää vähäisen määrän yksittäisiä puhuttuja ja kirjoitettuja sanoja ja ilmauksia.

 

Oppilas tuntee kirjainjärjestelmän tai hyvin rajallisen määrän kirjoitusmerkkejä.

 

 

Oppilas ymmärtää harjoiteltua, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää muutaman sanan mittaista kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta.

Oppilas tunnistaa tekstistä yksittäisiä tietoja.  

Oppilas ymmärtää yksinkertaista, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta asiayhteyden tukemana.

Oppilas pystyy löytämään tarvitsemansa yksinkertaisen tiedon lyhyestä tekstistä.

Oppilas ymmärtää helppoja, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sekä hidasta puhetta sisältäviä tekstejä.

Oppilas pystyy löytämään tarvitsemansa tiedon lyhyistä, yksinkertaisista, itseään kiinnostavista viesteistä ja tekstin pääajatukset tuttua sanastoa sisältävästä, ennakoitavasta tekstistä.

 

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

Taitotaso A1.1

Taitotaso A1.2

Taitotaso A1.3

Taitotaso A1.3/A2.1

 

T9 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista erilaisista aiheista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin

S3

Oppilas oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti käyttäen ruotsin kielen keskeistä sanastoa ja keskeisiä rakenteita. Hän oppii ääntämään ymmärrettävästi.

 

Tekstien tuottamistaidot

Oppilas osaa ilmaista itseään puheessa hyvin suppeasti käyttäen harjoiteltuja sanoja ja opeteltuja vakioilmaisuja.

Oppilas ääntää joitakin harjoiteltuja ilmauksia ymmärrettävästi ja osaa kirjoittaa joitakin erillisiä sanoja ja sanontoja.

Oppilas pystyy kertomaan joistakin tutuista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittaa muutaman lyhyen lauseen harjoitelluista aiheista.

Oppilas ääntää useimmat harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi ja hallitsee hyvin suppean perussanaston, muutaman tilannesidonnaisen ilmauksen ja peruskieliopin aineksia. 

Oppilas osaa rajallisen määrän lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita.

Oppilas pystyy kertomaan arkisista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä ja ääntää harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi.

 

Oppilas pystyy kertomaan jokapäiväisistä ja konkreettisista sekä itselleen tärkeistä asioista käyttäen yksinkertaisia lauseita ja konkreettista sanastoa.

Oppilas osaa keskeistä perussanastoa ja rakenteita.

Oppilas osaa soveltaa joitakin ääntämisen perussääntöjä muissa kuin harjoitelluissa ilmauksissa.

 

 

 



Englanti A1

Opetuksen tavoite

 

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

 

 

T1 edistää oppilaan taitoa pohtia englannin asemaan ja variantteihin liittyviä ilmiöitä ja arvoja sekä antaa oppilaalle valmiuksia kehittää kulttuurienvälistä toimintakykyään

S1

Oppilas oppii tuntemaan englannin kielen asemaan ja variantteihin liittyviä arvoja. Hän oppii kielialueen maiden kulttuureja ja elämänmuotoja. Oppilas oppii kehittämään kulttuurien välistä toimintakykyään.

 

Kielen asemaan ja variantteihin liittyvien kysymysten huomaaminen ja kulttuurien välinen toimintakyky

Oppilas ei osaa nimetä maita, joissa puhutaan englantia.

 

Oppilas ei tunne kielialueen maiden kulttuureita eikä elämänmuotoja.

Oppilas osaa nimetä joitakin maita, joissa englantia puhutaan.

Oppilas osaa kertoa jotakin kielialueen maiden kulttuureista ja elämänmuodoista.

 Oppilas osaa nimetä useita maita, joissa englantia puhutaan.

 

Oppilas osaa nimetä useita piirteitä kielialueen maiden kulttuureista ja elämänmuodoista. 

 

Oppilas osaa tunnistaa vuorovaikutukseen liittyviä kulttuurisia piirteitä.

 

 

 

Oppilas osaa kertoa, missä englantia puhutaan ja että sitä puhutaan eri tavoin.

Oppilas osaa kuvailla kielialueen maiden kulttuureja ja elämänmuotoja.

                     

Oppilas osaa nimetä vuorovaikutukseen liittyviä kulttuurisia piirteitä.

Oppilas osaa kertoa englannin asemasta maailmankielenä.

Oppilas osaa vertailla kielialueen maiden kulttuureja ja elämänmuotoja.

 

Oppilas osaa kertoa kulttuurisista piirteistä vuorovaikutuksessa.

 

Oppilas osaa pohtia englannin asemaa maailmankielenä ja siihen liittyviä ilmiöitä.

Oppilas osaa vertailla ja pohtia kielialueen maiden kulttuureja ja elämänmuotoja.

Oppilas osaa vertailla ja pohtia kulttuurisia piirteitä vuorovaikutuksessa.

 Oppilas ymmärtää englannin aseman maailman kielenä ja hänellä on ymmärrystä eri kulttuurien ominaispiirteistä kielialueella.

 

Oppilas ymmärtää ja tunnistaa kulttuurisia vuorovaikutuspiirteitä maiden kesken.

 

T2 kannustaa oppilasta löytämään kiinnostavia englanninkielisiä sisältöjä ja toimintaympäristöjä, jotka laajentavat käsitystä globalisoituvasta maailmasta ja siinä toimimisen mahdollisuuksista

S1

Oppilas oppii löytämään englanninkielisiä aineistoja ja toimintaympäristöjä, jotka laajentavat käsitystä globalisoituvasta maailmasta.

Maailmankansalaisen taitojen kehittäminen englannin kieltä hyödyntämällä

Oppilas ei tunne aineistoja eikä toimintaympäristöjä, joissa voi käyttää englannin kieltä.

Oppilas osaa antaa esimerkkejä joistakin aineistoista ja toimintaympäristöistä, joissa voi käyttää englannin kieltä.

 Oppilas osaa antaa monipuolisesti esimerkkejä aineistoista ja toimintaympäristöistä,

joissa voi käyttää englannin kieltä.

 

Oppilas osaa nimetä englanninkielisiä aineistoja ja toimintaympäristöjä, jotka edistävät hänen oppimistaan.

 

Oppilas osaa vertailla englanninkielisiä aineistoja ja toimintaympäristöjä, jotka edistävät hänen oppimistaan

Oppilas osaa pohtia, miten hän voi hyödyntää englanninkielisiä aineistoja ja toimintaympäristöjä omaa oppimistaan edistääkseen.

Oppilas osaa käyttää englanninkielisiä aineistoja ja toimintaympäristöjä ja hyödyntää niitä kielitaidon kartuttamiseen.

 

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan, millaisia säännönmukaisuuksia englannin kielessä on ja  miten samoja asioita ilmaistaan muissa kielissä, sekä käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena

S1

Oppilas oppii löytämään englannin kielen säännönmukaisuuksia ja vertailemaan englannin kieltä muihin kieliin.  Hän oppii käyttämään kielitiedon käsitteitä oppimisensa tukena.

Kielellinen päättely

Oppilas ei tunne englannin kielen säännönmukaisuuksia.

Oppilas osaa tehdä havaintoja joistakin englannin kielen säännönmukaisuuksista.

 

Oppilas osaa

tunnistaa joitakin englannin kielen säännönmukaisuuksia.



 

Oppilas osaa tehdä joitakin johtopäätöksiä englannin kielen säännönmukaisuuksista.

Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä siitä, miten sama asia ilmaistaan englannissa ja jossakin muussa kielessä.

Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä englannin kielen kielitiedon käsitteistä ja osaa käyttää niitä kielitaitonsa kehittämiseen.

Oppilas osaa tehdä johtopäätöksiä englannin kielen säännönmukaisuuksista.

 

Oppilas osaa kertoa, miten sama asia ilmaistaan englannissa ja jossakin muussa kielessä.

Oppilas osaa kertoa kohdekielen keskeisistä kielitiedon käsitteistä ja käyttää niitä kielitaitonsa kehittämiseen.

Oppilas osaa tehdä johtopäätöksiä englannin kielen säännönmukaisuuksista ja soveltaa niitä.

 

Oppilas osaa vertailla, miten sama asia ilmaistaan englannissa ja jossakin muussa kielessä.

 Oppilas tuntee englannin kielen keskeisiä kielitiedon käsitteitä ja osaa käyttää niitä

kielitaitonsa kehittämiseen.

 Oppilas osaa tehdä monipuolisesti johtopäätöksiä englannin kielen säännönmukaisuuksista ja soveltaa niitä. 

 

Oppilas osaa vertailla englannin ja muiden kielten rakenteita ja ilmaisuvarastoa.

 

Oppilas tuntee keskeiset kielitaidon käsitteet ja osaa soveltaa niitä opiskelussa ja kielitaidon kehittämisessä.

Kielenopiskelutaidot

 

 

T4 rohkaista oppilasta asettamaan tavoitteita, hyödyntämään monipuolisia tapoja oppia englantia ja arvioimaan oppimistaan itsenäisesti ja yhteistyössä sekä ohjata oppilasta rakentavaan vuorovaikutukseen, jossa tärkeintä on viestin välittyminen

S2

Oppilas oppii asettamaan tavoitteita kielten opiskelulleen ja reflektoimaan oppimisprosessiaan itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa. Oppilas oppii käyttämään erilaisia tapoja oppia kieliä ja löytää niistä itselleen tehokkaimmat. Oppilas oppii tapoja toimia vuorovaikutuksessa rakentavasti.

Tavoitteiden asettaminen, opiskelustrategioiden hyödyntäminen, oppimisen reflektointi ja vuorovaikutuksessa toimimisen tapojen hahmottaminen

Oppilas ei osaa käyttää itselleen sopivia kielenoppimistapoja.

 

Oppilas ei osaa antaa esimerkkejä tavoista toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.

 

Oppilas osaa käyttää joitakin itselle sopivia kielenoppimistapoja.

 

Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä tavoista toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.

 Oppilas osaa käyttää joitakin itselle sopivia kielenoppimista-

poja.




Oppilas osaa tehdä havaintoja kuinka toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.

 

Oppilas osaa käyttää yleisimpiä itselle sopivia kielenoppimistapoja.

 

Oppilas osaa kuvata joitakin tapoja toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.

Oppilas osaa käyttää keskeisimpiä itselle sopivia kielenoppimistapoja.

 

Oppilas osaa vertailla tapoja toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.

Oppilas osaa käyttää monipuolisia itselle sopivia tapoja oppia englannin kieltä.

 Oppilas osaa vertailla ja pohtia tapoja toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.

 Oppilas osaa käyttää monipuolisia, itselleen sopivia tapoja oppia englannin kieltä.

 

Oppilas ymmärtää ja osaa käyttää tapoja toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.

 

T5 kehittää oppilaan itsenäisyyttä soveltaa luovasti kielitaitoaan sekä jatkuvan kieltenopiskelun valmiuksia

S2

Oppilas oppii soveltamaan ja kehittämään kielitaitoaan itsenäisesti myös koulun päätyttyä. Hän oppii hyödyntämään ympäristönsä kielellisiä virikkeitä. Oppilaalle kehittyy luottamus itseensä kielenoppijana.

 

Jatkuvan kielenopiskelun valmiuksien kehittyminen

Oppilas ei osaa antaa esimerkkejä mahdollisuuksista kehittää englannin kielen taitoaan.

Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä mahdollisuuksista kehittää englannin kielen taitoaan.

 Oppilas osaa antaa useita esimerkkejä mahdollisuuksista kehittää englannin kielen taitoaan.

 

Oppilas osaa kuvailla mahdollisuuksia kehittää englannin kielen taitoaan myös koulun päätyttyä.

Oppilas osaa vertailla erilaisia mahdollisuuksia soveltaa ja kehittää englannin kielen taitoaan myös koulun päätyttyä.

Oppilas osaa pohtia ja vertailla erilaisia mahdollisuuksia soveltaa ja kehittää englannin kielen taitoaan myös koulun päätyttyä.

Oppilaalla on aktiiviset taidot kehittää ja soveltaa englannin kielen taitoa myös koulun päätyttyä.

 

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

 

Taitotaso A1.3

 

Taitotaso A2.2

 

Taitotaso B1.1

 

Taitotaso B1.1/B1.2

 

T6 rohkaista oppilasta osallistumaan keskusteluihin monenlaisista oppilaiden ikätasolle ja elämänkokemukseen sopivista aiheista, joissa käsitellään myös mielipiteitä

S3

Oppilas oppii toimimaan aktiivisesti erilaisissa vuorovaikutustilanteissa.

Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa

Oppilas ei selviydy rutiininomaisistakaan viestintätilanteista.

Oppilas selviytyy monista rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuen joskus viestintäkumppaniin.

 Oppilas selviytyy itsenäisesti joistakin jokapäiväisistä viestintätilanteista.

 

Oppilas selviää kohtalaisesti monenlaisista jokapäiväisistä viestintätilanteista ja pystyy enenevässä määrin olemaan aloitteellinen viestintätilanteessa.

Oppilas pystyy viestimään, osallistumaan

keskusteluihin ja ilmaisemaan

mielipiteitään melko vaivattomasti jokapäiväisissä viestintätilanteissa. 

Oppilas pystyy viestimään, osallistumaan

keskusteluihin ja ilmaisemaan

mielipiteitään myös joissakin vaativammissa tilanteissa, kuten keskusteltaessa ajankohtaisesta tapahtumasta.

Oppilas pystyy viestimään ja osallistumaan aktiivisesti yleisimpiin keskustelutilanteisiin, sekä ilmaisemaan mielipiteitään yleisimmissä sosiaalisissa tilanteissa.

 

T7 tukea oppilaan aloitteellisuutta viestinnässä, kompensaatiokeinojen käytössä ja merkitysneuvottelun käymisessä

S3

Oppilas oppii olemaan aloitteellinen vuorovaikutustilanteissa.

 

Oppilas oppii käyttämään viestintästrategioita.

 

Viestintästrategioiden käyttö

Oppilas ei osallistu viestintään.

 

 Oppilas osallistuu

viestintään, mutta tarvitsee edelleen usein

apukeinoja.

Oppilas osaa reagoida suppein sanallisin ilmauksin, pienin elein

(esim. nyökkäämällä), äännähdyksin tai

muunlaisella minimipalautteella.

Oppilas joutuu pyytämään selvennystä tai toistoa hyvin usein.

 

Oppilas osallistuu viestintään, mutta tarvitsee edelleen usein apukeinoja.

Oppilas osaa reagoida suppein

sanallisin ilmauksin, pienin elein (esim. nyökkäämällä), äännähdyksin tai muunlaisella minimipalautteella.

Oppilas joutuu pyytämään selvennystä tai toistoa hyvin usein.

Oppilas osallistuu enenevässä määrin viestintään käyttäen tarvittaessa vakiosanontoja pyytäessään tarkennusta avainsanoista.

Oppilas joutuu pyytämään toistoa tai selvennystä silloin tällöin.

 

Oppilas käyttää esim. lähikäsitettä tai yleisempää käsitettä, kun ei tiedä täsmällistä (koira/eläin tai talo/mökki).

Oppilas pystyy jossain määrin olemaan aloitteellinen viestinnän eri vaiheissa

ja osaa varmistaa, onko viestintäkumppani

ymmärtänyt viestin, sekä kiertää

tai korvata tuntemattoman sanan tai muotoilla viestinsä uudelleen.

Oppilas pystyy neuvottelemaan tuntemattomien

ilmauksien merkityksistä.

Oppilas pystyy olemaan aloitteellinen tuttua aihetta käsittelevässä vuorovaikutustilanteessa ja osaa varmistaa, onko viestintäkumppani ymmärtänyt viestin, korjata väärinymmärryksiä sekä kiertää tai korvata tuntemattoman sanan tai muotoilla viestinsä uudelleen.

Oppilas pystyy neuvottelemaan tuntemattomien ja melko mutkikkaidenkin ilmauksien merkityksistä.

 Oppilas pystyy toimimaan useimmissa vuorovaikutustilanteissa ja olemaan aloitteellinen, käyttää erilaisia kompensaatiostrategioita. 

 

T8 auttaa oppilasta tunnistamaan viestinnän kulttuurisia piirteitä ja tukea oppilaiden rakentavaa kulttuurienvälistä viestintää

S3

Oppilas oppii tunnistamaan viestinnän kulttuurisia piirteitä. Hän oppii käyttämään kieltä kulttuurien välisessä viestinnässä.

Viestinnän kulttuurinen sopivuus

Oppilas ei tunnista tai käytä kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvia ilmauksia rutiininomaisissa tilanteissa.

Oppilas osaa käyttää yleisimpiä kohteliaaseen

kielenkäyttöön kuuluvia ilmauksia monissa rutiininomaisissa sosiaalisissa kontakteissa.

 

Oppilas osaa käyttää yleisimpiä kohteliaaseen

kielenkäyttöön kuuluvia ilmauksia monissa rutiininomaisissa sosiaalisissa kontakteissa.

Oppilas osaa käyttää kieltä yksinkertaisella tavalla kaikkein keskeisimpiin tarkoituksiin, kuten tiedonvaihtoon sekä mielipiteiden ja asenteiden asianmukaiseen ilmaisemiseen.

Oppilas pystyy

keskustelemaan kohteliaasti käyttäen tavanomaisia ilmauksia ja perustason viestintärutiineja.

Oppilas osoittaa tuntevansa tärkeimmät kohteliaisuussäännöt.

 

Oppilas pystyy

ottamaan vuorovaikutuksessaan huomioon joitakin tärkeimpiä kulttuurisiin käytänteisiin liittyviä näkökohtia.

Oppilas osoittaa tuntevansa tärkeimmät kohteliaisuussäännöt ja osaa kiinnittää huomiota kielenkäytön muodollisuuteen.

 

Oppilas pystyy ottamaan vuorovaikutuksessaan huomioon tärkeimpiä kulttuurisia käytänteitä.

Oppilas tuntee tärkeimmät kohteliasuussäännöt. osaa kiinnittää huomiota kielenkäytön muodollisuuteen ja reagoida asianmukaisesti tavanomaisiin muodollista kielenkäyttöä vaativiin tilanteisiin. 

Oppilas osaa huomioida ja reagoida tärkeimpien kulttuuristen käytänteiden mukaisesti.

 

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

 

 

Taitotaso A1.3

Taitotaso A2.2

Taitotaso B1.1

Taitotaso B1.1/B1.2

 

T9 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia kuulla ja lukea monenlaisia itselleen merkityksellisiä yleiskielisiä ja yleistajuisia tekstejä erilaisista lähteistä sekä tulkita niitä käyttäen erilaisia strategioita

S3

Oppilas oppii tulkitsemaan puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä. Hän oppii tekstien ymmärtämisstrategioita. 

Tekstien tulkintataidot

 

Oppilas ei kykene ymmärtämään yksinkertaista, tuttua

sanastoa ja ilmaisuja sisältävää kirjoitettua tekstiä tai hidasta puhetta asiayhteyden tukemana

 

Oppilas ymmärtää yksinkertaista, tuttua

sanastoa ja ilmaisuja sisältävää kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta asiayhteyden tukemana.




Oppilas pystyy löytämään tarvitsemansa yksinkertaisen tiedon

lyhyestä tekstistä.

 

Oppilas ymmärtää yksinkertaista, tuttua

sanastoa ja ilmaisuja sisältävää kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta asiayhteyden tukemana.

 

Oppilas pystyy löytämään tarvitsemansa yksinkertaisen tiedon lyhyestä tekstistä.

Oppilas pystyy seuraamaan

hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia, tunnistaa usein ympärillään käytävän keskustelun aiheen sekä ymmärtää pääasiat tuttua sanastoa sisältävästä yleiskielisestä tekstistä tai hitaasta puheesta.

 

Oppilas osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä asiayhteydestä. 

 

Oppilas ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia selkeästä ja lähes normaalitempoisesta yleiskielisestä puheesta tai yleistajuisesta kirjoitetusta tekstistä

ja ymmärtää yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta

tai kirjoitettua tekstiä.

Oppilas löytää

pääajatukset, avainsanat ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta.

Oppilas ymmärtää pääasiat ja useita yksityiskohtia hieman vaativammasta normaalitempoisesta yleiskielisestä puheesta tai yleistajuisesta kirjoitetusta tekstistä.

Oppilas ymmärtää yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta tai kirjoitettua tekstiä.

Oppilas löytää pääajatukset, avainsanat ja tärkeitä yksityiskohtia myös valmistautumatta. 

 

 Oppilas ymmärtää normaalitempoisen yleiskielisen puheen ja yleistajuisen tekstin pääkohdat ja yksityiskohdat lähes virheettä. 

 

Oppilas ymmärtää kokemukseen ja yleistietoon perustuvaa puhetta ja kirjoitettua tekstiä ja ymmärtää tekstin pääajatukset, avainsanat ja yksityiskohtaiset kuvaukset myös valmistautumatta. 

 

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

 

 

Taitotaso A1.3

Taitotaso A2.2

Taitotaso B1.1

Taitotaso B1.1/B1.2

 

T10 ohjata oppilasta tuottamaan sekä puhuttua että kirjoitettua tekstiä erilaisiin tarkoituksiin yleisistä ja itselleen merkityksellisistä aiheista kiinnittäen huomiota rakenteiden monipuolisuuteen ja ohjaten hyvään ääntämiseen

S3

Oppilas oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti käyttäen englannin kielen keskeistä sanastoa ja keskeisiä rakenteita.  Hän oppii ääntämään ymmärrettävästi.

Tekstien tuottamistaidot

Oppilas ei kykene ilmaisemaan itseään sanallisesti tai kirjallisesti.

 

Oppilas osaa rajallisen

määrän lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeistä sanastoa ja

perustason lau-

serakenteita.

 

Oppilas pystyy kertomaan arkisista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä

sekä ääntää harjoitellut ilmaisut 

ymmärrettävästi.

 

 

Oppilas osaa kohtalaisen määrän lyhyitä, ulkoa opeteltuja

ilmauksia, keskeistä arkisanastoa ja perustason lauserakenteita.

 

Oppilas pystyy kertomaan arkisista asioista kohtalaista ilmaisuvarastoa apuna käyttäen  ja pystyy soveltaman ääntämisen perussääntöjä myös hieman laajemmin.

 

Oppilas osaa kuvata luettelomaisesti (ikäkaudelleen tyypillisiä) jokapäiväiseen elämään liittyviä asioita käyttäen tavallista sanastoa ja joitakin idiomaattisia ilmauksia sekä perustason rakenteita ja joskus hiukan vaativampiakin.

 

Oppilas osaa soveltaa joitakin ääntämisen perussääntöjä muissakin kuin harjoitelluissa ilmauksissa.

Oppilas osaa kertoa ydinkohdat ja

myös hiukan yksityiskohtia erilaisista jokapäiväiseen elämään liittyvistä itseään kiinnostavista todellisista tai

kuvitteellisista aiheista käyttäen melko laajaa sanastoa ja rakennevalikoimaa sekä joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja.

Oppilas osaa soveltaa useita ääntämisen perussääntöjä muissakin kuin harjoitelluissa ilmauksissa.

Oppilas osaa kertoa ydinkohdat ja useita yksityiskohtia erilaisista jokapäiväiseen elämään liittyvistä itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitteellisista aiheista käyttäen melko laajaa sanastoa ja rakennevalikoimaa sekä yleisiä fraaseja ja idiomeja.

 

Oppilas osaa soveltaa useita ääntämisen perussääntöjä muissakin kuin harjoitelluissa ilmauksissa.

 

Oppilas osaa kertoa ydinkohdat ja useita yksityiskohtia erilaisista ja vaihtelevista jokapäiväiseen elämään liittyvistä asioista, jotka voivat olla todellisia tai kuvitteellisia ja pystyy käyttämään melko laajaa sanasto ja rakennevalikoimaa sekä yleisiä fraaseja ja idiomeja. 

 

Oppilas osaa useimmiten soveltaa ääntämisen perussääntöjä muissakin kuin harjoitelluissa ilmauksissa. 

Matematiikka

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

Merkitys, arvot ja asenteet

 

T1 vahvistaa oppilaan motivaatiota, positiivista minäkuvaa ja itseluottamusta matematiikan oppijana

S1–S6

Oppilas oppii tunnistamaan, mitkä asiat ja opiskelutavat motivoivat häntä. Oppilas pyrkii vahvistamaan positiivista minäkuvaansa ja itseluottamusta matematiikan oppijana.

 

 

Ei vaikuta arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilaita ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

 

 

 

 

 

T2 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta matematiikan oppimisesta sekä yksin että yhdessä toimien

S1–S6

Oppilas aloittaa työskentelyn, ylläpitää sitä ja arvioi, milloin työskentely on saatu päätökseen. Hän osallistuu omatoimisesti ryhmän toimintaan.

Vastuunottaminen opiskelusta

Tuntityöskentely on passiivista.

 

Oppilas kykenee ohjattuna aloittamaan työskentelyn ja ylläpitämään sitä.

Oppilaan osallistuminen tuntityöskentelyyn vaatii jonkin verran aikuisen ohjausta.

 

Oppilas työskentelee osin itsenäisesti ja saattaa työskentelyn ohjattuna loppuun.

 

Oppilas osallistuu ryhmän toimintaan vaihtelevasti.

Oppilas ottaa vastuuta omasta oppimisestaan ja osallistuu rakentavasti ryhmän toimintaan.

Oppilas ottaa vastuuta ryhmän toiminnasta ja pyrkii kehittämään koko ryhmän osaamista.

Oppilas osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti oppituntien kulkuun ottaen vastuuta ryhmän toiminnasta ja pyrkien kehittämään koko ryhmän osaamista.

 

Työskentelyn taidot

 

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan ja ymmärtämään oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä

S1–S6

Oppilas havaitsee ja ymmärtää oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä. Hän osaa kuvailla, selittää ja soveltaa ymmärtämäänsä.

Opittujen asioiden yhteydet

Oppilas ei havaitse opittavien asioiden välisiä yhteyksiä.

Oppilas havaitsee ohjattuna opittavien asioiden välisiä yhteyksiä.

Oppilas havaitsee osin ohjattuna opittavien asioiden välisiä yhteyksiä.

Oppilas havaitsee ja kuvailee oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä.

Oppilas löytää ja selittää perustellen oppimiensa asioiden välisiä yhteyksiä.

Oppilas yhdistää oppimiaan asioita ja kuvailee, mistä opittujen asioiden yhteys johtuu.

Oppilas yhdistää oppimiaan asioita monipuolisesti ja kuvailee, mistä opittujen asioiden yhteys johtuu.

T4 kannustaa oppilasta harjaantumaan täsmälliseen matemaattiseen ilmaisuun suullisesti ja kirjallisesti

S1–S6

Oppilas ilmaisee matemaattista ajatteluaan täsmällisesti eri ilmaisukeinoja käyttäen.

Matemaattinen ilmaisu

Oppilas ei ilmaise matemaattista ajatteluaan.

Oppilas ilmaisee ohjattuna matemaattista ajatteluaan jollakin tavalla.

Oppilas osaa ilmaista itseään kohtalaisesti matematiikan symbolikielellä kirjallisesti.

 

Oppilas ilmaisee matemaattista ajatteluaan joko suullisesti tai kirjallisesti.

Oppilas ilmaisee matemaattista ajatteluaan sekä suullisesti että kirjallisesti.

Oppilas ilmaisee perustellen matemaattista ajatteluaan.

Oppilas osaa ilmaista itseään  perustellen matematiikan kielellä sanallisesti ja kirjallisesti.

T5 tukea oppilasta loogista ja luovaa ajattelua vaativien matemaattisten tehtävien ratkaisemisessa ja siinä tarvittavien taitojen kehittymisessä

S1–S6

Oppilas jäsentää ongelmia, tunnistaa niistä matemaattista informaatiota ja ratkaisee niitä hyödyntäen matematiikan menetelmiä.

Ongelmanratkaisutaidot

Oppilas ei ratkaise matemaattisia ongelmia.

Oppilas jäsentää ohjattuna ongelmia ja ratkaisee osia ongelmasta. 

Oppilas kykenee joissakin tilanteissa hyödyntämään matematiikan taitoja.

Oppilas osaa poimia annetusta ongelmasta matemaattisen informaation ja ratkaisee ohjattuna ongelmia.

Oppilas jäsentää ja ratkaisee loogista ja luovaa ajattelua vaativia ongelmia. 

Oppilas tutkii, onko olemassa muita ratkaisuvaihtoehtoja.

Oppilas osaa käyttää, soveltaa ja yhdistellä matematiikan taitoja ongelmanratkaisussa.

T6 ohjata oppilasta arvioimaan ja kehittämään matemaattisia ratkaisujaan sekä tarkastelemaan kriittisesti tuloksen mielekkyyttä

S1–S6

Oppilas arvioi ja kehittää matemaattista ratkaisuaan ja tarkastelee kriittisesti tuloksen mielekkyyttä.

Taito arvioida ja kehittää matemaattisia ratkaisuja

Oppilas ei selitä ratkaisuaan.

Oppilas selittää ohjattuna tuottamansa ratkaisun ja pohtii ohjattuna tuloksen mielekkyyttä.

Oppilas selittää laatimansa ratkaisun, pohtii ohjattuna tuloksen mielekkyyttä ja arvioi ohjattuna ratkaisuaan.

Oppilas selittää laatimansa ratkaisun, pohtii tuloksen mielekkyyttä ja arvioi ohjattuna ratkaisuaan.

Oppilas tarkastelee kriittisesti matemaattista ratkaisuaan ja tuloksen mielekkyyttä.

Oppilas arvioi ja tarvittaessa kehittää ratkaisuaan.

Oppilas arvioi monipuolisesti ja tarvittaessa kehittää ratkaisuaan.

T7 rohkaista oppilasta soveltamaan matematiikkaa muissakin oppiaineissa ja ympäröivässä yhteiskunnassa

S1–S6

Oppilas tunnistaa ja käyttää matematiikkaa eri ympäristöissä ja toisissa oppiaineissa sekä muotoilee ongelmia matematiikan kielelle.

Matematiikan soveltaminen

Oppilas ei tunnista matematiikan käyttömahdollisuuksia.

Oppilas tunnistaa matematiikan käyttömahdollisuudet ympärillään ja tietää ongelman matemaattisen muotoilun tarpeellisuuden.

Oppilas soveltaa matematiikkaa muotoillen ongelmia matematiikan kielelle annettuja esimerkkejä ohjatusti noudattaen.

Oppilas soveltaa matematiikkaa muotoillen ongelmia matematiikan kielelle annettuja esimerkkejä noudattaen.

Oppilas soveltaa matematiikkaa eri ympäristöissä muotoillen reaalimaailman ongelmia matematiikan kielelle.  

Oppilas antaa esimerkkejä, kuinka matematiikkaa sovelletaan yhteiskunnassa.

 

Oppilas hyödyntää matematiikan taitojaan eri tilanteissa.

Oppilas antaa monipuolisesti esimerkkejä, kuinka matematiikkaa sovelletaan yhteiskunnassa.

 

Oppilas hyödyntää matematiikan taitojaan monipuolisesti eri tilanteissa.

T8 ohjata oppilasta kehittämään tiedonhallinta- ja analysointitaitojaan sekä opastaa tiedon kriittiseen tarkasteluun

S1, S4, S6

Oppilas hankkii ja analysoi tietoa ja pohtii sen todenperäisyyttä ja merkitsevyyttä.

Tiedon analysointi ja kriittinen tarkastelu

Oppilas ei osaa vertailla tietoa.

Oppilas osaa vertailla ohjattuna tietoa matemaattisella perusteella.

Oppilas käsittelee ja esittää tietoa ohjattuna annetun esimerkin mukaisesti.

Oppilas käsittelee ja esittää tietoa annetun esimerkin mukaisesti.

Oppilas hankkii, käsittelee ja esittää tietoa sekä pohtii sen uskottavuutta.

Oppilas soveltaa tiedonhallinta- ja analysointitaitoja, tulkitsee tietoa sekä arvioi tiedon luotettavuutta.

Oppilas soveltaa monipuolisesti  tiedonhallinta- ja analysointitaitoja, tulkitsee tietoa sekä arvioi tiedon luotettavuutta.

T9 opastaa oppilasta soveltamaan tieto- ja viestintäteknologiaa matematiikan opiskelussa sekä ongelmien ratkaisemisessa

S1–S6

Oppilas soveltaa tarkoituksenmukaista teknologiaa matematiikan opiskelussa ja ongelmia ratkaistaessa. 

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö

Oppilas ei käytä tieto- ja viestintäteknologiaa.

Oppilas tutustuu matematiikan oppimista tukevaan ohjelmistoon ja käyttää sitä ohjatusti.

Oppilas käyttää ohjattuna sopivaa ohjelmistoa omien tuotosten laatimiseen ja matematiikan opiskeluun.

Oppilas käyttää sopivaa ohjelmistoa omien tuotosten laatimiseen ja matematiikan opiskeluun.

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa matemaattisten ongelmien tarkastelemiseen ja ratkaisemiseen.

Oppilas soveltaa ja yhdistää tieto- ja viestintäteknologiaa tutkivassa työskentelyssä.

Oppilas soveltaa ja yhdistää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti  tutkivassa työskentelyssä.

Käsitteelliset ja tiedonalakohtaiset tavoitteet 

 

T10 ohjata oppilasta vahvistamaan päättely- ja päässälaskutaitoa sekä kannustaa oppilasta käyttämään laskutaitoaan eri tilanteissa

S1, S2

Oppilas tekee päätelmiä ja laskelmia arjen toimintojensa tueksi. Hän rohkaistuu käyttämään päässälaskutaitoaan.

Päättely- ja laskutaito

Oppilas ei laske päässään.

Oppilas laskee päässään lyhyitä laskutoimituksia ja löytää ohjattuna matemaattisia säännönmukaisuuksia.

Oppilas laskee päässään lyhyitä laskutoimituksia, pidempiä ohjatusti ja  löytää matemaattisia säännönmukaisuuksia.

Oppilas laskee päässään laskutoimituksia ja löytää matemaattisia säännönmukaisuuksia.

Oppilas käyttää aktiivisesti päättely- ja päässälaskutaitoa.

Oppilas laskee päässään monivaiheisia laskutoimituksia ja soveltaa päättelykykyään eri tilanteissa.

Oppilas laskee päässään monivaiheisia laskutoimituksia ja soveltaa päättelykykyään monipuolisesti eri tilanteissa.

 

T11 ohjata oppilasta kehittämään kykyään laskea peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla

S2

Oppilas laskee peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla.

Peruslaskutoimitukset rationaaliluvuilla

Oppilas ei laske murtoluvuilla.

Oppilas laskee samannimisten, positiivisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskuja.  

 

Oppilas kertoo murtoluvun kokonaisluvulla. 

Oppilas laskee samannimisten positiivisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskuja, erinimisiä ohjatusti.

 

Oppilas kertoo itsenäisesti ja jakaa ohjatusti murtoluvun kokonaisluvulla. 

Oppilas laskee positiivisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskuja.  

 

Oppilas kertoo ja jakaa murtoluvun kokonaisluvulla. 

Oppilas laskee sujuvasti peruslaskutoimituksia rationaaliluvuilla.

Oppilas hyödyntää rationaalilukujen peruslaskutoimituksia ongelmanratkaisussa.  

Oppilas hyödyntää rationaalilukujen peruslaskutoimituksia monipuolisesti ongelmanratkaisussa.  

T12 tukea oppilasta laajentamaan lukukäsitteen ymmärtämistä reaalilukuihin

S2

Oppilas ymmärtää reaalilukujen algebrallisia, järjestys- ja tarkkuusominaisuuksia sekä tutustuu piihin ja neliöjuureen.

Lukukäsite

Oppilas ei ymmärrä lukukäsitettä.

Oppilas sijoittaa annetun desimaaliluvun lukusuoralle.

 

Oppilas tunnistaa tilanteet, jolloin tarvitaan pyöristämistä.

Oppilas kuvailee, millaisia lukuja on eri lukujoukoissa ja sijoittaa niitä ohjatusti lukusuoralle.

 

Oppilas pyöristää luvun.

Oppilas kuvailee, millaisia lukuja on eri lukujoukoissa ja sijoittaa niitä lukusuoralle.

 

Oppilas pyöristää luvun annettuun tarkkuuteen.

Oppilas tunnistaa rationaaliluvun ja irrationaaliluvun eron.

 

Oppilas pyöristää luvun oikeaan tarkkuuteen.

Oppilas ymmärtää tarkan arvon ja likiarvon eron sekä määrittää lukujen suuruusjärjestyksen.

Oppilas ymmärtää syvällisesti tarkan arvon ja likiarvon eron sekä määrittää lukujen suuruusjärjestyksen.

T13 tukea oppilasta laajentamaan ymmärrystään prosenttilaskennasta

S2, S6

Oppilas ymmärtää prosentin ja prosenttiyksikön käsitteet ja kertoo niiden käytöstä eri tilanteissa. Hän laskee prosenttiosuuden, prosenttiluvun osoittaman määrän sekä muutos- ja vertailuprosentin.

Prosentin käsite ja prosenttilaskenta

Oppilas ei ymmärrä prosenttikäsitettä.

Oppilas selittää, päättelee tai laskee prosenttiosuuden ja prosenttiluvun osoittaman määrän.

Oppilas laskee osin ohjatusti prosenttiosuuden, prosenttiluvun osoittaman määrän kokonaisuudesta sekä muutoksen suuruuden ja muutoksen prosentteina.

Oppilas laskee prosenttiosuuden, prosenttiluvun osoittaman määrän kokonaisuudesta sekä muutoksen suuruuden ja muutoksen prosentteina.

Oppilas osaa käyttää prosenttilaskennan eri menetelmiä.

 

Oppilas ymmärtää prosentin ja prosenttiyksikön välisen eron.

 

Oppilas tekee suhteellista vertailua ja hyödyntää prosenttilaskentaa eri tilanteissa. 

Oppilas tekee suhteellista vertailua ja hyödyntää prosenttilaskentaa monipuolisesti eri tilanteissa. 

T14 ohjata oppilasta ymmärtämään tuntemattoman käsite ja kehittämään yhtälönratkaisutaitojaan

S3, S4

Oppilas ymmärtää tuntemattoman ja lausekkeen käsitteet sekä ratkaisee ensimmäisen asteen ja vaillinaisen toisen asteen yhtälöitä päättelemällä ja symbolisesti.

Tuntemattoman käsite ja yhtälönratkaisutaidot

Oppilas ei ratko yhtälöitä.

Oppilas yhdistää samanmuotoisia termejä.

 

Oppilas ratkaisee ohjattuna ensimmäisen asteen yhtälöitä ja päättelee ohjattuna vaillinaisen toisen asteen yhtälön jonkin ratkaisun. 

Oppilas yhdistää samanmuotoisia termejä.

 

Oppilas ratkaisee ensimmäisen asteen yhtälöitä ja päättelee ohjattuna vaillinaisen toisen asteen yhtälön jonkin ratkaisun. 

Oppilas sieventää lausekkeita.

 

Oppilas ymmärtää yhtäsuuruuden säilymisen ja ratkaisee ensimmäisen asteen yhtälön symbolisesti ja vaillinaisen toisen asteen yhtälön joko päättelemällä tai symbolisesti. 

Oppilas ymmärtää yhtäsuuruuden käsitteen ja ratkaisee vaillinaisen toisen asteen yhtälön symbolisesti.

Oppilas käyttää sujuvasti tuntematonta yhtälön muodostamisessa ja hyödyntää yhtälönratkaisun taitoja ongelmanratkaisussa.  

Oppilas käyttää erittäin sujuvasti tuntematonta yhtälön muodostamisessa ja hyödyntää yhtälönratkaisun taitoja ongelmanratkaisussa.  

T15 ohjata oppilasta ymmärtämään muuttujan käsite ja tutustuttaa funktion käsitteeseen sekä ohjata oppilasta harjoittelemaan funktion kuvaajan tulkitsemista ja tuottamista

S3, S4

Oppilas laajentaa käsitystään muuttujista kahden muuttujan yhtälöihin ja piirtää ensimmäisen ja toisen asteen funktion kuvaajia. Oppilas tekee päätelmiä funktion ja sen kuvaajan välisestä yhteydestä.

Muuttujan ja funktion käsitteet sekä kuvaajien tulkitseminen ja tuottaminen

Oppilas ei osaa piirtää suoria tai laskea yhtälöpareilla mitään.

Oppilas laskee lausekkeen arvon ja lukee leikkauspisteiden koordinaatteja.

 

Oppilas tunnistaa nousevan ja laskevan suoran yhtälöstä.

 

Oppilas piirtää ohjattuna ensimmäisen asteen funktion kuvaajan koordinaatistoon. 

Oppilas laskee lausekkeen arvon ja lukee leikkauspisteiden koordinaatteja.

 

Oppilas tunnistaa nousevan ja laskevan suoran yhtälöstä.

 

Oppilas piirtää ensimmäisen asteen funktion kuvaajan koordinaatistoon. 

Oppilas sijoittaa muuttujan paikalle lukuarvoja ja saatuja pisteitä koordinaatistoon.

 

Oppilas piirtää ensimmäisen asteen funktion kuvaajan ja ratkaisee ohjattuna yhtälöparin graafisesti tai algebrallisesti.

Oppilas ymmärtää muuttujan ja funktion käsitteet sekä osaa piirtää funktion kuvaajia.

 

Oppilas ratkaisee annetun yhtälöparin graafisesti ja algebrallisesti.

Oppilas käyttää yhtälöparia ongelmanratkaisussa ja ymmärtää yhtälönratkaisun geometrisen merkityksen.

 

Oppilas osaa tulkita kuvaajia monipuolisesti. 

Oppilas käyttää yhtälöparia luovasti ongelmanratkaisussa ja ymmärtää yhtälönratkaisun geometrisen merkityksen.

 

Oppilas osaa tulkita kuvaajia monipuolisesti. 

T16 tukea oppilasta ymmärtämään geometrian käsitteitä ja niiden välisiä yhteyksiä

S5

Oppilas tuntee pisteen, suoran, kulman, janan ja puolisuoran käsitteet ja niihin liittyviä ominaisuuksia. Hän nimeää monikulmioita, tietää niiden ominaisuuksia ja laskee niiden piirejä. Oppilas ymmärtää symmetriaan ja yhdenmuotoisuuteen liittyviä ominaisuuksia ja verrannollisuutta.

Geometrian käsitteiden ja niiden välisten yhteyksien hahmottaminen

Oppilas ei tunnista geometrisia käsitteitä.

Oppilas tunnistaa ja nimeää kulmia ja monikulmioita ja laskee ohjattuna niihin liittyviä laskuja.

 

Oppilas piirtää suoran suhteen symmetrisiä kuvioita. 

Oppilas tunnistaa ja nimeää kulmia ja monikulmioita ja laskee niihin liittyviä laskuja.

 

Oppilas piirtää suoran suhteen symmetrisiä kuvioita. 

Oppilas piirtää pisteen suhteen symmetrisiä kuvioita.

 

Oppilas löytää vastinosat yhdenmuotoisista kuvioista, käyttää verrantoa ja osaa määrittää mittakaavan. 

Oppilas hyödyntää perustellen geometrian peruskäsitteisiin ja yhdenmuotoisuuteen liittyviä ominaisuuksia.

 

Oppilas käyttää verrantoa ja ymmärtää mittakaavan käsitteen.

Oppilas käyttää yhdenmuotoisuutta ja verrantoa ongelmanratkaisussa. 

Oppilas käyttää yhdenmuotoisuutta ja verrantoa monipuolisesti ongelmanratkaisussa. 

T17 ohjata oppilasta ymmärtämään ja hyödyntämään suorakulmaiseen kolmioon ja ympyrään liittyviä ominaisuuksia

S5

Oppilas ymmärtää suorakulmaisen kolmion ominaisuuksia ja hyödyntää Pythagoraan lausetta ja trigonometrisia funktioita.

Oppilas tietää ympyrään liittyviä käsitteitä ja ominaisuuksia sekä osaa laskea ympyrän kehän pituuden.

Suorakulmaisen kolmion ja ympyrän ominaisuuksien hahmottaminen

Oppilas ei osaa laskea geometriaan liittyviä laskuja.

Oppilas laskee hypotenuusan pituuden käyttämällä Pythagoraan lausetta.

 

Oppilas osaa tutkia kolmion suorakulmaisuutta.

 

Oppilas tunnistaa ympyrään liittyviä käsitteitä ja laskee ohjattuna ympyrän kehän pituuden.

Oppilas laskee hypotenuusan pituuden käyttämällä Pythagoraan lausetta.

 

Oppilas osaa tutkia kolmion suorakulmaisuutta.

 

Oppilas tunnistaa ympyrään liittyviä käsitteitä ja laskee ympyrän kehän pituuden.

Oppilas ratkaisee suorakulmaisen kolmion sivun pituuden Pythagoraan lauseella ja löytää kulmalle viereisen ja vastaisen kateetin ja hypotenuusan sekä tietää, miten ne liittyvät trigonometrisiin funktioihin.

 

Oppilas laskee ympyrän kehän pituuden.

Oppilas ratkaisee annetusta suorakulmaisesta kolmiosta kulmien suuruudet ja sivujen pituudet.

 

Oppilas ymmärtää kehäkulman ja keskuskulman käsitteet sekä laskee keskuskulmaa vastaavan kaaren pituuden.

Oppilas käyttää Pythagoraan lausetta ja sen käänteislausetta sekä trigonometriaa ongelmanratkaisussa. 

Oppilas käyttää Pythagoraan lausetta ja sen käänteislausetta sekä trigonometriaa monipuolisesti ongelmanratkaisussa. 

T18 kannustaa oppilasta kehittämään taitoaan laskea pinta-aloja ja tilavuuksia

S5

Oppilas tietää avaruuskappaleisiin liittyviä nimityksiä ja ominaisuuksia. Hän osaa laskea tasokuvioiden pinta-aloja sekä kappaleiden tilavuuksia ja vaipan pinta-aloja. Hän soveltaa tietojaan käytännön tilanteisiin ja tekee pinta-alayksiköiden, tilavuusyksiköiden ja vetomittojen välillä muunnoksia.

Pinta-alojen ja tilavuuksien laskutaito

Oppilas ei ymmärrä yksiköitä, eikä osaa laskea pinta-aloja tai tilavuuksia.

Oppilas muuntaa yleisimmin käytettyjä pinta-alan ja tilavuuden yksiköitä.

 

Oppilas osaa laskea suorakulmion pinta-alan ja suorakulmaisen särmiön tilavuuden.

Oppilas muuntaa pinta-alan ja tilavuuden yksiköitä.

 

Oppilas osaa laskea suorakulmion pinta-alan ja suorakulmaisen särmiön tilavuuden.

Oppilas muuntaa pinta-alan ja tilavuuden yksiköitä.

 

Oppilas laskee yleisimpien tasokuvioiden pinta-alat ja kappaleiden tilavuudet. 

Oppilas käyttää pinta-ala- ja tilavuusyksiköiden muunnoksia.

 

Oppilas laskee yksittäisen tasokuvion pinta-alan ja kappaleen tilavuuden sekä vaipan pinta-alan.

 

Oppilas laskee keskuskulmaa vastaavan sektorin pinta-alan.

Oppilas laskee moniosaisen tasokuvion pinta-alan, kappaleen tilavuuden ja vaipan pinta-alan sekä hyödyntää osaamistaan ongelmanratkaisussa.

Oppilas laskee moniosaisen tasokuvion pinta-alan, kappaleen tilavuuden ja vaipan pinta-alan sekä hyödyntää osaamistaan monipuolisesti ongelmanratkaisussa.

T19 ohjata oppilasta määrittämään tilastollisia tunnuslukuja ja laskemaan todennäköisyyksiä

S6

Oppilas hallitsee aineistojen keräämisen, luokittelun, analysoinnin ja raportoinnin. Hän lukee ja tulkitsee diagrammeja sekä tekee ennusteita niihin perustuen. Oppilas laskee keskiarvon ja määrittää tyyppiarvon sekä mediaanin ja tekee niiden perusteella päätelmiä. Oppilas määrittää klassisen ja tilastollisen todennäköisyyden sekä ymmärtää niiden antamaa informaatiota.

Tilastolliset tunnusluvut ja todennäköisyyslaskenta

 

Oppilas lukee tiedon pylväs-, viiva- ja ympyrädiagrammista sekä taulukosta.

 

Oppilas laskee keskiarvon ja määrittää ohjattuna tyyppiarvon ja mediaanin.

 

Oppilas päättelee ohjattuna klassisia todennäköisyyksiä. 

Oppilas lukee tiedon pylväs-, viiva- ja ympyrädiagrammista sekä taulukosta.

Oppilas laskee tavallisimpia keskilukuja, määrittää vaihteluvälin ja osaa ohjattuna kertoa tutkimustuloksista ja johtopäätöksistä.

Oppilas osaa esittää tiedon sopivalla diagrammilla tai taulukolla.

 

Oppilas laskee tavallisimpia keskilukuja, määrittää vaihteluvälin ja osaa ohjattuna kertoa tutkimustuloksista ja johtopäätöksistä.

 

Oppilas laskee klassisia todennäköisyyksiä.

Oppilas hallitsee keskeiset tilastolliset tunnusluvut.

 

Oppilas osaa toteuttaa pienen tutkimuksen, jossa hyödyntää tilastolaskentaa.

 

Oppilas määrittää klassisia ja tilastollisia todennäköisyyksiä.

Oppilas havainnoi ja vertailee tutkimuksia tilastollisia tunnuslukuja hyödyntäen.

 

Oppilas käyttää todennäköisyyslaskentaa ongelmanratkaisussa.

Oppilas havainnoi ja vertailee tutkimuksia tilastollisia tunnuslukuja monipuolisesti hyödyntäen.

 

Oppilas käyttää todennäköisyyslaskentaa ongelmanratkaisussa

T20 ohjata oppilasta kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitojaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen

S1

Oppilas ymmärtää algoritmisen ajattelun periaatteita. Hän osaa lukea, kommentoida, tulkita, testata, suunnitella ja ohjelmoida pieniä ohjelmia, joilla ratkaistaan matemaattisia ongelmia.

Algoritminen ajattelu ja ohjelmointitaidot

Oppilas ei tunnista algoritmia.

Oppilas tunnistaa yksinkertaisen algoritmin askeleet ja testaa ohjattuna valmiita ohjelmia.

Oppilas käyttää ehto- ja toistorakennetta ohjelmoinnissa sekä testaa ja tulkitsee ohjelmia ohjatusti.

Oppilas käyttää ehto- ja toistorakennetta ohjelmoinnissa sekä testaa ja tulkitsee ohjelmia.

Oppilas soveltaa algoritmisen ajattelun periaatteita ja ohjelmoi pieniä ohjelmia.

Oppilas hyödyntää ohjelmointia ongelmien ratkaisussa.

 

Oppilas muokkaa ja kehittää ohjelmaa.

Oppilas hyödyntää ohjelmointia luovasti ongelmien ratkaisussa.

Oppilas muokkaa ja kehittää ohjelmaa.

Biologia

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

Biologinen tieto ja ymmärrys

 

 

 

T1 ohjata oppilasta ymmärtämään ekosysteemin perusrakennetta ja toimintaa, vertailemaan erilaisia ekosysteemejä ja tunnistamaan lajeja

S1–S4, S6

 

Oppilas syventää tietojaan ekosysteemin perusrakenteesta ja toiminnasta. Hän oppii vertailemaan erilaisia ekosysteemejä. Oppilas oppii tunnistamaan lajeja.

 

Ekosysteemin rakenteen ja toiminnan tuntemus

Oppilas ei osaa eikä ymmärrä ekosysteemin toimintaa

 

Oppilas ei ymmärrä ravintoketjua



Oppilas ei tunnista lajeja

 

Oppilas osaa luokitella metsäekosys-teemin osia elollisiin ja elottomiin.

 

Oppilas rakentaa yksinkertaisen ravintoketjun esimerkkilajeista.

 

Oppilas tunnistaa ja nimeää joitakin lajeja.

Oppilas osaa luokitella ja nimetä metsäekosys-teemin osia osittain.



Oppilas tunnistaa ja nimeää joitakin ekosysteemejä.

 

Oppilas tunnistaa useita lajeja

 

Oppilas osaa luokitella ja nimetä metsäekosys-teemin osia ja kertoa niiden toiminnasta.

 

Oppilas tunnistaa ja nimeää erilaisia ekosysteemejä.

 

Oppilas tunnistaa ja nimeää lajeja. 

 

Oppilas osaa kuvailla ja kertoa metsäekosys-teemin perusrakenteen ja toiminnan.

 

Oppilas tunnistaa, nimeää ja vertailee erilaisia ekosysteemejä.

 

Oppilas tunnistaa ja nimeää lajeja eri ekosysteemeistä.

Oppilas osaa selittää ja perustella metsäekosystee-min perusrakenteen ja toiminnan.

 

Oppilas vertailee eri ekosysteemejä ja selittää niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä.

 

Oppilas tunnistaa ja nimeää monipuolisesti lajeja eri ekosysteemeistä.

Oppilas ymmärtää ekosysteemin toiminnan ja rakenteen erinomaisesti

 

Oppilas osaa käsitellä ja luoda yleispätevyyksiä ekosysteemien välillä.

 

Oppilas tunnistaa lajeja erinomaisesti

T2 auttaa oppilasta kuvailemaan eliöiden rakenteita ja elintoimintoja sekä ymmärtämään eliökunnan rakennetta

S1–S5

Oppilas oppii kuvailemaan eliöiden rakenteita ja elintoimintoja.  Hän oppii luokittelemaan eliöitä eri eliökuntiin ja antamaan esimerkkejä kullekin kunnalle tyypillisistä piirteistä.

 

Eliökunnan ja eliöiden rakenteiden ja elintoimintojen tuntemus

 

Oppilas ei osaa nimetä eliökunnan rakenteita eikä toimintoja

Oppilas osaa nimetä eliökunnat sekä eri eliöryhmille yhteisiä perusrakenteita ja toimintoja.

 

 

Oppilas osaa nimetä eliökunnat ja osaa vertailla ja kuvailla perusrakenteita ja elintoimintoja kohtuullisesti.

Oppilas osaa nimetä eliökunnat.

 

Oppilas nimeää ja vertailee eliöiden perusrakenteita ja kuvailee elintoimintoja.

 

Oppilas osaa nimetä eliökunnat ja kuvailla eliökunnan luokittelun periaatteita esimerkkilajien avulla.

 

Oppilas nimeää ja vertailee eliöiden perusrakenteita sekä kertoo eliöiden elintoiminnoista ja niiden tehtävistä.

 

 

 

Oppilas osaa nimetä eliökunnat ja perustella eliökunnan luokittelun periaatteita.

 

Oppilas tunnistaa, luokittelee ja vertailee keskeisimpiä eliöryhmiä.

 

Oppilas nimeää ja vertailee eliöiden rakenteita sekä selittää eliöiden elintoimintoja ja niiden tehtäviä.

Oppilas osaa nimetä eliökunnat ja perustella eliökunnan periaatteita erinomaisesti.

Oppilas tunnistaa ja luokittelee useimmat eliöryhmät.

 

Oppilas osaa käsitellä eliöiden rakenteita ja elintoimintojen yhteneväisyyksiä sekä eroavaisuuksia erinomaisesti 

T3 ohjata oppilasta tutkimaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja ymmärtämään erilaisten elinympäristöjen merkitys luonnon monimuotoisuudelle

S1–S4, S6

Oppilas oppii tarkastelemaan eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja ymmärtämään, miten se näkyy esimerkiksi erilaisina rakenteina.

 

Oppilas oppii, että erilaiset elinympäristöt lisäävät luonnon monimuotoisuutta.

Eliöiden sopeutumisen ja elinympäristöjen monimuotoisuuden hahmottaminen

 

Oppilas ei tunnista erilaisissa elinympäristössä elävien eliöiden eroja

Oppilas osaa tunnistaa erilaisissa elinympäristöissä elävien eliöiden ominaisuuksia.

 

Oppilas antaa joitakin esimerkkejä erilaisissa elinympäristöissä elävistä eliöistä.

 

 

Oppilas osaa kuvata miten jotkut lajit sopeutuvat elinympäristöihinsä

 

Oppilas osaa kuvata useita erilaisia elinympäristöjä

 

Oppilas ymmärtää luonnon monimuotoisuudesta ainakin yhden tson

Oppilas osaa kuvailla, miten lajit sopeutuvat eri elinympäristöihin.

 

Oppilas kertoo, mitä monimuotoisuus tarkoittaa.

 

Oppilas osaa kertoa ja antaa esimerkkejä lajien esiintymisestä ja lajien sopeutumisesta eri elinympäristöihin.

 

Oppilas kertoo esimerkkejä elinympäristöjen merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle.

 

Oppilas kertoo, miksi monimuotoisuus on tärkeää.

Oppilas osaa selittää eliöiden sopeutumista eri elinympäristöihin ja kertoo sopeutumiseen liittyviä syy-seuraussuhteita.

 

Oppilas perustelee elinympäristöjen merkityksen luonnon monimuotoisuudelle.

 

Oppilas perustelee, miksi monimuotoisuus on tärkeää.

Oppilas osaa sopeutumisen ja syy-seuraussuhteet erinomaisesti



Oppilas perustelee arvosanassa 9 mainitut asiat erinomaisesti.

 

Oppilas ymmärtää monimuotoisuuden merkityksen laajemmin ja koko ihmiskunnan kannalta.

T4 ohjata oppilasta ymmärtämään perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteita

S1, S4, S5

Oppilas oppii perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteet.

Perinnöllisyyden ja evoluution perusperiaatteiden hahmottaminen

Oppilas ei ymmärrä perinnöllisyyden eikä ympäristön vaikutusta.



Oppilas ei ymmärrä evoluutiota

Oppilas osaa kertoa, että yksilön ominaisuuksiin vaikuttavat sekä perimä että ympäristö. 

 

Oppilas kertoo, että eliöt ovat kehittyneet evoluution tuloksena.

Oppilas osaa antaa muutaman esimerkin ympäristön ja perimän vaikutuksista yksilöön.

 

Oppilas ymmärtää hieman evoluution toimintaperiaatteesta

Oppilas osaa antaa esimerkkejä perimän ja ympäristön vaikutuksista yksilön ominaisuuksiin.

 

Oppilas tietää, mitä bioteknologia tarkoittaa.

 

Oppilas kuvailee, miten elämä ja monimuotoisuus ovat kehittyneet evoluution kautta.

Oppilas osaa antaa esimerkkejä perimän ja ympäristön vaikutuksista yksilön ominaisuuksiin.

 

Oppilas antaa käytännön esimerkkejä, mihin bioteknologiaa hyödynnetään.

 

Oppilas kuvailee, miten elämä ja monimuotoisuus ovat kehittyneet evoluution kautta.

 

Oppilas selittää perinnöllisyyden ja evoluution yhteyden.

Oppilas osaa selittää perimän ja ympäristön yhteisvaikutuksen yksilön ominaisuuksien muodostumisessa ja soveltaa osaamistaan käytännön esimerkkeihin.

 

Oppilas kertoo esimerkkejä siitä, mihin bioteknologiaa hyödynnetään, sekä bioteknologian mahdollisuuksista ja haasteista.

 

Oppilas kuvailee, miten elämä ja monimuotoisuus ovat kehittyneet evoluution kautta, ja antaa esimerkkejä evoluutiosta jatkuvana prosessina.

 

Oppilas selittää perinnöllisyyden ja evoluution yhteyden esimerkkien avulla.

Oppilas osaa selittää, kuvailla ja soveltaa perimän ja ympäristön vaikutusta yksilöön erinomaisesti.




Oppilas kertoo useita esimerkkejä siitä, mihin bioteknologiaa hyödynnetään, sekä bioteknologian mahdollisuuksista ja haasteista

 

Oppilas kuvailee erinomaisesti, miten elämä ja monimuotoisuus ovat kehittyneet evoluution kautta, ja antaa esimerkkejä evoluutiosta jatkuvana prosessina.

Oppilas selittää perinnöllisyyden ja evoluution yhteyden esimerkkien avulla erinomaisesti.

 

 







T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen kehitystä ja elimistön perustoimintoja

S5

Oppilas oppii ihmisen yksilönkehityksen ja kasvun vaiheet.

 

Oppilas oppii elimistön perustoiminnot.

Ihmiselimistön rakenteen ja toiminnan hahmottaminen

 

Oppilas ei osaa nimetä ihmisen keskeisimpiä elimiä ja elimistöjä.

 

Oppilas osaa nimetä ihmisen keskeisimpiä elimiä ja elimistöjä.

 

Oppilas kuvailee keskeisimpien elimistöjen tehtäviä.

 

 

Oppilas osaa nimetä ihmisen keskeisimpiä elimiä ja elimistöjä.

 

Oppilas kuvailee keskeisiä elintoimintoja

 

Oppilas kuvailee joitakin ihmisen kasvun ja kehittymisen keskeisiä vaiheita.

.

 

Oppilas osaa nimetä ihmisen keskeisimpiä elimiä ja elimistöjä.

 

Oppilas kuvailee keskeisiä elintoimintoja.

 

Oppilas kuvailee ihmisen kasvun ja kehittymisen keskeisiä vaiheita.

Oppilas osaa nimetä ihmisen elimiä ja elimistöjä.

 

Oppilas kuvailee keskeisiä elintoimintoja ja säätelyjärjestelmiä.

 

Oppilas kertoo ihmisen kasvun ja kehittymisen keskeisiä vaiheita.

Oppilas osaa nimetä ja kuvailla ihmisen elimiä ja elimistöjä.

 

Oppilas kuvailee keskeisiä elintoimintoja ja säätelyjärjestelmiä ja selittää, kuinka ne muodostavat toiminnallisia kokonaisuuksia.

 

Oppilas selittää perustellen ihmisen kasvun ja kehittymisen keskeisiä vaiheita.

Oppilas osaa nimetä ja kuvailla ihmisen elimiä ja elimistöjä erinomaisesti.

Oppilas kuvailee keskeisiä elintoimintoja ja säätelyjärjestelmiä ja selittää, kuinka ne muodostavat toiminnallisia kokonaisuuksia erinomaisesti.

Oppilas selittää perustellen ihmisen kasvun ja kehittymisen keskeisiä vaiheita erinomaisesti.

 

T6 ohjata oppilasta arvioimaan luonnonympäristössä tapahtuvia muutoksia ja ihmisen vaikutusta ympäristöön sekä ymmärtämään ekosysteemipalveluiden merkitys

S6

Oppilas oppii ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristössä tapahtuviin muutoksiin.

 

Oppilas ymmärtää biologian merkityksen kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

 

Oppilas ymmärtää biotalouden ja ekosysteemipalveluiden merkityksen.

 

Ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksen hahmottaminen sekä kestävän tulevaisuuden ymmärrys

Oppilas ei osaa antaa esimerkkejä ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön.

 

Oppilas osaa antaa esimerkkejä ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön.

 

Oppilas luettelee kestävän kehityksen osa-alueet.

Oppilas osaa kuvailla ja antaa esimerkkejä ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön.

 

Oppilas kuvailee kestävän kehityksen osa-alueet ja antaa joitakin esimerkkejä kestävän kehityksen tukemiseksi.

 

Oppilas antaa joitakin esimerkkejä biotaloudesta.

 

Oppilas osaa kuvailla ja antaa esimerkkejä ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön.

 

Oppilas kuvailee kestävän kehityksen osa-alueet ja antaa joitakin esimerkkejä kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi biologian näkökulmasta.

 

Oppilas antaa esimerkkejä biotaloudesta ja ekosysteemipalveluista.

 

 

Oppilas osaa kertoa ja antaa esimerkkejä ihmisen toiminnan vaikutuksista ympäristöön.

 

Oppilas kuvailee kestävän kehityksen osa-alueet ja antaa esimerkkejä kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi biologian näkökulmasta.

 

Oppilas kertoo biotaloudesta ja ekosysteemipalveluista.

 

Oppilas osaa perustella, miten ihmisen toiminta vaikuttaa ympäristöön ja tarkastelee muutosten seurauksia.

 

Oppilas selittää syy-seuraussuhteita kestävän tulevaisuuden rakentamisessa ja perustelee näkemyksensä biologisen tiedon pohjalta.

 

Oppilas arvioi biotalouden ja ekosysteemipalveluiden merkitystä kestävän tulevaisuuden näkökulmasta.

Oppilas osaa perustella, miten ihmisen toiminta vaikuttaa ympäristöön ja tarkastelee muutosten seurauksia erinomaisesti.

Oppilas selittää syy-seuraussuhteita kestävän tulevaisuuden rakentamisessa ja perustelee näkemyksensä biologisen tiedon pohjalta erinomaisesti.

Oppilas arvioi biotalouden ja ekosysteemipalveluiden merkitystä kestävän tulevaisuuden näkökulmasta erinomaisesti.

 

Biologiset taidot

 

T7 ohjata oppilasta kehittämään luonnontieteellistä ajattelutaitoa sekä syy- ja seuraussuhteiden ymmärtämistä

S1–S6

Oppilas oppii biologiaan liittyviä syy- ja seuraussuhteita.

Luonnontieteellinen ajattelutaito

Oppilas ei osaa käyttää biologian peruskäsitteitä

Oppilas osaa käyttää joitakin biologian peruskäsitteitä ja liittää niitä annettuihin biologian ilmiöihin.

 

Oppilas kertoo oppimastaan biologisesta ilmiöstä yksinkertaisesti omin sanoin.

 

 

 

Oppilas osaa käyttää biologisia peruskäsitteitä.

 

Oppilas esittää oppimansa biologisen ilmiön osittain ja valitsee sopivan tavan tiedon esittämiseen

Oppilas osaa käyttää biologisia peruskäsitteitä.

 

Oppilas esittää oppimansa biologisen ilmiön omin sanoin ja valitsee sopivan tavan tiedon esittämiseen.

 

Oppilas asettaa yksinkertaisia kysymyksiä luonnosta ja luonnonilmiöistä.

 

 

 

 

 

 

 

 

Oppilas osaa käyttää biologisia käsitteitä tarkoituksenmukaisesti.

 

Oppilas esittää oppimansa asian omin sanoin biologialle ominaisella tavalla sekä valitsee sopivan tavan tiedon esittämiseen.

 

Oppilas esittää joitakin mielekkäitä kysymyksiä luonnosta ja luonnonilmiöistä sekä kertoo luonnontieteellisiä syy-seuraussuhteita.

Oppilas osaa käyttää biologisia käsitteitä tarkoituksenmukaisesti.

 

Oppilas esittää oppimansa asian omin sanoin jäsennellysti biologialle ominaisella tavalla sekä valitsee sopivan tavan tiedon esittämiseen.

 

Oppilas esittää mielekkäitä kysymyksiä luonnosta ja luonnonilmiöistä sekä selittää ja perustelee luonnontieteellisiä syy-seuraussuhteita.

Oppilas osaa käyttää biologisia käsitteitä einomaisesti.

 

Oppilas esittää oppimansa asian omin sanoin jäsennellysti biologialle ominaisella tavalla sekä valitsee sopivan tavan tiedon esittämiseen.

 

Oppilas esittää mielekkäitä kysymyksiä luonnosta ja luonnonilmiöistä sekä selittää ja perustelee luonnontieteellisiä syy-seuraussuhteita.

 

T8 opastaa oppilasta käyttämään biologian tutkimusvälineistöä sekä tieto- ja viestintäteknologiaa

S1–S5

Oppilas oppii käyttämään biologista tutkimusvälineistöä.

 

Oppilas oppii hyödyntämään tieto- ja viestintäteknologiaa ja erilaisia tietolähteitä biologian opiskelussa.

Biologisen tutkimusvälineistön, teknologian ja tiedon käyttö

 

 

 

 

 

Oppilas osallistuu opetukseen laboratoriossa ja maastossa.

 

Oppilas ei osaa käyttää biologian tutkimusvälineitä ohjattuna.

Oppilas osallistuu opetukseen laboratoriossa ja maastossa.

 

Oppilas käyttää joitakin biologian tutkimusvälineitä ohjattuna.

 

Oppilas hakee biologista tietoa erilaisista tietolähteistä ohjatusti.

 

 

Oppilas osallistuu opetukseen laboratoriossa ja maastossa.

 

Oppilas käyttää biologian tutkimusvälineistöä osittain ohjeen mukaan.

Oppilas hakee biologista tietoa erilaisista tietolähteistä ohjatusti ja hieman itsenäisesti.





Oppilas osaa työskennellä turvallisesti laboratoriossa ja maastossa ohjatusti.

 

Oppilas käyttää biologian tutkimusvälineistöä ohjeen mukaan.

 

Oppilas hakee biologista tietoa muutamasta erilaisesta tietolähteestä.

 

 

 

 

Oppilas osaa työskennellä turvallisesti laboratoriossa ja maastossa.

 

Oppilas käyttää tarkoituksenmukaisesti biologian tutkimusvälineistöä.

 

Oppilas hakee biologista tietoa erilaisista tietolähteistä sekä valitsee joitakin luotettavia tietolähteitä. 

 

 

 

 

Oppilas osaa työskennellä itsenäisesti ja tavoitteellisesti laboratoriossa ja maastossa.

 

Oppilas käyttää biologian tutkimusvälineistöä ja arvioi eri biologian tutkimusvälineistön soveltuvuutta työskentelyyn.

 

Oppilas hakee biologista tietoa erilaisista tietolähteistä sekä arvioi tietolähteiden luotettavuutta ja soveltuvuutta.

Oppilas osaa työskennellä itsenäisesti ja tavoitteellisesti laboratoriossa ja maastossa.

 

Oppilas käyttää biologian tutkimusvälineistöä ja arvioi eri biologian tutkimusvälineistön soveltuvuutta työskentelyyn erinomaisesti.

Oppilas hakee biologista tietoa erilaisista tietolähteistä sekä arvioi tietolähteiden luotettavuutta ja soveltuvuutta erinomaisesti.



 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

T9 ohjata oppilasta koostamaan eliökokoelma ja kasvattamaan kasveja biologisten ilmiöiden ymmärtämiseksi

S1–S4, S6

Oppilas oppii kokoamaan eliökokoelman.

 

Oppilas oppii kasvattamaan kasveja biologisten ilmiöiden ymmärtämiseksi.

Eliökokoelman laatiminen ja kasvien kokeellinen kasvattaminen

Oppilas ei osaa koostaa ohjatusti pientä eliökokoelmaa..

 

Oppilas osaa koostaa ohjatusti pienen eliökokoelman.

 

Oppilas osallistuu kasvien kasvatukseen.

Oppilas osaa koostaa ohjatusti pienen eliökokoelman ja onnistuu siinä kohtalaisesti..

 

Oppilas osallistuu kasvien kasvatukseen ja osaa työstää sitä ohjeen mukaan..

 

Oppilas osaa koostaa ohjeiden mukaisesti pienimuotoisen perinteisen tai digitaalisen kasvikokoelman tai muun digitaalisen eliökokoelman.

 

Oppilas toteuttaa ohjatusti kasvatuskokeen ja kertoo kasvatuskokeen tulokset.

 

 

Oppilas osaa koostaa ohjeiden mukaisesti perinteisen tai digitaalisen kasvikokoelman tai muun digitaalisen eliökokoelman.

 

Oppilas toteuttaa kasvatuskokeen ja tekee siitä päätelmiä tarkasteltavaan biologiseen ilmiöön liittyen.

 

 

Oppilas osaa koostaa ohjeiden mukaisesti laajahkon ja huolellisesti toteutetun perinteisen tai digitaalisen kasvikokoelman tai muun digitaalisen eliökokoelman.

 

Oppilas suunnittelee ja toteuttaa kasvatuskokeen, arvioi kokeen tulosten luotettavuutta sekä selittää, miten kasvatuskoe liittyy tarkasteltavaan biologiseen ilmiöön.

Oppilas osaa koostaa ohjeiden mukaisesti laajan ja huolellisesti toteutetun perinteisen tai digitaalisen kasvikokoelman tai muun digitaalisen eliökokoelman.

 

Oppilas suunnittelee ja toteuttaa kasvatuskokeen, arvioi kokeen tulosten luotettavuutta sekä selittää, miten kasvatuskoe liittyy tarkasteltavaan biologiseen ilmiöön erinomaisesti..

 

T10 ohjata oppilasta tekemään tutkimuksia sekä koulussa että koulun ulkopuolella

S1–S6

 

Oppilas oppii tekemään biologisia tutkimuksia.

Biologisen tutkimuksen tekeminen

 

Oppilas osallistuu biologisen tutkimuksen tekoon ja kertoo, mitä tutkimuksessa on tehty.

 

Oppilas osaa havainnoida laboratoriossa ja maastossa.

 

Oppilas tekee pienimuotoisen biologisen tutkimuksen.

Oppilas osaa havainnoida ja tallentaa keräämiään tietoja laboratoriossa ja maastossa.

 

Oppilas suunnittelee ja tekee pienimuotoisen biologisen tutkimuksen ja raportoi sen tuloksia.

Oppilas osaa havainnoida ja tallentaa keräämiään tietoja laboratoriossa ja maastossa.

 

Oppilas suunnittelee ja toteuttaa oman tutkimuksen itsenäisesti ja raportoi sen tulokset selkeästi.

Oppilas osaa havainnoida ja tallentaa keräämiään tietoja laboratoriossa ja maastossa.

Oppilas suunnittelee ja toteuttaa oman tutkimuksen itsenäisesti ja raportoi sen tulokset selkeästi.

T11 kannustaa oppilasta soveltamaan biologian tietoja ja taitoja omassa elämässä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa

S6

Oppilas oppii antamaan esimerkkejä siitä, kuinka biologisia tietoja ja taitoja voidaan hyödyntää omassa elämässä sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa.

Biologisten tietojen ja taitojen soveltaminen arjessa

Oppilas ei osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten omat valinnat vaikuttavat terveyteen ja ympäristöön.

 

Oppilas osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten omat valinnat vaikuttavat terveyteen ja ympäristöön.

 

 

Oppilas osaa kertoa useita esimerkkejä siitä, miten omat valinnat vaikuttavat terveyteen ja ympäristöön.

 

Oppilas osaa kertoa biologisen tiedon pohjalta esimerkkejä siitä, miten omat valinnat vaikuttavat terveyteen ja ympäristöön.

 

 

Oppilas osaa kertoa ja antaa esimerkkejä, miten biologisia tietoja ja taitoja voi soveltaa omassa elämässä ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Oppilas osaa pohtia ja perustella, miten biologisia tietoja voi soveltaa omassa elämässään sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa.

Oppilas osaa pohtia ja perustella hyvin, miten biologisia tietoja voi soveltaa omassa elämässään sekä yhteiskunnallisessa keskustelussa ja päätöksenteossa.

Biologian asenne- ja arvotavoitteet

 

 

 

T12 innostaa oppilasta syventämään kiinnostusta luontoa ja sen ilmiöitä kohtaan sekä vahvistamaan luontosuhdetta ja ympäristö-tietoisuutta

S1–S6

 

Oppilas oppii kiinnostumaan luonnosta ja sen ilmiöistä. Oppilaan luontosuhde vahvistuu.

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostumisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

 

 

 

 

 

 

T13 ohjata oppilasta tekemään eettisesti perusteltuja valintoja

S6

Oppilas oppii tekemään eettisesti perusteltuja valintoja.

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostumisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

 

 

 

 

 

T14 innostaa oppilasta vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi

S6

Oppilas innostuu vaikuttamaan ja toimimaan kestävän tulevaisuuden rakentamiseksi.

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostumisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

 

 

 

 

 

 

Maantieto

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

Maantieteellinen tieto ja ymmärrys

 

T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta

S1–S6

 

Oppilas oppii hahmottamaan maapallon karttakuvan ja sen peruspiirteet.  Hän oppii keskeisten kohteiden sijainnin ja nimistön.

 

Maapallon karttakuvan hahmottaminen ja keskeisen paikannimistön tunteminen

Oppilas osaa kertoa maanosan ja valtion eron.

 

Oppilas ei osaa nimetä kartalta valtameriä eikä maanosia.

Oppilas osaa kertoa maanosan ja valtion eron.

 

Oppilas nimeää kartalta valtameret ja maanosat.

Oppilas osaa nimetä muutaman kaupungin Suomesta sekä useita valtioita Euroopasta.

Oppilas osaa nimetä joitakin kaupunkeja ja keskeisimpiä kohteita Suomesta sekä valtioita Euroopasta ja muualta maailmasta sekä tietää nimeämiensä kohteiden ja valtioiden sijainnin.

Oppilas osaa maapallon karttakuvan peruspiirteet, kuten vuoristoja, niemimaita, salmia ja merialueita, sekä tietää keskeisten kohteiden sijainnin ja nimistön.

 

Oppilas osaa käyttää karttakuvan peruspiirteitä tarkoituksenmukaisesti, kuten soveltaa kohteiden sijaintia ja nimistöä maantieteellisten ilmiöiden kuvailussa ja selittämisessä.

 

Oppilas osaa käyttää karttakuvan peruspiirteitä tarkoituksenmukaisesti ja erinomaisesti, ja soveltaa myös kohteiden sijaintia ja nimistöä

T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä ilmiöitä ja vertailemaan luonnonmaisemia Suomessa ja muualla maapallolla

S1–S4, S6

Oppilas oppii luonnonmaantieteellisten ilmiöiden vaikutuksia.  Hän oppii tunnistamaan ja kuvailemaan luonnonmaisemia Suomessa ja muualla maapallolla.

Luonnonmaantieteellisten ilmiöiden tuntemus

Oppilas ei osaa antaa esimerkkejä maapallon muodon ja liikkeiden aiheuttamista ilmiöistä

Oppilas osaa antaa esimerkkejä maapallon muodon ja liikkeiden aiheuttamista ilmiöistä.

 

Oppilas nimeää erilaisia luonnonmaisemia.

Oppilas osaa kertoa jonkin maapallon muodon ja liikkeiden aiheuttamista ilmiöistä esimerkin avulla.

 

Oppilas nimeää lämpövyöhyk-keet.

 

Oppilas osaa nimetä ja antaa esimerkin ainakin yhdestä ilmasto- ja kasvillisuusalueesta.

Oppilas osaa kertoa maapallon muodon ja liikkeiden aiheuttamista ilmiöistä esimerkkien avulla.

 

Oppilas nimeää lämpövyöhyk-keet.

 

Oppilas nimeää ja antaa esimerkkejä joistakin ilmasto- ja kasvillisuusalueista.

 

Oppilas tunnistaa ja kuvailee luonnonmaisemia Suomessa ja maapallolla.

 

Oppilas osaa selittää maapallon muodon ja liikkeiden aiheuttamia ilmiöitä esimerkkien avulla.

 

Oppilas nimeää ja sijoittaa kartalle keskeisimmät maapallon ilmasto- ja kasvillisuusalueet

ja kertoo joitakin niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä.

 

Oppilas antaa esimerkkejä luonnonmaisemien syntyyn vaikuttaneista tekijöistä Suomessa ja maapallolla.

Oppilas ymmärtää Maan planetaarisuuden sekä osaa selittää maapallon muodon ja liikkeiden aiheuttamia ilmiöitä ja kertoa miten ne vaikuttavat ihmisen toimintaan.

 

Oppilas osaa vertailla maapallon keskeisimpiä ilmasto- ja kasvillisuusalueita ja selittää niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä.

 

Oppilas selittää luonnonmaisemien syntyyn vaikuttaneita tekijöitä Suomessa ja maapallolla.

Oppilas ymmärtää Maan planetaarisuuden sekä osaa selittää maapallon muodon ja liikkeiden aiheuttamia ilmiöitä erinomaisesti sekä kertoa miten ne vaikuttavat ihmisen toimintaan.

Oppilas osaa vertailla maapallon keskeisimpiä ilmasto- ja kasvillisuusalueita ja selittää niiden syntyyn vaikuttavia tekijöitä erinomaisesti.

Oppilas selittää useimmat luonnonmaisemien syntyyn vaikuttaneita tekijöitä Suomessa ja maapallolla

 

 

T3 ohjata oppilasta tutkimaan ihmismaantieteellisiä ilmiöitä ja kulttuurimaisemia sekä ymmärtämään erilaisia kulttuureja, elinkeinoja ja ihmisten elämää Suomessa ja maapallon eri alueilla

S1–S6

Oppilas oppii ihmismaantieteellisten ilmiöiden vaikutuksia. Hän oppii kulttuurien piirteiden ja kulttuurimaisemien vaihtelua Suomessa ja maapallon eri alueilla.

Ihmismaantieteellisten ilmiöiden tuntemus

Oppilas ei osaa nimetä joitakin ihmismaantieteellisiä ilmiöitä.

Oppilas osaa nimetä joitakin ihmismaantieteellisiä ilmiötä, kuten väestö, elinkeinot, liikennemuodot ja matkailu Suomessa ja muualla maailmassa.

 

 

Oppilas osaa nimetä useita ihmismaantieteellisiä ilmiötä, kuten väestö, elinkeinot, liikennemuodot ja matkailu Suomessa ja muualla maailmassa.

 

Oppilas osaa nimetä ja antaa esimerkkejä ihmismaantieteellisistä ilmiöistä Suomessa ja muualla maailmassa.

 

Oppilas nimeää joitakin tekijöitä, jotka vaikuttavat kulttuurien piirteisiin.

 

Oppilas kuvailee erilaisia kulttuurimaise-mia.

 

 

 

Oppilas osaa kertoa ihmismaantieteellisistä ilmiöistä Suomessa ja muualla maailmassa.

 

Oppilas kertoo, millaiset tekijät vaikuttavat kulttuurien piirteisiin eri alueilla.

 

Oppilas vertailee kulttuurimaisemia eri alueilla.

 

 

 

Oppilas osaa selittää erilaisista ihmismaantieteellisistä ilmiöistä Suomessa ja muualla maailmassa ja perustella syntyyn vaikuttaneita tekijöitä.

 

Oppilas kuvailee kulttuurien piirteiden vaihtelua Suomessa ja muualla maailmassa.

 

Oppilas selittää, mitkä tekijät vaikuttavat kulttuurimaise-mien syntyyn Suomessa ja muualla maailmassa.

Oppilas osaa selittää erinomaisesti erilaisia ihmismaantieteellisiä ilmiöitä Suomessa ja muualla maailmassa ja perustella niiden syntyyn vaikuttaneita tekijöitä.

Oppilas kuvailee kulttuurien piirteiden vaihtelua Suomessa ja muualla maailmassa.

 

Oppilas selittää erinomaisesti, mitkä tekijät vaikuttavat kulttuurimaisemien syntyyn Suomessa ja muualla maailmassa.

 

T4 kannustaa oppilasta pohtimaan ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta sekä ymmärtämään luonnonvarojen kestävän käytön merkitys

 

S1–S6

 

 

Oppilas oppii ihmisen toiminnan ja luonnonympäristön välistä vuorovaikutusta.

 

Oppilas ymmärtää luonnonvarojen kestävän käytön merkityksen.

Luonnon ja ihmisen toiminnan välisen vuorovaikutuksen ymmärtäminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö

Oppilas ei osaa tunnistaa, miten luonnonympäristö vaikuttaa ihmisen toimintaan, kuten elinkeinoihin

Oppilas osaa tunnistaa, miten luonnonympäristö vaikuttaa ihmisen toimintaan, kuten elinkeinoihin.

 

Oppilas nimeää erilaisia luonnonvaroja.

Oppilas osaa kuvailla jonkin verran, miten luonnonympäristö vaikuttaa ihmisen toimintaan.

 

Oppilas nimeää runsaasti erilaisia luonnonvaroja.

 

Oppilas osaa kuvailla, miten luonnonympäristö vaikuttaa ihmisen toimintaan.

 

Oppilas luokittelee luonnonvaroja niiden kestävyyden näkökulmasta.

Oppilas osaa kertoa, miten luonnonympäristö vaikuttaa ihmisen toimintaan Suomessa ja eri puolilla maapalloa.

 

Oppilas kertoo, miksi luonnonvarojen kestävä käyttö on tärkeää.

Oppilas osaa selittää, miten luonnonympäristö vaikuttaa ihmisen toimintaan ja nimeää alueellisia esimerkkejä niistä.

 

Oppilas perustelee, miten ihmisen toiminta aiheuttaa erilaisia ympäristöongelmia.

 

Oppilas osaa selittää luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristöongel-mien suhteita ja perustella luonnonvarjojen kestävän käytön merkityksen.

Oppilas osaa selittää, miten luonnonympäristö vaikuttaa ihmisen toimintaan ja nimeää runsaasti alueellisia esimerkkejä niistä.

Oppilas perustelee erinomaisesti, miten ihmisen toiminta aiheuttaa erilaisia ympäristöongelmia.

Oppilas osaa selittää luonnonvarojen kestävän käytön ja ympäristöongel-mien suhteita ja perustella luonnonvarjojen kestävän käytön merkityksen.

 

Maantieteelliset taidot

 

T5 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellistä ajattelutaitoa sekä kykyä esittää maantieteellisiä kysymyksiä

S1–S6

 

Oppilas oppii maantieteellisiä ajattelutaitoja.

 

Oppilas oppii esittämään maantieteellisiä kysymyksiä.

Maantieteellinen ajattelutaito

 

 

Oppilas ei osaa kertoa keskeisten maantieteen peruskäsitteiden merkityksen.

Oppilas osaa kertoa keskeisten maantieteen peruskäsitteiden merkityksen.

 

Oppilas kuvailee aluetta kartoista tai kuvista.

 

Oppilas osaa määritellä joitakin maantieteellisiä peruskäsitteitä.

Oppilas tunnistaa muutamia aluetasoja, kuten, Suomi, Eurooppa ja koko maailma

Oppilas osaa määritellä maantieteellisiä peruskäsitteitä.

Oppilas tunnistaa eri aluetasoja, kuten oma lähiympäristö, kunta, Suomi, Eurooppa ja koko maailma.

Oppilas kuvailee aluetta kartoista tai kuvista.

Oppilas muodostaa tarkasteltavaan aihepiiriin liittyviä yksinkertaisia maantieteellisiä kysymyksiä.

 

 

Oppilas osaa kuvailla ilmiöitä käyttäen maantieteen peruskäsitteitä.

 

Oppilas kuvailee alueiden välisiä eroja joillakin aluetasoilla.

 

Oppilas esittää maantieteellisiä kysymyksiä ja pohtii vastauksia niihin.

Oppilas osaa selittää ilmiöitä käyttämällä tarkoituksenmukaisesti maantieteellisiä käsitteitä.

 

Oppilas vertailee maantieteellisiä ilmiöitä eri aluetasoilla ja selittää syitä alueiden välisiin eroihin.

 

Oppilas esittää perusteltuja maantieteellisiä kysymyksiä ja vastauksia niihin.

 

 

Oppilas osaa selittää ilmiöitä käyttämällä tarkoituksenmukaisesti maantieteellisiä käsitteitä.

Oppilas vertailee maantieteellisiä ilmiöitä eri aluetasoilla ja selittää syitä alueiden välisiin eroihin erinomaisesti.

 

Oppilas esittää perusteltuja maantieteellisiä kysymyksiä ja erinomaisia vastauksia niihin.

 

T6 ohjata oppilasta kehittämään tilatajua sekä symboleiden, mittasuhteiden, suuntien ja etäisyyksien ymmärrystä

S1–S6

 

 

Oppilas oppii soveltamaan karttataitoja käytännössä.

 

Oppilas oppii käyttämään kartan symboleja ja mittasuhteita sekä ottamaan suuntia ja mittaamaan etäisyyksiä.

 

Tilatajun kehittyminen

Oppilas ei osaa ilmansuuntia.

 

Oppilas osaa ilmansuunnat.

 

Oppilas tunnistaa ja nimeää joitakin karttamerkkejä.

 

Oppilas osaa ilmaista kohteen sijainnin pääilmansuuntien avulla.

 

Oppilas tunnistaa ja nimeää useita karttamerkkejä.

 

Oppilas osaa ilmaista kohteen sijainnin ilmansuuntien avulla.

 

Oppilas tunnistaa ja nimeää karttamerkkejä.

 

Oppilas mittaa janamittakaavan avulla etäisyyksiä.

Oppilas osaa suunnata maastokartan todellisuuden mukaisesti ja liikkua maastossa kartan avulla.

 

Oppilas mittaa suhdelukumittakaavan avulla etäisyyksiä kartalla.

Oppilas osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti eri karttatyyppejä sekä ilma- ja satelliittikuvia.

Oppilas osaa käyttää tarkoituksenmukaisesti eri karttatyyppejä sekä ilma- ja satelliittikuvia erinomaisesti

T7 ohjata oppilasta harjaannuttamaan arkielämän geomediataitoja sekä lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä

S1–S6

 

Oppilas oppii geomediataitoja.

 

Oppilas oppii lukemaan, tulkitsemaan ja laatimaan karttoja ja muita malleja maantieteellisistä ilmiöistä

Geomediataidot

Oppilas ei osaa tunnistaa yksinkertaisia asioita kartoilta, diagrammeista ja kuvista

Oppilas osaa tunnistaa yksinkertaisia asioita kartoilta, diagrammeista ja kuvista.

Oppilas osaa tulkita jossain määrin kuvia, diagrammeja, karttoja sekä karttapalveluja maantieteellisistä ilmiöistä.

 

Oppilas tietää joitakin kartan tekemiseen vaadittavia taitoja.

Oppilas osaa tulkita kuvia, diagrammeja, karttoja sekä karttapalveluja maantieteellisistä ilmiöistä.

 

Oppilas laatii yksinkertaisia karttoja ja diagrammeja.

Oppilas osaa tulkita kuvia, diagrammeja, karttoja, karttapalveluja sekä muuta geomediaa maantieteellisistä ilmiöistä.

 

Oppilas laatii karttoja, diagrammeja sekä muita maantieteellisiä malleja.

Oppilas osaa tehdä johtopäätöksiä laatimistaan kartoista, diagrammeista, muusta geomedia-aineistosta sekä muista maantieteellisistä malleista.

Oppilas osaa tehdä johtopäätöksiä laatimistaan kartoista, diagrammeista, muusta geomedia-aineistosta sekä muista maantieteellisistä malleista erinomaisesti.

Oppilas osaa laatia karttoja, diagrammeja sekä muita maantieteellisiä malleja itsenäisesti.

T8 ohjata oppilasta kehittämään maantieteellisiä tutkimustaitoja

 

S1–S6

 

 

Oppilas oppii maantieteellisiä tutkimustaitoja.

Maantieteelliset tutkimustaidot

Oppilas ei osallistu pienimuotoisen tutkimuksen toteutukseen eikä osaa kertoa, mitä tutkimuksessa on tehty.

Oppilas osallistuu pienimuotoisen tutkimuksen toteutukseen ja osaa kertoa, mitä tutkimuksessa on tehty.

Oppilas osaa toteuttaa pienimuotoisen maantieteellisen tutkimuksen.

 

Oppilas osaa valita jonkin tavan tulosten esittämiseen.

 

Oppilas osaa toteuttaa pienimuotoisen maantieteellisen tutkimuksen.

 

Oppilas osaa valita sopivan tavan tutkimustulosten esittämiseen.

 

Oppilas osaa toteuttaa maantieteellisen tutkimuksen.

 

Oppilas havainnollistaa tutkimustuloksia geomedian avulla sekä esittää tutkimustuloksia maantieteelle ominaisella tavalla.

Oppilas osaa toteuttaa rakenteeltaan selkeän maantieteellisen tutkimuksen.

 

Oppilas havainnollistaa ja esittää tuloksiaan monipuolisesti geomedian avulla ja liittää tutkimustulokset osaksi maantieteellisiä ilmiöitä.

Oppilas osaa toteuttaa rakenteeltaan selkeän ja laajan maantieteellisen tutkimuksen.

Oppilas havainnollistaa ja esittää tuloksiaan monipuolisesti geomedian avulla ja liittää tutkimustulokset osaksi maantieteellisiä ilmiöitä.

 

T9 harjaannuttaa oppilasta havainnoimaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia sekä aktivoida oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä, Suomessa ja koko maailmassa

S1–S6

 

 

Oppilas oppii havainnoimaan ympäristöä ja siinä tapahtuvia muutoksia erityisesti ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä.

 

Oppilas oppii seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia omassa lähiympäristössä, Suomessa ja koko maailmassa.

Ympäristölukutaito ja ympäristön muutosten arvioiminen

Oppilas ei osallistu kenttätutkimuksiin.

Oppilas osallistuu kenttätutkimuksiin ohjatusti.

 

Oppilas osaa tunnistaa ympäristön muutoksia.

 

 

Oppilas osallistuu kenttätutkimuksiin itsenäisesti ohjeen mukaan.

Oppilas osaa tunnistaa ympäristön muutoksia.

Oppilas osallistuu kenttätutkimuk-siin itsenäisesti ohjeen mukaan.

 

Oppilas osaa havainnoida ympäristön muutoksia, kuten ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuu-den heikkenemistä Suomessa ja muualla maailmassa, ja antaa esimerkkejä näistä.

 

Oppilas seuraa maantieteellisiin ilmiöihin liittyviä ajankohtaisia tapahtumia

Oppilas osallistuu kenttätutkimuksiin ja kytkee havaintoja opettajan ohjaamana käsiteltävään ilmiöön.

 

Oppilas osaa kertoa ympäristön muutoksista ja nimeää syitä keskeisimpiin ympäristön muutoksiin.

 

Oppilas seuraa maantieteellisiin ilmiöihin liittyviä ajankohtaisia tapahtumia ja selittää joidenkin tapahtumien taustoja.

Oppilas osallistuu kenttätutkimuksiin ja kytkee havaintoja käsiteltävään ilmiöön.

 

Oppilas osaa selittää syitä ympäristön muutosten taustalla.

 

Oppilas arvioi kriittisesti seuraamiensa maantieteellisten tapahtumien vaikutuksia omassa lähiympäristössä, Suomessa tai koko maailmassa.

 

Oppilas osallistuu kenttätutkimuksiin ja kytkee havaintoja käsiteltävään ilmiöön.

 

Oppilas osaa selittää erinomaisesti syitä ympäristön muutosten taustalla.

 Oppilas arvioi kriittisesti seuraamiensa maantieteellisten tapahtumien vaikutuksia omassa lähiympäristössä, Suomessa tai koko maailmassa.

 

T10 tukea oppilasta kehittämään vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja sekä argumentoimaan ja esittämään selkeästi maantieteellistä tietoa

S1–S6

 

 

Oppilas oppii vuorovaikutus- ja ryhmätyötaitoja ja reflektoimaan omaa toimintaansa ryhmän jäsenenä. Hän oppii argumentoimaan ja esittämään maantieteellistä tietoa selkeästi.

Ryhmässä työskentelyn, maantieteellisen tiedon esittämisen ja argumentoinnin taidot

Oppilas ei osaa toimia ohjatusti osana ryhmää.

 

Oppilas osaa toimia ohjatusti osana ryhmää.

 

Oppilas erottaa toisistaan maantieteellisen tiedon ja mielipiteen.

Oppilas osaa toimia ryhmän jäsenenä.

Oppilas esittää maantieteellistä tietoa jonkin verran omin sanoin.

 

Oppilas osaa toimia ryhmän jäsenenä.

 

Oppilas esittää maantieteellistä tietoa omin sanoin.

 

Oppilas kuuntelee toisten näkemyksiä ja esittää omia näkemyksiään maantieteellisistä asioista.

Oppilas osaa toimia rakentavasti ryhmän jäsenenä.

 

Oppilas esittää maantieteellistä tietoa oppiaineelle ominaisella tavalla.

 

Oppilas esittää perusteluja omille näkemyksilleen maantieteellisistä asioista.

 

Oppilas osaa toimia kannustavana ryhmän jäsenenä.

 

Oppilas perustelee esittämäänsä maantieteellistä tietoa.

 

Oppilas perustelee maantieteellisen tiedon pohjalta johdonmukaisesti omia näkemyksiään maantieteellisistä asioista.

Oppilas osaa toimia kannustavana ryhmän jäsenenä ja toimii niin lähes aina.

Oppilas perustelee esittämäänsä maantieteellistä tietoa erinomaisesti.

Oppilas perustelee maantieteellisen tiedon pohjalta johdonmukaisesti omia näkemyksiään maantieteellisistä asioista.

 

 

T11 ohjata oppilasta vaalimaan luontoa, rakennettua ympäristöä ja niiden monimuotoisuutta sekä vahvistaa oppilaan osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja

S1–S6

 

Oppilas oppii osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja eri aluetasoilla.

Osallistumis- ja vaikuttamistaitojen soveltaminen eri aluetasoilla.

Oppilas ei osallistu  lähiympäristön vaalimiseen. 

Oppilas osallistuu ohjatusti lähiympäristön vaalimiseen, kuten viihtyisyyden tai turvallisuuden parantamiseen tai ympäristön monimuotoisuuden säilyttämiseen.

Oppilas osallistuu lähiympäristön vaalimiseen.

Oppilas antaa ainakin yhden tavan osallistua ja vaikuttaa lähiympäristöön, globaaleihin ilmiöihin ja alueellisiin kehityskysymyksiin.

 

 

Oppilas osallistuu lähiympäristön vaalimiseen.

 

Oppilas antaa esimerkkejä tavoista osallistua ja vaikuttaa lähiympäristöön, globaaleihin ilmiöihin ja alueellisiin kehityskysymyksiin.

 

 

Oppilas osaa ohjatusti suunnitella ja osallistuu lähiympäristön vaalimiseen.

 

Oppilas selittää, miten voi osallistua ja vaikuttaa lähiympäristöön, globaaleihin ilmiöihin ja alueellisiin kehityskysymyksiin.

 

Oppilas osaa suunnitella keinoja lähiympäristön vaalimiseen ja toteuttaa niistä jonkin.

Oppilas vertailee ja arvioi eri osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja lähiympäristöön, globaaleihin ilmiöihin ja alueellisiin kehityskysymyksiin.

Oppilas osaa suunnitella keinoja lähiympäristön vaalimiseen ja toteuttaa niistä useita.

 

Oppilas vertailee ja arvioi eri osallistumisen ja vaikuttamisen tapoja lähiympäristöön, globaaleihin ilmiöihin ja alueellisiin kehityskysymyksiin.

 .

Maantiedon asenne- ja arvotavoitteet

 

T12 tukea oppilasta kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi

S1–S6

 

Oppilas oppii kasvamaan aktiiviseksi, vastuullisesti toimivaksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi.

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostumisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

 

 

 

 

 

T13 ohjata oppilasta arvostamaan alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa

S1–S6

 

Oppilas oppii arvostamaan alueellista identiteettiään sekä luonnon, ihmistoiminnan ja kulttuurien moninaisuutta ja kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikkialla maailmassa.

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostumisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

 

 

 

 

 

Fysiikka

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

Merkitys, arvot ja asenteet

 

T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun

S1–S6

 

Oppilas kokee fysiikan opiskelun mielekkääksi.

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan fysiikan opiskelusta osana oman oppimisensa arviointia.

 

 

 

 

 

T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti

S1–S6

Oppilas arvioi omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen ja työskentelee pitkäjänteisesti.

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan fysiikan opiskelusta osana oman oppimisensa arviointia.

 

 

 

 

 

T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa

S1–S6

Oppilas ymmärtää fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässään, elinympäristössä ja yhteiskunnassa.

Fysiikan merkityksen ymmärtäminen

Oppilas ei ymmärrä fysiikan merkitystä.

Oppilas tunnistaa joidenkin ilmiöiden liittymisen fysiikkaan sekä fysiikan osaamisen merkityksen joissakin ammateissa.

Oppilas ymmärtää fysiikan merkityksen ja että joissain ammateissa tarvitaan fysiikan taitoja

 

Oppilas osaa antaa esimerkkejä arkisista tilanteista, joissa tarvitaan fysiikan tietoja ja taitoja.

 

Oppilas osaa nimetä ammatteja, joissa tarvitaan fysiikan osaamista.

Oppilas selittää esimerkkien avulla, millaisista fysiikan tiedoista ja taidoista on hyötyä omassa elinympäristössä.

 

Oppilas osaa antaa esimerkkejä fysiikan osaamisen merkityksestä eri ammateissa ja jatko-opinnoissa.

Oppilas selittää esimerkkien avulla, millaisista fysiikan tiedoista ja taidoista on hyötyä omassa elämässä ja yhteiskunnassa.

 

Oppilas osaa perustella fysiikan osaamisen merkitystä eri ammateissa sekä jatko-opinnoissa.

Oppilas selittää monipuolisesti esimerkkien avulla, millaisista fysiikan tiedoista ja taidoista on hyötyä omassa elämässä ja yhteiskunnassa.

T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta

S1–S6

Oppilas ymmärtää fysiikan merkityksen kestävän tulevaisuuden rakentamisessa ja arvioi omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta.

 

Kestävän kehityksen tiedot ja taidot fysiikan kannalta

Oppilas ei kykene arvioimaan valintojaan kestävän kehityksen kannalta.

Oppilas osaa antaa esimerkkejä omista valinnoistaan, joilla on merkitystä energiavarojen kestävän käytön kannalta.

Oppilas kykenee arvioimaan toimintaansa energiavarojen kestävän käytön kannalta.

 

Oppilas osaa antaa esimerkkejä tilanteista, joissa fysiikkaa tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

 

Oppilas osaa nimetä joitakin hyviä ratkaisuja energiavarojen kestävän käytön kannalta.

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, miten fysiikkaa käytetään kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

 

Oppilas osaa vertailla erilaisia ratkaisuja energiavarojen kestävän käytön kannalta.

Oppilas perustelee esimerkkien avulla, miten fysiikkaa käytetään kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

 

Oppilas osaa selittää kestävän tulevaisuuden rakentamiseen liittyviä syy-seuraussuhteita ja perustella erilaisia ratkaisuja energiavarojen kestävän käytön kannalta.

Oppilas perustelee monipuolisesti  esimerkkien avulla, miten fysiikkaa käytetään kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Oppilas osaa selittää kestävän tulevaisuuden rakentamiseen liittyviä syy-seuraussuhteita ja perustella erilaisia ratkaisuja energiavarojen kestävän käytön kannalta.

 

Tutkimisen taidot

 

T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi

S1–S6

Oppilas muodostaa tutkimuskysymyksiä tarkasteltavista ilmiöstä.

 

Kysymysten muodostaminen sekä tutkimusten ja muun toiminnan suunnittelu

Oppilas ei tunnista ilmiöitä, joihin liittyen voitaisiin kehittää tutkimuskysymyksiä.

Oppilas tunnistaa ilmiöitä, joihin liittyen voidaan kehittää tutkimuskysymyksiä.

Oppilas muodostaa ohjattuna tarkasteltavaan aihepiiriin liittyviä yksinkertaisia kysymyksiä, joita voidaan kehittää tutkimusten lähtökohdiksi.

Oppilas muodostaa tarkasteltavaan aihepiiriin liittyviä yksinkertaisia kysymyksiä, joita voidaan kehittää tutkimusten lähtökohdiksi.

 

Oppilas muodostaa täsmennettyjä kysymyksiä tarkasteltavien ilmiöiden tutkimiseksi esimerkiksi rajaamalla muuttujia.

Oppilas muodostaa perusteltuja kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä tukeutumalla aikaisempaan tietoon ilmiöstä.

Oppilas kehittää kysymyksiä tutkimusten tai muun toiminnan lähtökohdiksi.

Oppilas muodostaa monipuolisesti perusteltuja kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä tukeutumalla aikaisempaan tietoon ilmiöstä.

Oppilas kehittää kysymyksiä tutkimusten tai muun toiminnan lähtökohdiksi.

T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti

S1–S6

Oppilas toteuttaa kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa.

 

Oppilas työskentelee turvallisesti ja johdonmukaisesti.

Kokeellisen tutkimuksen toteuttaminen

Oppilas ei osallistu kokeelliseen työskentelyyn.

Oppilas osallistuu kokeelliseen työskentelyyn havainnoimalla tutkimusten toteuttamista työturvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen ja pystyy kertomaan havainnoistaan.

Oppilas oppilaan osallistuminen tuntityöskentelyyn  ja kokeelliseen työskentelyyn työturvallisuus huomioiden vaatii aikuisen ohjausta.

Oppilas osaa tehdä havaintoja ja mittauksia suunnitelmaa noudattaen, tarvittaessa ohjatusti.

Oppilas työskentelee turvallisesti muiden kanssa.

Oppilas työskentelee turvallisesti sekä tekee havaintoja ja mittauksia ohjeiden tai suunnitelman mukaan.

Oppilas työskentelee yhteistyössä muiden kanssa.

Oppilas työskentelee turvallisesti ja johdonmukaisesti, tarvittaessa itsenäisesti, sekä tekee havaintoja ja mittauksia tarkoituksenmukaisesti.

Oppilas osaa toteuttaa yhteistyössä erilaisia tutkimuksia ja tukee muita ryhmän jäseniä tarvittaessa.

Oppilas osaa tehdä havaintoja ja johtopäätöksiä sekä hankkia tietoa kokeellisen työskentelyn lisäksi simulaatioiden avulla. oppilas osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti oppituntien kulkuun ja kokeelliseen työskentelyyn.

 

T7 ohjata oppilaita käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia

S1–S6

Oppilas käsittelee ja analysoi tutkimustensa tuloksia sekä arvioi tutkimusprosessia.

Tutkimusten tulosten käsittely, esittäminen ja arviointi

Oppilas ei osaa kuvailla tehtyä tutkimusta.

Oppilas kuvailee tehtyä tutkimusta ja sen tuloksia tukeutumalla tutkimuksessa kerättyyn tietoon tai tehtyihin havaintoihin. 

Oppilas käsittelee tutkimuksessa kerättyä tietoa, esittää tutkimusten tuloksia ohjeiden mukaisesti ja tekee ohjatusti yksinkertaisia johtopäätöksiä.

Oppilas käsittelee tutkimuksessa kerättyä tietoa, esittää tutkimusten tuloksia ohjeiden mukaisesti ja tekee yksinkertaisia johtopäätöksiä.

Oppilas osaa antaa esimerkkejä tulosten oikeellisuuteen ja luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Oppilas käsittelee ja esittää tutkimusten tuloksia sekä tekee johtopäätöksiä.

Oppilas osaa antaa esimerkkejä tulosten oikeellisuuteen ja luotettavuuteen sekä tutkimusprosessin toimivuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Oppilas käsittelee, tulkitsee ja esittää tutkimusten tuloksia fysiikalle ominaisella tavalla sekä perustelee tehtyjä johtopäätöksiä tukeutumalla tutkimuksissa saatuun aineistoon.

Oppilas osaa arvioida sekä tuloksia että tutkimusprosessia.

Oppilas käsittelee, tulkitsee ja esittää tutkimusten tuloksia fysiikalle ominaisella tavalla  monipuolisesti sekä perustelee tehtyjä johtopäätöksiä tukeutumalla tutkimuksissa saatuun aineistoon.

Oppilas osaa arvioida sekä tuloksia että tutkimusprosessia.

 

T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa

S1–S6

Oppilas ymmärtää teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä. Hän kehittää ja soveltaa yksinkertaisia teknologisia ratkaisuja yhteistyössä muiden kanssa.

 

Teknologinen osaaminen ja yhteistyö teknologisessa ongelmanratkaisussa

 

Oppilas tunnistaa teknologisten sovellusten merkityksen omassa elämässään ja osaa nimetä niistä muutamia esimerkkejä, joissa on sovellettu fysiikkaa.

Oppilas osaa antaa esimerkkejä fysiikan soveltamisesta teknologiassa ja kuvailla näiden käyttöä.

Oppilas osallistuu teknologisen ongelmanratkaisun ideointiin ja suunnitteluun ohjatusti.

Oppilas osaa antaa esimerkkejä fysiikan soveltamisesta teknologiassa ja kuvailla näiden käyttöä.

Oppilas osallistuu teknologisen ongelmanratkaisun ideointiin ja suunnitteluun.

Oppilas osaa kuvata fysiikkaa soveltavia teknologisia sovelluksia ja selittää niiden toimintaperiaatteita.

Oppilas työskentelee yhteistyössä muiden kanssa yksinkertaisen fysiikkaa soveltavan teknologisen ratkaisun ideoinnissa, suunnittelussa, kehittämisessä ja soveltamisessa.

Oppilas osaa kuvata fysiikkaa soveltavia teknologisia sovelluksia, selittää niiden toimintaperiaatteita ja perustella niiden merkitystä yhteiskunnalle.

Oppilas toimii teknologisen ratkaisun ideoinnissa, suunnittelussa, kehittämisessä ja soveltamisessa sekä itsenäisesti että rakentavasti yhteistyössä muiden kanssa.

Oppilas osaa kuvata fysiikkaa soveltavia teknologisia sovelluksia, selittää niiden toimintaperiaatteita ja perustella niiden merkitystä yhteiskunnalle monipuolisesti.

Oppilas toimii teknologisen ratkaisun ideoinnissa, suunnittelussa, kehittämisessä ja soveltamisessa sekä itsenäisesti että rakentavasti yhteistyössä muiden kanssa.

T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla

S1–S6

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa sekä simulaatioita omassa oppimisessaan.

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö

Oppilas ei käytä tieto- ja viestintäteknologiaa.

Oppilas käyttää ohjatusti tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon hankkimiseen.

 

Oppilas tutustuu johonkin oppimista tukevaan simulaatioon.

Oppilas käyttää ohjatusti tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon hankkimiseen.

Oppilas osaa tehdä havaintoja simulaatiosta ohjatusti.

 

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon hankkimiseen ja esittämiseen ohjeiden mukaisesti.

 

Oppilas osaa tehdä havaintoja simulaatiosta.

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologisia välineitä tai sovelluksia tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen.

Oppilas osaa tehdä havaintoja ja johtopäätöksiä simulaatiosta.

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologisia välineitä tai sovelluksia omatoimisesti tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen.

Oppilas osaa tehdä havaintoja ja johtopäätöksiä  simulaatiosta.

Oppilas osaa tehdä yleistyksiä simulaation avulla.

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologisia välineitä tai sovelluksia omatoimisesti ja monipuolisesti tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen.

Oppilas osaa tehdä havaintoja ja johtopäätöksiä  simulaatiosta.

Oppilas osaa tehdä yleistyksiä simulaation avulla.

Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen

 

T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä

S1–S6

Oppilas käyttää fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä

hyödyntää ajattelussaan luonnontieteellisiä teorioita.

Käsitteiden käyttö ja jäsentyminen

Oppilas ei selitä fysiikan ilmiöitä.

Oppilas selittää fysiikan ilmiöitä käyttäen joitakin fysiikan käsitteitä.

Oppilas osaa ilmaista itseään kohtalaisesti fysiikan käsitteillä sanallisesti ja  kirjallisesti.

 

Oppilas selittää fysiikan ilmiöitä käyttäen fysiikan keskeisiä käsitteitä.

Oppilas selittää fysiikan ilmiöitä käyttäen fysiikan keskeisiä käsitteitä.

Oppilas osaa yhdistää toisiinsa ilmiön, siihen liittyvät ominaisuudet ja ominaisuuksia kuvaavat suureet.

 

Oppilas selittää fysiikan ilmiöitä käyttäen fysiikan keskeisiä käsitteitä täsmällisesti.

 

Oppilas osaa yhdistää ilmiöihin liittyvät ominaisuudet ja ominaisuuksia kuvaavat suureet käsiterakenteeksi.

Oppilas pystyy hyödyntämään ja soveltamaan oppimiaan käsitteitä, ilmiöitä, ominaisuuksia, suureita, malleja ja lakeja soveltavissa tilanteissa sekä luomaan niistä käsiterakenteita

T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä

 

S1–S6

Oppilas käyttää erilaisia malleja ilmiöiden tarkastelussa.

Mallien käyttäminen

Oppilas ei osaa nimetä fysiikan malleja.

Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä ilmiöiden kuvaamisessa käytetyistä malleista.

Oppilas osaa nimetä ja luetella joitakin fysiikan ilmiöiden kuvailuun käytettyjä malleja ja ymmärtää, että niiden pohjalta voidaan tehdä ennusteita.

 

Oppilas käyttää yksinkertaisia malleja ilmiöiden kuvaamiseen ja ennusteiden tekemiseen.

Oppilas käyttää yksinkertaisia malleja ja tekee niiden pohjalta ennusteita sekä osaa selittää, miten malli on muodostettu mittaustuloksista.

Oppilas osaa arvioida mallin suhdetta todellisuuteen.

Oppilas käyttää malleja ja tekee niiden pohjalta ennusteita sekä osaa muodostaa mittaustuloksista yksinkertaisia malleja.

 

Oppilas osaa arvioida mallin suhdetta todellisuuteen sekä mallin rajoituksia tai puutteita.

Oppilas osaa muodostaa fysiikan mallien pohjalta ennusteita sekä ymmärtää mallien puutteet

T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla

S1–S6

Oppilas käyttää ja arvioi kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisee ja perustelee erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla.

Argumentointitaidot ja tietolähteiden käyttäminen

Oppilas ei hae tietoa.

Oppilas hakee tietoa erilaisista tietolähteistä ohjatusti.

 

Oppilas hakee tietoa erilaisista tietolähteistä ohjatusti.

Oppilas osaa ilmaista erilaisia näkökulmia ja harjoittelee perustelemaan niitä fysiikalle ominaisella tavalla.

Oppilas hakee tietoa erilaisista tietolähteistä.

 

Oppilas osaa ilmaista erilaisia näkökulmia ja harjoittelee perustelemaan niitä fysiikalle ominaisella tavalla.

 

Oppilas hakee tietoa erilaisista tietolähteistä ja valitsee yleisesti luotettavina pidettyjä tietolähteitä. 

 

Oppilas osaa ilmaista ja perustella erilaisia näkökulmia fysiikalle ominaisella tavalla.

Oppilas hakee tietoa erilaisista tietolähteistä ja osaa pohtia tietolähteen luotettavuutta.

 

Oppilas osaa ilmaista ja perustella erilaisia näkökulmia fysiikalle ominaisella tavalla sekä vertailla keskenään ristiriitaisia näkökulmia.

Oppilas osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja arvioida tietolähteen luotettavuutta.

Oppilas osaa ilmaista ja perustella erilaisia näkökulmia fysiikalle ominaisella tavalla monipuolisesti ja vertailla keskenään ristiriitaisia näkökulmia.

 

T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa

S1, S4

Oppilas hahmottaa luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa.

 

 

Luonnontieteellisen tiedon luonteen ja tiedon tuottamistavan hahmottaminen

Oppilas ei ymmärrä fysiikan tiedon tuottamista.

Oppilas tunnistaa kokeellisuuden fysiikan tapana tuottaa luonnontieteellistä tietoa.

Oppilas ymmärtää, että fysiikan tietoa tuotetaan kokeellisesti.

Oppilas osaa antaa esimerkkejä luonnontieteellisen tiedon kehittymisestä ja tieteellisistä tavoista tuottaa tietoa.

 

Oppilas osaa kuvailla fysiikkaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä.

Oppilas osaa kuvailla tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa.

Oppilas osaa selittää perustellen fysiikkaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä.

 

Oppilas osaa selittää perustellen tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa.

Oppilas osaa monipuolisesti selittää perustellen fysiikkaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä.

Oppilas osaa selittää monipuolisesti perustellen tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa.

 

T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä

S5, S6

Oppilas saavuttaa riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä.

Tiedollisten jatko-opintovalmiuksien saavuttaminen vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä

Oppilas ei tunnista vuorovaikutukseen ja liikkeeseen eikä sähköön liittyviä käsitteitä.

Oppilas tunnistaa joitakin vuorovaikutukseen ja liikkeeseen sekä sähköön liittyviä käsitteitä, ilmiöitä ja suureita tutuissa tilanteissa.

Oppilas osaa ohjatusti käyttää joitakin vuorovaikutuksen ja liikkeen sekä sähkön keskeisiä käsitteitä, olioita, ilmiöitä, ominaisuuksia, suureita, malleja ja lakeja tutuissa tilanteissa.

Oppilas hallitsee asiasisällöt kohtalaisesti.

Kokeet, testit ja arvioitavat työt painottuvat kohtalaisiin arvosanoihin

 

Oppilas osaa käyttää joitakin vuorovaikutuksen ja liikkeen sekä sähkön keskeisiä käsitteitä, olioita, ilmiöitä, ominaisuuksia, suureita, malleja ja lakeja tutuissa tilanteissa.

Oppilas osaa käyttää vuorovaikutuksen ja liikkeen sekä sähkön keskeisiä käsitteitä, olioita, ilmiöitä, ominaisuuksia, suureita, malleja ja lakeja tutuissa tilanteissa.

Oppilas osaa käyttää vuorovaikutuksen ja liikkeen sekä sähkön keskeisiä käsitteitä, olioita, ilmiöitä, ominaisuuksia, suureita, malleja ja lakeja tutuissa ja soveltavissa tilanteissa.

Oppilas osaa käyttää vuorovaikutuksen ja liikkeen sekä sähkön keskeisiä käsitteitä, olioita, ilmiöitä, ominaisuuksia, suureita, malleja ja lakeja tutuissa ja soveltavissa tilanteissa monipuolisesti.

Oppilas hallitsee asiasisällöt täysin.

Kokeet, testit ja arvioitavat työt painottuvat erinomaisiin arvosanoihin

 

T15 ohjata oppilasta soveltamaan fysiikan tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua fysiikan soveltamiseen erilaisissa tilanteissa, kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä

S1–S6

Oppilas soveltaa fysiikan tietojaan ja taitojaan eri tilanteissa.

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Arvioitava osaaminen sisältyy muiden tavoitteiden osaamisen kuvauksiin.

 

 

 

 

 

 

Kemia

Opetuksen tavoite

 

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

Merkitys, arvot ja asenteet

 

T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun

S1–S6

 

Oppilas kokee kemian opiskelun mielekkääksi.

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan kemian opiskelusta osana oman oppimisensa arviointia.

 

 

 

 

 

T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa kemian osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti

S1–S6

Oppilas arvioi omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti.

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan kemian opiskelusta osana oman oppimisensa arviointia.

 

 

 

 

 

T3 ohjata oppilasta ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa

S1–S6

Oppilas ymmärtää kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa.

Kemian merkityksen ymmärtäminen

Oppilas ei tunnista kemian ilmiöitä ympäristöstään.

Oppilas tunnistaa joidenkin ilmiöiden liittymisen kemiaan sekä kemian osaamisen merkityksen joissakin ammateissa.

Oppilas tunnistaa elinympäristössään olevia kemian ilmiöitä, teknologian sovelluksia sekä ymmärtää niiden merkityksen.

Oppilas osaa antaa esimerkkejä arkisista tilanteista, joissa tarvitaan kemian tietoja ja taitoja.

 

Oppilas osaa nimetä ammatteja, joissa tarvitaan kemian osaamista.

Oppilas selittää esimerkkien avulla, millaisista kemian tiedoista ja taidoista on hyötyä omassa elinympäristössä.

 

Oppilas osaa antaa esimerkkejä kemian osaamisen merkityksestä eri ammateissa ja jatko-opinnoissa.

Oppilas selittää esimerkkien avulla, millaisista kemian tiedoista ja taidoista on hyötyä omassa elämässä ja yhteiskunnassa.

 

Oppilas osaa perustella kemian osaamisen merkitystä eri ammateissa sekä jatko-opinnoissa.

Oppilas osaa kuvailla monipuolisesti kemiaa soveltavia teknologisia sovelluksia ja selittää niiden toimintaperiaatteita sekä perustella niiden yhteiskunnallista merkitystä.

 

T4 ohjata oppilasta käyttämään kemian osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta

S1–S6

Oppilas ymmärtää kemian merkityksen kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioi omia valintojaan luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta.

Kestävän kehityksen tiedot ja taidot kemian kannalta

Oppilas ei osaa huomioida luonnonvarojen kestävää käyttöä.

Oppilas osaa antaa esimerkkejä omista valinnoistaan, joilla on merkitystä luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta.

Oppilas s kykenee joissakin arkipäivän tilanteissa hyödyntämään kemian taitoja ja arvioimaan toimintaansa luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta

 

Oppilas osaa antaa esimerkkejä tilanteista, joissa kemiaa tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

 

Oppilas osaa nimetä joitakin hyviä ratkaisuja luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta.

 

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, miten kemiaa käytetään kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

 

Oppilas osaa vertailla erilaisia ratkaisuja luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta.

 

Oppilas perustelee esimerkkien avulla, miten kemiaa käytetään kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

 

Oppilas osaa selittää kestävän tulevaisuuden rakentamiseen liittyviä syy-seuraussuhteita ja perustella erilaisia ratkaisuja luonnonvarojen kestävän käytön ja tuotteen elinkaaren kannalta.

Oppilas ymmärtää, miten kestävää tulevaisuutta rakennetaan.

 

 

 

Tutkimisen taidot

 

T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi

S1–S6

Oppilas muodostaa tutkimuskysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä.

Kysymysten muodostaminen sekä tutkimusten ja muun toiminnan suunnittelu

Oppilas ei tunnista kemian ilmiöitä.

Oppilas tunnistaa ilmiöitä, joita voidaan ottaa tutkimusten lähtökohdiksi.

Oppilas   osaa esittää yksinkertaisia tutkimuskysymyksiä.

 

Oppilas muodostaa tarkasteltavaan aihepiiriin liittyviä yksinkertaisia kysymyksiä, joita voidaan kehittää tutkimusten lähtökohdiksi.

Oppilas muodostaa täsmennettyjä kysymyksiä tarkasteltavien ilmiöiden tutkimiseksi esimerkiksi rajaamalla muuttujia.

Oppilas muodostaa perusteltuja kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä tukeutumalla aikaisempaan tietoon ilmiöstä.

 

Oppilas kehittää kysymyksiä tutkimusten tai muun toiminnan lähtökohdiksi.

Oppilas osaa laatia monipuolisesti  uusia tutkimuskysymyksiä aiempien tutkimusten ja tiedon pohjalta.

 

T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään johdonmukaisesti ja turvallisesti

S1–S6

Oppilas toteuttaa kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa.

 

Oppilas työskentelee turvallisesti ja johdonmukaisesti.

Kokeellisen tutkimuksen toteuttaminen

Oppilas ei osallistu kokeelliseen työskentelyyn.

Oppilas osallistuu kokeelliseen työskentelyyn havainnoimalla tutkimusten toteuttamista työturvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen ja pystyy kertomaan havainnoistaan.

Oppilaan osallistuminen tuntityöskentelyyn  ja kokeelliseen työskentelyyn työturvallisuus huomioiden vaatii aikuisen ohjausta.

 

Oppilas osaa tehdä havaintoja ja mittauksia suunnitelmaa noudattaen, tarvittaessa ohjatusti.

 

Oppilas työskentelee turvallisesti muiden kanssa.

Oppilas työskentelee turvallisesti sekä tekee havaintoja ja mittauksia ohjeiden tai suunnitelman mukaan.

 

Oppilas työskentelee yhteistyössä muiden kanssa.

 

Oppilas työskentelee turvallisesti ja johdonmukaisesti, tarvittaessa itsenäisesti, sekä tekee havaintoja ja mittauksia tarkoituksenmukaisesti.

 

Oppilas osaa toteuttaa yhteistyössä erilaisia tutkimuksia ja tukee muita ryhmän jäseniä tarvittaessa.

Oppilas osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti oppituntien kulkuun ja kokeelliseen työskentelyyn.

 

T7 ohjata oppilaita käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia

S1–S6

Oppilas käsittelee ja analysoi tutkimustensa tuloksia sekä arvioi tutkimusprosessia.

Tutkimusten tulosten käsittely, esittäminen ja arviointi

Oppilas ei kuvaile tutkimuksensa tuloksia.

Oppilas kuvailee tehtyä tutkimusta ja sen tuloksia tukeutumalla tutkimuksessa kerättyyn tietoon tai tehtyihin havaintoihin.

Oppilas osaa kuvailla sanallisesti ja kirjallisesti tekemiään havaintoja ja tutkimuksia.

Oppilas käsittelee tutkimuksessa kerättyä tietoa ja esittää tutkimusten tuloksia ohjeiden mukaisesti sekä tekee yksinkertaisia johtopäätöksiä.

 

Oppilas osaa antaa esimerkkejä tulosten oikeellisuuteen ja luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Oppilas käsittelee ja esittää tutkimusten tuloksia sekä tekee johtopäätöksiä.

 

Oppilas osaa antaa esimerkkejä tulosten oikeellisuuteen ja luotettavuuteen sekä tutkimusprosessin toimivuuteen vaikuttavista tekijöistä.

 

Oppilas käsittelee, tulkitsee ja esittää tutkimusten tuloksia kemialle ominaisella tavalla sekä perustelee tehtyjä johtopäätöksiä tukeutumalla tutkimuksissa saatuun aineistoon.

 

Oppilas osaa arvioida sekä tuloksia että tutkimusprosessia.

Oppilas osaa tehdä havaintoja ja johtopäätöksiä sekä hankkia tietoa kokeellisen työskentelyn lisäksi simulaatioiden avulla.

Oppilas osaa arvioida sekä tuloksia että tutkimusprosessia.

 

T8 ohjata oppilasta hahmottamaan kemian soveltamista teknologiassa sekä osallistumaan kemiaa soveltavien ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa

S1–S6

Oppilas ymmärtää kemian soveltamista teknologiassa.

 

Oppilas kehittää ja soveltaa yksinkertaisia teknologisia ratkaisuja yhteistyössä muiden kanssa.

 

Teknologinen osaaminen ja yhteistyö teknologisessa ongelmanratkaisussa

Oppilas ei tunnista teknologisten sovellusten merkitystä omassa elämässään.

Oppilas tunnistaa teknologisten sovellusten merkityksen omassa elämässään ja osaa nimetä niistä muutamia esimerkkejä, joissa on sovellettu kemiaa.

Oppilas tunnistaa teknologisten sovellusten merkityksen omassa elämässään ja osaa nimetä esimerkkejä, joissa on sovellettu kemiaa.

Oppilas osaa antaa esimerkkejä kemian soveltamisesta teknologiassa ja kuvailla niiden käyttöä.

 

Oppilas osallistuu kemiaa soveltavan ongelmanratkaisun ideointiin ja suunnitteluun.

Oppilas osaa kuvata kemiaa soveltavia teknologisia sovelluksia ja selittää niiden toimintaperiaatteita.

 

Oppilas työskentelee yhteistyössä muiden kanssa yksinkertaisen kemiaa soveltavan ratkaisun ideoinnissa, suunnittelussa, kehittämisessä ja soveltamisessa.

Oppilas osaa kuvata kemiaa soveltavia teknologisia sovelluksia,  selittää niiden toimintaperiaatteita sekä perustella niiden merkitystä yhteiskunnalle.

 

Oppilas toimii kemiaa soveltavan ratkaisun ideoinnissa, suunnittelussa, kehittämisessä ja soveltamisessa sekä itsenäisesti että rakentavasti yhteistyössä muiden kanssa.

Oppilas osaa kuvata kemiaa soveltavia teknologisia sovelluksia monipuolisesti,  selittää niiden toimintaperiaatteita sekä perustella niiden merkitystä yhteiskunnalle.

 

Oppilas toimii kemiaa soveltavan ratkaisun ideoinnissa, suunnittelussa, kehittämisessä ja soveltamisessa sekä itsenäisesti että rakentavasti yhteistyössä muiden kanssa.

Oppilas osaa tehdä rakentavaa yhteistyötä muiden kanssa suunnitellessaan tutkimusta.

T9 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla

S1–S6

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa sekä simulaatioita omassa oppimisessaan.

Tieto- ja viestintäteknologian käyttö

Oppilas ei osaa hyödyntää tieto- ja viestintäteknologiaa.

Oppilas käyttää ohjatusti tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon hankkimiseen.

 

Oppilas tutustuu johonkin oppimista tukevaan simulaatioon.

Oppilas osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja osaa käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa.

 

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon hankkimiseen ja esittämiseen ohjeiden mukaisesti.

 

Oppilas osaa tehdä havaintoja simulaatiosta.

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologisia välineitä tai sovelluksia tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen.

 

Oppilas osaa tehdä havaintoja ja johtopäätöksiä simulaatiosta.

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologisia välineitä tai sovelluksia omatoimisesti tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen.

Oppilas osaa tehdä havaintoja ja johtopäätöksiä simulaatiosta.

Oppilas osaa tehdä yleistyksiä simulaation avulla.

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologisia välineitä tai sovelluksia omatoimisesti ja monipuolisesti tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen.

 

Oppilas osaa tehdä havaintoja ja johtopäätöksiä simulaatiosta.

 

Kemian tiedot ja niiden käyttäminen

 

T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä

S1–S6

Oppilas käyttää kemian käsitteitä täsmällisesti ja hyödyntää ajattelussaan luonnontieteellisiä teorioita.

Käsitteiden käyttö ja jäsentyminen

Oppilas ei hallitse kemian käsitteitä.

Oppilas selittää kemian ilmiöitä käyttäen joitakin kemian käsitteitä.

Oppilas osaa ilmaista itseään kohtalaisesti kemian käsitteillä sanallisesti ja  kirjallisesti.

Oppilas selittää kemian ilmiöitä käyttäen kemian keskeisiä käsitteitä.

 

 

Oppilas selittää kemian ilmiöitä käyttäen kemian keskeisiä käsitteitä.

 

Oppilas osaa yhdistää toisiinsa ilmiön, siihen liittyvät ominaisuudet ja käsitteet.

Oppilas selittää kemian ilmiöitä käyttäen kemian keskeisiä käsitteitä täsmällisesti.

 

Oppilas osaa yhdistää ilmiöihin liittyvät ominaisuudet ja käsitteet käsiterakenteeksi.

Oppilas pystyy hyödyntämään ja soveltamaan oppimiaan käsitteitä, ilmiöitä, ominaisuuksia, suureita, malleja ja lakeja soveltavissa tilanteissa sekä luomaan niistä käsiterakenteita

 

T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan ja selittämään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä

S1–S6

Oppilas käyttää erilaisia malleja aineen rakenteen ja kemiallisten ilmiöiden tarkastelussa.

Mallien käyttäminen

Oppilas ei tunnista kemian malleja.

Oppilas tunnistaa, että malleja käytetään aineen rakenteen kuvaamisessa.

Oppilas  osaa nimetä ja luetella joitakin kemian ilmiöiden kuvailuun käytettyjä malleja ja ymmärtää, että niiden pohjalta voidaan tehdä ennusteita.

 

Oppilas osaa antaa esimerkkejä, joissa aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä kuvataan malleilla.

 

Oppilas osaa kuvata aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä erilaisilla malleilla.

 

Oppilas osaa arvioida mallin suhdetta todellisuuteen.

Oppilas osaa kuvata ja selittää aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä käyttämällä erilaisia malleja.

 

Oppilas osaa arvioida mallin suhdetta todellisuuteen sekä mallin rajoituksia tai puutteita.

Oppilas osaa muodostaa kemian mallien pohjalta ennusteita, tarkastella mallin suhdetta todellisuuteen sekä ymmärtää mallien puutteet.

T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla

S1–S6

Oppilas käyttää ja arvioi kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisee ja perustelee erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla.

Argumentointitaidot ja tietolähteiden käyttäminen

Oppilas ei osaa hakea tietoa.

Oppilas hakee tietoa erilaisista tietolähteistä ohjatusti.

 

Oppilas tunnistaa kemialle ominaisella tavalla perusteltuja näkemyksiä.

Oppilas hakee tietoa erilaisista tietolähteistä osin ohjatusti.

Oppilas tunnistaa kemialle ominaisella tavalla perusteltuja näkemyksiä.

 

Oppilas hakee tietoa erilaisista tietolähteistä.

 

Oppilas osaa ilmaista erilaisia näkökulmia ja harjoittelee perustelemaan niitä kemialle ominaisella tavalla.

Oppilas hakee tietoa erilaisista tietolähteistä ja valitsee yleisesti luotettavina pidettyjä tietolähteitä.

 

Oppilas osaa ilmaista ja perustella erilaisia näkökulmia kemialle ominaisella tavalla.

Oppilas hakee tietoa erilaisista tietolähteistä ja osaa pohtia tietolähteen luotettavuutta.

 

Oppilas osaa ilmaista ja perustella erilaisia näkökulmia kemialle ominaisella tavalla sekä vertailla keskenään ristiriitaisia näkökulmia.

Oppilas osaa hakea tietoa eri tietolähteistä ja arvioida tietolähteen luotettavuutta.

Oppilas osaa perustella monipuolisesti eri näkökulmia ja vertailla keskenään ristiriitaisia näkökulmia,

 

T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa

S1, S4

Oppilas hahmottaa luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa.

Luonnontieteellisen tiedon luonteen ja tiedon tuottamistavan hahmottaminen

Oppilas ei tunnista kokeellisuuden merkitystä kemiassa.

Oppilas ymmärtää, että kemian tietoa tuotetaan kokeellisesti.

 

Oppilas osaa antaa joitain esimerkkejä luonnontieteellisen tiedon kehittymisestä ja tieteellisistä tavoista tuottaa tietoa.

Oppilas osaa antaa esimerkkejä luonnontieteellisen tiedon kehittymisestä ja tieteellisistä tavoista tuottaa tietoa.

Oppilas osaa kuvailla kemiaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä.

 

Oppilas osaa kuvailla tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa.

Oppilas osaa selittää perustellen kemiaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä.

 

Oppilas osaa selittää perustellen tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa.

Oppilas osaa selittää monipuolisesti perustellen kemiaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä.

 

Oppilas osaa selittää perustellen tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa.

 

T14 ohjata oppilasta ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista

S5, S6

Oppilas ymmärtää perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista.

Tiedollisten jatko-opintovalmiuksien saavuttaminen aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista

Oppilas ei hallitse asiasisältöjä. Kokeet, testit ja arvioitavat työt painottuvat hylättyihin arvosanoihin.

 

Oppilas tunnistaa joitakin aineen ominaisuuksiin, rakenteeseen ja aineiden muutoksiin liittyviä käsitteitä ja ilmiöitä tutuissa tilanteissa.

Oppilas hallitsee asiasisällöt kohtalaisesti ja ja ·         kokeet, testit ja arvioitavat työt painottuvat kohtalaisiin arvosanoihin.

 

Oppilas osaa käyttää joitakin aineen ominaisuuksien, rakenteiden ja aineiden muutosten keskeisiä käsitteitä, ilmiöitä ja malleja tutuissa tilanteissa.

Oppilas osaa käyttää aineen ominaisuuksien, rakenteiden ja aineiden muutosten keskeisiä käsitteitä, ilmiöitä ja malleja tutuissa tilanteissa.

Oppilas osaa käyttää aineen ominaisuuksien, rakenteiden ja aineiden muutosten keskeisiä käsitteitä, ilmiöitä ja malleja tutuissa ja soveltavissa tilanteissa.

Oppilas hallitsee em. asiasisällöt täysin. Kokeet, testit ja arvioitavat työt painottuvat erinomaisiin arvosanoihin. 

Oppilas osaa ilmaista itseään ja selittää käsitteitä kemialle ominaisella tavalla sanallisesti ja kirjallisesti.

 

T15 ohjata oppilasta soveltamaan kemian tietojaan ja taitojaan monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä tarjota mahdollisuuksia tutustua kemian soveltamiseen erilaisissa tilanteissa, kuten luonnossa, elinkeinoelämässä, järjestöissä tai tiedeyhteisöissä

S1–S6

Oppilas soveltaa kemian tietojaan ja taitojaan eri tilanteissa.

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Arvioitava osaaminen sisältyy muiden tavoitteiden osaamisen kuvauksiin.

 

 

 

 

 

Terveystieto

Opetuksen tavoite

 

Sisältö-alueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

Terveyttä tukeva kasvu ja kehitys

 

T1 ohjata oppilasta ymmärtämään terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti

S1–S3

Oppilas oppii tarkastelemaan terveyden laaja-alaisuutta, terveyden edistämistä sekä elämänkulkua, kasvua ja kehitystä voimavaralähtöisesti.

Terveyteen liittyvät käsitykset

Oppilas ei täytä arvosanan 5 kriteereitä.

Oppilas osaa nimetä yksittäisen terveyden osa-alueen.

 

Oppilas osaa nimetä yksittäisen elämänkulun vaiheen.

Oppilas osaa nimetä yksittäisen terveyden osa-alueen ja kuvata sitä esimerkkien avulla.

Oppilas osaa nimetä yksittäisen elämänkulun vaiheen ja kuvata sitä esimerkkien avulla.

 

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla terveyden osa-alueita ja niiden välistä yhteyttä sekä antaa esimerkin, mitä terveyden edistämisellä tarkoitetaan.

 

Oppilas osaa kuvata jotakin elämänkulun vaihetta sekä nimetä nuoruuden kasvun ja kehityksen piirteitä.

Oppilas osaa kuvata terveyden osa-alueet ja näiden välistä yhteyttä esimerkkien avulla sekä kuvata esimerkkien avulla, mitä terveyden edistämisellä tarkoitetaan.

 

Oppilas osaa kuvata elämänkulun vaiheita, erityisesti nuoruuden kehitystä, ja kuvata esimerkkien avulla terveyden, kasvun ja kehityksen merkitystä elämän voimavarana.

Oppilas osaa kuvata terveyden osa-alueet ja selittää niiden välisiä syy-seuraussuhteita sekä eritellä, mitä terveyden edistämisellä tarkoitetaan.

 

Oppilas osaa eritellä elämänkulun eri vaiheet sekä arvioida terveyden merkitystä elämän voimavarana elämänkulun eri vaiheissa.

 

Oppilas osaa kuvata terveyden osa-alueet ja analysoida niiden välisiä syy-seuraussuhteita sekä eritellä, mitä terveyden edistämisellä tarkoitetaan ja antaa esimerkkejä. Oppilas osaa eritellä elämänkulun eri vaiheet sekä arvioida terveyden merkitystä elämän voimavarana elämänkulun eri vaiheissa.

T2 ohjata oppilasta kehittämään valmiuksiaan tunne- ja vuorovaikutustaidoissa ja kykyä toimia erilaisissa ristiriita- ja kriisitilanteissa                                                                                                                

S1

Oppilas oppii hyödyntämään tunne- ja vuorovaikutustaitoja sekä erilaisia keinoja ristiriita- ja kriisitilanteiden käsittelyyn.

Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen sekä käyttäytymisen säätelyn analysointi

Oppilas ei täytä arvosanan 5 kriteereitä.

Oppilas osaa nimetä perustunteita ja tietää, että ne vaikuttavat käyttäytymiseen.

 

Oppilas osaa nimetä ristiriitatilanteita sekä stressin ja kriisien piirteitä.

Oppilas osaa nimetä perustunteita ja kertoa, miten  ne vaikuttavat käyttäytymiseen. Oppilas osaa nimetä ristiriitatilanteita sekä stressin ja kriisien piirteitä ja kertoa, mistä ne johtuvat.

Oppilas osaa nimetä perustunteet sekä antaa joitakin esimerkkejä tunteiden ja käyttäytymisen välisestä vuorovaikutuksesta.

 

Oppilas osaa nimetä keinoja ristiriitatilanteiden selvittämiseen ja stressin ja kriisien käsittelyyn.

Oppilas osaa kuvata perustunteiden lisäksi muita tunteita sekä antaa esimerkkejä tunteiden ja käyttäytymisen välisestä vuorovaikutuksesta ja käyttäytymisen säätelystä.

 

Oppilas osaa kuvata keinoja ja ratkaisuja ristiriitatilanteiden selvittämiseen sekä stressin ja kriisien käsittelyyn.

Oppilas osaa luokitella erilaisia tunteita, analysoida niiden taustatekijöitä sekä esitellä keinoja käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen säätelyyn.

 

Oppilas osaa luokitella ristiriitatilanteiden syitä ja esitellä perusteltuja keinoja ja ratkaisuja ristiriitatilanteiden selvittämiseen sekä stressin ja kriisien käsittelyyn.

Oppilas osaa luokitella erilaisia tunteita, analysoida ja vertailla niiden taustatekijöitä sekä esitellä keinoja käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen säätelyyn. Oppilas osaa luokitella ristiriitatilanteiden syitä ja esitellä perusteltuja keinoja ja ratkaisuja ristiriitatilanteiden selvittämiseen sekä stressin ja kriisien käsittelyyn. 

T3 ohjata oppilasta kehittämään itsetuntemustaan, omien arvojen ja asenteiden sekä kehon ja mielen viestien tunnistamista ja säätelemään käyttäytymistään, oppimistaan ja opiskeluaan tukevia tekijöitä

S1

Oppilas oppii kehittämään itsetuntemustaan ja säätelemään käyttäytymistään ja oppimistaan.

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

 

 

 

 

 

T4 ohjata oppilasta pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta sekä tukea oppilaan valmiuksia luoda vastuullisia ratkaisuja ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa

S1, S3

Oppilas oppii pohtimaan yksilöllisyyteen, yhteisöllisyyteen ja yhdenvertaisuuteen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta sekä oppii luomaan vastuullisia ratkaisuja ihmisten välisissä vuorovaikutustilanteissa toimimiseen.

 

Terveydellisen kehityksen analysointi ja toiminta vuorovaikutustilanteissa

Oppilas ei täytä arvosanan 5 kriteereitä.

Oppilas osaa nimetä yksilöllisyyteen vaikuttavia tekijöitä sekä antaa yksittäisen esimerkin sosiaalisten suhteiden yhteydestä mielen hyvinvointiin ja terveyteen.

 

Oppilas osaa nimetä yhdessä toimimiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja esittää niihin ohjatusti ratkaisuja.

Oppilas osaa nimetä yksilöllisyyteen vaikuttavia tekijöitä sekä antaa esimerkkejä sosiaalisten suhteiden yhteydestä mielen hyvinvointiin ja terveyteen. Oppilas osaa nimetä yhdessä toimimiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja esittää niihin ratkaisuja. 

Oppilas osaa kuvata yksilöllisyyteen vaikuttavia tekijöitä sekä antaa esimerkkejä sosiaalisten suhteiden merkityksestä mielen hyvinvoinnille ja terveydelle.

 

Oppilas osaa kuvata yhdessä toimimiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja esittää niihin ratkaisuja.

Oppilas osaa analysoida esimerkkien avulla yksilölliseen kehitykseen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta ja analysoida sosiaalisten suhteiden merkitystä mielen hyvinvoinnille ja terveydelle.

 

Oppilas osaa analysoida yhdessä toimimiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä ja esittää niihin vastuullisia ratkaisuja.

Oppilas osaa analysoida perustellen yksilölliseen kehitykseen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta ja arvioida sosiaalisten suhteiden merkitystä mielen hyvinvoinnille ja terveydelle.

 

Oppilas osaa arvioida yhdessä toimimiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä arvioida ja perustella niihin liittyviä ratkaisuja.

Oppilas osaa analysoida ja arvioida perustellen yksilölliseen kehitykseen liittyviä kysymyksiä terveyden näkökulmasta ja arvioida sosiaalisten suhteiden merkitystä mielen hyvinvoinnille ja terveydelle. Oppilas osaa arvioida yhdessä toimimiseen ja vuorovaikutukseen liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä arvioida ja perustella niihin liittyviä ratkaisuja

Terveyttä tukevat ja kuluttavat tekijät ja sairauksien ehkäisy

 

T5 ohjata oppilasta syventämään ymmärrystään fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä sekä niitä vahvistavista ja vaarantavista tekijöistä ja mekanismeista sekä tukea oppilaan valmiuksia käyttää näihin liittyviä käsitteitä asianmukaisesti

S1–S3

Oppilas oppii tarkastelemaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista terveyttä vahvistavia ja vaarantavia tekijöitä ja mekanismeja sekä oppii käyttämään niihin liittyviä käsitteitä asianmukaisesti.

 

Terveyteen vaikuttavien tekijöiden tunnistaminen ja terveyteen liittyvien käsitteiden käyttäminen

 

 

Oppilas ei täytä arvosanan 5 kriteereitä.

Oppilas osaa nimetä terveyttä tukevia ja vaarantavia tekijöitä.

 

Oppilas osaa käyttää ohjatusti joitakin terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä.

Oppilas osaa nimetä terveyttä tukevia ja vaarantavia tekijöitä. Oppilas osaa käyttää joitakin terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä

Oppilas osaa kuvata terveyttä tukevia ja vaarantavia tekijöitä sekä näiden välisiä yhteyksiä pääpiirteissään.

 

Oppilas osaa käyttää joitakin terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä asianmukaisesti.

Oppilas osaa analysoida terveyttä tukevia ja vaarantavia tekijöitä sekä kuvata näiden välisiä yhteyksiä.

 

Oppilas osaa käyttää terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä pääosin asianmukaisesti.

 

Oppilas osaa analysoida ja arvioida terveyttä tukevia ja vaarantavia tekijöitä sekä selittää näiden välisiä syy-seuraussuhteita.

 

Oppilas osaa käyttää terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä asianmukaisesti.

Oppilas osaa analysoida, vertailla ja arvioida terveyttä tukevia ja vaarantavia tekijöitä sekä selittää näiden välisiä syy-seuraussuhteita. Oppilas osaa käyttää terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä asianmukaisesti.

T6 tukea oppilaan kehittymistä terveyteen ja sairauteen liittyvän tiedon hankkijana ja käyttäjänä sekä edistää valmiuksia toimia tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa

S2–S3

Oppilas oppii hakemaan ja käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyvää tietoa sekä oppii toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, turvallisuuteen ja sairauksiin liittyvissä tilanteissa.

 

Terveyteen, turvallisuuteen ja sairauteen liittyvien tietojen ja taitojen hallinta

Oppilas ei täytä arvosanan 5 kriteereitä.

Oppilas osaa hakea terveyteen liittyvää tietoa ohjatusti.

 

Oppilas osaa nimetä jonkin toimintatavan liittyen itsehoitoon, avun hakemiseen sekä terveyttä ja turvallisuutta vaarantaviin tilanteisiin.

Oppilas osaa hakea terveyteen liittyvää tietoa itsenäisesti. Oppilas osaa nimetä joitakin toimintatapoja liittyen itsehoitoon, avun hakemiseen sekä terveyttä ja turvallisuutta vaarantaviin tilanteisiin.

Oppilas osaa hakea terveyteen liittyvää tietoa muutamista lähteistä sekä käyttää tietoa paikoitellen asianmukaisesti.

 

Oppilas osaa nimetä toimintatapoja itsehoitoon, avun hakemiseen ja terveyttä ja turvallisuutta vaarantaviin tilanteisiin liittyen.

Oppilas osaa hakea terveyteen liittyvää tietoa erilaisista lähteistä ja käyttää sitä pääosin asianmukaisesti.

 

Oppilas osaa kuvata asianmukaisia toimintatapoja itsehoidossa, avun hakemisessa ja terveyttä ja turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa.

Oppilas osaa hakea terveyteen liittyvää tietoa monipuolisesti eri tietolähteistä, muodostaa hakusanoja ja rajata tiedonhakua sekä käyttää tietoa asianmukaisesti.

 

Oppilas osaa arvioida erilaisia toimintatapoja itsehoidossa, avun hakemisessa ja terveyttä ja turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa.

Oppilas osaa hakea terveyteen liittyvää tietoa monipuolisesti eri tietolähteistä, muodostaa hakusanoja ja rajata tiedonhakua sekä käyttää tietoa asianmukaisesti. Oppilas osaa arvioida ja vertailla erilaisia toimintatapoja itsehoidossa, avun hakemisessa ja terveyttä ja turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa. 

T7 ohjata oppilasta tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tottumuksiaan, valintojaan ja niiden perusteluja sekä rohkaista oppilasta pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja

S1–S2

Oppilas oppii tunnistamaan ja arvioimaan omia terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tekijöitä sekä oppii pohtimaan oman terveyden kannalta merkityksellisiä voimavaroja.

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

 

 

 

 

 

 

T8 ohjata oppilasta tunnistamaan ja tarkastelemaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä, niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä

S1–S3

Oppilas oppii tunnistamaan ja tarkastelemaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyviä ilmiöitä sekä niihin liittyviä arvoja ja normeja sekä oppii arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä.

Terveyteen ja sairauteen liittyvien ilmiöiden tarkastelu ja terveyteen liittyvän tiedon luotettavuuden arvioiminen

Oppilas ei täytä arvosanan 5 kriteereitä.

Oppilas osaa nimetä terveystottumusten omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä elämäntapoihin liittyviä eettisiä kysymyksiä ja antaa esimerkin elämäntapoihin liittyvien valintojen seurauksista.

 

Oppilas osaa nimetä jonkin terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta kuvaavan tekijän.

Oppilas osaa nimetä terveystottumusten omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä elämäntapoihin liittyviä eettisiä kysymyksiä ja antaa esimerkin elämäntapoihin liittyvien valintojen seurauksista. Oppilas osaa nimetä joitakin terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta kuvaavia tekijöitä

Oppilas osaa kuvata terveystottumusten omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä elämäntapoihin liittyviä eettisiä kysymyksiä ja antaa esimerkkejä elämäntapoihin liittyvien valintojen seurauksista.

 

Oppilas osaa arvioida ohjatusti terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta muutamien tiedon luotettavuutta kuvaavien tekijöiden pohjalta.

Oppilas osaa analysoida terveystottumusten omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä ja selittää terveystottumuksiin liittyvien ilmiöiden muodostumista.

 

Oppilas osaa kuvata elämäntapoihin liittyviä eettisiä kysymyksiä ja analysoida elämäntapoihin liittyvien valintojen seurauksia.

 

Oppilas osaa arvioida terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta usean tiedon luotettavuutta kuvaavan tekijän pohjalta.

Oppilas osaa arvioida terveystottumusten omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä ja selittää perustellen terveystottumuksiin liittyvien ilmiöiden muodostumista.

 

Oppilas osaa analysoida elämäntapoihin liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä arvioida perustellen elämäntapoihin liittyvien valintojen seurauksia.

 

Oppilas osaa arvioida terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta ja käytettävyyttä eri näkökulmista.

Oppilas osaa kattavasti arvioida terveystottumusten omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä ja selittää perustellen terveystottumuksiin liittyvien ilmiöiden muodostumista. Oppilas osaa analysoida elämäntapoihin liittyviä eettisiä kysymyksiä sekä arvioida perustellen elämäntapoihin liittyvien valintojen seurauksia. Oppilas osaa arvioida ja analysoida terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta ja käytettävyyttä eri näkökulmista

Terveys, yhteisöt, yhteiskunta ja kulttuuri

 

T9 ohjata oppilasta ymmärtämään ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin, ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille

S3

Oppilas oppii tarkastelemaan ympäristön, yhteisöjen, kulttuurin, ja tieto- ja viestintäteknologian merkitystä terveydelle ja hyvinvoinnille.

Ympäristön terveysvaikutusten hahmottaminen

Oppilas ei täytä arvosanan 5 kriteereitä.

Oppilas osaa nimetä elinympäristön aiheuttamia vaikutuksia terveyteen sekä yhteisöjen, kulttuurin tai tvt:n yhteyksiä terveyteen.

Oppilas osaa nimetä elinympäristön aiheuttamia vaikutuksia terveyteen sekä yhteisöjen, kulttuurin tai tvt:n yhteyksiä terveyteen ja kuvailla joitakin näistä.

Oppilas osaa kuvata elinympäristön aiheuttamia vaikutuksia terveyteen sekä antaa esimerkkejä yhteisöjen, kulttuurin tai tvt:n yhteyksistä terveyteen.

Oppilas osaa analysoida elinympäristön aiheuttamia keskeisiä suoria ja epäsuoria vaikutuksia terveyteen sekä selittää yhteisöjen, kulttuurin ja tvt:n yhteyksiä terveyteen.

Oppilas osaa arvioida elinympäristön aiheuttamia keskeisiä suoria ja epäsuoria vaikutuksia terveyteen sekä arvioida yhteisöjen, kulttuurin ja tvt:n yhteyksiä terveyteen.

Oppilas osaa arvioida ja vertailla elinympäristön aiheuttamia keskeisiä suoria ja epäsuoria vaikutuksia terveyteen sekä arvioida yhteisöjen, kulttuurin ja tvt:n yhteyksiä terveyteen.

T10 ohjata oppilasta luomaan perustaa opiskelu-, toiminta- ja työkyvylle ja sen ylläpitämiselle sekä kuvaamaan terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä

S1–S2

Oppilas oppii luomaan perustaa opiskelu-, toiminta- ja työkyvylle ja sen ylläpitämiselle sekä oppii kuvaamaan terveyspalvelujen asianmukaista käyttöä.

 

Työkyvyn edistämisen keinojen hahmottaminen

 

Oppilas ei täytä arvosanan 5 kriteereitä.

Oppilas osaa nimetä tekijöitä, jotka vaikuttavat opiskelu-, toiminta- ja työkykyyn.

 

Oppilas osaa nimetä oman koulun ja kunnan terveyspalveluja.

Oppilas osaa nimetä useampia tekijöitä, jotka vaikuttavat opiskelu-, toiminta- ja työkykyyn. Oppilas osaa nimetä oman koulun ja kunnan terveyspalveluja.

Oppilas osaa kuvata tekijöitä, jotka vaikuttavat opiskelu-, toiminta- ja työkykyyn.

 

Oppilas osaa kuvata oman koulun ja kunnan terveyspalveluja.

Oppilas osaa soveltaa tietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat opiskelu-, toiminta- ja työkykyyn, esimerkiksi laatimalla niitä tukevan suunnitelman.

 

Oppilas osaa kuvata yhteiskunnan erilaisia terveyspalveluja ja antaa esimerkkejä siitä, miten niitä voi hyödyntää eri tilanteissa.

Oppilas osaa soveltaa ja arvioida tietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat opiskelu-, toiminta- ja työkykyyn, esimerkiksi laatimalla niitä tukevan perustellun suunnitelman.

 

Oppilas osaa kuvata ja arvioida yhteiskunnan erilaisia terveyspalveluja ja miten niitä voi hyödyntää asianmukaisesti eri tilanteissa.

Oppilas osaa soveltaa ja arvioida tietoa tekijöistä, jotka vaikuttavat opiskelu-, toiminta ja työkykyyn, esimerkiksi laatimalla niitä tukevan perustellun suunnitelman. Oppilas osaa vertaillaja arvioida yhteiskunnan erilaisia terveyspalveluja ja miten niitä voi hyödyntää asianmukaisesti.

T11 ohjata oppilasta ymmärtämään ja arvioimaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä, tunnistamaan niiden merkitystä itselle sekä muodostamaan kuvaa itselle sopivista oppimisen keinoista.

S1–S3

Oppilas oppii tarkastelemaan perheen ja omaan elämänpiiriin kuuluvien

ihmisten ja yhteisöjen edustamia terveyskäsityksiä, tunnistaa niiden merkitystä itselle sekä oppii muodostamaan kuvaa itselle sopivista oppimisen keinoista.

Terveyskäsitysten arviointi sekä oppimista edistävien tekijöiden hahmottaminen

 

 

 

 

 

 

 

 

Oppilas ei täytä arvosanan 5 kriteereitä.

Oppilas osaa kuvata esimerkin avulla, miten perhe, lähiyhteisöt tai muut sosiaaliset yhteisöt vaikuttavat käsityksiin terveydestä.

 

Oppilas osaa nimetä omaa oppimistaan tukevan tekijän.

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, miten perhe, lähiyhteisöt tai muut sosiaaliset yhteisöt vaikuttavat käsityksiin terveydestä. Oppilas osaa nimetä omaa oppimistaan tukevia tekijöitä.

Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, miten perhe, lähiyhteisöt tai muut sosiaaliset yhteisöt vaikuttavat käsityksiin terveydestä, sekä tunnistaa niiden vaikutuksen omiin terveyskäsityksiin.

 

Oppilas osaa nimetä omaa oppimistaan tukevia tekijöitä.

 

Oppilas osaa analysoida asianmukaisten esimerkkien avulla, miten perhe, lähiyhteisöt ja muut sosiaaliset yhteisöt vaikuttavat käsityksiin terveydestä, sekä kuvata, mikä on niiden merkitys omille terveyskäsityksille.

 

Oppilas osaa kuvata omaa oppimistaan tukevia tekijöitä.

Oppilas osaa arvioida, miten perhe, lähiyhteisöt ja muut sosiaaliset yhteisöt vaikuttavat käsityksiin terveydestä, sekä arvioida niiden merkitystä omille terveyskäsityksille.

 

Oppilas osaa analysoida omaa oppimistaan tukevia tekijöitä.

Oppilas osaa arvioida ja vertailla, miten perhe, lähiyhteisöt ja muut sosiaaliset yhteisöt vaikuttavat käsityksiin terveydestä, sekä arvioida niiden merkitystä omille terveyskäsityksille. Oppilas osaa analysoida omaa oppimistaan tukevia tekijöitä.

T12 tukea oppilaan valmiuksia arvioida kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyvää viestintää sekä eritellä yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristössä ja lähiyhteisöissä

S3

Oppilas oppii arvioimaan kriittisesti terveyteen ja sairauteen liittyvää viestintää sekä oppii tarkastelemaan yksilön oikeuksia, vastuita ja vaikuttamiskeinoja terveyttä ja turvallisuutta koskevissa asioissa omassa oppimisympäristössä ja lähiyhteisöissä.

 

Terveyteen liittyvän viestinnän arviointi sekä terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavien keinojen tunteminen

Oppilas ei täytä arvosanan 5 kriteereitä.

Oppilas osaa nimetä yksittäisen terveysviestinnän vaikutuskeinon tai luotettavuuteen vaikuttavan tekijän.

 

Oppilas osaa nimetä jonkin elämäntapojen seurauksen yhteiskunnalle tai ympäristön terveydelle tai turvallisuudelle.

 

Oppilas osaa nimetä jonkin keinon, miten terveyteen ja turvallisuuteen voidaan vaikuttaa lähiyhteisössä.

Oppilas osaa nimetä useita terveysviestinnän vaikutuskeinoja tai luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Oppilas osaa nimetä useita elämäntapojen seurauksia yhteiskunnalle tai ympäristön terveydelle tai turvallisuudelle. Oppilas osaa nimetä useita keinoja, miten terveyteen ja turvallisuuteen voidaan vaikuttaa lähiyhteisössä.

Oppilas osaa analysoida ohjatusti terveyteen liittyvän viestinnän vaikutuskeinoja ja luotettavuutta.

 

Oppilas osaa kuvata elämäntapojen seurauksia toisille ihmisille, yhteiskunnalle tai ympäristön terveydelle ja turvallisuudelle.

 

Oppilas osaa kuvata keinoja, miten terveyteen ja turvallisuuteen voidaan vaikuttaa lähiyhteisössä.

Oppilas osaa analysoida terveyteen liittyvän viestinnän vaikutuskeinoja ja luotettavuutta.

 

Oppilas osaa analysoida elämäntapojen seurauksia toisille ihmisille, yhteiskunnalle ja ympäristön terveydelle ja turvallisuudelle.

 

Oppilas osaa analysoida keinoja, joilla terveyteen ja turvallisuuteen voidaan vaikuttaa lähiyhteisöissä. 

Oppilas osaa arvioida terveyteen liittyvän viestinnän vaikutuskeinoja ja luotettavuutta.

 

Oppilas osaa arvioida ja perustella elämäntapojen seurauksia toisille ihmisille, yhteiskunnalle ja ympäristön terveydelle ja turvallisuudelle.

 

Oppilas osaa arvioida ja perustella keinoja, joilla lähiyhteisöjen ja ympäristön terveyteen ja turvallisuuteen voidaan vaikuttaa.

Oppilas osaa arvioida ja analysoida terveyteen liittyvän viestinnän vaikutuskeinoja ja luotettavuutta. Oppilas osaa arvioida ja perustella elämäntapojen seurauksia toisille ihmisille, yhteiskunnalle ja ympäristön terveydelle ja turvallisuudelle. Oppilas osaa arvioida ja perustella keinoja, joilla lähiyhteisöjen ja ympäristön terveyteen ja turvallisuuteen voidaan vaikuttaa

Uskonto

Opetuksen tavoite

 

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

T1 ohjata oppilasta havaitsemaan uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutus sekä tunnistamaan uskontoon liittyvä monimuotoisuus

S1, S2

Oppilas ymmärtää uskonnon ja kulttuurin monipuolista vuorovaikutusta ja uskontoon liittyvää monimuotoisuutta.

 

Uskontojen monimuotoisuuden sekä kulttuuristen ja yhteiskunnallisten vaikutusten hahmottaminen

 

Arvosa nan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas tunnistaa ohjatusti ympäristöstä erilaisia uskontoon liittyviä asioita, kuten rakennuksia ja symboleja.

Oppilas tunnistaa ympäristöstä itsenäisesti joitakin uskontoon liittyviä käsitteitä. Oppilas osaa ohjatusti yhdistää uskontoon liittyviä käsitteitä ja ilmiöitä toisiinsa

Oppilas tunnistaa ympäristöstä erilaisia uskontoon liittyviä asioita.

 

Oppilas osaa yhdistää uskontoon liittyviä käsitteitä ja ilmiöitä toisiinsa.

Oppilas osaa antaa esimerkkejä opiskeltavaan uskontoon liittyvästä monimuotoisuudesta.

 

Oppilas osoittaa ymmärtävänsä, että uskonto ja kulttuuri ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

 

Oppilas tunnistaa uskontoihin liittyviä asioita eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa.

Oppilas osaa antaa monipuolisia esimerkkejä opiskeltavan uskonnon sisäisestä monimuotoisuu-desta.

 

Oppilas osaa kuvailla uskonnon ja kulttuurin vuorovaikutusta monipuolisesti.

 

Oppilas tunnistaa ja osaa nimetä uskontoihin liittyviä asioita eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa.

Arvosanan 9 kriteerit täyttyvät ja lisäksi oppilas osaa monipuolisesti arvioida uskonnon merkitystä osana ympäröivää kulttuuria ja yhteiskuntaa 

T2 ohjata oppilasta syventämään tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista

S1

Oppilas syventää tietojaan opiskeltavasta uskonnosta ja sen vaikutuksista sekä harjaantuu hankkimaan lisätietoa niistä.

 

Opiskeltavaa uskontoa koskevan tiedon hallitseminen

 

Arvosa- nan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa antaa esimerkin opiskeltavan uskonnon opetuksista sekä esimerkin sen tärkeimmistä lähteistä.

 

Oppilas osaa

kertoa opiskeltavan uskonnon synnystä.

Oppilas osaa tuettuna kertoa opiskeltavan uskonnon synnystä, lähteistä ja levinneisyydestä. 

Oppilas osaa antaa esimerkkejä opiskeltavan uskonnon opetuksista.

 

Oppilas osaa kertoa opiskeltavan uskonnon synnystä, lähteistä, vaikutuksista ja levinneisyydestä.

 

Oppilas osaa hankkia annettujen ohjeiden mukaan lisätietoa opiskeltavasta uskonnosta.

Oppilas osaa kertoa opiskeltavan uskonnon perusopetuksista ja tärkeimpien lähteiden sisällöstä.

 

Oppilas osaa kuvailla opiskeltavan uskonnon syntyä, levinneisyyttä ja vaikutuksia eri puolilla maailmaa.

 

Oppilas osaa hankkia lisätietoa opiskeltavasta uskonnosta ja kiinnittää huomiota tiedon lähteiden luotettavuuteen.

Oppilas osaa analysoida opiskeltavan uskonnon perusopetuksia sekä tärkeimpien lähteiden sisältöä ja tulkintoja.

 

 Oppilas osaa kuvailla opiskeltavan uskonnon syntyä, kehitystä, levinneisyyttä ja vaikutuksia eri puolilla maailmaa.

 

Oppilas osaa hankkia lisätietoa opiskeltavasta uskonnosta ja arvioida tiedon lähteiden luotettavuutta.

Arvosanan 9 kriteerit täyttyvät ja lisäksi oppilas osaa monipuolisesti arvioida opiskeltavan uskonnon lähteiden luotettavuutta ja uskonnon vaikutusten merkitystä eri puolilla maailmaa

T3 ohjata oppilasta perehtymään uskontoihin ja katsomuksiin eri puolilla maailmaa sekä uskonnottomuuteen

S2

Oppilas ymmärtää, mitä ovat maailmanuskonnot, uskonnottomuus ja katsomukset ja miten ne eroavat toisistaan. Hän harjaantuu hankkimaan lisätietoa niistä.

 

Maailmanuskontojen ja erilaisten katsomusten tunteminen

 

Arvosa- nan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa nimetä kaksi uskontoa ja tunnistaa ohjatusti niiden keskeisiä piirteitä.

 

Oppilas tunnistaa ohjatusti uskonnon ja uskonnottomuuden eroja.

Oppilas osaa tuettuna kertoa maailmanuskontojen keskeisiä piirteitä ja etsiä niistä lisätietoa

Oppilas osaa nimetä maailmanuskontoja ja kertoa niiden keskeisistä piirteistä.

 

Oppilas osaa kuvailla uskonnon ja uskonnottomuuden eroja.

 

 Oppilas osaa hankkia annettujen ohjeiden mukaan lisätietoa uskonnoista ja katsomuksista.

Oppilas osaa kuvailla eri maailmanuskontojen pääpiirteitä ja vertailla niitä.

 

Oppilas osaa käyttää käsitteitä uskonto, uskonnottomuus ja katsomus mielekkäissä yhteyksissä.

 

Oppilas osaa hankkia lisätietoa uskonnoista ja katsomuksista.

Oppilas osaa analysoida eri maailmanuskontojen pääpiirteitä.

 

Oppilas osaa kuvailla uskonnoissa ja uskonnottomuudessa vallitsevaa moninaisuutta.

 

Oppilas osaa hankkia lisätietoa uskonnoista ja katsomuksista ja kiinnittää huomiota tiedon lähteiden luotettavuuteen.

Arvosanan 9 kriteerit täyttyvät ja lisäksi oppilas osaa kuvailla millaisista tekijöistä uskonnon/uskonnottomuuden moninaisuus johtuu ja miten se vaikuttaa maailmaan

T4 ohjata oppilasta tuntemaan eri uskontojen ja katsomusten tapoja ja symboleita sekä tunnistamaan uskonnollisia aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa

S1, S2, S3

Oppilas tunnistaa ja ymmärtää eri uskontojen ja katsomusten tapoja sekä kehittää valmiuksiaan tunnistaa uskonnollisia symboleita ja aiheita mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa.

Uskonnon ja kulttuurin lukutaito

 

Arvosa- nan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas tunnistaa annetuista esimerkeistä uskontoon liittyviä tapoja.

 

Oppilas osaa kertoa vähintään kolmen uskonnon keskeisistä tavoista. 

 

Oppilas tunnistaa annetusta materiaalista uskonnollisia symboleita ja aiheita mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa.

 

Oppilas osaa kuvailla ja nimetä eri uskontojen tapoja ja osaa antaa esimerkin uskonnottomasta tapakulttuurista.

 

Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkin uskonnollisista symboleista ja aiheista mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa sekä populaarikulttuurissa.

Oppilas osaa analysoida eri uskontojen tapoja ja osaa antaa esimerkkejä uskonnottomasta tapakulttuurista.

 

Oppilas tunnistaa ja osaa antaa esimerkkejä uskonnollisista symboleista ja aiheista mediassa, maailmanpolitiikassa, taiteessa sekä populaarikulttuurissa.

Arvosanan 9 kriteerit täyttyvät ja lisäksi oppilas osaa arvioida uskonnon vaikutusten merkitystä mediassa, taiteessa ja populaarikulttuurissa. 

T5 ohjata oppilasta havaitsemaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja

S1, S3

Oppilas oppii tunnistamaan ja arvioimaan erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja. Hän kehittää valmiuksiaan kuunnella toisten näkemyksiä ja perustella omia näkemyksiään.

Uskonnollisen ja tieteellisen kielen erottaminen sekä ajattelun ja vuorovaikutuksen taidot

 

Arvosa- nan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas erottaa selkeästi uskonnollisen ja selkeästi tieteellisen väitteen toisistaan.

Oppilas osaa ohjatusti tunnista uskonnollisia symboleita mediassa.

Oppilas tunnistaa tieteelliselle ja uskonnolliselle kielelle ominaisia piirteitä.

 

Oppilas osaa kuunnella toisten näkemyksiä ja esittää omia näkemyksiään.

Oppilas tunnistaa erilaisia argumentaation tapoja sekä uskonnon ja tieteen kielen välisiä eroja.

 

Oppilas osaa kuunnella toisten näkemyksiä ja esittää perusteluja omille näkemyksilleen.

 

Oppilas osaa analysoida uskonnollisten ja tieteellisten perustelujen sekä uskonnon ja tieteen kielen eroja.

 

Oppilas osaa kuunnella toisten näkemyksiä ja perustella johdonmukaisesti omia näkemyksiään.

Arvosanan 9 kriteerit täyttyvät ja lisäksi oppilas kykenee arvioimaan erilaisten argumentaatiotapojen luotettavuutta. 

T6 ohjata oppilasta perehtymään eettisen ajattelun keskeisiin käsitteisiin, ihmisoikeuksiin sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiin periaatteisiin

S3

Oppilas oppii soveltamaan eettisen ajattelun keskeisiä käsitteitä. Hän tietää keskeiset ihmisoikeudet sekä opiskeltavan uskonnon ja muiden uskontojen ja katsomusten eettisiä periaatteita.

Etiikkaa ja ihmisoikeuksia koskevan tiedon hallitseminen

 

Arvosa- nan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa antaa esimerkin jostakin ihmisoikeudesta.

 

Oppilas osaa antaa esimerkin opiskeltavan uskonnon eettisistä periaatteista.

Oppilas osaa antaa esimerkin ihmisoikeussopimuksesta ja sen sisällöstä.

Oppilas tunnistaa annetuista esimerkkitilanteista eettisen ulottuvuuden ja osaa pohtia ohjatusti eettisiä kysymyksiä.

 

Oppilas osaa antaa esimerkkejä ihmisoikeuksista ja niiden merkityksestä.

 

Oppilas osaa kertoa opiskeltavan uskonnon eettisistä periaatteista.

Oppilas osaa käyttää etiikan keskeisiä käsitteitä ja erottaa eettiset kysymykset muista kysymyksistä.

 

Oppilas osaa pohtia eettisiä kysymyksiä ja ihmisoikeuksien toteutumista käytännössä.

 

Oppilas osaa kuvailla opiskeltavan uskonnon sekä jonkun muun uskonnon tai katsomuksen eettisiä periaatteita.

Oppilas osaa käyttää etiikan keskeisiä käsitteitä, pohtia eettisiä kysymyksiä ja arvioida ihmisoikeuksien toteutumista käytännössä.

 

Oppilas osaa analysoida opiskeltavan uskonnon eettisiä periaatteita ja vertailla niitä muiden uskontojen ja katsomusten keskeisiin eettisiin periaatteisiin.

Arvosanan 9 kriteerit täyttyvät ja lisäksi oppilas kykenee arvioimaan ihmisoikeussopimusten toimivuutta ja esittämään tarvittaessa perusteltua kritiikkiä.

T7 auttaa oppilasta pohtimaan uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina

S1, S3

Oppilas kehittää valmiuksiaan pohtia uskontojen ja katsomusten maailmanlaajuista merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina.

Uskontojen ja katsomusten merkityksen hahmottaminen yksilöiden elämässä ja globaalisti

 

Arvosa- nan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas tunnistaa annetuista esimerkeistä uskonnollisia ja katsomuksellisia näkökohtia, jotka vaikuttavat ihmisten valintoihin.

Oppilas osaa tuettuna antaa esimerkkejä uskontojen ja katsomusten vaikutuksesta ihmisten valintoihin ja toimintaan

Oppilas osaa antaa esimerkkejä uskontojen ja katsomusten vaikutuksesta ihmisten valintoihin ja toimintaan.

Oppilas osaa kuvailla uskontojen ja katsomusten merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina.

Oppilas osaa pohtia uskontojen ja katsomusten merkitystä ihmisten valintojen perusteina ja ohjaajina sekä antaa tästä esimerkkejä eri puolilta maailmaa.

Arvosanan 9 kriteerit täyttyvät ja lisäksi oppilas osaa huomioida uskontojen ja katsomusten vaikutukset toiminnan ja valintojen suunnittelussa.

T8 rohkaista oppilasta pohtimaan ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin

S1, S2, S3

Oppilas oppii pohtimaan itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä, ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä ja omien arvojen suhdetta niihin.

 

Eettisen ajattelun ja omien näkemysten ilmaisemisen taidot

 

Arvosa-nan 5 kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa kuvailla jotakin eettistä kysymystä ja jotakin itselleen tärkeää arvoa.

Oppilas osaa tunnistaa useita ihmisyyteen kuuluvia eettisiä kysymyksiä ja osaa kuvailla joitakin itselleen tärkeitä arvoja

Oppilas tunnistaa ja osaa pohtia ohjatusti ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja joitakin ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä.

 

Oppilas osaa kuvailla itselleen tärkeitä arvoja ja ottaa niiden pohjalta kantaa eettisiin kysymyksiin.

Oppilas osaa pohtia itsenäisesti ja muiden kanssa ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja joitakin ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä.

 

Oppilas osaa kuvailla itselleen tärkeitä arvoja ja esittää perusteltuja näkemyksiä eettisistä kysymyksistä.

Oppilas osaa pohtia monipuolisesti ihmisyyteen kuuluvia elämänkysymyksiä ja ajankohtaisia eettisiä kysymyksiä itsenäisesti ja yhdessä muiden kanssa.

 

Oppilas osaa analysoida omia arvojaan sekä tunnistaa erilaisten eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavia arvoja.

 

Oppilas osaa esittää johdonmukaisia ja perusteltuja näkemyksiä eettisistä kysymyksistä.

Arvosanan 9 kriteerit täyttyvät ja lisäksi oppilas osaa arvioida omien näkemystensä kestävyyttä ja tarvittaessa muuttaa niitä perustellun keskustelun pohjalta. 

T9 innostaa oppilasta tutkimaan omien valintojensa eettisiä ulottuvuuksia ja niiden vaikutusta hyvinvointiin ja kannustaa kestävään elämäntapaan

S2, S3

Oppilas harjaantuu analysoimaan eettisiä valintojaan ja niiden vaikutusta hyvinvointiin sekä kehittää valmiuksiaan toteuttaa kestävää elämäntapaa.

 

Eettisten valintojen vaikutusten hahmottaminen suhteessa hyvinvointiin ja

kestävään tulevaisuuteen

 

Arvosa- nan 5 kriteerit eivät täyty. 

Oppilas tunnistaa ohjatusti eettisten valintojen ja tekojen seurauksia.

Oppilas osaa ohjatusti pohtia omien eettisten valintojensa seurauksia 

Oppilas osaa kuvailla eettisten valintojen vaikutusta hyvinvointiin ja kestävään tulevaisuuteen.

Oppilas osaa analysoida eettisiä valintoja sekä niiden vaikutuksia hyvinvointiin ja kestävään tulevaisuuteen.

Oppilas osaa arvioida eettisiä valintoja sekä antaa esimerkkejä niiden välittömistä ja välillisistä vaikutuksista hyvinvointiin ja kestävään tulevaisuuteen.

Arvosanan 9 kriteerit täyttyvät ja lisäksi oppilas pyrkii kehittämään omaa eettistä ajatteluaan tavoitteellisesti hyvinvoinnin ja kestävän tulevaisuuden turvaamiseksi.

T10 rohkaista oppilaita kohtaamaan erilaisia ihmisiä nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla

S1, S2, S3

Oppilas kehittää valmiuksiaan rakentavaan vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa nyt ja tulevaisuudessa jatko-opinnoissa, työelämässä ja vapaa-ajalla.

 

 

Ei vaikuta arvosanan muodostamisessa. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan ja valmiuksiaan osana itsearviointia.

 

 

 

 

 

Elämänkatsomustieto

 

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

T1 ohjata oppilasta tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään katsomuksellisia käsitteitä

S1

Oppilas oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään katsomuksellisia käsitteitä.

Käsitteiden hallinta ja soveltaminen

Viitosen kriteerit eivät täyty.

Oppilas tunnistaa joitakin katsomuksellisia käsitteitä (kuten elämänkatsomus, uskonto, uskonnottomuus).

Oppilas osaa kuvata maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet.

Oppilas osaa kuvata maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet.

 

 

Oppilas ymmärtää maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet, tunnistaa niiden välisiä suhteita ja osaa käyttää niitä.

Oppilas tunnistaa, ymmärtää ja osaa soveltaa katsomuksellisia käsitteitä omassa katsomuksellisessa ajattelussaan ja tuotoksissaan.

Oppilas tunnistaa, ymmärtää ja osaa soveltaa monipuolisesti katsomuksellisia käsitteitä omassa katsomuksellisessa ajattelussaan ja tuotoksissaan.

T2 rakentaa oppilaan kulttuurista yleissivistystä ohjaamalla oppilasta tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja katsomuksiin ja perehtymään Unescon maailmanperintöohjelmaan

S1

Oppilas rakentaa yleissivistystä erilaisista kulttuureista ja katsomuksista ja Unescon maailmanperintöohjelmasta.

 

Kulttuurien ja katsomusten tunteminen

Viitosen kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa nimetä vähintään yhden kulttuurin perustekijän (kuten pukeutuminen, kieli, ruoka, juhlat, elinkeino, toimeentulo, teknologia) ja yhden Unescon maailmanperintökohteen.

Oppilas osaa kuvata vähintään kahta eri kulttuuria  ja katsomusta ja osaa nimetä vähintään yhden  näiden kulttuurien perustekijän. Oppilas osaa nimetä vähintään kaksi Unescon maailmanperintökohdetta.

Oppilas osaa kuvata muutamaa eri kulttuuria ja katsomusta sekä tunnistaa joitakin näiden yhtäläisyyksiä ja eroja.

 

Oppilas osaa kertoa muutamista Unescon maailmanperintöohjelman piirteistä ja nimetä joitakin maailmanperintökohteita.

Oppilas osaa hankkia tietoa erilaisista kulttuureista ja katsomuksista.

 

Oppilas osaa kertoa Unescon maailmanperintöohjelman lähtökohdista ja nimetä joitain maailmanperintökohteita.

 

Oppilas ymmärtää kulttuurista ja katsomuksellista moninaisuutta sekä osaa suhteuttaa omaa kulttuurista ja katsomuksellista asemaansa maailman kulttuureissa ja perinnössä.

 

Oppilas osaa kuvailla Unescon maailmanperintöohjelman lähtökohtia ja nimetä useimmat kotimaiset ja joitain ulkomaisia

maailmanperintökohteita.

Oppilas ymmärtää syvällisesti kulttuurista ja katsomuksellista moninaisuutta sekä osaa suhteuttaa oivaltaen omaa kulttuurista ja katsomuksellista asemaansa maailman kulttuureissa ja perinnöissä.

Oppilas osaa kuvailla ansiokkaasti Unescon maailmanperintöohjelman lähtökohtia ja nimetä useita kotimaisia ja ulkomaisia

maailmanperintökohteita.

 

T3 ohjata oppilasta tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia katsomuksia, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutkimuksen roolia katsomusten arvioinnissa

S1

Oppilas oppii tuntemaan erilaisia katsomuksia, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutkimuksen roolia katsomusten arvioinnissa.

Erilaisten katsomusten tunteminen ja vertailu

 

Viitosen kriteerit eivät täyty.

 

Oppilas osaa nimetä vähintään kaksi erilaista katsomusta (kuten kristinusko, marxismi ja veganismi).

Oppilas osaa nimetä vähintään kolme erilaista katsomusta ja osaa nimetä niistä jonkin keskeisen piirteen.

Oppilas osaa nimetä useimpia erilaisia katsomuksia ja osaa nimetä niistä vähintään kaksi keskeistä piirrettä. 

 

Oppilas tietää, että katsomuksellisia kysymyksiä voi lähestyä tieteellisesti.

Oppilas osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien tärkeimpiä piirteitä ja kehityskulkuja, erityisesti seemiläisen monoteismin ja sekulaarin humanismin historiallisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaiheita.

 

Oppilas osaa kertoa, miten katsomuksia voi tarkastella tutkivasti ja tieteellisesti.

Oppilas ymmärtää keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien tärkeimpiä piirteitä ja kehityskulkuja, erityisesti seemiläisen monoteismin ja sekulaarin humanismin historiallisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaiheita.

 

Oppilas osaa selittää, miten katsomuksia voi tarkastella tutkivasti ja tieteellisesti.

Oppilas ymmärtää erinomaisesti keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien tärkeimpiä piirteitä ja kehityskulkuja, erityisesti seemiläisen monoteismin ja sekulaarin humanismin historiallisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaiheita.

Oppilas osaa selittää oivaltaen, miten katsomuksia voi tarkastella tutkivasti ja tieteellisesti

T4 ohjata oppilasta tutkimaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin perusteita

S1, S3

Oppilas oppii tutkimaan ja pohtimaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin perusteita.

Uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin tunteminen

Viitosen kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa ohjatusti hankkia informaatiota uskonnoista ja uskontokritiikistä.

Oppilas osaa osittain itsenäisesti hankkia tietoa uskonnoista ja uskontokritiikistä. 

Oppilas tunnistaa, mitä uskonnollinen ajattelu on, ja tietää, mitä uskontokritiikki tarkoittaa, sekä osaa osittain itsenäisesti hakea informaatiota asiasta.  

Oppilas osaa selittää uskonnollisen ajattelun luonnetta ja antaa esimerkkejä uskontokritiikin pääpiirteistä sekä hakea informaatiota asiasta.

Oppilas osaa eritellä uskonnollisen ajattelun luonnetta, ymmärtää uskontokritiikin pääpiirteitä sekä osaa itsenäisesti hakea tietoa asiasta.

Oppilas osaa analysoida oivaltaen uskonnollisen ajattelun luonnetta, ymmärtää kiitettävästi uskontokritiikkin pääpiirteitä sekä osaa itsenäisesti ja lähdekritiikin periaatteiden mukaisesti hakea tietoa asiasta.

T5 ohjata oppilasta tuntemaan katsomusvapaus ihmisoikeutena sekä katsomusvapauden turvaamisen kansallisia ja kansainvälisiä keinoja

S1, S3

Oppilas oppii ymmärtämään katsomusvapauden ihmisoikeutena sekä perehtyy katsomusvapauden turvaamisen kansallisiin ja kansainvälisiin keinoihin

Katsomusvapauden merkityksen hahmottaminen

Viitosen kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa antaa esimerkin 

katsomusvapaudesta. 

Oppilas osaa antaa esimerkkejä katsomusvapaudesta. 

Oppilas tunnistaa katsomusvapauden ihmisoikeutena.

 

Oppilas osaa nimetä vähintään yhden keinon, jolla katsomusvapautta turvataan. 

Oppilas osaa antaa esimerkkejä katsomusvapaudesta ihmisoikeutena, joistakin katsomusvapauden turvaamisen keinoista sekä niiden puutteista erilaisissa tilanteissa.

Oppilas selittää katsomusvapauden ihmisoikeutena ja joitakin katsomusvapauden turvaamisen keinoista sekä osaa eritellä niiden puutteita erilaisissa tilanteissa.

Oppilas ymmärtää katsomusvapauden ihmisoikeutena ja useita katsomusvapauden turvaamisen keinoja sekä osaa analysoida ansioikkaasti niiden puutteita erilaisissa tilanteissa. 

T6 ohjata oppilasta hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita 

S1, S2, S3

Oppilas oppii hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita

Katsomuksellisten valintojen perusteiden tarkastelu

Viitosen kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa kuvata jonkin katsomuksellisen ratkaisun ja ohjatusti nimetä jonkin siihen liittyvän perusteen

(kuten se, ettei ihminen käytä lentokonetta eettisistä syistä).

Oppilas osaa kuvata jonkin  katsomuksellisen  ratkaisun ja nimetä itsenäisesti siihen liittyvän perusteen. 

Oppilas osaa kuvata jonkin katsomuksellisen ratkaisun ja osaa nimetä jonkin siihen liittyvän yksilöllisen ja yhteisöllisen perusteen.

Oppilas osaa kuvata erilaisten ihmisten katsomuksellisten valintojen taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita.

Oppilas osaa eritellä ja arvioida erilaisten ihmisten katsomuksellisten valintojen taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita ja osaa verrata omia katsomuksellisia ratkaisujaan niihin.

Oppilas osaa analysoida ja arvioida ihmisten katsomuksellisten valintojen taustalla olevia yksilöllisiä perusteita ja verrata oivaltaen omia katsomuksellisia ratkaisujaan niihin.

T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhdenvertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen

S1, S2, S3

Oppilas oppii hyväksymään ja ymmärtämään maailman moninaisuuden ja kaikkien yhdenvertaisen kohtelun.

Monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden hahmottaminen

 

Viitosen kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa antaa esimerkin maailman moninaisuudesta sekä kaikkien ihmisten yhdenvertaisesta kohtelusta.

Oppilas osaa kuvata maailman monimuotoisuutta sekä  antaa esimerkin kaikkien  ihmisten yhdenvertaisuudesta.

Oppilas osaa kuvata maailman monimuotoisuutta ja antaa esimerkkejä ihmisten yhdenvertaisesta kohtelusta.

Oppilas ymmärtää maailman monimuotoisuuden ja kaikkien yhdenvertaisen kohtelun merkityksen.

Oppilas ymmärtää ja osaa perustella maailman monimuotoisuuden ja kaikkien yhdenvertaisen kohtelun merkityksen.

Oppilas ymmärtää syvällisesti ja osaa perustella ansiokkaasti maailman monimuotoisuuden ja kaikkien yhdenvertaisen kohtelun merkityksen.

T8 ohjata oppilasta huomaamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään sekä kehittämään eettistä ajatteluaan 

S2, S3

Oppilas oppii tunnistamaan eettisiä ulottuvuuksia elämästään ja ympäristöstään sekä kehittää eettistä ajatteluaan. 

Eettisen ajattelun taidot

Viitosen kriteerit eivät täyty.

Oppilas tunnistaa joistain teoista eettisen ulottuvuuden, kuten onko teko oikein, väärin vai ei kumpaakaan.

Oppilas osaa tunnistaa joitakin eettisiä käsitteitä (kuten arvo, velvollisuus, oikeus, vapaus, vastuu, tasa-arvo ja reiluus).

 

Oppilas osaa tunnistaa keskeisiä eettisiä käsitteitä (kuten arvo, velvollisuus, oikeus, vapaus, vastuu, tasa-arvo ja reiluus).

 

Oppilas osaa perustella eettisiä näkemyksiään.

Oppilas osaa käyttää eettistä käsitteistöä sekä tulkita ja soveltaa sitä.

 

Oppilas osaa perustella eettisiä näkemyksiään johdonmukaisesti.

Oppilas osaa käyttää monipuolisesti eettisiä käsitteitä sekä tulkita ja soveltaa niitä perustellusti omassa ajattelussaan.

Oppilas osaa käyttää monipuolisesti ja luovasti eettisiä käsitteitä sekä tulkita ja soveltaa niitä ansiokkaasti perustellen omassa ajattelussaan.

T9 innostaa oppilasta pohtimaan omien valintojensa vaikutusta kestävään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti 

S1, S2, S3

Oppilas oppii pohtimaan ja ymmärtämään omien valintojen vaikutusta kestävään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti.

Kestävän elämäntavan periaatteiden tunteminen

 

Viitosen kriteerit eivät täyty.

Oppilas tunnistaa jonkin kestävän tulevaisuuden edellytyksen.

 

Oppilas osaa kertoa, että omat teot voivat vaikuttaa tulevaisuuteen. 

Oppilas osaa antaa jonkin esimerkin kestävän tulevaisuuden edellytyksistä.

Oppilas osaa kertoa ja antaa esimerkin siitä, että omat teot voivat vaikuttaa tulevaisuuteen paikallisesti .

Oppilas osaa antaa esimerkkejä kestävän tulevaisuuden edellytyksistä.

 

Oppilas ymmärtää, että omat teot voivat vaikuttaa tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti (kuten kierrätyksen, kulutusvalintojen sekä harrastuneisuuden kautta).

Oppilas osaa nimetä keskeisiä luonnon ja yhteiskunnan kestävään tulevaisuuteen liittyviä edellytyksiä ja tarkastella kestävän elämäntavan merkitystä tulevaisuudelle.

 

Oppilas tuntee keinoja vaikuttaa paikallisesti ja globaalisti.

Oppilas osaa eritellä keskeisiä luonnon ja yhteiskunnan kestävään tulevaisuuteen liittyviä edellytyksiä sekä kuvailla ja arvioida keinoja vaikuttaa tulevaisuuden ongelmiin paikallisesti ja globaalisti.

Oppilas osaa analysoida keskeisiä luonnon ja yhteiskunnan kestävään tulevaisuuteen liittyviä edellytyksiä sekä kuvailla ja arvioida ansiokkaasti keinoja vaikuttaa aisuuden ongelmiin paikallisesti ja globaalisti.

T10 ohjata oppilas tuntemaan ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden merkitys ja eettinen perusta

S2, S3

Oppilas oppii tuntemaan ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja ihmisten yhdenvertaisuuden merkityksen ja perustan.

Ihmisoikeusetiikan tuntemus

Viitosen kriteerit eivät täyty.

Oppilas osaa kuvailla ihmisarvoon tai ihmisoikeuksiin liittyviä seikkoja. 

Oppilas osaa nimetä ainakin yhden ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvän käsitteen ja kertoa ihmisoikeuksien merkityksestä.

Oppilas osaa nimetä joitakin ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyviä käsitteitä ja kertoa tyydyttävästi  ihmisoikeuksien merkityksestä.

Oppilas osaa selittää tärkeimmät ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät käsitteet ja antaa esimerkkejä ihmisoikeuksien toteutumisesta historiassa. 

Oppilas osaa selittää tärkeimmät ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyvät käsitteet ja antaa esimerkkejä ihmisoikeuksien toteutumisesta historiassa sekä perustella ihmisoikeuksien merkitystä.

Oppilas osaa selittää ja arvioida keskeisiä ihmisoikeuksiin ja yhdenvertaisuuteen liittyviä käsitteitä ja antaa havainnollisia  esimerkkejä ihmisoikeuksien toteutumisesta historiassa sekä perustella pätevästi ihmisoikeuksien merkitystä.

Historia

 

Opetuksen tavoite

 

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle  6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

Merkitys, arvot ja asenteet

 

T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

S1–S6

 

Oppilas kiinnostuu historiasta tiedonalana ja sen merkityksestä identiteetille.

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

 

 

 

 

 

Tiedon hankkiminen menneisyydestä

 

T2 aktivoida oppilasta hankkimaan historiallista tietoa sekä arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta

S1–S6

Oppilas oppii hankkimaan historiallista tietoa ja arvioimaan tiedonlähteiden luotettavuutta sekä ymmärtämään, että historiallista tietoa voi tulkita eri tavoin.

Historiatiedon hankkiminen ja lähteiden tulkinnallisuuden ymmärtäminen

Oppilas ei saavuta tavoitteita.

Oppilas löytää ohjatusti historian tapahtumaan tai ilmiöön liittyvää informaatiota hänelle annetusta lähteestä.

 Oppilas tunnistaa opettajan ohjaamana, että samasta ilmiöstä tai lähteestä esiintyy erilaisia tulkintoja.

Oppilas löytää historian tapahtumaan tai ilmiöön liittyvää informaatiota hänelle annetusta lähteestä.

 

Oppilas tunnistaa, että samasta ilmiöstä tai lähteestä esiintyy erilaisia tulkintoja

 

Oppilas hankkii historian tapahtumaan tai ilmiöön liittyvää tietoa erilaisista lähteistä sekä tunnistaa lähteiden luotettavuudessa ja esitetyissä tulkinnoissa eroja.

Oppilas hankkii historian tapahtumaan tai ilmiöön liittyvää tietoa erilaisista lähteistä sekä erottelee

vähemmän ja enemmän luotettavia lähteitä ja tulkintoja toisistaan.

Oppilas käyttää erilaisia lähteitä ja erottaa tutkittavaan ilmiöön liittyvät lähteet muista lähteistä.

 

Oppilas selittää, miten samoista lähteistä voi tehdä erilaisia tulkintoja, ja arvioi tulkintojen mahdollisia puutteita.

Oppilas saavuttaa kaikki tavoitteet monipuolisesti ja luovasti.

T3 auttaa oppilasta ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin

S1–S6

Historian ilmiöiden ymmärtäminen

 

T4 vahvistaa oppilaan kykyä ymmärtää historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä

S1–S6

Oppilas oppii ymmärtämään historiallista aikaa ja siihen liittyviä käsitteitä.

Kronologian ymmärtäminen

Oppilas ei saavuta tavoitteita.

Oppilas tunnistaa historian keskeisiä sisällöllisiä käsitteitä ja pystyy opettajan ohjaamana suhteuttamaan ne ajallisesti toisiinsa.

Oppilas tunnistaa historian keskeisiä sisällöllisiä käsitteitä ja pystyy suhteuttamaan ne ajallisesti toisiinsa.

Oppilas muistaa menneisyyteen liittyviä keskeisiä sisällöllisiä käsitteitä ja antaa joitain esimerkkejä tarkasteltavana olevalle historialliselle ajanjaksolle ominaisista piirteistä.

Oppilas käyttää menneisyyteen liittyviä keskeisiä sisällöllisiä käsitteitä ja kuvaa tarkasteltavana olevalle historialliselle ajanjaksolle ominaisia piirteitä.

Oppilas jäsentää historiallisten tapahtumien, ilmiöiden ja ajanjaksojen aikajärjestyksen ja ajallisia yhteyksiä.

 

Oppilas käyttää aikaan liittyviä käsitteitä ja erittelee historian keskeisiin ajanjaksoihin liittyviä tapahtumia, henkilöitä ja ilmiöitä.

Oppilas saavuttaa kaikki tavoitteet monipuolisesti ja luovasti.

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toimintaan ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa

S1–S6

Oppilas oppii ymmärtämään ihmisen toimintaa ja päätöksentekoon vaikuttaneita tekijöitä erilaisissa historiallisissa tilanteissa.

Historiallinen empatia

Oppilas ei saavuta tavoitteita.

Oppilas tunnistaa, että ihmisillä on ollut erilaisia motiiveja toiminnalleen.

Oppilas tunnistaa, että ihmisillä on ollut erilaisia motiiveja toiminnalleen sekä tunnistaa osittain myös motiivien taustoja

Oppilas tunnistaa, miten ihmisten sosiaalinen ja yhteiskunnallinen asema vaikuttavat heidän tekojensa motiiveihin.

Oppilas tulkitsee ihmisten toiminnan tarkoitusperiä ja erittelee, miten ihmisten sosiaalinen ja yhteiskunnallinen asema tai historiallinen konteksti vaikuttavat hänen toimintaansa.

Oppilas asettautuu menneen ajan ihmisen asemaan, arvioi

hänen toimintansa motiiveja sekä tarkastelee sitä, miten hänen sosiaalinen tai yhteiskunnallinen asemansa tai historiallinen konteksti vaikuttavat hänen toimintaansa.

Oppilas saavuttaa kaikki tavoitteet monipuolisesti ja luovasti.

T6 auttaa oppilasta arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille

S1–S6

Oppilas oppii arvioimaan erilaisia syitä historiallisille tapahtumille ja ilmiöille sekä analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta.

Syy-seuraussuhteiden ymmärtäminen historiassa sekä muutoksen ja jatkuvuuden ymmärtäminen

 

Oppilas ei saavuta tavoitteita.

Oppilas tunnistaa menneisyydestä asioita, jotka ovat muuttuneet tai pysyneet muuttumattomina.

 

Oppilas nimeää muutokselle tai muuttumattomuudelle jonkin yksittäisen syyn.

Oppilas tunnistaa ohjatusti, että tapahtumien taustalla on inhimillisiä pyrkimyksiä.

 

Oppilas nimeää muutokselle tai muuttumattomuudelle jonkin yksittäisen syyn ja seurauksen.

Oppilas tunnistaa, että historiassa selittäminen perustuu toimijoiden tarkoitusperien analysointiin.

 

Oppilas tunnistaa syitä ja seurauksia historiallisille tapahtumille ja ilmiöille.

 Oppilas selittää yksilöllisesti ohjeistettuna, miksi joillain elämänalueilla toimittiin ennen toisin kuin nykyään.

Oppilas ymmärtää, että historiassa selittäminen perustuu toimijoiden tarkoitusperien analysointiin.

 

Oppilas ymmärtää, että historiallisilla tapahtumilla ja ilmiöillä on erilaisia syitä ja seurauksia, ja antaa niistä esimerkkejä.

 

Oppilas erittelee, miksi joillain elämänalueilla toimittiin ennen toisin tai samoin kuin nykyään.

Oppilas erottelee historiallisia tapahtumia tai ilmiöitä selittävät keskeiset tekijät vähemmän tärkeistä ja analysoi historiallisten tapahtumien syitä ja seurauksia (kuten välittömien ja pitkäkestoisten syiden merkitystä).

 

Oppilas arvioi, miksi joillain elämänalueilla toimittiin ennen samoin tai toisin kuin nykyään ja miten tapahtuman tai ilmiön seuraukset vaikuttivat eri lailla eri asemassa oleviin ihmisiin ja ihmisryhmiin.

Oppilas saavuttaa kaikki tavoitteet monipuolisesti ja luovasti.

T7 ohjata oppilasta analysoimaan historiallista muutosta ja jatkuvuutta

S1–S6

Historiallisen tiedon käyttäminen

 

T8 kannustaa oppilasta tulkintojen tekemiseen

S1–S6

Oppilas rohkaistuu tulkintojen tekemiseen.

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

 

 

 

 

 

T9 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä

S1–S6

Oppilas oppii selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä.

Ihmisen toiminnan selittäminen

Oppilas ei saavuta tavoitteita.

Oppilas osoittaa ohjatusti, miten ihmisen toiminnan motiivi näkyy jossain historian tapahtumassa tai ilmiössä.

Oppilas osoittaa, miten ihmisen toiminnan motiivi näkyy jossain historian tapahtumassa tai ilmiössä.

Oppilas kuvailee, miten ihmisten taustat vaikuttavat heidän toimintansa motiiveihin.

Oppilas esittää päätelmän, miten ihmisten taustat vaikuttavat heidän toimintansa motiiveihin.

Oppilas selittää ihmisen toiminnan motiiveja sekä sitä, miten ihmisten taustat ja historiallinen konteksti vaikuttavat niihin.

Oppilas saavuttaa kaikki tavoitteet monipuolisesti ja luovasti.

T10 ohjata oppilasta selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta

S1–S6

Oppilas oppii selittämään, miksi historiallista tietoa voidaan tulkita ja käyttää eri tavoin eri tilanteissa, ja arvioimaan kriittisesti tulkintojen luotettavuutta.

Historiallisten tulkintojen selittäminen ja niiden luotettavuuden arvioiminen

 

Oppilas ei saavuta tavoitteita.

Oppilas antaa ohjatusti jonkin esimerkin siitä, miten historiatietoa käytetään johonkin tarkoitukseen.

 

Oppilas antaa jonkin esimerkin siitä, miten historiatietoa käytetään johonkin tarkoitukseen.

 

Oppilas kuvailee, miten historiatietoa käytetään johonkin tarkoitukseen ja antaa esimerkkejä tulkintoihin sisältyvästä puolueellisuudesta.

Oppilas kuvailee, miten historiatietoa käytetään johonkin tarkoitukseen ja erittelee tulkintoihin sisältyvää puolueellisuutta.

Oppilas selittää, miten historiatietoa käytetään johonkin tarkoitukseen ja miten lähteiden tulkitsijan tausta voi vaikuttaa tulkinnan luotettavuuteen.

 

 

Oppilas saavuttaa kaikki tavoitteet monipuolisesti ja luovasti.

T11 harjaannuttaa oppilasta käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun tulkintansa niiden pohjalta

S1–S6

Oppilas oppii käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan niiden pohjalta oman perustellun tulkintansa.

Historian tietolähteiden käyttäminen ja historiatiedon tuottaminen

Oppilas ei saavuta tavoitteita.

Oppilas vastaa ohjatusti menneisyyttä koskeviin kysymyksiin hänelle annetun tietolähteen pohjalta.

 

Oppilas muodostaa opettajan ohjaamana jostain lähteestä tulkinnan.

 

Oppilas vastaa menneisyyttä koskeviin kysymyksiin hänelle annetun tietolähteen pohjalta.

 

Oppilas muodostaa jostain lähteestä tulkinnan.

 

Oppilas esittää jonkin tulkinnan hyödyntäen käytössään olevia lähteitä.

 

Oppilas vastaa menneisyyttä koskeviin kysymyksiin tulkitsemalla erilaisista lähteistä saamaansa informaatiota.

 

Oppilas esittää historian tapahtumista tai ilmiöistä omia perusteltuja tulkintoja.

Oppilas tulkitsee erilaisia historiallisen tiedon lähteitä.

 

Oppilas esittää historian tapahtumista tai ilmiöistä omia perusteltuja tulkintoja

osoittaen tunnistavansa tulkintoihinsa liittyvän virhetulkinnan mahdollisuuden.

Oppilas saavuttaa kaikki tavoitteet monipuolisesti ja luovasti.

T12 ohjata oppilasta arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla

S1–S6

Oppilas oppii arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja historiatietämyksensä avulla.

Historiatietoisuuden hyödyntäminen

Oppilas ei saavuta tavoitteita.

Oppilas osoittaa ohjatusti, miten historiaa käytetään nykyisyyden selittämisessä.

Oppilas osoittaa, miten historiaa käytetään nykyisyyden selittämisessä.

Oppilas kuvailee, miten historiaa käytetään nykyisyyden selittämisessä.

Oppilas kuvailee, miten historiatiedolla voidaan perustella jokin tulevaisuuden valinta.

Oppilas esittää arvion siitä, miten tulkinnat menneisyydestä vaikuttavat ihmisten tulevaisuuden odotuksiin ja valintoihin.

Oppilas saavuttaa kaikki tavoitteet monipuolisesti ja luovasti.

Yhteiskuntaoppi

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet 

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

Merkitys, arvot ja asenteet

 

T1 ohjata oppilasta syventämään kiinnostustaan ympäröivään yhteiskuntaan ja vahvistaa oppilaan kiinnostusta yhteiskuntaoppiin tiedonalana

S1–S4

Oppilas oivaltaa yhteiskuntaa koskevan tiedon merkityksen yksilön ja yhteisön kannalta.

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

 

 

 

 

 

T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyen erilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin

S1–S4

Oppilas oppii arvioimaan omien ja yhteiskunnan muiden toimijoiden yhteiskunnallisten ja taloudellisten valintojen eettisiä merkityksiä ja seurauksia.

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

 

 

 

 

 

Yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen omaksuminen sekä yhteiskunnallinen ymmärrys

 

T3 ohjata oppilasta ymmärtämään oikeusvaltion periaatteita, ihmisoikeuksien yleismaailmallista merkitystä sekä syventämään tietojaan suomalaisen oikeusjärjestelmän toiminnasta

S2, S3

Oppilas oppii ymmärtämään ihmisoikeuksien merkityksen ja oikeusvaltion periaatteet sekä niiden kytkeytymisen suomalaiseen oikeusjärjestelmään.

Oikeusvaltion periaatteiden ja toiminnan sekä ihmisoikeuksien hahmottaminen

 

 

 

 

Oppilas ei tunnista kohdan käsitteitä

Oppilas tunnistaa esimerkeistä ihmisoikeuksia sekä oikeusvaltion keskeisiä toimijoita ja toimintaperiaatteita.

Oppilas kuvailee osittain ihmisoikeuksia, oikeusvaltion toimijoita ja toimintaperiaatteita.

 

Oppilas kuvailee ihmisoikeuksia, oikeusvaltion toimijoita ja toimintaperiaatteita.

 

Oppilas löytää ohjatusti tietoa laista ja oikeudesta.

 

Oppilas erittelee, miten ihmisoikeus- ja oikeusvaltioperiaatteet ilmenevät Suomessa ja maailmassa.

 

Oppilas hankkii ja esittää tietoja laista ja oikeudesta asianmukaista tietolähdettä käyttäen.

Oppilas arvioi ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista yhteiskunnassa.

 

Oppilas käyttää lakia ja oikeutta koskevia tietolähteitä ongelmanratkaisua vaativissa tehtävissä.

Oppilas arvioi ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista yhteiskunnassa.

 Oppilas käyttää lakia ja oikeutta koskevia tietolähteitä ongelmanratkaisua vaativissa tehtävissä itsenäisesti tulkiten.

T4 ohjata oppilasta syventämään ja pitämään ajan tasalla yhteiskuntaa, talouden toimintaa ja yksityistä taloudenpitoa koskevia tietojaan ja taitojaan sekä arvioimaan kriittisesti median roolia ja merkitystä

S1–S3

Oppilas oppii ymmärtämään yhteiskunnan toiminnan sekä yksityisen että julkisen taloudenpidon periaatteita. Hän oppii tarkastelemaan kriittisesti median yhteiskunnallista roolia.

Yhteiskuntaa, mediaa, taloutta ja taloudenpitoa koskevat tiedot ja taidot

 

 

 

 

 

 

 

Oppilas ei tunnista kohdan käsitteitä

Oppilas tunnistaa ohjatusti yhteiskuntaan ja talouteen liittyviä asioita.

 

Oppilas löytää ohjatusti yhteiskuntaa ja taloutta koskevaa tietoa hänelle annetusta lähteestä sekä antaa ohjatusti esimerkin median toiminnasta tiedon välittäjänä.

Oppilas kuvailee osittain esimerkkien avulla yhteiskunnan ja talouden ilmiöitä ja toimintaa.

Oppilas löytää osin ohjatusti eri lähteistä tietoa yhteiskunnasta ja taloudesta ja havaitsee eroja tietolähteiden antamissa tiedoissa. 

Oppilas kuvailee osittain median vaikutusta omassa elämässä ja yhteiskunnassa.

Oppilas kuvailee esimerkkien avulla yhteiskunnan ja talouden ilmiöitä ja toimintaa.

 

Oppilas löytää eri lähteistä tietoa yhteiskunnasta ja taloudesta ja havaitsee eroja tietolähteiden antamissa tiedoissa. 

 

Oppilas kuvailee median vaikutusta omassa elämässä ja yhteiskunnassa.

Oppilas hankkii tietoa yhteiskunnasta ja taloudesta eri lähteitä käyttäen sekä vertailee lähteiden tietoja keskenään.

 

Oppilas erittelee median roolia yksilöiden elämässä ja sen toimintaa julkisen keskustelun osana.

Oppilas hankkii ja erittelee yhteiskuntaa ja taloutta käsittelevää tietoa eri näkökulmia huomioon ottavalla ja kriittisellä tavalla.

 

Oppilas arvioi kriittisesti median toimintaa ja mediavaikuttamista yhteiskunnassa.

Oppilas hankkii ja erittelee yhteiskuntaa ja taloutta käsittelevää tietoa eri näkökulmia huomioon ottavalla ja kriittisellä tavalla ja osaa tuottaa sen avulla uutta.

Oppilas arvioi kriittisesti median toimintaa ja mediavaikuttamista yhteiskunnassa ja osaa ottaa aktiivisesti osaa keskusteluun.

 

Yhteiskunnallisen tiedon käyttäminen ja soveltaminen

 

T5 rohkaista oppilasta kehittymään yritteliääksi ja vastuulliseksi taloudelliseksi toimijaksi, joka hahmottaa yrittäjyyttä ja työelämää, tuntee niiden tarjoamia mahdollisuuksia ja osaa suunnitella omaa tulevaisuuttaan

S1–S4

Oppilas oppii toimimaan työelämää ja yrittäjyyttä tuntevana taloudellisena toimijana.

Yrittäjyys- ja työelämätaitojen käyttäminen ja soveltaminen

Oppilas ei tunnista kohdan käsitteitä

Oppilas osoittaa tunnistavansa ohjatusti palkkatyön ja yrittäjyyden eroja sekä palkkatyötä ja yrittäjyyttä edustavia ammatteja.

 

Oppilas tunnistaa palkkatyön ja yrittäjyyden eroja sekä palkkatyötä ja yrittäjyyttä edustavia ammatteja.

 

Oppilas kuvailee

palkkatyön ja yrittäjyyden piirteitä.

 

Oppilas kertoo, mitä mahdollisuuksia palkkatyö ja yrittäjän ammatti tarjoavat yksilölle.

Oppilas erittelee palkkatyön ja yrittäjyyden asemaa yhteiskunnassa.

Oppilas vertailee palkkatyön ja yrittäjyyden tarjoamia mahdollisuuksia yksilölle.

Oppilas analysoi palkkatyön ja yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnassa.

Oppilas arvioi palkkatyön ja yrittäjyyden merkityksiä yksilölle.

Oppilas analysoi ja soveltaa palkkatyön ja yrittäjyyden merkitystä yhteiskunnassa. 

Oppilas arvioi ja osaa soveltaa palkkatyön ja yrittäjyyden merkityksiä yksilölle.

T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan yhteiskunnallista toimintaa sekä eri yhteisöjä ja vähemmistöryhmiä monipuolisesti ja avarakatseisesti

S1–S3

Oppilas oppii analysoimaan yhteiskunnan eri yhteisöjä ja väestöryhmiä.

Eri yhteisöjen ja väestöryhmien monipuolinen tarkastelu

 

Oppilas ei tunnista kohdan käsitteitä

Oppilas osoittaa tunnistavansa esimerkkien avulla suomalaisessa yhteiskunnassa olevia yhteisöjä tai vähemmistöryhmiä.

Oppilas tunnistaa suomalaisessa yhteiskunnassa olevia yhteisöjä tai vähemmistöryhmiä.

Oppilas kuvailee erilaisia yhteisöjä ja vähemmistöryhmiä sekä niiden asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa.

Oppilas erittelee erilaisten väestöryhmien asemaan vaikuttavia tekijöitä yhteiskunnassa.

 

Oppilas arvioi keinoja, joilla voidaan tukea väestöryhmien yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa.

 

Oppilas arvioi ja soveltaa keinoja, joilla voidaan tukea väestöryhmien yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa.

T7 ohjata oppilasta ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteita ja demokraattisia toimintatapoja paikallisella, kansallisella ja Euroopan unionin tasolla sekä globaalisti ja toimimaan aktiivisena, omaa lähiyhteisöä kehittävänä kansalaisena

S1–S3

Oppilas oppii ymmärtämään yhteiskunnallisen päätöksenteon demokraattisia toimintatapoja ja soveltamaan niitä lähiyhteisössään.

Yhteiskunnallisen päätöksenteon periaatteiden ja demokraattisten toimintatapojen tunteminen ja soveltaminen

 

Oppilas ei tunnista kohdan käsitteitä

Oppilas osoittaa tunnistavansa ohjatusti demokraattisen päätöksenteon tunnuspiirteitä.

 

Oppilas osoittaa esimerkeistä, miten demokraattinen päätöksenteko ilmenee hänen lähiyhteisössään.

 

Oppilas  tunnistaa demokraattisen päätöksenteon tunnuspiirteitä.

 

Oppilas kuvailee osittain miten demokraattinen päätöksenteko ilmenee hänen lähiyhteisössään.

Oppilas kuvailee demokraattisen päätöksenteon tunnuspiirteitä paikallisella, kansallisella ja Euroopan unionin tasolla.

 

Oppilas kuvailee, millä eri tavoin demokraattisia toimintatapoja voidaan toteuttaa hänen lähiyhteisössään.

Oppilas erittelee, miten eri päätöksentekotavat edistävät demokratiaa ja miten demokraattista päätöksentekoa tuetaan paikallisella, kansallisella, Euroopan unionin ja globaalilla tasolla.

 

Oppilas soveltaa demokraattisia toimintatapoja omassa lähiyhteisössään.

Oppilas arvioi annetun aineiston pohjalta, miten demokratian päämäärät toteutuvat päätöksenteossa eri tasoilla.

 

Oppilas soveltaa monipuolisesti demokraattisia toimintatapoja lähiyhteisössään ja laatii perusteltuja ehdotuksia niiden kehittämiseksi.

Oppilas arvioi ja soveltaa tietoa annetun aineiston pohjalta, miten demokratian päämäärät toteutuvat päätöksenteossa eri tasoilla. Oppilas soveltaa monipuolisesti demokraattisia toimintatapoja lähiyhteisössään ja laatii perusteltuja ehdotuksia niiden kehittämiseksi ja osaa toteuttaa niitä.

T8 ohjata oppilasta talouden perusteiden ymmärtämiseen, oman talouden hallintaan ja vastuulliseen kuluttamiseen kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti

S1, S4

 

Oppilas oppii ymmärtämään ja soveltamaan kestävän talouden periaatteita yksilön ja kansantalouden näkökulmasta.

Vastuullisen taloudellisen toiminnan ymmärtämi-nen ja soveltaminen

Oppilas ei tunnista kohdan käsitteitä

Oppilas osoittaa ohjatusti tuntevansa joitakin taloudellisen toiminnan muotoja (kuten kuluttaminen, säästäminen).

 

Oppilas osoittaa tunnistavansa ohjatusti yksilön keinoja vaikuttaa kestävään tulevaisuuteen.

Oppilas tuntee joitakin taloudellisen toiminnan muotoja (kuten kuluttaminen, säästäminen).

 

Oppilas  tunnistaa yksilön keinoja vaikuttaa kestävään tulevaisuuteen.

Oppilas selittää taloudellisen toiminnan eri muotojen merkitystä yksilön taloudessa.

 

Oppilas kuvailee, mitä vaatimuksia kestävä tulevaisuus asettaa koti- ja kansantaloudelle sekä yksilön taloudenpidolle.

Oppilas erittelee taloudellisen toiminnan eri muotojen merkitystä kansantaloudessa.

 

Oppilas erittelee, mitä vaatimuksia kestävä tulevaisuus asettaa koti- ja kansantaloudelle sekä

yksilön taloudenpidolle.

Oppilas perustelee kestävää tulevaisuutta edistäviä ratkaisuja ja arvioi niiden vaikutuksia koti- ja kansantalouksille.

 

Oppilas arvioi annetun aineiston pohjalta yksilön taloudenpitoa koskevia suunnitelmia kestävän talouden näkökulmasta. 

Oppilas perustelee kestävää tulevaisuutta edistäviä ratkaisuja ja arvioi niiden vaikutuksia koti- ja kansantalouksille ja osaa toimia niiden mukaan. Oppilas arvioi ja soveltaa annetun aineiston pohjalta yksilön taloudenpitoa koskevia suunnitelmia kestävän talouden näkökulmasta. 

T9 ohjata oppilasta laajentamaan näkemyksiään, osallistumaan yhteiskunnalliseen toimintaan ja keskusteluun sekä käyttämään mediataitojaan ja tietojaan yhteiskunnasta omien käsitystensä muodostamisessa ja kansalaisena toimimisessa

S1–S4

Oppilas oppii omaksumaan ja hyödyntämään yhteiskunnallisessa toiminnassa oleellisia tietoja ja taitoja.

 

Yhteiskunnallinen ajattelu, osallistumis-, media- ja

vaikuttamistaitojen soveltaminen

 

 

 

 

Oppilas ei tunnista kohdan käsitteitä

Oppilas antaa ohjatusti esimerkkejä keinoista osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa.

 

Oppilas ottaa kantaa yhteiskunnalliseen aiheeseen.

 

 

 

Oppilas antaa esimerkkejä keinoista osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnassa.

 

Oppilas ottaa perustellusti kantaa yhteiskunnalliseen aiheeseen.

Oppilas antaa esimerkkejä tavoista osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnallisesti.

 

Oppilas perustelee mielipiteitä yhteiskunnallisista aiheista.

 

 

 

Oppilas osallistuu yhteiskunnallis-poliittisten kysymysten käsittelyyn ja vertailee erilaisia tapoja vaikuttaa.

 

Oppilas perustelee monipuolisesti mielipiteitä yhteiskunnallisista aiheista.

 

 

 

 

 

Oppilas osallistuu rakentavasti yhteiskunnallis-poliittisten kysymysten käsittelyyn sekä esittää arvioita niistä käytävästä keskustelusta.

Oppilas seuraa em. lisäksi omatoimisen aktiivisesti yhteiskunnallisia ilmiöitä ja tuo niitä esiin kantaa ottaen.

Musiikki

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

Osallisuus

 

T1 kannustaa oppilasta rakentavaan toimintaan musisoivan ryhmän ja musiikillisten yhteisöjen jäsenenä

S1–S4

Oppilas oppii toimimaan musiikillisten yhteisöjen jäsenenä.

Musiikillisen ryhmän jäsenenä toimiminen

Oppilas ei osallistu musisoivan ryhmän toimintaan.

Oppilas osallistuu musisoivan ryhmän toimintaan opettajan konkreettisen ohjeen mukaan.

 

Oppilas osallistuu musisoivan ryhmän toimintaan opettajan ohjauksen mukaisesti. 

Oppilas osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä.

 

 

 

 

 

Oppilas toimii itsenäisesti musisoivan ryhmän ja musiikillisen yhteisön jäsenenä huolehtien osuudestaan. 

Oppilas toimii rakentavasti musisoivan ryhmän ja musiikillisen yhteisön jäsenenä huolehtien osuudestaan sekä kannustaen ja auttaen toisia.

Oppilas toimii rakentavasti ja aktiivisesti musiikillisen ryhmän jäsenenä ja huolehtii osuudestaan erinomaisesti sekä kannustaa ja auttaa toisia. 

Musiikilliset taidot ja tiedot sekä luova tuottaminen

 

T2 ohjata oppilasta ylläpitämään äänenkäyttö- ja laulutaitoaan sekä kehittämään niitä edelleen musisoivan ryhmän jäsenenä

S1–S4

Oppilas kehittää äänenkäyttö- ja laulutaitoaan edelleen musisoivan ryhmän jäsenenä.

Äänenkäyttö ja laulaminen musiikkiryhmän jäsenenä

Oppilas ei käytä ääntään osana musiikillista ilmaisua. 

Oppilas käyttää ääntään osana musiikillista ilmaisua.

 

 

 

 

 

Oppilas käyttää ääntään osana musiikillista ilmaisua ja osallistuu ajoittain yhteislauluun.

Oppilas käyttää ääntään musiikillisen ilmaisun välineenä ja osallistuu yhteislauluun.

Oppilas käyttää ääntään musiikillisen ilmaisun välineenä ja osallistuu yhteislauluun sovittaen osuutensa osaksi kokonaisuutta.

Oppilas käyttää ääntään musiikillisen ilmaisun välineenä tehtävän ja tilanteen mukaisesti sekä ylläpitää ja kehittää äänenkäyttö- ja laulutaitoaan.

Oppilas käyttää ääntään aktiivisesti musiikillisen ilmaisun välineenä tehtävän ja tilanteen mukaisesti sekä ylläpitää ja kehittää äänenkäyttö- ja laulutaitoaan. 

T3 kannustaa oppilasta kehittämään edelleen soitto- ja yhteismusisointitaitojaan

keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimin

S1–S4

Oppilas kehittää edelleen soitto- ja yhteismusisointitaitojaan soittaen keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimia.

Soittaminen musiikkiryhmän jäsenenä

Oppilas ei osallistu soittamiseen. 

Oppilas osallistuu soittamiseen konkreettisen ohjauksen alaisena.

 

Oppilas osallistuu yhteissoittoon soittaen jotain keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoitinta ohjatusti ja on vaikeuksia sovittaa omaa osuuttansa kokokonaisuuteen.

Oppilas soittaa keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimia ja osallistuu yhteissoittoon pyrkien sovittamaan osuutensa kokonaisuuteen.

Oppilas soittaa keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimia ja osallistuu yhteissoittoon melko sujuvasti.

 

Oppilas soittaa keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimia ja osallistuu yhteissoittoon sujuvasti.

 

Oppilas soittaa aktiivisesti keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimia ja osallistuu yhteissoittoon erittäin sujuvasti. 

T4 rohkaista oppilasta monipuoliseen musiikkiliikunnalliseen kokemiseen ja ilmaisuun

S1–S4

Oppilas ilmaisee ja tutkii musiikkia musiikkiliikunnallisuuden keinoin.

Musiikkiliikunta

 

 

 

 

                      Oppilas ei osallistu musiikkia ja liikettä yhdistävään toimintaan. 

 

Oppilas osallistuu musiikkia ja liikettä yhdistävään toimintaan ryhmän jäsenenä.

Oppilas osallistuu musiikkia ja liikettä yhdistävään ilmaisuun ryhmän jäsenenä. 

Oppilas sovittaa liikkumistaan musiikkiin ja osallistuu ryhmän jäsenenä musiikkiliikunnalliseen ilmaisuun.

Oppilas sovittaa liikeilmaisuaan kuulemansa musiikkiin ja ilmaisee musiikkia liikkuen, myös rytmisesti perussykettä seuraten ja ilmaisten.

Oppilas käyttää koko kehon liikettä monipuolisesti ja luovasti musiikin oppimisessa sekä musiikillisessa ilmaisussa ja vuorovaikutuksessa.

Oppilas käyttää koko kehon liikettä monipuolisesti ja luovasti musiikin oppimisessa sekä musiikillisessa ilmaisussa ja vuorovaikutuksessa tukien myös muun ryhmän toimintaa. 

T5 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia ääniympäristön ja musiikin elämykselliseen kuunteluun ja havainnointiin sekä ohjata häntä keskustelemaan havainnoistaan

S1–S4

Oppilas kuuntelee ja havainnoi ääniympäristöä ja musiikkia elämyksellisesti sekä kykenee osallistumaan aiheeseen liittyvään keskusteluun.

Ääniympäristön ja musiikin kuuntelu ja siitä keskusteleminen

 

 

 

Oppilaalla vaikeuksia keskittyä kuuntelemaan ääniympäristöä ja musiikkia.

Oppilas kuuntelee ääniympäristöä ja musiikkia.

Oppilas kuuntelee ääniympäristöä ja musiikkia sekä esittää kuulemastaan yksittäisiä huomioita tuetusti. 

 

Oppilas kuuntelee ääniympäristöä ja musiikkia esittäen kuulemastaan yksittäisiä huomioita.

Oppilas kuuntelee ääniympäristöä ja musiikkia ja osaa kertoa havainnoistaan.

Oppilas kuuntelee ääniympäristöä ja musiikkia keskustellen havainnoistaan sekä perustellen näkemyksiään. 

Oppilas kuuntelee aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia keskustellen havainnoistaan sekä perustellen näkemyksiään monipuolisesti. 

T6 kannustaa oppilasta rakentamaan luovaa suhdetta musiikkiin ja ohjata häntä improvisointiin, sovittamiseen ja säveltämiseen sekä taiteidenväliseen työskentelyyn

S1–S4

Oppilas rakentaa luovaa suhdetta musiikkiin improvisoiden, sovittaen ja säveltäen sekä työskentelemällä taiteidenvälisesti.

Musiikin luova tuottaminen

 

Oppilas ei osallistu luovan tuottamisen prosessiin. 

Oppilas osallistuu luovan tuottamisen prosessiin.

Oppilas osallistuu luovan tuottamisen prosessiin tuottaen yksittäisiä musiikillisia ideoita konkreettisen ohjauksen alaisena

Oppilas osallistuu luovan tuottamisen prosessiin tuottaen yksittäisiä musiikillisia ideoita yksin tai ryhmän jäsenenä.

Oppilas käyttää musiikillisia tai muita äänellisiä elementtejä kehittäen ja toteuttaen musiikillisia ideoita yksin tai ryhmän jäsenenä.

 

Oppilas käyttää musiikillisia tai muita äänellisiä elementtejä kehittäen ja toteuttaen moninaisia sekä kekseliäitä musiikillisia ideoita yksin tai ryhmän jäsenenä.

 

Oppilas käyttää musiikillisia tai muita äänellisiä elementtejä kehittäen ja toteuttaen moninaisia sekä kekseliäitä musiikillisia ideoita yksin tai ryhmän jäsenenä kannustaen toisia

T7 ohjata oppilasta musiikin tallentamiseen ja tieto- ja viestintäteknologian käyttöön sekä musiikin tekemisessä että osana monialaisia kokonaisuuksia

S1–S4

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa musiikin tekemisessä sekä tallentamisessa osana monialaisia kokonaisuuksia.

 

 

Musiikkiteknologian käyttö

Oppilas ei kokeile mitään musiikkiteknologian työkalua. 

Oppilas kokeilee joitakin musiikkiteknologian työkaluja opettajan

konkreettisten ohjeiden mukaan.

Oppilas kokeilee musiikkiteknologian mahdollisuuksia musiikin tekemisessä tuetusti. 

Oppilas kokeilee musiikkiteknologian mahdollisuuksia musiikin tekemisessä itsenäisesti.

Oppilas käyttää musiikkiteknologian tarjoamia mahdollisuuksia omassa tai ryhmän ilmaisussa.

 

Oppilas käyttää monipuolisesti musiikkiteknologian tarjoamia mahdollisuuksia omassa tai ryhmän ilmaisussa.

Oppilas käyttää monipuolisesti musiikkiteknologian tarjoamia mahdollisuuksia omassa ja ryhmän ilmaisussa.  

Kulttuurinen ymmärrys ja monilukutaito

 

T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan musiikkia taiteenlajina 

ja ymmärtämään, miten musiikkia käytetään viestimiseen ja vaikuttamiseen eri kulttuureissa

S1–S4

Oppilas tarkastelee musiikkia taiteenlajina ja

oppii ymmärtämään, miten musiikkia käytetään viestimiseen ja vaikuttamiseen eri kulttuureissa.

Kulttuurinen osaaminen

Oppilas ei tunnista tapoja käyttää musiikkia viestimiseen ja vaikuttamiseen eikä 

eri musiikkikulttuureja. 

Oppilas tunnistaa joitakin tapoja käyttää musiikkia viestimiseen ja vaikuttamiseen.

 

Oppilas tunnistaa joitakin musiikkikulttuureja.

Oppilas tunnistaa joitakin musiikin monista käyttötavoista ja kulttuurisista ilmenemismuodosta, mutta ei osaa kertoa havainnoistaan. 

Oppilas tunnistaa joitakin musiikin monista käyttötavoista ja kulttuurisista ilmenemismuodoista ja osaa kertoa havainnoistaan.

Oppilas jäsentää musiikin käyttötapoja ja kulttuurisia ilmenemismuotoja kertoen havainnoistaan.

 

 

Oppilas analysoi ja arvioi musiikin käyttötapoja ja kulttuurisia ilmenemismuotoja

ja osaa keskustella niistä.

Oppilas analysoi ja arvioi musiikin käyttötapoja ja kulttuurisia ilmenemismuotoja monipuolisesti  ja osaa keskustella niistä.

T9 rohkaista ja ohjata oppilasta käyttämään musiikin merkintätapoja, käsitteitä ja terminologiaa musiikillisessa toiminnassa.

S1–S4

Oppilas käyttää musiikin merkintätapoja, käsitteitä ja terminologiaa musiikillisessa toiminnassa.

Musiikillisten käsitteiden ja symbolien käyttö.

Oppilas ei tunnista musiikin käsitteitä eikä symboleja.

Oppilas tunnistaa joitakin musiikin käsitteitä ja symboleja.

Oppilas tunnistaa joitakin musiikin käsitteitä ja symboleja ja käyttää niitä ohjatusti musiikillisessa toiminnassa. 

Oppilas käyttää yksittäisiä musiikkikäsitteitä, musiikin merkintätapoja ja joitakin musiikkitermejä musiikillisessa toiminnassa.

Oppilas käyttää musiikkikäsitteitä, musiikin merkintätapoja sekä musiikkitermejä musiikillisessa toiminnassa.

 

Oppilas käyttää ja soveltaa sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti musiikkikäsitteitä, musiikin merkintätapoja ja musiikkitermejä musiikillisessa toiminnassa.

Oppilas käyttää ja soveltaa erittäin sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti musiikkikäsitteitä, musiikin merkintätapoja ja musiikkitermejä musiikillisessa toiminnassa.

Hyvinvointi ja turvallisuus musiikissa

 

T10 ohjata oppilasta tunnistamaan musiikin vaikutuksia tunteisiin ja hyvinvointiin

 

S1–S4

Oppilas tunnistaa musiikin vaikutuksia tunteisiin ja hyvinvointiin.

 

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia

 

 

 

 

 

T11 ohjata oppilasta huolehtimaan kuulostaan sekä musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta

 

S1–S4

Oppilas huolehtii kuulostaan ja

pitää huolta musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta.

 

Kuulosta sekä musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta huolehtiminen

Oppilas ei noudata annettavia turvallisuusohjeita.  

Oppilas noudattaa annettavia turvallisuusohjeita. 

                      Oppilas ottaa huomioon ääniympäristön turvallisuuteen liittyvät tekijät pääsääntöisesti sekä käyttää laitteita ja soittimia ajoittain turvallisuusohjeiden mukaisesti. 

Oppilas ottaa huomioon ääniympäristön turvallisuuteen liittyvät tekijät sekä käyttää laitteita ja soittimia turvallisuusohjeiden mukaisesti.

Oppilas käyttää laitteita ja soittimia musisointitilanteissa ottaen huomioon muun muassa äänen ja musiikin voimakkuuteen sekä muut turvalliseen toimintaan liittyvät tekijät.

Oppilas huolehtii vastuullisesti musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudsta.

Oppilas huolehtii erittäin vastuullisesti musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta huomioiden myös muiden turvallisuuden.

Oppimaan oppiminen musiikissa

 

T12 ohjata oppilasta kehittämään musiikillista osaamistaan harjoittelun avulla, asettamaan tavoitteita musiikilliselle oppimiselleen ja arvioimaan taitojensa edistymistä suhteessa tavoitteisiin.

S1–S4

Oppilas oppii kehittämään musiikillista osaamistaan harjoittelun avulla, asettaa tavoitteita musiikilliselle oppimiselleen sekä arvioi taitojensa edistymistä suhteessa tavoitteisiin.

Oppimisen taidot

Oppilas ei kehitä osaamistaan musiikillisen osaamisen osa-alueilla annettujen tavoitteiden mukaisesti. 

Oppilas kehittää osaamistaan opettajan tukemana jollakin musiikillisen osaamisen osa-alueella annetun

tavoitteen suuntaisesti.

 

 

 

Oppilas asettaa itselleen ohjattuna musisointiin, musiikkiliikuntaan tai säveltämiseen ja muuhun luovaan tuottamiseen liittyviä tavoitteita. mutta ei kykene toimimaan niiden suuntaisesti ilman tukea. 




Oppilas asettaa itselleen ohjattuna musisointiin, musiikkiliikuntaan tai säveltämiseen ja muuhun luovaan tuottamiseen liittyviä tavoitteita, toimii niiden suuntaisesti ja

työskentelee niiden suuntaisesti

Oppilas asettaa ohjattuna itselleen musisointiin, musiikkiliikuntaan tai säveltämiseen ja muuhun luovaan tuottamiseen liittyviä tavoitteita, harjoittelee niiden suuntaisesti sekä arvioi edistymistään suhteessa tavoitteisiinsa.

Oppilas asettaa musisointiin, musiikkiliikuntaan tai säveltämiseen ja muuhun luovaan tuottamiseen liittyviä tavoitteita ja työskentelee niiden mukaisesti.

 

Oppilas arvioi toimintaansa ja mukauttaa työskentelyään tavoitteidensa pohjalta.

Oppilas asettaa musisointiin, musiikkiliikuntaan tai säveltämiseen ja muuhun luovaan tuottamiseen liittyviä tavoitteita ja työskentelee niiden mukaisesti. Oppilas arvioi toimintaansa monipuolisesti ja mukauttaa joustavasti työskentelyään tavoitteidensa pohjalta. 

 

Kuvataide

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde 

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

 

 

Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu

 

T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämällä monipuolisesti kuvallisen tuottamisen menetelmiä

S1, S2, S3

Oppilas oppii havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria.

Taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin havainnoiminen

Ei saavuta kriteerejä.

Oppilas tekee havaintoja yksilöllisesti ohjeistettuna.

Oppilas kokeilee ohjeistettuna jotakin kuvallisen tuottamisen menetelmää tehdessään havaintoja.

Oppilas käyttää joitakin kuvallisen tuottamisen menetelmiä tehdessään havaintoja.

Oppilas käyttää useita kuvallisen tuottamisen menetelmiä ja eri aisteja tehdessään havaintoja.

Oppilas käyttää kuvallisen tuottamisen menetelmiä tarkoituksenmukaisesti ja monipuolisesti tehdessään havaintoja.

Oppilas käyttää kuvallisen tuottamisen menetelmiä luovasti, tarkoituksenmukaisesti ja monipuolisesti tehdessään havaintoja.

T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan omista ja muiden havainnoista ja ajatuksista sekä perustelemaan näkemyksiään

S1, S2, S3

Oppilas oppii keskustelemaan havainnoista ja ajatuksista perustellen näkemyksiään.

Havaintojen ja ajatusten sanallinen pohdinta

 

Ei saavuta kriteerejä

Oppilas sanallistaa suullisesti tai kirjallisesti opettajalle jonkin havaintonsa.

Oppilas sanallistaa suullisesti tai kirjallisesti joitakin havaintoja.

Oppilas tuo joitakin havaintojaan ja ajatuksiaan yhteiseen keskusteluun.

Oppilas osallistuu oma-aloitteisesti keskusteluihin ja perustelee ajatuksiaan. 

Oppilas osallistuu keskusteluihin näkemyksiään selkeästi perustellen ja muiden puheenvuoroja rakentavasti tulkiten.

Oppilas osallistuu keskusteluihin näkemyksiään selkeästi ja monipuolisesti perustellen ja muiden puheenvuoroja rakentavasti tulkiten.

T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti erilaisia välineitä ja tiedon tuottamisen tapoja käyttäen eri ympäristöissä

S1, S2, S3

Oppilas oppii ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan käyttämällä erilaisia kuvallisen ilmaisun tapoja.

Havaintojen ja ajatusten kuvallinen ilmaiseminen

Ei saavuta kriteerejä

Oppilas ilmaisee konkreettisesti ohjattuna joitakin havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti.

Oppilas ilmaisee joitakin havaintoja ja ajatuksia kuvallisesti. Oppilas käyttää kuvailmaisussaan ohjatusti jotakin muuta tiedon tuottamisen tapaa.

Oppilas ilmaisee havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti. 

 

Oppilas käyttää kuvailmaisussaan myös jotakin muuta tiedon tuottamisen tapaa.

Oppilas ilmaisee havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti. 

 

Oppilas käyttää kuvailmaisussaan myös muita tiedon tuottamisen tapoja.

Oppilas syventää havaintojensa ja ajatustensa ilmaisemista kuvallisesti. 

 

Oppilas käyttää kuvailmaisussaan monipuolisesti muita tiedon tuottamisen tapoja.

Oppilas syventää pitkäjänteisesti havaintojensa ja ajatustensa ilmaisemista kuvallisesti. 

Oppilas käyttää kuvailmaisussaan kekseliäästi ja monipuolisesti muita tiedon tuottamisen tapoja.

 

 

Kuvallinen tuottaminen

 

T4 ohjata oppilasta soveltamaan erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä syventämään kuvallisen tuottamisen taitojaan

S1, S2, S3

Oppilas oppii syventämään kuvailmaisun taitojaan.

Kuvailmaisun taitojen syventäminen

 

Ei saavuta kriteerejä

Oppilas kokeilee jonkin materiaalin tai tekniikan käyttöä.

Oppilas kokeilee erilaisia kuvailmaisun keinoja ja käyttää niistä joitakin työssään.

Oppilas harjoittelee erilaisia kuvailmaisun keinoja ja käyttää niistä joitakin tavoitteellisesti.

Oppilas käyttää tavoitteellisesti erilaisia kuvailmaisun keinoja.

Oppilas soveltaa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisia kuvailmaisun keinoja.

Oppilas soveltaa tavoitteellisesti, tarkoituksenmukaisesti ja omaperäisesti erilaisia kuvailmaisun keinoja.

T5 ohjata oppilasta tutkivaan lähestymistapaan itsenäisessä ja yhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssä

S1, S2, S3

Oppilas oppii käyttämään tutkivaa lähestymistapaa ja kehittämään ongelmanratkaisutaitojaan.

Tutkivan lähestymistavan ja ongelmanratkaisutaitojen käyttäminen

Ei saavuta kriteerejä

Oppilas harjoittelee ohjatusti tutkivaa lähestymistapaa työskentelyssään.

Oppilas harjoittelee ohjatusti tutkivaa lähestymistapaa yksin tai ryhmässä työskennellessään.

Oppilas harjoittelee tutkivaa lähestymistapaa yksin tai ryhmässä työskennellessään.

Oppilas käyttää tutkivaa lähestymistapaa yksin tai ryhmässä työskennellessään.

Oppilas käyttää tavoitteellisesti tutkivaa lähestymistapaa yksin ja yhteistoiminnallisesti työskennellessään.

Oppilas käyttää tavoitteellisesti ja monipuolisesti tutkivaa lähestymistapaa yksin ja yhteistoiminnallisesti työskennellessään.

T6 rohkaista oppilasta ilmaisemaan mielipiteitään sekä soveltamaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja omissa kuvissaan

S1, S2, S3

Oppilas oppii ilmaisemaan mielipiteitään sekä soveltamaan kuvallisen vaikuttamisen keinoja.

Kuvallisen tuottamisen avulla vaikuttaminen

Ei saavuta kriteerejä

Oppilas tunnistaa ja kokeilee kuvallisen viestinnän mahdollisuuksia.

Oppilas tutustuu ja kokeilee joitakin kuvallisen viestinnän keinoja mielipiteen ilmaisussa.

Oppilas käyttää joitakin kuvallisen viestinnän keinoja ilmaistessaan mielipiteitään.

Oppilas ilmaisee mielipiteitään itselleen merkityksellisistä asioista kuvallisen viestinnän keinoin.

Oppilas osallistuu ja vaikuttaa ympäristöön soveltamalla kuvallisen viestinnän keinoja.

Oppilas ilmaisee mielipiteitään rakentavasti perustellen erilaisin kuvallisen viestinnän keinoin.

 

 

Visuaalisen kulttuurin tulkinta

 

T7 ohjata oppilasta soveltamaan kuvallisia, sanallisia ja muita kuvatulkinnan menetelmiä

S1, S2, S3

Oppilas oppii käyttämään erilaisia kuvatulkinnan menetelmiä.

Kuvatulkinnan menetelmien soveltaminen

Ei saavuta kriteerejä

Oppilas kokeilee ohjatusti jotakin kuvatulkinnan menetelmää.

Oppilas harjoittelee ohjatusti kuvatulkinnan menetelmiä.

Oppilas harjoittelee kuvatulkinnan menetelmiä ja käyttää niistä joitakin.

Oppilas käyttää erilaisia kuvatulkinnan menetelmiä.

Oppilas soveltaa monipuolisesti erilaisia kuvatulkinnan menetelmiä.

Oppilas soveltaa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisia kuvatulkinnan menetelmiä.

T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkitystä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle historian ja kulttuurin näkökulmista

S1, S2, S3

Oppilas oppii tarkastelemaan taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin erilaisia merkityksiä

Visuaalisen kulttuurin merkityksen tarkasteleminen

Ei saavuta kriteerejä

Oppilas tunnistaa ja nimeää jonkin visuaalisen kulttuurin merkityksen.

 

Oppilas tunnistaa joitakin visuaalisen kulttuurin merkityksiä ja tutustuu niistä käytävään keskusteluun ohjatusti.

Oppilas tarkastelee joitakin visuaalisen kulttuurin merkityksiä sekä tutustuu niistä käytävään keskusteluun.

Oppilas osallistuu tulkinnoillaan keskusteluun visuaalisen kulttuurin merkityksestä.

Oppilas perustelee näkemyksiään visuaalisen kulttuurin merkityksestä.

 

Oppilas perustelee monipuolisesti ja rakentavasti näkemyksiään visuaalisen kulttuurin merkityksestä.

T9 innostaa oppilasta soveltamaan eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisun tapoja kuvallisessa tuottamisessaan

S1, S2, S3

Oppilas oppii tuntemaan ja soveltamaan kulttuurisia kuvailmaisun tapoja.

Kulttuuristen kuvailmaisun tapojen tuntemus ja soveltaminen

 

Ei saavuta kriteerejä

Oppilas kokeilee ohjatusti jotakin tiettyä kulttuurista kuvailmaisun tapaa.

Oppilas tutustuu ohjatusti joihinkin kulttuurisiin kuvailmaisun tapoihin ja käyttää niistä jotakin kuvallisessa tuottamisessaan.

Oppilas tutustuu ohjatusti kulttuurisiin kuvailmaisun tapoihin ja käyttää niitä kuvallisessa tuottamisessaan.

Oppilas kehittää kulttuuristen kuvailmaisun tapojen tuntemustaan soveltamalla niitä kuvallisessa tuottamisessaan.

Oppilas kehittää kulttuuristen kuvailmaisun tapojen tuntemustaan soveltamalla niitä kuvallisessa tuottamisessa ja perustelemalla ratkaisujaan.

Oppilas syventää kulttuuristen kuvailmaisun tapojen tuntemustaan soveltamalla niitä tarkoituksenmukaisesti ja harkiten kuvallisessa tuottamisessa ja perustelemalla ratkaisujaan monipuolisesti. 

 

 

Esteettinen, ekologinen ja eettinen arvottaminen

 

T10 ohjata oppilasta ottamaan kantaa taiteessa, ympäristössä ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviin arvoihin

S1, S2, S3

Oppilas oppii esittämään näkemyksiään visuaalisessa kulttuurissa ilmenevistä arvoista.

Kannan ottaminen visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviin arvoihin

Ei saavuta kriteerejä

Oppilas tunnistaa ja nimeää jonkin visuaalisessa kulttuurissa ilmenevän arvon.

 

Oppilas tutustuu erilaisiin visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviin arvoihin ja nimeää joitakin niistä.

Oppilas nimeää ja pohtii visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä arvoja.

Oppilas ottaa kantaa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä arvoja koskevaan keskusteluun.

Oppilas osallistuu visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä arvoja koskevaan keskusteluun ja perustelee näkemyksiään.

Oppilas osallistuu visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä arvoja koskevaan keskusteluun ja perustelee näkemyksiään monipuolisesti ja rakentavasti. Oppilas osaa myös kyseenalaistaa asioita.

T11 kannustaa oppilasta ottamaan kuvailmaisussaan huomioon kulttuurinen moninaisuus ja kestävä kehitys sekä vaikuttamaan kuvien avulla

S1, S2, S3

Oppilas oppii tarkastelemaan kulttuurista moninaisuutta ja kestävää kehitystä sekä vaikuttamaan kuvien avulla.

Omien arvojen kuvallinen ilmaiseminen

Ei saavuta kriteerejä

Oppilas ottaa kuvailmaisussaan huomioon jonkin kulttuurisen moninaisuuden tai kestävän kehityksen näkökulman.

 

Oppilas ottaa kuvailmaisussaan huomioon joitakin kulttuurisen moninaisuuden ja kestävään kehityksen näkökulmia.

Oppilas ottaa kuvailmaisussaan huomioon erilaisia kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmia.

Oppilas tarkastelee kuvailmaisussaan kulttuurista moninaisuutta ja kestävää kehitystä sekä tunnistaa kuvilla vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Oppilas esittää näkemyksiään kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kysymyksistä sekä vaikuttaa kuvien avulla.

Oppilas esittää rakentavasti ja monipuolisesti perustellen näkemyksiään kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kysymyksistä ja ottaa kantaa kuvien avulla.

Käsityö

 

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

T1 ohjata oppilasta ideoimaan, tutkimaan, kokeilemaan ja suunnittelemaan yritteliäästi työskentelyään

S1–S5

Oppilas oppii suunnittelemaan työskentelyään. 

Oppilas oppii toimimaan yritteliäästi ja luovasti ideoidessaan, tutkiessaan ja kokeillessaan erilaisia asioita.

Työskentely ja tuottaminen

Oppilas ei saavuta arvosanan 5 kriteerejä

Oppilas suunnittelee omaa työtään annetun ohjeen ja esimerkin pohjalta.

 

Oppilas osaa tehdä tietyn työvaiheen konkreettisesti ohjattuna.

Oppilas suunnittelee omaa työtään tuetusti annettujen ohjeiden mukaisesti.

 

Oppilas pyrkii tuettuna työskentelemään yritteliäästi.

Oppilas suunnittelee työtään annettujen ohjeiden mukaan.

 

Oppilas pyrkii työskentelemään yritteliäästi.

Oppilas suunnittelee työskentelyään ja osaa tehdä valintoja ja etsiä työhönsä omia ratkaisuja.

 

Oppilas suunnittelee itsenäisesti työskentelyään.

 

Oppilas työskentelee yritteliäästi ja oma-aloitteisesti.

Oppilas suunnittelee itsenäisesti ja omatoimisesti työskentelyään. Oppilas työskentelee yritteliäästi ja oma-aloitteisesti.

T2 ohjata oppilasta asettamaan käsityöhön omia oppimisen ja työskentelyn tavoitteita sekä toteuttamaan niiden perusteella kokonaisen käsityöprosessin ja arvioimaan oppimistaan

S1–S5

 

Oppilas oppii asettamaan omia oppimisen ja työskentelyn tavoitteita.

Oppilas oppii toteuttamaan kokonaisen käsityöprosessin.

Oppilas oppii pohtimaan työskentelyään kokonaisessa käsityöprosessissa.

Kokonaisen käsityöprosessin toteuttaminen

 

 

 

Oppilas ei saavuta arvosanan 5 kriteerejä

Oppilas asettaa opettajan avulla konkreettisen työskentelyyn liittyvän oppimisen tavoitteen.

 

Oppilas työskentelee vaihe kerrallaan ja pohtii käsityöprosessiaan ohjatusti.

Oppilas asettaa oppimisen ja työskentelyn tavoitteen ohjatusti.

 

Oppilas etenee käsityöprosessissa tuetusti vaihe vaiheelta ohjeiden mukaan.  

Oppilas asettaa oppimisen ja työskentelyn tavoitteita ohjatusti.

Oppilas etenee käsityöprosessissa vaihe vaiheelta ohjeiden mukaan.

Oppilas pohtii käsityöprosessiaan annettujen vaihtoehtojen pohjalta.

Oppilas osaa asettaa oppimiselle ja työskentelylle tavoitteita, työskentelee käsityöprosessin mukaisesti ja pohtii realistisesti käsityöprosessiaan.

Oppilas asettaa itsenäisesti oppimisen ja työskentelyn tavoitteita.

 

Oppilas etenee johdonmukaisesti ja pohtii käsityöprosessiaan analyyttisesti ja realistisesti.

 

Oppilas asettaa itsenäisesti oppimisen ja työskentelyn tavoitteita ja toimii tavoitteiden mukaisesti.

Oppilas etenee toiminnassaan johdonmukaisesti ja pohtii käsityöprosessiaan analyyttisesti ja realistisesti.

T3 opastaa oppilasta tutustumaan ja käyttämään monipuolisesti erilaisia työvälineitä, materiaaleja ja tarkoituksenmukaisia työtapoja sekä kehittämään innovaatioita

S1–S5

 

Oppilas oppii käyttämään monipuolisesti erilaisia työvälineitä sekä oppii valitsemaan tarkoituksenmukaisia materiaaleja ja käsityön työtapoja.

Oppilas on kekseliäs työskentelyssään.

Työvälineiden käyttö, valmistusmenetelmien ja käsityön työtapojen tarkoituksenmukainen käyttäminen

Oppilas ei saavuta arvosanan 5 kriteerejä

Oppilas osallistuu molempien käsityön työtapojen opetukseen.

 

Oppilas käyttää erilaisia työvälineitä ja materiaaleja tarvittaessa konkreettisesti ohjattuna.

Oppilas osallistuu molempien käsityön työtapojen opetukseen.

Oppilas käyttää tuetusti erilaisia työvälineitä ja materiaaleja.

Oppilas ymmärtää erilaisten käsityön työtapojen ja materiaalien merkityksen käsityöprosessissa ja valitsee niistä ohjatusti työskentelyynsä soveltuvat.

Oppilas käyttää erilaisia työvälineitä ja materiaaleja annettujen ohjeiden mukaisesti.

Oppilas osaa valita tarkoituksenmukaisia materiaaleja ja valmistusmenetelmiä sekä osaa käyttää niitä kekseliäästi valmistaessaan suunnittelemiaan tuotteita tai teoksia.

Oppilas arvioi eri työvälineiden ja valmistusmenetelmien käyttö- kelpoisuutta käsityöprosessissa.

Oppilas soveltaa materiaaleihin ja työtapoihin liittyvää osaamistaan kekseliäästi, kokeilevasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Oppilas arvioi ja kokeilee eri työvälineiden ja valmistusmenetelmien käyttö- kelpoisuutta käsityöprosessissa.

 

Oppilas soveltaa materiaaleihin ja työtapoihin liittyvää osaamistaan kekseliäästi, kokeilevasti ja tarkoituksenmukaisesti. 

T4 ohjata oppilas käyttämään sujuvasti käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleja sekä vahvistamaan visuaalista, materiaalista ja teknologista ilmaisua

S1–S5

 

Oppilas oppii käyttämään sujuvasti käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleita. 

 

Oppilas oppii ilmaisemaan itseään visuaalisesti erilaisia materiaaleja ja esitysteknologiaa hyödyntäen.

Visuaalinen, materiaalinen ja esitysteknologinen ilmaisu

 

 

Oppilas ei saavuta arvosanan 5 kriteerejä

Oppilas tunnistaa erilaisia käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleita.

 

Oppilas ilmaisee konkreettisesti ohjattuna kuvallisesti joitain havaintojaan ja ajatuksiaan.

Oppilas tunnistaa ja käyttää tuetusti erilaisia käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleita.

Oppilas ilmaisee konkreettisesti ohjattuna kuvallisesti havaintojaan ja ajatuksiaan käsityön tekemisestä.

Oppilas käyttää käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleita ohjeen mukaan.

 

Oppilas ilmaisee havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti ja jotain muuta tapaa käyttämällä.

Oppilas käyttää käsityön keskeisiä käsitteitä ja osaa esittää ideansa selkeästi esitysteknologiaa hyödyntäen.

Oppilas käyttää tarkoituksenmukaisesti käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleita.

 

Oppilas ilmaisee ideansa monipuolisesti ja luovasti erilaisia materiaaleja ja esitysteknologiaa hyödyntäen.

Oppilas käyttää tarkoituksenmukaisesti ja omatoimisesti käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleita. 

Oppilas ilmaisee ideansa monipuolisesti ja selkeästi erilaisia materiaaleja ja esitysteknologiaa hyödyntäen. 

Oppilas suunnittelee monipuolisesti ja luovasti käsityöprosessiaan ja soveltaa omia valintoja ja ratkaisuja.

T5 ohjata oppilasta havainnoimaan, ennakoimaan ja reagoimaan työtilanteisiin liittyviin riskitekijöihin ja toimimaan turvallisesti käsityöprosessissa

S6

Oppilas oppii havainnoimaan, arvioimaan ja ennakoimaan erilaisia riskitilanteita ja reagoi tarvittaessa niihin.

Oppilas oppii toimimaan turvallisesti käsityöprosessissa.

Turvallinen työskentely

Oppilas ei saavuta arvosanan 5 kriteerejä

Oppilas noudattaa käsityöprosessissa annettuja työturvallisuusohjeita konkreettisesti ohjattuna.

 

Oppilas noudattaa käsityöprosessissa annettuja työturvallisuusohjeita.

Oppilas tunnistaa käsityöprosessin keskeisiä työturvallisuuteen liittyviä riskitekijöitä ja noudattaa annettuja työturvallisuusohjeita.

Oppilas osaa arvioida työskentelyn vaaroja ja riskejä sekä toimii turvallisesti käsityöprosessissa.

Oppilas arvioi ja ennakoi työskentelyn vaaroja ja riskejä osana käsityöprosessia.

 

Oppilas työskentelee turvallisesti ja toimillaan edistää oppimisympäristön turvallisuutta.

Oppilas arvioi ja ennakoi ja pohtii monipuolisesti työskentelyn vaaroja ja riskejä osana käsityöprosessia.

 

Oppilas työskentelee turvallisesti ja toimillaan edistää oppimisympäristön turvallisuutta sekä auttaa ja ohjaa muita.

T6 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia käsityön suunnittelussa, valmistuksessa ja dokumentoinnissa, sekä yhteisöllisen tiedon tuottamisessa ja jakamisessa

S1–S5

 

Oppilas oppii käyttämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia käsityön suunnittelussa, valmistuksessa ja dokumentoinnissa. 

Oppilas oppii yhteisöllistä tiedon tuottamista ja jakamista.

Tieto- ja viestintätekniset taidot sekä yhteisöllinen työskentely

Oppilas ei saavuta arvosanan 5 kriteerejä

Oppilas käyttää konkreettisesti ohjattuna tieto- ja viestintäteknologiaa omassa tai yhteisessä käsityöprosessissa.

 

 

Oppilas käyttää tuetusti tieto- ja viestintäteknologiaa omassa tai yhteisessä käsityöprosessissa.

Oppilas osaa käyttää annetun ohjeen mukaan tieto- ja viestintäteknologiaa käsityön suunnittelussa, valmistuksessa ja dokumentoinnissa yksin tai yhdessä toisten kanssa.

Oppilas osaa käyttää käsityöprosessin suunnittelussa, valmistamisessa ja dokumentoinnissa sekä yhteisöllisen tiedon tuottamisessa tieto- ja viestintäteknologiaa.

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti käsityöprosessin eri vaiheissa sekä yhteisöllisen tiedon tuottamisessa ja jakamisessa.

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti käsityöprosessin eri vaiheissa sekä yhteisöllisen tiedon tuottamisessa ja jakamisessa sekä auttaa muita.

T7 ohjata oppilasta tuntemaan käsityön, kädentaitojen ja teknologisen kehityksen merkitys omassa elämässään, yhteiskunnassa, yrittäjyydessä ja muussa työelämässä

S7

 

Oppilas oppii tuntemaan käsityön, kädentaitojen ja teknologisen kehityksen merkityksen omassa elämässään, yhteiskunnassa, yrittäjyydessä ja muussa työelämässä.

Käsityön ja kädentaitojen merkityksen hahmottaminen arkielämässä ja yhteiskunnassa

 

 

Oppilas ei saavuta arvosanan 5 kriteerejä

Oppilas osallistuu opettajan ohjaamana käsityön ja kädentaitojen merkityksen pohdintaan.

Oppilas osallistuu tuetusti käsityön ja kädentaitojen merkityksen pohdintaan.

Oppilas osaa esimerkkien avulla kuvailla käsityön merkityksen arjessa, yhteiskunnassa ja työelämässä.

Oppilas osaa pohtia käsityön ja kädentaitojen merkitystä omassa elämässään ja yhteiskunnassa.

Oppilas osaa tarkastella eri näkökulmista käsityön, kädentaitojen ja teknologisen kehityksen merkitystä omassa elämässään, yhteiskunnassa, yrittäjyydessä sekä muussa työelämässä.

Oppilas osaa tarkastella ja pohtia monipuolisesti eri näkökulmista käsityön, kädentaitojen ja teknologisen kehityksen merkitystä omassa elämässään, yhteiskunnassa, yrittäjyydessä sekä muussa työelämässä.

T8 ohjata oppilaita taloudelliseen ajatteluun ja kehittämään käsityöprosessiin liittyviä valintoja, jotka edistävät kestävää elämäntapaa

S8

Oppilas oppii ajattelemaan taloudellisesti.

 

Oppilas oppii tekemään käsityöprosessiin liittyviä valintoja, jotka edistävät kestävää elämäntapaa.

Perusteltujen valintojen tekeminen ja kestävän elämäntavan huomioiminen käsityöprosessissa

 

 

Oppilas ei saavuta arvosanan 5 kriteerejä

Oppilas osaa käyttää käsityömateriaaleja taloudellisesti opettajan ohjaamana.

Oppilas osaa tuetusti käyttää käsityömateriaaleja taloudellisesti.

Oppilas osaa osittain itsenäisesti tehdä taloudellisia valintoja työskentelyssään.

 

Oppilas ymmärtää käsityöprosessissa tehtävien valintojen ja kestävän elämäntavan välistä yhteyttä.

Oppilas osaa tehdä taloudellisia valintoja työskentelyssään.

 

Oppilas osaa arvioida käsityöprosessissa tehtävien valintojen ja kestävän elämäntavan välistä yhteyttä.

Oppilas tekee taloudellisia valintoja ja ymmärtää laadukkaan työn merkityksen.

 

Oppilas osaa arvioida ja perustella käsityöprosessiin ja kestävään elämäntapaan liittyviä valintoja.

Oppilas tekee taloudellisia valintoja ja ymmärtää laadukkaan työn merkityksen sekä pyrkii tuottamaan laadukkaan työn.

Oppilas osaa arvioida ja perustella monipuolisesti käsityöprosessiin ja kestävään elämäntapaan liittyviä valintoja. 

 

Liikunta

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

Fyysinen toimintakyky

 

T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen

S1

Oppilas on fyysisesti aktiivinen, kokeilee erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelee aktiivisesti.

Fyysinen aktiivisuus ja yrittäminen

Oppilas ei yllä arvosanan 5 kriteereihin.

Oppilas osallistuu satunnaisesti ja valikoiden liikuntatuntien toimintaan.

Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan joskus aktiivisesti kokeillen ja harjoitellen erilaisia liikuntamuotoja.

Oppilas osallistuu liikuntatunneille ja kokeilee erilaisia liikuntamuotoja.

Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan yleensä aktiivisesti kokeillen ja harjoitellen erilaisia liikuntamuotoja. 

Oppilas osallistuu aktiivisesti ja harjoittelee opetettuja liikuntamuotoja.

Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan erittäin aktiivisesti kokeillen ja harjoitellen erilaisia liikuntamuotoja. 

 

T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja

S1

Oppilas havainnoi itseään ja ympäristöään eri aistien avulla ja tekee tarkoituksenmukaisia ratkaisuja.

Ratkaisujen teko erilaisissa liikuntatilanteissa

Oppilas ei yllä arvosanan 5 kriteereihin.

Oppilas osaa kertoa joitain havaintojaan ja hyödyntää niitä opettajan auttamana omassa toiminnassaan. 

Oppilas ymmärtää ja osaa kertoa tekemiään havaintoja.

Oppilas ymmärtää ja osaa kertoa tekemiään havaintoja sekä yhdistää niitä toimintaansa.

 

 

 

Oppilas tekee havaintojen pohjalta useimmiten tarkoituksenmukaisia ratkaisuja erilaisissa liikuntatilanteissa.

 

Oppilas valitsee tarkoituksenmukaisia havaintoja ratkaisunteon perustaksi, pystyy perustelemaan ratkaisunsa ja sopeuttaa liikkumistaan niiden mukaan.

Oppilas valitsee tarkoituksenmukaisia havaintoja ratkaisun teon perustaksi, pystyy perustelemaan ja analysoimaan ratkaisunsa ja sopeuttaa liikkumistaan niiden mukaan.

 

T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa

S1

Oppilas kehittää tasapaino- ja liikkumistaitojaan erilaisissa oppimisympäristöissä.

Motoriset perustaidot (tasapaino- ja liikkumistaidot) eri liikuntamuodoissa

 

Oppilas ei yllä arvosanan 5 kriteereihin.

Oppilas osaa käyttää ja yhdistää tasapaino- ja liikkumistaitoja joissakin opetetuissa liikuntamuodoissa.

Oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa tasapaino- ja liikkumistaitoja muutamissa opetetuissa liikuntamuodoissa.

Oppilas osaa käyttää ja yhdistää tasapaino- ja liikkumistaitoja useimmissa opetetuissa liikuntamuodoissa.

Oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa tasapaino- ja liikkumistaitoja useimmissa opetetuissa liikuntamuodoissa.

Oppilas käyttää, yhdistää ja soveltaa tasapaino- ja liikkumistaitoja opetetuissa liikuntamuodoissa.

Oppilas käyttää, yhdistää ja soveltaa tasapaino- ja liikkumistaitoja opetetuissa liikuntamuodoissa erinomaisesti.

T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään välineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa

S1

Oppilas kehittää välineenkäsittelytaitojaan erilaisissa oppimisympäristöissä.

Motoriset perustaidot (välineenkäsittelytaidot) eri liikuntamuodoissa

 

Oppilas ei yllä arvosanan 5 kriteereihin.

Oppilas osaa käyttää välineenkäsittelytaitoja joissakin opetetuissa liikuntamuodoissa.

Oppilas osaa käyttää välineenkäsittelytaitoja useimmissa opetetuissa liikuntamuodoissa.

Oppilas osaa käyttää ja yhdistää välineenkäsittelytaitoja useimmissa opetetuissa liikuntamuodoissa.

 

Oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa välineenkäsittelytaitoja useimmissa opetetuissa liikuntamuodoissa.

Oppilas käyttää, yhdistää ja soveltaa välineenkäsittelytaitoja opetetuissa liikuntamuodoissa.

Oppilas käyttää, yhdistää ja soveltaa välineenkäsittelytaitoja opetetuissa liikuntamuodoissa erinomaisesti.

T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta

S1

Oppilas arvioi, ylläpitää ja kehittää fyysisiä kunto-ominaisuuksiaan.

Fyysisten kunto-ominaisuuksien arviointi, ylläpito ja kehittäminen

Oppilas ei yllä arvosanan 5 kriteereihin.

Oppilas osaa kertoa joitain fyysisten kunto-ominaisuuksien arviointimenetelmiä ja toisen ohjauksessa harjoittaa ominaisuuksiaan. 

Oppilas osaa kertoa useampia fyysisten kunto-ominaisuuksien arviointimenetelmiä ja toisen ohjauksessa harjoittaa ominaisuuksiaan.

 

Oppilas osaa kertoa ja valita erilaisten fyysisten kunto-ominaisuuksien arviointiin soveltuvia menetelmiä ja harjoittaa omatoimisesti joitain fyysisiä ominaisuuksiaan.

Oppilas osaa arvioida fyysisiä kunto-ominaisuuksiaan ja sen pohjalta harjoittaa voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta.

Oppilas tunnistaa omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja tunnistamisen perusteella osaa ylläpitää ja kehittää fyysisiä kunto-ominaisuuksiaan.

Oppilas tunnistaa omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja tunnistamisen perusteella osaa ylläpitää ja kehittää fyysisiä kunto-ominaisuuksiaan erinomaisesti.

T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä

S1

Oppilas vahvistaa uima- ja vesipelastustaitojaan.

 

 

 

Uima- ja vesipelastustaidot

Oppilas ei yllä arvosanan 5 kriteereihin.

Oppilas osaa uida 10 m.

Oppilas osaa uida 25m.

Oppilas ui 50 m käyttäen kahta uintitapaa ja sukeltaa 5 m.

Oppilas osaa uida, pelastautua ja pelastaa vedestä (Pohjoismaisen uimataidon kriteeri).

Oppilas osaa uida sujuvasti kahdella uintitavalla sekä pelastautua ja pelastaa vedestä eri tavoilla.

Oppilas osaa uida sujuvasti kolmella uintitavalla sekä pelastautua ja pelastaa vedestä eri tavoilla.

T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan

S1

Oppilas toimii tunneilla turvallisesti ja asiallisesti.

 

 

Toiminnan turvallisuus liikuntatunneilla

Oppilas ei yllä arvosanan 5 kriteereihin.

Oppilas osaa kertoa, miten toimitaan turvallisesti ja asiallisesti, sekä toimii ja varustautuu yleensä ohjeiden mukaan.

Oppilas ymmärtää turvallisuuteen liittyviä riskitekijöitä ja toimii yleensä tunnilla turvallisesti sekä varustautuu yleensä asiallisesti.

Oppilas ymmärtää turvallisuuteen liittyviä riskitekijöitä ja toimii tunnilla turvallisesti sekä varustautuu asiallisesti.

Oppilas toimii turvallisesti ja asiallisesti liikuntatunneilla.

Oppilas toimii turvallisesti ja asiallisesti sekä edistää turvallisuutta liikuntatunneilla.

Oppilas toimii turvallisesti ja asiallisesti sekä edistää ryhmän turvallisuutta liikuntatunneilla.

Sosiaalinen toimintakyky

 

T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen

S2

Oppilas työskentelee kaikkien kanssa ja pystyy säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa.

 

 

 

 

Tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä työskentelytaidot

Oppilas ei yllä arvosanan 5 kriteereihin.

Oppilas työskentelee valikoimiensa ihmisten kanssa sekä säätelee toimintaansa ja tunneilmaisuaan niin, että pystyy toimimaan liikuntatilanteissa muiden kanssa.

Oppilas työskentelee kaikkien kanssa opettajan ohjaamana.

Oppilas työskentelee kaikkien kanssa. 

Oppilas työskentelee eri liikuntatilanteissa yhteisesti sovitulla tavalla ja toiset huomioon ottaen.

 

Oppilas työskentelee kaikkien kanssa ja edistää ryhmän toimintaa ja oppimista.

Oppilas työskentelee kannustavasti kaikkien kanssa ja edistää ryhmän toimintaa ja oppimista.

T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista

S2

Oppilas toimii reilun pelin periaatteiden mukaisesti ja ottaa vastuuta yhteisistä oppimistilanteista.

Vastuun kanto yhteisissä oppimistilanteissa

 

Oppilas ei yllä arvosanan 5 kriteereihin.

Oppilas osaa kertoa reilun pelin periaatteita ja kantaa satunnaisesti vastuuta yhteisistä oppimistilanteista.

Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteita ja antaa satunnaisesti muille työrauhan.

Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteita ja antaa muille työrauhan.

Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteita ja osoittaa ottavansa vastuuta yhteisistä oppimistilanteista.

Oppilas kantaa vastuuta yhteisestä toiminnasta ja edistää sitä.

Oppilas kantaa aktiivisesti vastuuta yhteisestä toiminnasta ja edistää sitä.

Psyykkinen toimintakyky

 

T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja

S3

Oppilas ottaa vastuuta omasta toiminnastaan ja osaa työskennellä itsenäisesti.

 

 

Itsenäisen työskentelyn taidot

Oppilas ei yllä arvosanan 5 kriteereihin.

Oppilas osaa kertoa, miten voi ottaa vastuuta omasta toiminnasta, ja toimii opettajan ohjaamana.

Oppilas ottaa ajoittain vastuuta omasta toiminnastaan ja osaa työskennellä ajoittain itsenäisesti.

Oppilas ottaa vastuuta omasta toiminnastaan ja osaa työskennellä ajoittain itsenäisesti.

Oppilas työskentelee yleensä vastuullisesti ja itsenäisesti.

 

 

Oppilas työskentelee vastuullisesti ja itsenäisesti.

Oppilas työskentelee vastuullisesti ja itsenäisesti ja on itseohjautuva.

 

T11 huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä

S3

 

 

 

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen. Oppilas oppii pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

 

 

 

 

 

T12 auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille

S3

Oppilas oppii ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkityksestä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.

 

 

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen. Oppilas oppii pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

 

 

 

 

 

 

T13 tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia

S3

Oppilas oppii löytämään itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia.

 

 

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen. Oppilas oppii pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

 

 

 

 

 

Kotitalous

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

Käytännön toimintataidot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

T1 ohjata oppilasta

suunnittelemaan,

organisoimaan ja

arvioimaan työtä ja

toimintaa

 

S1, S2

Oppilas oppii

suunnittelemaan työn

tekemisen, tekemään

työtehtävän ja

tarkastelemaan omaa

työtään ja toimintaansa.

 

Työn suunnittelu ja

toteuttaminen sekä

oman toiminnan

tarkastelu

 

Oppilas  tunnistaa yksittäisen työprosessiin kuuluvan tehtävän.

Oppilas  ei suoriudu lainkaan  työtehtävien suunnittelusta ja  toteuttamisesta

Oppilas tunnistaa ja

nimeää joitakin

työprosessiin kuuluvia

työtehtäviä.

Oppilas tarvitsee paljon

ohjausta ja apua työn

suunnittelemisessa ja

toteuttamisessa.

 

Oppilas tunnistaa ,nimeää  ja muistaa työprosessiin kuuluvia  työtehtäviä.

Oppilas osallistuu  työprosessin suunnitteluun.

Oppilas suunnittelee,

organisoi ja kuvailee

omaa työtänsä ja

toimintaansa

työvaiheittain

annettujen ohjeiden

mukaisesti.

 

Oppilas suunnittelee ja

työskentelee

työvaiheittain

annettuja ohjeita

soveltaen sekä

kuvailee omaa

osaamistaan oman

työskentelyn

tarkastelun avulla

 

Oppilas suunnittelee ja

työskentelee itsenäisesti

sekä perustelee omaa

työskentelyään ja

toimintaansa

 

Oppilas suunnittelee ja työskentelee itsenäisesti . Oppilas analysoi ja reflektoi omaa työskentelyään ja toimintaansa.

T2

ohjata oppilasta

harjoittelemaan

kotitalouden

hallinnassa tarvittavia

kädentaitoja sekä

kannustaa luovuuteen

ja estetiikan

huomioimiseen

 

 

Oppilas oppii

kotitalouden kädentaitoja

ja kokeilee erilaisia

työtapoja.  Hän oppii

ottamaan huomioon

toiminnassaan luovuuden

ja estetiikan

 

Kädentaidot

kotitalouden

perustehtävien

toteuttamisessa,

luovuus ja estetiikka

 

Oppilas   ei suoriudu  ohjatusti  kädentaitoja edellyttävistä   työtehtävistä.

Oppilas suoriutuu

ohjatusti kädentaitoja

edellyttävistä yksittäisistä

työtehtävistä.

 

Oppilas osallistuu  kädentaitoja edellyttävien työtehtävien tekemiseen.  Oppilas osaa nimetä  joitakin yksittäisiä esteettisiä  näkökulmia esim. kattauksessa

Oppilas suoriutuu

annetuista kädentaitoja

edellyttävistä

työtehtävistä.

Oppilas tietää, että

työtehtäviä voi toteuttaa

luovasti monella tavalla

ja että estetiikalla on

merkitystä

 

Oppilas suoriutuu

itsenäisesti ja soveltaa

tavallisimpia työtapoja

kädentaitoja

edellyttävissä

kotitalouden

tehtävissä.

Oppilas ottaa

huomioon yksittäisiä

esteettisiä näkökulmia

 

Oppilas osaa käyttää

luovasti ja perustellen

erilaisia kädentaitoja ja

työtapoja kotitalouden

tehtävissä.

Oppilas perustelee

luovuuden ja estetiikan

merkitystä ja ottaa nämä

huomioon osana

kokonaisuutta.

 

Oppilas osaa käyttää luovasti erilaisia ja perustellen erilaisia kädentaitoja ja työtapoja. Oppilas analysoi luovuuden ja estetiikan merkitystä kokonaisuuden näkökulmasta.

T3

ohjata ja rohkaista

oppilasta valitsemaan

ja käyttämään

hyvinvointia

edistävästi ja kestävän

kulutuksen mukaisesti

materiaaleja,

työvälineitä, laitteita

sekä tieto-ja

viestintäteknologiaa

 

S1, S2, S3

Oppilas oppii valitsemaan

ja käyttämään raaka-

aineita, materiaaleja,

työvälineitä ja teknologiaa

kestävää elämäntapaa

edistävästi.

 

Valintojen

tekeminen ja

niiden perustelut

toiminnassa

 

Oppilas   ei kykene  valitsemaan tai käyttämään annettuja materiaaleja.

Oppilas harjoittelee

valitsemaan ja

käyttämään annettuja

materiaaleja tai

työvälineitä yksilöllisesti

ohjattuna.

 

Oppilas  osallistuu  ja harjoittelee valitsemaan ja käyttämään raaka-aineita, materiaaleja, työvälineitä  tai teknologiaa annettujen ohjeiden mukaisesti

Oppilas valitsee ja

käyttää raaka-

aineita,

materiaaleja,

työvälineitä tai

teknologiaa

annettujen ohjeiden

mukaisesti

 

Oppilas soveltaa

kestävän elämäntavan

tietoja ja taitoja

käyttäessään raaka-

aineita, materiaaleja,

työvälineitä tai

teknologiaa.

 

Oppilas valitsee, käyttää ja

perustelee kestävää

elämäntapaa tukevia raaka-

aineita, työvälineitä,

materiaaleja tai

teknologiaa

 

Oppilas valitsee käyttää, perustelee ja luokittelee kestävää elämäntapaa tukevia raaka-aineita, työvälineitä, materiaaleja tai teknologiaa.

T4

ohjata oppilasta

suunnittelemaan

ajankäyttöään ja työn

etenemistä sekä

ylläpitämään

järjestystä

oppimistehtävien

aikana

 

S1, S2

Oppilas oppii

suunnittelemaan omaa

toimintaansa suhteessa

käytettävissä olevaan

aikaan ja annettuun

tehtävään. Hän oppii

huolehtimaan työtehtävien

ja työympäristön

järjestyksestä

oppimisympäristössään.

 

Ajanhallinta ja

järjestyksen

ylläpitäminen

 

Oppilas ei  toimi aikataulussa, oppilas ei osaa ylläpitää  työympäristön järjestystä ja siisteyttä ohjattuna

Oppilas toimii

aikataulussa ja ylläpitää

tehtävien sekä

työympäristön

järjestystä ohjattuna

 

Oppilas  osallistuu  työympäristön  järjestyksen ylläpitämiseen. Oppilas  tunnistaa aikataulussa pysymisen merkityksen työtehtävistä suoriutumisessa.

Oppilas ylläpitää

työtehtävien

järjestystä annettujen

ohjeiden ja aikataulun

mukaan erillisissä

työvaiheissa.

Oppilas tarvitsee

ohjausta

työympäristön

järjestyksen

ylläpitämisessä

 

Oppilas etenee ohjeiden

mukaisesti vaiheittain ja

ylläpitää työtehtävien ja

työympäristön

järjestystä.

Oppilas suunnittelee ja

ennakoi ajankäyttöään

 

Oppilas työskentelee

itsenäisesti ja vastuullisesti

sekä osaa perustella

ajankäyttöään, työtehtävien

ja työympäristön

järjestyksen merkitystä ja

toimintojen etenemistä

osana oppimisympäristöä

 

Oppilas työskentelee itsenäisesti ja vastuullisesti sekä osaa analysoida ajankäyttöään työtehtävien ja työympäristön järjestyksen merkitystä ja toimintojen etenemistä osana oppimisympäristöä

T5 ohjata ja

motivoida

oppilasta toimimaan

hygieenisesti,

turvallisesti ja

ergonomisesti sekä

ohjata kiinnittämään

oppilaan huomiota

käytettävissä oleviin

voimavaroihin

 

S1, S2, S3

Oppilas oppii toimimaan

hygieenisesti, turvallisesti

ja ergonomisesti

kotitalouden

toimintaympäristöissä

ottaen huomioon

käytettävissä olevat

aineelliset voimavarat.

 

Turvallisuus ja

voimavarojen

kannalta kestävä

toiminta

 

Oppilas ei  osaa toimia   hygieenisesti  ja turvallisesti.

Oppilas toimii

hygieenisesti ja

turvallisesti ohjattuna.

 

Oppilas osallistuu työskentelemään hygieenisesti ja turvallisesti. annettujen ohjeiden mukaisesti.

Oppilas työskentelee

hygieenisesti ja

turvallisesti annettujen

ohjeiden mukaisesti.

 

Oppilas työskentelee

ohjeiden mukaisesti

hygieenisesti,

turvallisesti ja

ergonomisesti tai

kustannusten ja

energiankäytön kannalta

tarkoituksenmukaisesti.

 

Oppilas perustelee

toimintaansa

turvallisuuden,

hygieenisyyden,

ergonomian tai

kustannusten ja

energiankäytön

näkökulmasta.

 

Oppilas analysoi toimintaansa turvallisuuden, hygieenisyyden, ergonomian tai kustannusten ja energiankäytön näkökulmasta.

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

Opetuksen

tavoitteista johdetut

oppimisen tavoitteet

 

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus

arvosanalle 4

 

Osaamisen kuvaus

arvosanalle 5

 

Osaamisen kuvaus

arvosanalle 6

 

Osaamisen kuvaus

arvosanalle 7

 

Osaamisen kuvaus

arvosanalle 8

 

Osaamisen kuvaus

arvosanalle 9

 

Osaamisen kuvaus

arvosanalle 10

 

T6 ohjata oppilasta

harjoittelemaan

kuuntelua, rakentavaa

keskustelua ja

argumentointia

oppimistehtävien

suunnittelussa ja

toteuttamisessa

 

S1, S2, S3

Oppilas oppii

kohtaamaan,

kuuntelemaan,

keskustelemaan ja

argumentoimaan

vertaisryhmässä

 

Kuuntelu,

keskustelu ja

argumentointi

yhteisessä

suunnittelussa

 

Oppilas ei osallistu  oppimistehtävien  toteuttamiseen tai suunnitteluun. Oppilas ei  kykene  rakentavaan keskusteluun.

 

 Oppilas ei pysty rakentavaan keskusteluun. Oppilas

osallistuu

satunnaisesti tai

kysymysten tukemana

keskusteluun

yhteisissä suunnitteluja - työtilanteissa

Oppilas pyrkii osallistumaan keskusteluun yhteisissä suunnittelu- ja työtilanteissa.

Oppilas osallistuu

keskusteluun, omia

näkökulmia

yhteisissä

suunnittelu-

ja

työtilanteissa pyrkii

kuuntelemaan ja

tuo esille 

 

Oppilas kuuntelee eri

näkökulmia ja ilmaisee

rakentavasti omia näkemyksiään

yhteisissä

suunnittelu-

ja

työtilanteissa.

Oppilas on aktiivinen

keskusteluissa ja ottaa eri

näkökulmat huomioon sekä

perustelee omat näkemyksensä

rakentavasti.

Oppilas kannustaa toisia

yhteisissä suunnittelu-

ja

työtilanteissa

 

Oppilas on aktiivinen ennakoi ja analysoi eri näkökulmia keskusteluissa.

Oppilas on kannustava yhteisissä suunnittelu- ja työtilanteissa.

T7 aktivoida oppilasta

tunnistamaan arjen

rakentumista ja

kulttuurisesti

monimuotoisia

toimintaympäristöjä

sekä kotitalouksien

perinteitä

 

S1, S2, S3

Oppilas oppii

tunnistamaan, miten

arki erilaisissa

kotitalouksissa

rakentuu ja ajallisesti

järjestäytyy. Hän oppii

kohtaamaan

hyväksyvästi kotien

kulttuurista

monimuotoisuutta.

 

Arjen

rakentumisen sekä

kotitalouksien

erilaisuuden

hahmottaminen

 

Oppilas ei osaa nimetä  perheen arkirutiineja , oppilas ei  tunnista erilaisia kotikulttuureja

Oppilas nimeää

arkirutiineja sekä

tunnistaa

erilaisia

kotikulttuureita

 

Oppilas  muistaa ja nimeää erilaisia arkirutiineja  sekä kotikulttuureja

Oppilas kuvailee

arkirutiineja, arjen

rakentumista,

kotitalouksien

perinteitä ja

erilaisia

kotikulttuureita

 

Oppilas määrittelee arjen

rakentumista ja

kotitalouksien

arkirutiineja erilaisissa

kotikulttuureissa

 

Oppilas perustelee

kotitalouksien arjen

rakentumista ja

erilaisten kotikulttuurien

ajankäyttöä.

 

Oppilas analysoi ja luokittelee kotitalouksien arjen rakentumista ja erilaisten kotikulttuurien ajankäyttöä

T8

ohjata oppilasta

työskentelemään

yksin ja ryhmässä sekä

sopimaan

työtehtävien

jakamisesta ja

ajankäytöstä

 

S1, S2

Oppilas oppii

työskentelemään

itsenäisesti sekä osana

ryhmää ja yhteistä

työtehtävää. Hän oppii

sopimaan työtehtävien

jakamista

 

Voimavarojen

käyttäminen ja

yhteisten

sopimusten

tekemisen

oppiminen

 

Oppilas  harjoittelee satunnaisesti ohjattuna  ryhmässä toimimista ja osallistuu satunnaisesti  ryhmän toimintaan

Oppilas harjoittelee

yksilöllisesti ohjattuna

itsenäistä työskentelyä

ja osallistuu ryhmän

toimintaan

satunnaisesti.

 

Oppilas  harjoittelee  itsenäistä työskentelyä ja vastuunottoa ja pyrkii  osallistumaan ryhmän toimintaan

Oppilas harjoittelee

itsenäistä työskentelyä

ja vastuunottoa omasta

työstään ja osallistuu

ryhmän toimintaan

yhdessä sovitulla

tavalla

 

Oppilas työskentelee

yksin ja ryhmässä sekä

pyrkii toimimaan

rakentavasti ja

työtehtävistä

neuvotellen.

Oppilas tietää, mitä

tarkoittaa tasapuolinen

työnjako sekä pääsee

sopimukseen

työtehtävien jakamisesta

osallistumalla

päätöksentekoon

 

Oppilas toimii itsenäisesti ja

tasapuolisesti sekä toimii

ryhmässä yhteistyökykyisesti ja

vastuullisesti

 

Oppilas toimii itsenäisesti, yhteistyökykyisesti ja vastuullisesti ryhmässä. Oppilas perustelee tasapuolista tehtävänjakoa ja reflektoi toimintaansa.

T9

kannustaa

oppilasta toimimaan

hyvien tapojen

mukaisesti

vuorovaikutustilanteissa sekä pohtimaan

oman käytöksen

merkitystä̈

ryhmän ja

yhteisön toiminnassa

 

S1, S2,

S3

 

Oppilas oppii

tunnistamaan asioita,

jotka liittyvät

huomaavaiseen

kohteluun,

tapakulttuuriin ja

vuorovaikutustilanteissa toimimiseen

 

Toisten oppilaiden

huomaavainen

kohtelu ja

tapakulttuuriin

mukainen

käytännön toiminta

oppitunnin

vuorovaikutusti-lanteissa

 

Oppilas   kykenee  satunnaisesti  toimimaan hyvien tapojen mukaisesti vuorovaikutustilanteissa.

Oppilas tietää, että

tapakulttuuri vaikuttaa

vuorovaikutustilanteisiin.

 

Oppilas osaa nimetä  tapakulttuuriin ja toisten huomaavaiseen kohteluun liittyviä asioita

Oppilas tunnistaa ja

nimeää tapakulttuuriin

ja toisten

huomaavaiseen

kohteluun liittyviä

asioita

 

Oppilas osaa toimia

tapakulttuuria

noudattaen

 

Oppilas osaa perustella

tapakulttuuria ja

toisten

ihmisten huomaavaista kohtelua

sekä niihin liittyviä käytännön

toimintatapoja

 

Oppilas osaa analysoida tapakulttuureja.

Oppilas osaa ennakoida toisten ihmisten huomaavaista kohtelua vuorovaikutustilanteis-sa

Tiedonhallintataidot

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

 

Opetuksen

tavoitteista

johdetut

oppimisen

tavoitteet

 

Arvioinnin

kohde

 

Osaamisen kuvaus

arvosanalle 4

 

Osaamisen kuvaus

arvosanalle 5

 

Osaamisen kuvaus

arvosanalle 6

 

Osaamisen kuvaus

arvosanalle 7

 

Osaamisen kuvaus

arvosanalle 8

 

Osaamisen kuvaus

arvosanalle 9

 

Osaamisen kuvaus

arvosanalle 10

 

T10

kannustaa

oppilasta hankkimaan

ja arvioimaan

kotitalouteen liittyvää

tietoa sekä ohjata

käyttämään

 

luotettavaa tietoa

valintojen perustana

 

S1, S2,

S3

 

Oppilas oppii

hakemaan ja

vertailemaan tietoa

sekä tunnistamaan

kotitalouteen

liittyviä luotettavia

tietolähteitä

valintojensa

perustana

 

Tietojen

hankinta ja

käyttö

 

Oppilas   hakee satunnaisesti kotitalouteen liittyvää tietoa annetuista  lähteistä.  Tietojen löytäminen on vähäistä. ja tulkitseminen ei onnistu

Oppilas hakee

kotitalouteen liittyvää

tietoa annetuista

lähteistä yksilöllisesti

ohjattuna. Tietojen

hyödyntäminen ja

tulkitseminen on

vähäistä

 

Oppilas  osallistuu kotitalouteen liittyvän tiedon  hakemiseen  itselleen tutuista ja annetuista lähteistä. Oppilas hyödyntää  löytämäänsä tietoa satunnaisesti toiminnassaan

Oppilas hakee kotitalouteen

liittyvää tietoa itselleen

tutuista ja annetuista

lähteistä ja käyttää niitä

toiminnassaan.

 

Oppilas tietää, mistä ja

miten kotitalouteen

liittyviä tietoja voidaan

hakea.

Oppilas arvioi tietojen

käytettävyyttä ja lähteiden

luotettavuutta.

 

Oppilas hakee kotitalouteen

liittyviä tietoja eri

tietolähteistä.

Oppilas arvioi tiedon ja

lähteiden luotettavuutta ja

käytettävyyttä ja valitsee

tehtävään sopivat lähteet

 

Oppilas luokittelee kotitalouteen liittyviä tietoja eri tietolähteistä. Oppilas analysoi tiedon ja lähteiden luotettavuutta ja käytettävyyttä ja valitsee tehtävään sopivat lähteet

T11

harjaannuttaa

oppilasta lukemaan,

tulkitsemaan ja

arvioimaan

toimintaohjeita sekä

merkkejä̈ja

symboleja, jotka

käsittelevät

kotitaloutta ja

lähiympäristöä

 

S1, S2,

 

Oppilas oppii

lukemaan ja

tulkitsemaan

kotitalouteen ja

lähiympäristöön

liittyviä ohjeita,

merkkejä ja

symboleja sekä

toimimaan niiden

mukaisesti

 

Toimintaohjeiden,

merkkien ja

symbolien

käyttäminen

 

Oppilas  tunnistaa ja nimeää  yksittäisiä toimintaohjeita ja merkkejä satunnaisesti

Oppilas tunnistaa ja

nimeää yksittäisiä

toimintaohjeita ja

merkkejä

 

Oppilas  tunnistaa ja nimeää yksittäisiä toimintaohjeita ja merkkejä ja  toimimaan niiden mukaisesti

Oppilas tunnistaa, nimeää,

luokittelee ja käyttää

kotitalouden toimintaohjeita

ja merkkejä annettujen

ohjeiden mukaisesti

 

Oppilas soveltaa

toiminnassaan

kotitalouden

toimintaohjeita, merkkejä

ja symboleita

 

Oppilas perustelee

kotitalouden

toimintaohjeiden, merkkien ja

symboleiden käyttöä eri

toiminnoissa.

 

Oppilas analysoi ja reflektoi kotitalouden toimintaohjeiden, merkkien ja symboleiden käyttöä eri toiminnoissa

T12 ohjata oppilasta,

ongelmanratkaisuun

ja luovuuteen

erilaisissa tilanteissa

ja ympäristöissä

 

S1, S2,

S3

 

Oppilas oppii

soveltamaan tietoja

ja taitoja,

tunnistamaan

palveluita sekä

osoittamaan

luovuutta erilaisissa

tilanteissa ja

ympäristöissä

 

Käsitteiden

käyttäminen,

tietojen ja taitojen

soveltaminen sekä

luovat ratkaisut

tilanteissa,

kotitalouden

palveluiden

tunteminen

 

Oppilas  nimeää satunnaisesti joitakin kotitalouden  käsitteitä, tietoja ja taitoja sekä yksittäisiä palveluita

Oppilas nimeää joitakin

kotitalouden käsitteitä,

tietoja ja taitoja sekä

yksittäisiä palveluita

 

Oppilas  nimeää yksittäisiä kotitalouden käsitteitä, tietoja ja taitoja sekä yksittäisiä palveluita ja käyttää niitä satunnaisesti

Oppilas käyttää

kotitalouden käsitteitä,

tietojaan ja taitojaan sekä

kuvailee yksittäisiä

kotitalouden palveluita

 

Oppilas käyttää erilaisissa

tilanteissa kotitalouden

käsitteitä, tietojaan ja

taitojaan.

Oppilas kuvailee erilaisia

kotitalouden palveluita ja

niiden käyttöä

arkielämässä

 

Oppilas käyttää erilaisissa

tilanteissa perustellen ja

luovasti kotitalouden

käsitteitä, tietojaan ja

taitojaan.

Oppilas arvioi erilaisia

kotitalouden palveluita ja

perustelee niiden

merkitystä ja

mahdollisuuksia

arkielämässä

 

Oppilas analysoi ja käyttää erilaisissa tilanteissa perustellen ja luovasti kotitalouden käsitteitä ja taitojaan

T13 ohjata oppilasta

kestävään

elämäntapaan

kiinnittämällä

oppilaan huomiota

ympäristö- ja

kustannustietoisuuteen osana arjen valintoja

 

S1, S2,

S3

 

Oppilas oppii

tulkitsemaan

kiertotalouteen

liittyviä asioita ja

toimintoja sekä

ympäristöä ja

taloutta kuormittavia

kotitalouden

toimintoja.

 

Ympäristö-

ja

talousteot

toiminnassa ja

päätöksenteossa

 

Oppilas nimeää satunnaisesti joitakin ympäristöön ja rahankäyttöön liittyviä toimintoja

Oppilas luettelee joitakin

ympäristöön ja

rahankäyttöön liittyviä

kotitalouden toimintoja

 

Oppilas nimeää useita ympäristöön ja rahankäyttöön liittyviä kotitalouden toimintoja

Oppilas tietää, miten

ympäristökuormaa

voidaan vähentää sekä

millaisia ympäristö-

ja

taloustekoja voidaan

tehdä kotitalouksissa

 

Oppilas tekee yksittäisiä

arjen ympäristö-

ja

taloustekoja erilaisissa

tehtävissä ja tilanteissa

 

Oppilas tekee ympäristö-

ja taloustekoja erilaisissa

tehtävissä ja tilanteissa

johdonmukaisesti sekä

perustellen niiden

merkitystä kestävän ja

vastuullisen elämäntavan

ja kuluttamisen kannalta

 

Oppilas tekee ympäristö- ja taloustekoja erilaisissa tehtävissä ja tilanteissa johdonmukaisesti sekä analysoi niiden merkitystä kestävän ja vastuullisen elämäntavan ja kuluttamisen kannalta

Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa

Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun kunkin taide- ja taitoaineen koko oppimäärä, sisältäen myös mahdolliset valinnaiset taide- ja taitoaineiden tunnit, on opiskeltu.

Kunkin taide- ja taitoaineen osalta päättötodistukseen merkitään oppilaan opiskelemaan oppimäärän laajuus vuosiluokilla 7-9. Taito- ja taideaineet arvioidaan kaikille yhteisen oppiaineen päättöarvioinnin kriteerien mukaisesti.

Oppilaalla on mahdollisuus korottaa syventävien opintojen myötä taito- ja taideaineiden päättöarvioinnin arvosana.

Liikunnan päättöarvioinnissa perusliikunnan ja valinnaisliikunnan numeroiden tulee olla keskenään linjassa, sillä näistä tulee todistukseen vain yksi numero.

Kotitalous 2 vkt

Päättöarviointi kotitaloudessa

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

Käytännön toimintataidot

T1 ohjata oppilasta suunnittelemaan, organisoimaan ja arvioimaan työtä ja toimintaa

 

S1, S2

Oppilas oppii suunnittelemaan työn tekemisen, tekemään työtehtävän ja tarkastelemaan omaa työtään ja toimintaansa.

Työn suunnittelu ja toteuttaminen sekä oman toiminnan tarkastelu

Oppilas tunnistaa yksittäisen työprosessiin kuuluvan tehtävän.

Oppilas  ei suoriudu lainkaan  työtehtävien suunnittelusta ja  toteuttamisesta

Oppilas tunnistaa ja nimeää joitakin työprosessiin kuuluvia työtehtäviä. Oppilas tarvitsee paljon ohjausta ja apua työn suunnittelemisessa ja toteuttamisessa.

Oppilas tunnistaa ,nimeää  ja muistaa työprosessiin kuuluvia työtehtäviä. Oppilas osallistuu  työprosessin suunnitteluun

Oppilas suunnittelee, organisoi ja kuvailee omaa työtänsä ja toimintaansa työvaiheittain annettujen ohjeiden mukaisesti.

Oppilas suunnittelee ja työskentelee työvaiheittain annettuja ohjeita soveltaen sekä kuvailee omaa osaamistaan oman työskentelyn tarkastelun avulla

Oppilas suunnittelee ja työskentelee itsenäisesti sekä perustelee omaa työskentelyään ja toimintaansa

 

Oppilas suunnittelee ja työskentelee itsenäisesti . Oppilas analysoi ja reflektoi omaa työskentelyään ja toimintaansa.

T2 ohjata oppilasta harjoittelemaan kotitalouden hallinnassa tarvittavia kädentaitoja sekä kannustaa luovuuteen ja estetiikan huomioimiseen

 

Oppilas oppii kotitalouden kädentaitoja ja kokeilee erilaisia työtapoja. Hän oppii ottamaan huomioon toiminnassaan luovuuden ja estetiikan

Kädentaidot kotitalouden perustehtävien toteuttamisessa, luovuus ja estetiikka

 

Oppilas  ei suoriudu  ohjatusti  kädentaitoja edellyttävistä   työtehtävistä.

Oppilas suoriutuu ohjatusti kädentaitoja edellyttävistä yksittäisistä työtehtävistä.

Oppilas osallistuu kädentaitoja edellyttävien työtehtävien tekemiseen. Oppilas osaa nimetä joitakin yksittäisiä esteettisi näkökulmia esim. kattauksessa

Oppilas suoriutuu annetuista kädentaitoja edellyttävistä työtehtävistä. Oppilas tietää, että työtehtäviä voi toteuttaa luovasti monella tavalla ja että estetiikalla on merkitystä

Oppilas suoriutuu itsenäisesti ja soveltaa tavallisimpia työtapoja kädentaitoja edellyttävissä kotitalouden tehtävissä. Oppilas ottaa huomioon yksittäisiä esteettisiä näkökulmia

Oppilas osaa käyttää luovasti ja perustellen erilaisia kädentaitoja ja työtapoja kotitalouden tehtävissä

Oppilas perustelee luovuuden ja estetiikan merkitystä ja ottaa nämä huomioon osana kokonaisuutta.

Oppilas osaa käyttää luovasti erilaisia ja perustellen erilaisia kädentaitoja ja työtapoja. Oppilas analysoi luovuuden ja estetiikan merkitystä kokonaisuuden näkökulmasta.

T3 ohjata ja rohkaista oppilasta valitsemaan ja käyttämään hyvinvointia edistävästi ja kestävän kulutuksen mukaisesti materiaaleja, työvälineitä, laitteita sekä tieto- ja viestintäteknologiaa

S1, S2, S3

Oppilas oppii valitsemaan ja käyttämään raaka-aineita, materiaaleja,

työvälineitä ja teknologiaa kestävää elämäntapa edistävästi.

Valintojen tekeminen ja niiden perustelut toiminnassa

Oppilas ei kykene valitsemaan tai käyttämään annettuja materiaaleja.

Oppilas harjoittelee valitsemaan ja käyttämään annettuja materiaaleja tai työvälineitä yksilöllisesti ohjattuna.

Oppilas osallistuu ja harjoittelee valitsemaan ja käyttämään raaka-aineita, materiaaleja, työvälineitä tai teknologiaa annettujen ohjeiden mukaisesti

Oppilas valitsee ja käyttää raaka-aineita, materiaaleja, työvälineitä tai teknologiaa annettujen ohjeiden mukaisesti

Oppilas soveltaa kestävän elämäntavan tietoja ja taitoja käyttäessään raaka-aineita, materiaaleja, työvälineitä tai teknologiaa

Oppilas valitsee, käyttää ja perustelee kestävää elämäntapaa tukevia raaka-aineita, työvälineitä, materiaaleja tai teknologiaa

Oppilas valitsee käyttää, perustelee ja luokittelee kestävää elämäntapaa tukevia raaka-aineita, työvälineitä, materiaaleja tai teknologiaa.

T4 ohjata oppilasta suunnittelemaan ajankäyttöään ja työn etenemistä sekä ylläpitämään järjestystä oppimistehtävien aikana

S1, S2

Oppilas oppii suunnittelemaan omaa toimintaansa suhteessa käytettävissä olevaan aikaan ja annettuun tehtävään. Hän oppii huolehtimaan työtehtävien ja työympäristön järjestyksestä oppimisympäristössään.

Ajanhallinta ja järjestyksen ylläpitäminen

Oppilas ei toimi aikataulussa, oppilas ei osaa ylläpitää  työympäristön järjestystä ja siisteyttä ohjattuna

Oppilas toimii aikataulussa ja ylläpitää tehtävien sekä työympäristön järjestystä ohjattuna

Oppilas osallistuu työympäristö  järjestyksen ylläpitämiseen.

Oppilas tunnistaa aikataulussa pysymisen merkityksen työtehtävistä suoriutumisessa.

Oppilas ylläpitää työtehtävien järjestystä annettujen ohjeiden ja aikataulun mukaan erillisissä työvaiheissa. Oppilas tarvitsee ohjausta työympäristön järjestyksen ylläpitämisessä

Oppilas etenee ohjeiden mukaisesti vaiheittain ja ylläpitää työtehtävien ja työympäristön järjestystä.

Oppilas suunnittelee ja ennakoi ajankäyttöään

Oppilas työskentelee itsenäisesti ja vastuullisesti sekä osaa perustella ajankäyttöään, työtehtävien ja työympäristön järjestyksen merkitystä ja toimintojen etenemistä osana oppimisympäristöä

Oppilas työskentelee itsenäisesti ja vastuullisesti sekä osaa analysoida ajankäyttöään työtehtävien ja työympäristön järjestyksen merkitystä ja toimintojen etenemistä osana oppimisympäristöä

T5 ohjata ja motivoida oppilasta toimimaan hygieenisesti, turvallisesti ja ergonomisesti sekä ohjata kiinnittämään oppilaan huomiota käytettävissä oleviin voimavaroihin

S1, S2, S3

Oppilas oppii toimimaan hygieenisesti, turvallisesti ja ergonomisesti kotitalouden toimintaympäristöissä ottaen huomioon käytettävissä olevat aineelliset voimavarat.

Turvallisuus ja voimavarojen kannalta kestävä toiminta

Oppilas ei osaa toimia hygieenisesti ja turvallisesti.

Oppilas toimii hygieenisesti ja turvallisesti ohjattuna.

Oppilas osallistuu työskentelemään hygieenisesti ja turvallisesti. annettujen ohjeiden mukaisesti.

Oppilas työskentelee hygieenisesti ja turvallisesti annettujen ohjeiden mukaisesti.

Oppilas työskentelee ohjeiden mukaisesti hygieenisesti, turvallisesti ja ergonomisesti tai kustannusten ja energiankäytön kannalta tarkoituksenmukaisesti.

Oppilas perustelee toimintaansa turvallisuuden, hygieenisyyden, ergonomian tai kustannusten ja energiankäytön näkökulmasta.

Oppilas analysoi toimintaansa turvallisuuden, hygieenisyyden, ergonomian tai kustannusten ja energiankäytön näkökulmasta.

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

T6 ohjata oppilasta harjoittelemaan kuuntelua, rakentavaa keskustelua ja argumentointia oppimistehtävien suunnittelussa ja toteuttamisessa

S1, S2, S3

Oppilas oppii kohtaamaan, kuuntelemaan, keskustelemaan ja argumentoimaan vertaisryhmässä

Kuuntelu, keskustelu ja argumentointi yhteisessä suunnittelussa

Oppilas ei osallistu oppimistehtävien toteuttamiseen tai suunnitteluun. Oppilas ei kykene rakentavaan keskusteluun.

Oppilas ei pysty rakentavaan keskusteluun. Oppilas osallistuu satunnaisesti tai kysymysten tukemana keskusteluun yhteisissä suunnittelu- ja työtilanteissa

Oppilas pyrkii osallistumaan keskusteluun yhteisissä suunnittelu- ja työtilanteissa.

Oppilas osallistuu keskusteluun, omia näkökulmia yhteisissä suunnittelu- ja työtilanteissa pyrkii kuuntelemaan ja tuo esille

Oppilas kuuntelee eri näkökulmia ja ilmaisee rakentavasti omia näkemyksiään yhteisissä suunnittelu- ja työtilanteissa.

Oppilas on aktiivinen keskusteluissa ja ottaa eri näkökulmat huomioon sekä perustelee omat näkemyksensä rakentavasti.

Oppilas kannustaa toisia yhteisissä suunnittelu- ja työtilanteissa

Oppilas on aktiivinen ennakoi ja analysoi eri näkökulmia keskusteluissa.

Oppilas on kannustava yhteisissä suunnittelu- ja työtilanteissa.

T7 aktivoida oppilasta tunnistamaan arjen rakentumista ja kulttuurisesti monimuotoisia toimintaympäristöjä sekä kotitalouksien perinteitä

S1, S2, S3

Oppilas oppii tunnistamaan, miten arki erilaisissa kotitalouksissa rakentuu ja ajallisesti järjestäytyy. Hän oppii kohtaamaan hyväksyvästi kotien kulttuurista monimuotoisuutta.

Arjen rakentumisen sekä kotitalouksien erilaisuuden hahmottaminen

Oppilas ei osaa nimetä perheen arkirutiineja , oppilas ei tunnista erilaisia kotikulttuureja

Oppilas nimeää arkirutiineja sekä tunnistaa erilaisia kotikulttuureita

Oppilas muistaa ja nimeää erilaisia arkirutiineja sekä kotikulttuureja

Oppilas kuvailee arkirutiineja, arjen rakentumista, kotitalouksien perinteitä ja erilaisia kotikulttuureita

Oppilas määrittelee arjen rakentumista ja kotitalouksien arkirutiineja erilaisissa kotikulttuureissa

 

Oppilas perustelee kotitalouksien arjen rakentumista ja erilaisten kotikulttuurien ajankäyttöä.

Oppilas analysoi ja luokittelee kotitalouksien arjen rakentumista ja erilaisten kotikulttuurien ajankäyttöä

T8 ohjata oppilasta työskentelemään yksin ja ryhmässä sekä sopimaan työtehtävien jakamisesta ja ajankäytöstä

S1, S2

Oppilas oppii työskentelemään itsenäisesti sekä osana ryhmää ja yhteistä työtehtävää. Hän oppii sopimaan työtehtävien jakamista

Voimavarojen käyttäminen ja yhteisten sopimusten tekemisen oppiminen

Oppilas harjoittelee satunnaisesti ohjattuna ryhmässä toimimista ja osallistuu satunnaisesti ryhmän toimintaan

Oppilas harjoittelee yksilöllisesti ohjattuna itsenäistä työskentelyä ja osallistuu ryhmän toimintaan satunnaisesti.

Oppilas harjoittelee itsenäistä työskentelyä ja vastuunottoa ja pyrkii osallistumaan ryhmän toimintaan

Oppilas harjoittelee itsenäistä työskentelyä ja vastuunottoa omasta työstään ja osallistuu ryhmän toimintaan yhdessä sovitulla tavalla

Oppilas työskentelee yksin ja ryhmässä sekä pyrkii toimimaan rakentavasti ja työtehtävistä neuvotellen. Oppilas tietää, mitä tarkoittaa tasapuolinen työnjako sekä pääsee sopimukseen työtehtävien jakamisesta osallistumalla päätöksentekoon

Oppilas toimii itsenäisesti ja tasapuolisesti sekä toimii ryhmässä yhteistyökykyisesti ja vastuullisesti

Oppilas toimii itsenäisesti, yhteistyökykyisesti ja vastuullisesti ryhmässä. Oppilas perustelee tasapuolista tehtävänjakoa ja reflektoi toimintaansa.

T9 kannustaa oppilasta toimimaan hyvien tapojen mukaisesti vuorovaikutustilanteissa sekä pohtimaan oman käytöksen merkitystä ryhmän ja yhteisön toiminnassa

S1, S2 S3

Oppilas oppii tunnistamaan asioita, jotka liittyvät huomaavaiseen kohteluun, tapakulttuuriin ja vuorovaikutustilanteissa toimimiseen

 

Toisten oppilaiden huomaavainen kohtelu ja tapakulttuuriin mukainen käytännön toiminta oppitunnin vuorovaikutustilanteissa

Oppilas  kykenee satunnaisesti toimimaan hyvien tapojen mukaisesti vuorovaikutustilanteissa.

Oppilas tietää, että tapakulttuuri vaikuttaa vuorovaikutustilanteisiin.

Oppilas osaa nimetä tapakulttuuriin ja toisten huomaavaiseen kohteluun liittyviä asioita

Oppilas tunnistaa ja nimeää tapakulttuuriin ja toisten huomaavaiseen kohteluun liittyviä asioita

Oppilas osaa toimia tapakulttuuria noudattaen

Oppilas osaa perustella tapakulttuuria ja toisten ihmisten huomaavaista kohtelua sekä niihin liittyviä käytännön toimintatapoja

Oppilas osaa analysoida tapakulttuureja.

Oppilas osaa ennakoida toisten ihmisten huomaavaista kohtelua vuorovaikutustilanteissa

Tiedonhallintataidot

T10 kannustaa oppilasta hankkimaan ja arvioimaan kotitalouteen liittyvää tietoa sekä ohjata käyttämään

luotettavaa tietoa valintojen perustana

S1, S2, S3

Oppilas oppii hakemaan ja vertailemaan tietoa sekä tunnistamaan kotitalouteen liittyviä luotettavia tietolähteitä valintojensa perustana

Tietojen hankinta ja käyttö

Oppilas  hakee satunnaisesti kotitalouteen liittyvää tietoa annetuista lähteistä. Tietojen löytäminen on vähäistä. ja tulkitseminen ei onnistu

Oppilas hakee kotitalouteen liittyvää tietoa annetuista lähteistä yksilöllisesti ohjattuna. Tietojen hyödyntäminen ja tulkitseminen on vähäistä

Oppilas osallistuu kotitalouteen liittyvän tiedon hakemiseen  itselleen tutuista ja annetuista lähteistä. Oppilas hyödyntää löytämäänsä tietoa satunnaisesti toiminnassaan

Oppilas hakee kotitalouteen liittyvää tietoa itselleen tutuista ja annetuista lähteistä ja käyttää niitä toiminnassaan.

Oppilas tietää, mistä ja miten kotitalouteen liittyviä tietoja voidaan hakea.

Oppilas arvioi tietojen käytettävyyttä ja lähteiden luotettavuutta.

Oppilas hakee kotitalouteen liittyviä tietoja eri tietolähteistä.

Oppilas arvioi tiedon ja lähteiden luotettavuutta ja käytettävyyttä ja valitsee tehtävään sopivat lähteet

Oppilas luokittelee kotitalouteen liittyviä tietoja eri tietolähteistä. Oppilas analysoi tiedon ja lähteiden luotettavuutta ja käytettävyyttä ja valitsee tehtävään sopivat lähteet

T11 harjaannuttaa oppilasta lukemaan, tulkitsemaan ja arvioimaan toimintaohjeita sekä merkkejä ja symboleja, jotka käsittelevät kotitaloutta ja lähiympäristöä

S1, S2,

Oppilas oppii lukemaan ja tulkitsemaan kotitalouteen ja lähiympäristöön liittyviä ohjeita, merkkejä ja symboleja sekä toimimaan niiden mukaisesti

Toimintaohjeiden, merkkien ja symbolien käyttäminen

Oppilas tunnistaa ja nimeää yksittäisiä toimintaohjeita ja merkkejä satunnaisesti

Oppilas tunnistaa ja nimeää yksittäisiä toimintaohjeita ja merkkejä

Oppilas tunnistaa ja nimeää yksittäisiä toimintaohjeita ja merkkejä ja toimimaan niiden mukaisesti

Oppilas tunnistaa, nimeää, luokittelee ja käyttää kotitalouden toimintaohjeita ja merkkejä annettujen ohjeiden mukaisesti

Oppilas soveltaa toiminnassaan kotitalouden toimintaohjeita, merkkejä ja symboleita

Oppilas perustelee kotitalouden toimintaohjeiden, merkkien ja symboleiden käyttöä eri toiminnoissa.

Oppilas analysoi ja reflektoi kotitalouden toimintaohjeiden, merkkien ja symboleiden käyttöä eri toiminnoissa

T12 ohjata oppilasta, ongelmanratkaisuun ja luovuuteen erilaisissa tilanteissa  ja ympäristöissä

S1, S2, S3

Oppilas oppii soveltamaan tietoja ja taitoja, tunnistamaan palveluita sekä osoittamaan luovuutta erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä

Käsitteiden käyttäminen, tietojen ja taitojen soveltaminen sekä luovat ratkaisut tilanteissa, kotitalouden palveluiden tunteminen

Oppilas nimeää satunnaisesti joitakin kotitalouden  käsitteitä, tietoja ja taitoja sekä yksittäisiä palveluita

Oppilas nimeää joitakin kotitalouden käsitteitä, tietoja ja taitoja sekä yksittäisiä palveluita

Oppilas nimeää yksittäisiä kotitalouden käsitteitä, tietoja ja taitoja sekä yksittäisiä palveluita ja käyttää niitä satunnaisesti

Oppilas käyttää kotitalouden käsitteitä, tietojaan ja taitojaan sekä kuvailee yksittäisiä

kotitalouden palveluita

Oppilas käyttää erilaisissa tilanteissa kotitalouden käsitteitä, tietojaan ja taitojaan.

Oppilas kuvailee erilaisia kotitalouden palveluita ja niiden käyttöä arkielämässä

Oppilas käyttää erilaisissa tilanteissa perustellen ja luovasti kotitalouden käsitteitä, tietojaan ja taitojaan.

Oppilas arvioi erilaisia kotitalouden palveluita ja perustelee niiden merkitystä ja mahdollisuuksia arkielämässä

Oppilas analysoi ja käyttää erilaisissa tilanteissa perustellen ja luovasti kotitalouden käsitteitä ja taitojaan

T13 ohjata oppilasta kestävään elämäntapaan kiinnittämällä oppilaan huomiota ympäristö- ja kustannustietoisuuteen osana arjen valintoja

S1, S2, S3

Oppilas oppii tulkitsemaan kiertotalouteen liittyviä asioita ja toimintoja sekä ympäristöä ja taloutta kuormittavia kotitalouden toimintoja.

Ympäristö- ja talousteot toiminnassa ja päätöksenteossa

Oppilas nimeää satunnaisesti joitakin ympäristöön ja rahankäyttöön liittyviä toimintoja

Oppilas luettelee joitakin ympäristöön ja rahankäyttöön liittyviä kotitalouden toimintoja

Oppilas nimeää useita ympäristöön ja rahankäyttöön liittyviä kotitalouden toimintoja

Oppilas tietää, miten ympäristökuormaa voidaan vähentää sekä millaisia ympäristö- ja taloustekoja voidaan tehdä kotitalouksissa

Oppilas tekee yksittäisiä arjen ympäristö- ja taloustekoja erilaisissa tehtävissä ja tilanteissa

Oppilas tekee ympäristö- ja taloustekoja erilaisissa tehtävissä ja tilanteissa johdonmukaisesti sekä perustellen niiden merkitystä kestävän ja vastuullisen elämäntavan ja kuluttamisen kannalta

Oppilas tekee ympäristö- ja taloustekoja erilaisissa tehtävissä ja tilanteissa johdonmukaisesti sekä analysoi niiden merkitystä kestävän ja vastuullisen elämäntavan ja kuluttamisen kannalta

Kuvataide 2 vkt

Päättöarviointi kuvataiteessa

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde 

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu

T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämällä monipuolisesti kuvallisen tuottamisen menetelmiä

S1, S2, S3

Oppilas oppii havainnoimaan taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria.

Taiteen, ympäristön ja muun visuaalisen kulttuurin havainnoiminen

Ei saavuta kriteerejä.

Oppilas tekee havaintoja yksilöllisesti ohjeistettuna.

Oppilas kokeilee ohjeistettuna jotakin kuvallisen tuottamisen menetelmää tehdessään havaintoja.

Oppilas käyttää joitakin kuvallisen tuottamisen menetelmiä tehdessään havaintoja.

Oppilas käyttää useita kuvallisen tuottamisen menetelmiä ja eri aisteja tehdessään havaintoja.

Oppilas käyttää kuvallisen tuottamisen menetelmiä tarkoituksenmukaisesti ja monipuolisesti tehdessään havaintoja.

Oppilas käyttää kuvallisen tuottamisen menetelmiä luovasti, tarkoituksenmukaisesti ja monipuolisesti tehdessään havaintoja.

T2 rohkaista oppilasta keskustelemaan omista ja muiden havainnoista ja ajatuksista sekä perustelemaan näkemyksiään

S1, S2, S3

Oppilas oppii keskustelemaan havainnoista ja ajatuksista perustellen näkemyksiään.

Havaintojen ja ajatusten sanallinen pohdinta

 

Ei saavuta kriteerejä

Oppilas sanallistaa suullisesti tai kirjallisesti opettajalle jonkin havaintonsa.

Oppilas sanallistaa suullisesti tai kirjallisesti joitakin havaintoja.

Oppilas tuo joitakin havaintojaan ja ajatuksiaan yhteiseen keskusteluun.

Oppilas osallistuu oma-aloitteisesti keskusteluihin ja perustelee ajatuksiaan. 

Oppilas osallistuu keskusteluihin näkemyksiään selkeästi perustellen ja muiden puheenvuoroja rakentavasti tulkiten.

Oppilas osallistuu keskusteluihin näkemyksiään selkeästi ja monipuolisesti perustellen ja muiden puheenvuoroja rakentavasti tulkiten.

T3 innostaa oppilasta ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti erilaisia välineitä ja tiedon tuottamisen tapoja käyttäen eri ympäristöissä

S1, S2, S3

Oppilas oppii ilmaisemaan havaintojaan ja ajatuksiaan käyttämällä erilaisia kuvallisen ilmaisun tapoja.

Havaintojen ja ajatusten kuvallinen ilmaiseminen

Ei saavuta kriteerejä

Oppilas ilmaisee konkreettisesti ohjattuna joitakin havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti.

Oppilas ilmaisee joitakin havaintoja ja ajatuksia kuvallisesti. Oppilas käyttää kuvailmaisussaan ohjatusti jotakin muuta tiedon tuottamisen tapaa.

Oppilas ilmaisee havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti. 

Oppilas käyttää kuvailmaisussaan myös jotakin muuta tiedon tuottamisen tapaa.

Oppilas ilmaisee havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti. 

Oppilas käyttää kuvailmaisussaan myös muita tiedon tuottamisen tapoja.

Oppilas syventää havaintojensa ja ajatustensa ilmaisemista kuvallisesti. 

Oppilas käyttää kuvailmaisussaan monipuolisesti muita tiedon tuottamisen tapoja.

Oppilas syventää pitkäjänteisesti havaintojensa ja ajatustensa ilmaisemista kuvallisesti. 

Oppilas käyttää kuvailmaisussaan kekseliäästi ja monipuolisesti muita tiedon tuottamisen tapoja.

Kuvallinen tuottaminen

T4 ohjata oppilasta soveltamaan erilaisia materiaaleja, tekniikoita ja ilmaisun keinoja sekä syventämään kuvallisen tuottamisen taitojaan

S1, S2, S3

Oppilas oppii syventämään kuvailmaisun taitojaan.

Kuvailmaisun taitojen syventäminen

 

Ei saavuta kriteerejä

Oppilas kokeilee jonkin materiaalin tai tekniikan käyttöä.

Oppilas kokeilee erilaisia kuvailmaisun keinoja ja käyttää niistä joitakin työssään.

Oppilas harjoittelee erilaisia kuvailmaisun keinoja ja käyttää niistä joitakin tavoitteellisesti.

Oppilas käyttää tavoitteellisesti erilaisia kuvailmaisun keinoja.

Oppilas soveltaa tavoitteellisesti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisia kuvailmaisun keinoja.

Oppilas soveltaa tavoitteellisesti, tarkoituksenmukaisesti ja omaperäisesti erilaisia kuvailmaisun keinoja.

T5 ohjata oppilasta tutkivaan lähestymistapaan itsenäisessä ja yhteistoiminnallisessa kuvallisessa työskentelyssä

S1, S2, S3

Oppilas oppii käyttämään tutkivaa lähestymistapaa ja kehittämään ongelmanratkaisutaitojaan.

Tutkivan lähestymistavan ja ongelmanratkaisutaitojen käyttäminen

Ei saavuta kriteerejä

Oppilas harjoittelee ohjatusti tutkivaa lähestymistapaa työskentelyssään.

Oppilas harjoittelee ohjatusti tutkivaa lähestymistapaa yksin tai ryhmässä työskennellessään.

Oppilas harjoittelee tutkivaa lähestymistapaa yksin tai ryhmässä työskennellessään.

Oppilas käyttää tutkivaa lähestymistapaa yksin tai ryhmässä työskennellessään.

Oppilas käyttää tavoitteellisesti tutkivaa lähestymistapaa yksin ja yhteistoiminnallisesti työskennellessään.

Oppilas käyttää tavoitteellisesti ja monipuolisesti tutkivaa lähestymistapaa yksin ja yhteistoiminnallisesti työskennellessään.

T6 rohkaista oppilasta ilmaisemaan mielipiteitään sekä soveltamaan kuvallisen viestinnän ja vaikuttamisen keinoja omissa kuvissaan

S1, S2, S3

Oppilas oppii ilmaisemaan mielipiteitään sekä soveltamaan kuvallisen vaikuttamisen keinoja.

Kuvallisen tuottamisen avulla vaikuttaminen

Ei saavuta kriteerejä

Oppilas tunnistaa ja kokeilee kuvallisen viestinnän mahdollisuuksia.

Oppilas tutustuu ja kokeilee joitakin kuvallisen viestinnän keinoja mielipiteen ilmaisussa.

Oppilas käyttää joitakin kuvallisen viestinnän keinoja ilmaistessaan mielipiteitään.

Oppilas ilmaisee mielipiteitään itselleen merkityksellisistä asioista kuvallisen viestinnän keinoin.

Oppilas osallistuu ja vaikuttaa ympäristöön soveltamalla kuvallisen viestinnän keinoja.

Oppilas ilmaisee mielipiteitään rakentavasti perustellen erilaisin kuvallisen viestinnän keinoin.

Visuaalisen kulttuurin tulkinta

T7 ohjata oppilasta soveltamaan kuvallisia, sanallisia ja muita kuvatulkinnan menetelmiä

S1, S2, S3

Oppilas oppii käyttämään erilaisia kuvatulkinnan menetelmiä.

Kuvatulkinnan menetelmien soveltaminen

Ei saavuta kriteerejä

Oppilas kokeilee ohjatusti jotakin kuvatulkinnan menetelmää.

Oppilas harjoittelee ohjatusti kuvatulkinnan menetelmiä.

Oppilas harjoittelee kuvatulkinnan menetelmiä ja käyttää niistä joitakin.

Oppilas käyttää erilaisia kuvatulkinnan menetelmiä.

Oppilas soveltaa monipuolisesti erilaisia kuvatulkinnan menetelmiä.

Oppilas soveltaa monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti erilaisia kuvatulkinnan menetelmiä.

T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin merkitystä yksilölle, yhteisölle ja yhteiskunnalle historian ja kulttuurin näkökulmista

S1, S2, S3

Oppilas oppii tarkastelemaan taiteen ja muun visuaalisen kulttuurin erilaisia merkityksiä

Visuaalisen kulttuurin merkityksen tarkasteleminen

Ei saavuta kriteerejä

Oppilas tunnistaa ja nimeää jonkin visuaalisen kulttuurin merkityksen.

 

Oppilas tunnistaa joitakin visuaalisen kulttuurin merkityksiä ja tutustuu niistä käytävään keskusteluun ohjatusti.

Oppilas tarkastelee joitakin visuaalisen kulttuurin merkityksiä sekä tutustuu niistä käytävään keskusteluun.

Oppilas osallistuu tulkinnoillaan keskusteluun visuaalisen kulttuurin merkityksestä.

Oppilas perustelee näkemyksiään visuaalisen kulttuurin merkityksestä.

 

Oppilas perustelee monipuolisesti ja rakentavasti näkemyksiään visuaalisen kulttuurin merkityksestä.

T9 innostaa oppilasta soveltamaan eri aikojen ja kulttuurien kuvailmaisun tapoja kuvallisessa tuottamisessaan

S1, S2, S3

Oppilas oppii tuntemaan ja soveltamaan kulttuurisia kuvailmaisun tapoja.

Kulttuuristen kuvailmaisun tapojen tuntemus ja soveltaminen

 

Ei saavuta kriteerejä

Oppilas kokeilee ohjatusti jotakin tiettyä kulttuurista kuvailmaisun tapaa.

Oppilas tutustuu ohjatusti joihinkin kulttuurisiin kuvailmaisun tapoihin ja käyttää niistä jotakin kuvallisessa tuottamisessaan.

Oppilas tutustuu ohjatusti kulttuurisiin kuvailmaisun tapoihin ja käyttää niitä kuvallisessa tuottamisessaan.

Oppilas kehittää kulttuuristen kuvailmaisun tapojen tuntemustaan soveltamalla niitä kuvallisessa tuottamisessaan.

Oppilas kehittää kulttuuristen kuvailmaisun tapojen tuntemustaan soveltamalla niitä kuvallisessa tuottamisessa ja perustelemalla ratkaisujaan.

Oppilas syventää kulttuuristen kuvailmaisun tapojen tuntemustaan soveltamalla niitä tarkoituksenmukaisesti ja harkiten kuvallisessa tuottamisessa ja perustelemalla ratkaisujaan monipuolisesti.

Esteettinen, ekologinen ja eettinen arvottaminen

T10 ohjata oppilasta ottamaan kantaa taiteessa, ympäristössä ja muussa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviin arvoihin

S1, S2, S3

Oppilas oppii esittämään näkemyksiään visuaalisessa kulttuurissa ilmenevistä arvoista.

Kannan ottaminen visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviin arvoihin

Ei saavuta kriteerejä

Oppilas tunnistaa ja nimeää jonkin visuaalisessa kulttuurissa ilmenevän arvon.

 

Oppilas tutustuu erilaisiin visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviin arvoihin ja nimeää joitakin niistä.

Oppilas nimeää ja pohtii visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä arvoja.

Oppilas ottaa kantaa visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä arvoja koskevaan keskusteluun.

Oppilas osallistuu visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä arvoja koskevaan keskusteluun ja perustelee näkemyksiään.

Oppilas osallistuu visuaalisessa kulttuurissa ilmeneviä arvoja koskevaan keskusteluun ja perustelee näkemyksiään monipuolisesti ja rakentavasti. Oppilas osaa myös kyseenalaistaa asioita.

T11 kannustaa oppilasta ottamaan kuvailmaisussaan huomioon kulttuurinen moninaisuus ja kestävä kehitys sekä vaikuttamaan kuvien avulla

S1, S2, S3

Oppilas oppii tarkastelemaan kulttuurista moninaisuutta ja kestävää kehitystä sekä vaikuttamaan kuvien avulla.

Omien arvojen kuvallinen ilmaiseminen

Ei saavuta kriteerejä

Oppilas ottaa kuvailmaisussaan huomioon jonkin kulttuurisen moninaisuuden tai kestävän kehityksen näkökulman.

 

Oppilas ottaa kuvailmaisussaan huomioon joitakin kulttuurisen moninaisuuden ja kestävään kehityksen näkökulmia.

Oppilas ottaa kuvailmaisussaan huomioon erilaisia kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen näkökulmia.

Oppilas tarkastelee kuvailmaisussaan kulttuurista moninaisuutta ja kestävää kehitystä sekä tunnistaa kuvilla vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Oppilas esittää näkemyksiään kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kysymyksistä sekä vaikuttaa kuvien avulla.

Oppilas esittää rakentavasti ja monipuolisesti perustellen näkemyksiään kulttuurisen moninaisuuden ja kestävän kehityksen kysymyksistä ja ottaa kantaa kuvien avulla.

 

Käsityö 2 vkt

Tekstiilityö, valinnainen

Arvosana erinomainen (10)

  • Oppilas suunnittelee monipuolisesti ja luovasti käsityöprosessiaan ja soveltaa omia valintoja ja ratkaisuja.

  • Oppilas asettaa työskentelylle tavoitteita ja työskentelee pitkäjänteisesti kokonaisen käsityöprosessin mukaisesti sekä osaa arvioida omaa ja toisen käsityöprosessia realistisesti.

  • Oppilas osaa valita monipuolisia tekstiilikäsityön materiaaleja ja tekniikoita sekä käyttää niitä käsityön valmistamisessa.

  • Oppilas osaa käyttää monipuolisesti tekstiilikäsityön käsitteitä sekä esittää ideansa selkeästi ottaen huomioon esteettisyyden ja toimivuuden.

  • Oppilas osaa arvioida työskentelyn vaaroja ja riskejä sekä asennoituu työturvallisuuteen myönteisesti.

  • Oppilas osaa tehdä luovia ja monipuolisia valintoja työskentelyssään sekä auttaa ja ohjata muita.

Arvosana kiitettävä (9)

  • Oppilas suunnittelee monipuolisesti työskentelyään ja osaa tehdä omia valintoja ja ratkaisuja.

  • Oppilas osaa asettaa työskentelylleen tavoitteita sekä osaa työskennellä pitkäjänteisesti kokonaisen käsityöprosessin mukaisesti sekä arvioida omaa ja toisen käsityöprosessia realistisesti.

  • Oppilas osaa valita monipuolisia tekstiilikäsityön materiaaleja ja tekniikoita sekä osaa käyttää niitä suunnittelemansa käsityön valmistamisessa.

  • Oppilas osaa käyttää monipuolisesti tekstiilikäsityön käsitteitä ja osaa esittää ideansa selkeästi sekä toteuttaa ne suunnitelmaan perustuen ottaen huomioon esteettisyyden ja toimivuuden.

  • Oppilas osaa arvioida työskentelyn vaaroja ja riskejä, toimii turvallisesti käsityöprosessissa sekä asennoituu työturvallisuuteen myönteisesti.

Arvosana hyvä (8)

  • Oppilas suunnittelee työskentelyään, osaa tehdä valintoja ja etsiä työhönsä omia ratkaisuja.

  • Oppilas osaa asettaa työskentelylleen tavoitteita. Oppilas työskentelee käsityöprosessin mukaisesti ja arvioi oppimistaan käsityöprosessin aikana realistisesti.

  • Oppilas osaa valita tarkoituksenmukaisia tekstiilikäsityön materiaaleja sekä tekniikoita. Oppilas osaa käyttää niitä valmistaessaan suunnittelemiaan tuotteita/teoksia.

  • Oppilas käyttää tekstiilikäsityön keskeisiä käsitteitä ja osaa esittää ideansa selkeästi sekä toteuttaa ne suunnitelmaan perustuen ottaen huomioon esteettisyyden ja toimivuuden.

  • Oppilas osaa arvioida työskentelyn vaaroja ja riskejä sekä toimia turvallisesti käsityöprosessissa.

Arvosana tyydyttävä (7)

  • Oppilas suunnittelee työskentelyään, osaa tehdä valintoja, ja etsiä työhönsä omia ratkaisuja ohjatusti.

  • Oppilas osaa asettaa työskentelylleen tavoitteita. Oppilas työskentelee käsityöprosessin mukaisesti ja arvioi oppimistaan käsityöprosessin aikana ohjatusti.

  • Oppilas osaa ohjatusti valita tarkoituksenmukaisia tekstiilikäsityön materiaaleja sekä tekniikoita ja osaa ohjatusti käyttää niitä valmistaessaan suunnittelemiaan tuotteita/teoksia.

  • Oppilas käyttää joitakin tekstiilikäsityön käsitteitä ja osaa esittää ideansa sekä toteuttaa ne suurimmalta osin suunnitelmaan perustuen sekä huomioiden esteettisyyttä ja toimivuutta.

  • Oppilas ymmärtää kerrotut työturvallisuusohjeet ja pystyy toimimaan turvallisesti koko käsityöprosessin ajan.

Arvosana kohtalainen (6)

  • Oppilas tarvitsee paljon tukea työskentelyyn, valintoihin ja ratkaisuihin.

  • Oppilas tarvitsee paljon tukea tavoitteiden asetteluun ja oppimisen arviointiin. Suoriutuu käsityöprosessista tuettuna.

  • Oppilas tarvitsee paljon tukea tekstiilikäsityön materiaalien ja tekniikoiden valintaan. Valmistaminen vaatii paljon tukea.

  • Oppilas tietää joitakin käsityön käsitteitä ja toteuttaa tuetusti suunnitelmaansa. Esteettisyys ja toimivuus ovat puutteellisia.

  • Oppilas pystyy pääsääntöisesti turvalliseen työskentelyyn ja noudattaa ohjeita.

  • Oppilas vaatii paljon tukea tieto- ja viestintäteknologian käytössä.

Arvosana Välttävä (5)

  • Oppilas työskentelee vain valmiin mallin ja ratkaisujen pohjalta vastentahtoisesti.

  • Oppilas ei pysty asettamaan tavoitteita eikä arvioimaan oppimistaan. Käsityöprosessi etenee vain opettajan sanelemana.

  • Oppilas ei osaa valita tekstiilikäsityön materiaaleja ja tekniikoita. Valmistaminen tapahtuu vain jatkuvalla ohjeistamisella.

  • Oppilas ei tunne tekstiilikäsityön keskeisiä käsitteitä eikä pysty työstämään toteutettavia ideoita suunnitelmaksi.

  • Oppilas on välinpitämätön työturvallisuuteen liittyvissä asioissa ja vaatii paljon valvontaa.

Arvosana Hylätty (4)

  • Oppilas ei osallistu työskentelyyn eikä tuottamiseen.

  • Oppilas ei osallistu käsityöprosessiin millään tavalla.

  • Oppilas ei osallistu työskentelyyn edes ohjatusti.

  • Oppilas ei osallistu lainkaan suunnitteluun.

  • Oppilas aiheuttaa tahallaan vaaratilanteita, eikä välitä ohjeista.

 

Tekninen työ, valinnainen

Arvosana erinomainen (10)

  • Oppilas suunnittelee monipuolisesti ja luovasti käsityöprosessiaan ja soveltaa omia valintoja ja ratkaisuja.

  • Oppilas asettaa työskentelylle tavoitteita ja työskentelee pitkäjänteisesti kokonaisen käsityöprosessin mukaisesti sekä arvioida omaa ja toisten käsityöprosesseja realistisesti.

  • Oppilas osaa valita monipuolisia materiaaleja, tekniikoita ja työmenetelmiä sekä käyttää niitä käsityön valmistamisessa.

  • Oppilas osaa käyttää monipuolisesti käsityön käsitteitä sekä esittää ideansa selkeästi ottaen huomioon esteettisyyden ja toimivuuden.

  • Oppilas osaa arvioida työskentelyn vaaroja ja riskejä sekä asennoituu työturvallisuuteen myönteisesti.

  • Oppilas osaa tehdä luovia ja monipuolisia valintoja työskentelyssään sekä auttaa ja ohjata muita.

Arvosana kiitettävä (9)

  • Oppilas suunnittelee monipuolisesti työskentelyään ja osaa tehdä omia valintoja ja ratkaisuja.

  • Oppilas osaa asettaa työskentelylleen tavoitteita sekä osaa työskennellä pitkäjänteisesti kokonaisen käsityöprosessin mukaisesti sekä arvioida omaa ja toisten käsityöprosesseja realistisesti.

  • Oppilas osaa valita monipuolisia materiaaleja, tekniikoita ja työstömenetelmiä sekä osaa käyttää niitä suunnittelemansa käsityön valmistamisessa.

  • Oppilas osaa käyttää monipuolisesti käsityön käsitteitä ja osaa esittää ideansa selkeästi sekä toteuttaa ne suunnitelmaan perustuen ottaen huomioon esteettisyyden ja toimivuuden.

  • Oppilas osaa arvioida työskentelyn vaaroja ja riskejä, toimii turvallisesti käsityöprosessissa sekä asennoituu työturvallisuuteen myönteisesti.

Arvosana hyvä (8)

  • Oppilas suunnittelee työskentelyään, osaa tehdä valintoja ja etsiä työhönsä omia ratkaisuja.

  • Oppilas osaa asettaa työskentelylleen tavoitteita. Oppilas työskentelee käsityöprosessin mukaisesti ja arvioi oppimistaan käsityöprosessin aikana realistisesti.

  • Oppilas osaa valita tarkoituksenmukaisia materiaaleja sekä tekniikoita ja työstömenetelmiä. Oppilas osaa käyttää niitä valmistaessaan suunnittelemiaan tuotteita/teoksia.

  • Oppilas käyttää käsityön keskeisiä käsitteitä ja osaa esittää ideansa selkeästi sekä toteuttaa ne suunnitelmaan perustuen ottaen huomioon esteettisyyden ja toimivuuden.

  • Oppilas osaa arvioida työskentelyn vaaroja ja riskejä sekä toimia turvallisesti käsityöprosessissa.

Arvosana tyydyttävä (7)

  • Oppilas suunnittelee työskentelyään, osaa tehdä valintoja, ja etsiä työhönsä omia ratkaisuja ohjatusti.

  • Oppilas osaa asettaa työskentelylleen tavoitteita. Oppilas työskentelee käsityöprosessin mukaisesti ja arvioi oppimistaan käsityöprosessin aikana ohjatusti.

  • Oppilas osaa ohjatusti valita tarkoituksenmukaisia materiaaleja sekä tekniikoita ja työstömenetelmiä ja osaa ohjatusti käyttää niitä valmistaessaan suunnittelemiaan tuotteita/teoksia.

  • Oppilas käyttää joitakin käsityön käsitteitä ja osaa esittää ideansa sekä toteuttaa ne suurimmalta osin suunnitelmaan perustuen sekä huomioiden esteettisyyttä ja toimivuutta.

  • Oppilas ymmärtää kerrotut työturvallisuusohjeet ja pystyy toimimaan turvallisesti koko käsityöprosessin ajan.

  • Oppilas osaa ohjatusti perustella käsityön merkityksen kestävälle elämäntavalle ja tehdä sen mukaisia valintoja työskentelyssään.

Arvosana kohtalainen (6)

  • Oppilas tarvitsee paljon tukea työskentelyyn, valintoihin ja ratkaisuihin.

  • Oppilas tarvitsee paljon tukea tavoitteiden asetteluun ja oppimisen arviointiin. Suoriutuu käsityöprosessista tuettuna.

  • Oppilas tarvitsee paljon tukea materiaalien, tekniikoiden ja työstömenetelmien valintaan. Valmistaminen vaatii paljon tukea.

  • Oppilas tietää joitakin käsityön käsitteitä ja toteuttaa tuetusti suunnitelmaansa. Esteettisyys ja toimivuus ovat puutteellisia.

  • Oppilas pystyy pääsääntöisesti turvalliseen työskentelyyn ja noudattaa ohjeita.

  • Oppilas vaatii paljon tukea tieto- ja viestintäteknologian käytössä.

Arvosana Välttävä (5)

  • Oppilas työskentelee vain valmiin mallin ja ratkaisujen pohjalta vastentahtoisesti.

  • Oppilas ei pysty asettamaan tavoitteita eikä arvioimaan oppimistaan. Käsityöprosessi etenee vain opettajan sanelemana.

  • Oppilas ei osaa valita materiaaleja, tekniikoita, eikä työstömenetelmiä. Valmistaminen tapahtuu vain jatkuvalla ohjeistamisella.

  • Oppilas ei tunne käsityön keskeisiä käsitteitä eikä pysty työstämään toteutettavia ideoita suunnitelmaksi.

  • Oppilas on välinpitämätön työturvallisuuteen liittyvissä asioissa ja vaatii paljon valvontaa.

Arvosana Hylätty (4)

  • Oppilas ei osallistu työskentelyyn eikä tuottamiseen.

  • Oppilas ei osallistu käsityöprosessiin millään tavalla.

  • Oppilas ei osallistu työskentelyyn edes ohjatusti.

  • Oppilas ei osallistu lainkaan suunnitteluun.

  • Oppilas aiheuttaa tahallaan vaaratilanteita, eikä välitä ohjeista.

Päättöarviointi käsityössä

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

T1 ohjata oppilasta ideoimaan, tutkimaan, kokeilemaan ja suunnittelemaan yritteliäästi työskentelyään

S1–S5

Oppilas oppii suunnittelemaan työskentelyään. 

Oppilas oppii toimimaan yritteliäästi ja luovasti ideoidessaan, tutkiessaan ja kokeillessaan erilaisia asioita.

Työskentely ja tuottaminen

Oppilas ei saavuta arvosanan 5 kriteerejä

Oppilas suunnittelee omaa työtään annetun ohjeen ja esimerkin pohjalta.

Oppilas osaa tehdä tietyn työvaiheen konkreettisesti ohjattuna.

Oppilas suunnittelee omaa työtään tuetusti annettujen ohjeiden mukaisesti.

Oppilas pyrkii tuettuna työskentelemään yritteliäästi.

Oppilas suunnittelee työtään annettujen ohjeiden mukaan.

Oppilas pyrkii työskentelemään yritteliäästi.

Oppilas suunnittelee työskentelyään ja osaa tehdä valintoja ja etsiä työhönsä omia ratkaisuja.

 

Oppilas suunnittelee itsenäisesti työskentelyään.

Oppilas työskentelee yritteliäästi ja oma-aloitteisesti.

Oppilas suunnittelee itsenäisesti ja omatoimisesti työskentelyään. Oppilas työskentelee yritteliäästi ja oma-aloitteisesti.

T2 ohjata oppilasta asettamaan käsityöhön omia oppimisen ja työskentelyn tavoitteita sekä toteuttamaan niiden perusteella kokonaisen käsityöprosessin ja arvioimaan oppimistaan

S1–S5

 

Oppilas oppii asettamaan omia oppimisen ja työskentelyn tavoitteita.

Oppilas oppii toteuttamaan kokonaisen käsityöprosessin.

Oppilas oppii pohtimaan työskentelyään kokonaisessa käsityöprosessissa.

Kokonaisen käsityöprosessin toteuttaminen

 

 

 

Oppilas ei saavuta arvosanan 5 kriteerejä

Oppilas asettaa opettajan avulla konkreettisen työskentelyyn liittyvän oppimisen tavoitteen.

Oppilas työskentelee vaihe kerrallaan ja pohtii käsityöprosessiaan ohjatusti.

Oppilas asettaa oppimisen ja työskentelyn tavoitteen ohjatusti.

Oppilas etenee käsityöprosessissa tuetusti vaihe vaiheelta ohjeiden mukaan.  

Oppilas asettaa oppimisen ja työskentelyn tavoitteita ohjatusti.

Oppilas etenee käsityöprosessissa vaihe vaiheelta ohjeiden mukaan.

Oppilas pohtii käsityöprosessiaan annettujen vaihtoehtojen pohjalta.

Oppilas osaa asettaa oppimiselle ja työskentelylle tavoitteita, työskentelee käsityöprosessin mukaisesti ja pohtii realistisesti käsityöprosessiaan.

Oppilas asettaa itsenäisesti oppimisen ja työskentelyn tavoitteita.

Oppilas etenee johdonmukaisesti ja pohtii käsityöprosessiaan analyyttisesti ja realistisesti.

 

Oppilas asettaa itsenäisesti oppimisen ja työskentelyn tavoitteita ja toimii tavoitteiden mukaisesti.

Oppilas etenee toiminnassaan johdonmukaisesti ja pohtii käsityöprosessiaan analyyttisesti ja realistisesti.

T3 opastaa oppilasta tutustumaan ja käyttämään monipuolisesti erilaisia työvälineitä, materiaaleja ja tarkoituksenmukaisia työtapoja sekä kehittämään innovaatioita

S1–S5

 

Oppilas oppii käyttämään monipuolisesti erilaisia työvälineitä sekä oppii valitsemaan tarkoituksenmukaisia materiaaleja ja käsityön työtapoja.

Oppilas on kekseliäs työskentelyssään.

Työvälineiden käyttö, valmistusmenetelmien ja käsityön työtapojen tarkoituksenmukainen käyttäminen

Oppilas ei saavuta arvosanan 5 kriteerejä

Oppilas osallistuu molempien käsityön työtapojen opetukseen.

Oppilas käyttää erilaisia työvälineitä ja materiaaleja tarvittaessa konkreettisesti ohjattuna.

Oppilas osallistuu molempien käsityön työtapojen opetukseen.

Oppilas käyttää tuetusti erilaisia työvälineitä ja materiaaleja.

Oppilas ymmärtää erilaisten käsityön työtapojen ja materiaalien merkityksen käsityöprosessissa ja valitsee niistä ohjatusti työskentelyynsä soveltuvat.

Oppilas käyttää erilaisia työvälineitä ja materiaaleja annettujen ohjeiden mukaisesti.

Oppilas osaa valita tarkoituksenmukaisia materiaaleja ja valmistusmenetelmiä sekä osaa käyttää niitä kekseliäästi valmistaessaan suunnittelemiaan tuotteita tai teoksia.

Oppilas arvioi eri työvälineiden ja valmistusmenetelmien käyttö- kelpoisuutta käsityöprosessissa.

Oppilas soveltaa materiaaleihin ja työtapoihin liittyvää osaamistaan kekseliäästi, kokeilevasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Oppilas arvioi ja kokeilee eri työvälineiden ja valmistusmenetelmien käyttö- kelpoisuutta käsityöprosessissa.

Oppilas soveltaa materiaaleihin ja työtapoihin liittyvää osaamistaan kekseliäästi, kokeilevasti ja tarkoituksenmukaisesti. 

T4 ohjata oppilas käyttämään sujuvasti käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleja sekä vahvistamaan visuaalista, materiaalista ja teknologista ilmaisua

S1–S5

 

Oppilas oppii käyttämään sujuvasti käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleita. 

Oppilas oppii ilmaisemaan itseään visuaalisesti erilaisia materiaaleja ja esitysteknologiaa hyödyntäen.

Visuaalinen, materiaalinen ja esitysteknologinen ilmaisu

 

 

Oppilas ei saavuta arvosanan 5 kriteerejä

Oppilas tunnistaa erilaisia käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleita.

Oppilas ilmaisee konkreettisesti ohjattuna kuvallisesti joitain havaintojaan ja ajatuksiaan.

Oppilas tunnistaa ja käyttää tuetusti erilaisia käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleita.

Oppilas ilmaisee konkreettisesti ohjattuna kuvallisesti havaintojaan ja ajatuksiaan käsityön tekemisestä.

Oppilas käyttää käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleita ohjeen mukaan.

Oppilas ilmaisee havaintojaan ja ajatuksiaan kuvallisesti ja jotain muuta tapaa käyttämällä.

Oppilas käyttää käsityön keskeisiä käsitteitä ja osaa esittää ideansa selkeästi esitysteknologiaa hyödyntäen.

Oppilas käyttää tarkoituksenmukaisesti käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleita.

 

Oppilas ilmaisee ideansa monipuolisesti ja luovasti erilaisia materiaaleja ja esitysteknologiaa hyödyntäen.

Oppilas käyttää tarkoituksenmukaisesti ja omatoimisesti käsityön käsitteitä, merkkejä ja symboleita. 

Oppilas ilmaisee ideansa monipuolisesti ja selkeästi erilaisia materiaaleja ja esitysteknologiaa hyödyntäen. 

Oppilas suunnittelee monipuolisesti ja luovasti käsityöprosessiaan ja soveltaa omia valintoja ja ratkaisuja.

T5 ohjata oppilasta havainnoimaan, ennakoimaan ja reagoimaan työtilanteisiin liittyviin riskitekijöihin ja toimimaan turvallisesti käsityöprosessissa

S6

Oppilas oppii havainnoimaan, arvioimaan ja ennakoimaan erilaisia riskitilanteita ja reagoi tarvittaessa niihin.

Oppilas oppii toimimaan turvallisesti käsityöprosessissa.

Turvallinen työskentely

Oppilas ei saavuta arvosanan 5 kriteerejä

Oppilas noudattaa käsityöprosessissa annettuja työturvallisuusohjeita konkreettisesti ohjattuna.

 

Oppilas noudattaa käsityöprosessissa annettuja työturvallisuusohjeita.

Oppilas tunnistaa käsityöprosessin keskeisiä työturvallisuuteen liittyviä riskitekijöitä ja noudattaa annettuja työturvallisuusohjeita.

Oppilas osaa arvioida työskentelyn vaaroja ja riskejä sekä toimii turvallisesti käsityöprosessissa.

Oppilas arvioi ja ennakoi työskentelyn vaaroja ja riskejä osana käsityöprosessia.

Oppilas työskentelee turvallisesti ja toimillaan edistää oppimisympäristön turvallisuutta.

Oppilas arvioi ja ennakoi ja pohtii monipuolisesti työskentelyn vaaroja ja riskejä osana käsityöprosessia.

 

Oppilas työskentelee turvallisesti ja toimillaan edistää oppimisympäristön turvallisuutta sekä auttaa ja ohjaa muita.

T6 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia käsityön suunnittelussa, valmistuksessa ja dokumentoinnissa, sekä yhteisöllisen tiedon tuottamisessa ja jakamisessa

S1–S5

 

Oppilas oppii käyttämään tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksia käsityön suunnittelussa, valmistuksessa ja dokumentoinnissa. 

Oppilas oppii yhteisöllistä tiedon tuottamista ja jakamista.

Tieto- ja viestintätekniset taidot sekä yhteisöllinen työskentely

Oppilas ei saavuta arvosanan 5 kriteerejä

Oppilas käyttää konkreettisesti ohjattuna tieto- ja viestintäteknologiaa omassa tai yhteisessä käsityöprosessissa.

 

 

Oppilas käyttää tuetusti tieto- ja viestintäteknologiaa omassa tai yhteisessä käsityöprosessissa.

Oppilas osaa käyttää annetun ohjeen mukaan tieto- ja viestintäteknologiaa käsityön suunnittelussa, valmistuksessa ja dokumentoinnissa yksin tai yhdessä toisten kanssa.

Oppilas osaa käyttää käsityöprosessin suunnittelussa, valmistamisessa ja dokumentoinnissa sekä yhteisöllisen tiedon tuottamisessa tieto- ja viestintäteknologiaa.

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti käsityöprosessin eri vaiheissa sekä yhteisöllisen tiedon tuottamisessa ja jakamisessa.

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa monipuolisesti käsityöprosessin eri vaiheissa sekä yhteisöllisen tiedon tuottamisessa ja jakamisessa sekä auttaa muita.

T7 ohjata oppilasta tuntemaan käsityön, kädentaitojen ja teknologisen kehityksen merkitys omassa elämässään, yhteiskunnassa, yrittäjyydessä ja muussa työelämässä

S7

 

Oppilas oppii tuntemaan käsityön, kädentaitojen ja teknologisen kehityksen merkityksen omassa elämässään, yhteiskunnassa, yrittäjyydessä ja muussa työelämässä.

Käsityön ja kädentaitojen merkityksen hahmottaminen arkielämässä ja yhteiskunnassa

 

 

Oppilas ei saavuta arvosanan 5 kriteerejä

Oppilas osallistuu opettajan ohjaamana käsityön ja kädentaitojen merkityksen pohdintaan.

Oppilas osallistuu tuetusti käsityön ja kädentaitojen merkityksen pohdintaan.

Oppilas osaa esimerkkien avulla kuvailla käsityön merkityksen arjessa, yhteiskunnassa ja työelämässä.

Oppilas osaa pohtia käsityön ja kädentaitojen merkitystä omassa elämässään ja yhteiskunnassa.

Oppilas osaa tarkastella eri näkökulmista käsityön, kädentaitojen ja teknologisen kehityksen merkitystä omassa elämässään, yhteiskunnassa, yrittäjyydessä sekä muussa työelämässä.

Oppilas osaa tarkastella ja pohtia monipuolisesti eri näkökulmista käsityön, kädentaitojen ja teknologisen kehityksen merkitystä omassa elämässään, yhteiskunnassa, yrittäjyydessä sekä muussa työelämässä.

T8 ohjata oppilaita taloudelliseen ajatteluun ja kehittämään käsityöprosessiin liittyviä valintoja, jotka edistävät kestävää elämäntapaa

S8

Oppilas oppii ajattelemaan taloudellisesti.

Oppilas oppii tekemään käsityöprosessiin liittyviä valintoja, jotka edistävät kestävää elämäntapaa.

Perusteltujen valintojen tekeminen ja kestävän elämäntavan huomioiminen käsityöprosessissa

 

 

Oppilas ei saavuta arvosanan 5 kriteerejä

Oppilas osaa käyttää käsityömateriaaleja taloudellisesti opettajan ohjaamana.

Oppilas osaa tuetusti käyttää käsityömateriaaleja taloudellisesti.

Oppilas osaa osittain itsenäisesti tehdä taloudellisia valintoja työskentelyssään.

Oppilas ymmärtää käsityöprosessissa tehtävien valintojen ja kestävän elämäntavan välistä yhteyttä.

Oppilas osaa tehdä taloudellisia valintoja työskentelyssään.

Oppilas osaa arvioida käsityöprosessissa tehtävien valintojen ja kestävän elämäntavan välistä yhteyttä.

Oppilas tekee taloudellisia valintoja ja ymmärtää laadukkaan työn merkityksen.

Oppilas osaa arvioida ja perustella käsityöprosessiin ja kestävään elämäntapaan liittyviä valintoja.

Oppilas tekee taloudellisia valintoja ja ymmärtää laadukkaan työn merkityksen sekä pyrkii tuottamaan laadukkaan työn.

Oppilas osaa arvioida ja perustella monipuolisesti käsityöprosessiin ja kestävään elämäntapaan liittyviä valintoja. 


Liikunta 2 vkt

Päättöarviointi liikunnassa

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

Fyysinen toimintakyky

 

T1 kannustaa oppilasta fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelemaan parhaansa yrittäen

S1

Oppilas on fyysisesti aktiivinen, kokeilee erilaisia liikuntamuotoja ja harjoittelee aktiivisesti.

Fyysinen aktiivisuus ja yrittäminen

Oppilas ei yllä arvosanan 5 kriteereihin.

Oppilas osallistuu satunnaisesti ja valikoiden liikuntatuntien toimintaan.

Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan joskus aktiivisesti kokeillen ja harjoitellen erilaisia liikuntamuotoja.

Oppilas osallistuu liikuntatunneille ja kokeilee erilaisia liikuntamuotoja.

Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan yleensä aktiivisesti kokeillen ja harjoitellen erilaisia liikuntamuotoja. 

Oppilas osallistuu aktiivisesti ja harjoittelee opetettuja liikuntamuotoja.

Oppilas osallistuu liikuntatuntien toimintaan erittäin aktiivisesti kokeillen ja harjoitellen erilaisia liikuntamuotoja. 

 

T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan havaintomotorisia taitojaan eli havainnoimaan itseään ja ympäristöään aistien avulla sekä tekemään liikuntatilanteisiin sopivia ratkaisuja

S1

Oppilas havainnoi itseään ja ympäristöään eri aistien avulla ja tekee tarkoituksenmukaisia ratkaisuja.

Ratkaisujen teko erilaisissa liikuntatilanteissa

Oppilas ei yllä arvosanan 5 kriteereihin.

Oppilas osaa kertoa joitain havaintojaan ja hyödyntää niitä opettajan auttamana omassa toiminnassaan. 

Oppilas ymmärtää ja osaa kertoa tekemiään havaintoja.

Oppilas ymmärtää ja osaa kertoa tekemiään havaintoja sekä yhdistää niitä toimintaansa.

 

 

 

Oppilas tekee havaintojen pohjalta useimmiten tarkoituksenmukaisia ratkaisuja erilaisissa liikuntatilanteissa.

 

Oppilas valitsee tarkoituksenmukaisia havaintoja ratkaisunteon perustaksi, pystyy perustelemaan ratkaisunsa ja sopeuttaa liikkumistaan niiden mukaan.

Oppilas valitsee tarkoituksenmukaisia havaintoja ratkaisun teon perustaksi, pystyy perustelemaan ja analysoimaan ratkaisunsa ja sopeuttaa liikkumistaan niiden mukaan.

T3 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään tasapaino- ja liikkumistaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa

S1

Oppilas kehittää tasapaino- ja liikkumistaitojaan erilaisissa oppimisympäristöissä.

Motoriset perustaidot (tasapaino- ja liikkumistaidot) eri liikuntamuodoissa

 

Oppilas ei yllä arvosanan 5 kriteereihin.

Oppilas osaa käyttää ja yhdistää tasapaino- ja liikkumistaitoja joissakin opetetuissa liikuntamuodoissa.

Oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa tasapaino- ja liikkumistaitoja muutamissa opetetuissa liikuntamuodoissa.

Oppilas osaa käyttää ja yhdistää tasapaino- ja liikkumistaitoja useimmissa opetetuissa liikuntamuodoissa.

Oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa tasapaino- ja liikkumistaitoja useimmissa opetetuissa liikuntamuodoissa.

Oppilas käyttää, yhdistää ja soveltaa tasapaino- ja liikkumistaitoja opetetuissa liikuntamuodoissa.

Oppilas käyttää, yhdistää ja soveltaa tasapaino- ja liikkumistaitoja opetetuissa liikuntamuodoissa erinomaisesti.

T4 ohjata oppilasta harjoittelun avulla kehittämään välineenkäsittelytaitojaan, jotta oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa niitä monipuolisesti erilaisissa oppimisympäristöissä, eri välineillä, eri vuodenaikoina ja eri liikuntamuodoissa

S1

Oppilas kehittää välineenkäsittelytaitojaan erilaisissa oppimisympäristöissä.

Motoriset perustaidot (välineenkäsittelytaidot) eri liikuntamuodoissa

 

Oppilas ei yllä arvosanan 5 kriteereihin.

Oppilas osaa käyttää välineenkäsittelytaitoja joissakin opetetuissa liikuntamuodoissa.

Oppilas osaa käyttää välineenkäsittelytaitoja useimmissa opetetuissa liikuntamuodoissa.

Oppilas osaa käyttää ja yhdistää välineenkäsittelytaitoja useimmissa opetetuissa liikuntamuodoissa.

 

Oppilas osaa käyttää, yhdistää ja soveltaa välineenkäsittelytaitoja useimmissa opetetuissa liikuntamuodoissa.

Oppilas käyttää, yhdistää ja soveltaa välineenkäsittelytaitoja opetetuissa liikuntamuodoissa.

Oppilas käyttää, yhdistää ja soveltaa välineenkäsittelytaitoja opetetuissa liikuntamuodoissa erinomaisesti.

T5 kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta

S1

Oppilas arvioi, ylläpitää ja kehittää fyysisiä kunto-ominaisuuksiaan.

Fyysisten kunto-ominaisuuksien arviointi, ylläpito ja kehittäminen

Oppilas ei yllä arvosanan 5 kriteereihin.

Oppilas osaa kertoa joitain fyysisten kunto-ominaisuuksien arviointimenetelmiä ja toisen ohjauksessa harjoittaa ominaisuuksiaan. 

Oppilas osaa kertoa useampia fyysisten kunto-ominaisuuksien arviointimenetelmiä ja toisen ohjauksessa harjoittaa ominaisuuksiaan.

Oppilas osaa kertoa ja valita erilaisten fyysisten kunto-ominaisuuksien arviointiin soveltuvia menetelmiä ja harjoittaa omatoimisesti joitain fyysisiä ominaisuuksiaan.

Oppilas osaa arvioida fyysisiä kunto-ominaisuuksiaan ja sen pohjalta harjoittaa voimaa, nopeutta, kestävyyttä ja liikkuvuutta.

Oppilas tunnistaa omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja tunnistamisen perusteella osaa ylläpitää ja kehittää fyysisiä kunto-ominaisuuksiaan.

Oppilas tunnistaa omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan ja tunnistamisen perusteella osaa ylläpitää ja kehittää fyysisiä kunto-ominaisuuksiaan erinomaisesti.

T6 vahvistaa uima- ja vesipelastustaitoja, jotta oppilas osaa sekä uida että pelastautua ja pelastaa vedestä

S1

Oppilas vahvistaa uima- ja vesipelastustaitojaan.

 

Uima- ja vesipelastustaidot

Oppilas ei yllä arvosanan 5 kriteereihin.

Oppilas osaa uida 10 m

Oppilas osaa uida 25 m

Oppilas ui 50 m käyttäen kahta uintitapaa ja sukeltaa 5 m

Oppilas osaa uida, pelastautua ja pelastaa vedestä (Pohjoismaisen uimataidon kriteeri).

Oppilas osaa uida sujuvasti kahdella uintitavalla sekä pelastautua ja pelastaa vedestä eri tavoilla.

Oppilas osaa uida sujuvasti kolmella uintitavalla sekä pelastautua ja pelastaa vedestä eri tavoilla.

T7 ohjata oppilasta turvalliseen ja asialliseen toimintaan

S1

Oppilas toimii tunneilla turvallisesti ja asiallisesti.

 

Toiminnan turvallisuus liikuntatunneilla

Oppilas ei yllä arvosanan 5 kriteereihin.

Oppilas osaa kertoa, miten toimitaan turvallisesti ja asiallisesti, sekä toimii ja varustautuu yleensä ohjeiden mukaan.

Oppilas ymmärtää turvallisuuteen liittyviä riskitekijöitä ja toimii yleensä tunnilla turvallisesti sekä varustautuu yleensä asiallisesti.

Oppilas ymmärtää turvallisuuteen liittyviä riskitekijöitä ja toimii tunnilla turvallisesti sekä varustautuu asiallisesti.

Oppilas toimii turvallisesti ja asiallisesti liikuntatunneilla.

Oppilas toimii turvallisesti ja asiallisesti sekä edistää turvallisuutta liikuntatunneilla.

Oppilas toimii turvallisesti ja asiallisesti sekä edistää ryhmän turvallisuutta liikuntatunneilla.

Sosiaalinen toimintakyky

T8 ohjata oppilasta työskentelemään kaikkien kanssa sekä säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa toiset huomioon ottaen

S2

Oppilas työskentelee kaikkien kanssa ja pystyy säätelemään toimintaansa ja tunneilmaisuaan liikuntatilanteissa.

 

 

 

 

Tunne- ja vuorovaikutustaidot sekä työskentelytaidot

Oppilas ei yllä arvosanan 5 kriteereihin.

Oppilas työskentelee valikoimiensa ihmisten kanssa sekä säätelee toimintaansa ja tunneilmaisuaan niin, että pystyy toimimaan liikuntatilanteissa muiden kanssa.

Oppilas työskentelee kaikkien kanssa opettajan ohjaamana.

Oppilas työskentelee kaikkien kanssa. 

Oppilas työskentelee eri liikuntatilanteissa yhteisesti sovitulla tavalla ja toiset huomioon ottaen.

 

Oppilas työskentelee kaikkien kanssa ja edistää ryhmän toimintaa ja oppimista.

Oppilas työskentelee kannustavasti kaikkien kanssa ja edistää ryhmän toimintaa ja oppimista.

T9 ohjata oppilasta toimimaan reilun pelin periaatteella sekä ottamaan vastuuta yhteisistä oppimistilanteista

S2

Oppilas toimii reilun pelin periaatteiden mukaisesti ja ottaa vastuuta yhteisistä oppimistilanteista.

Vastuun kanto yhteisissä oppimistilanteissa

 

Oppilas ei yllä arvosanan 5 kriteereihin.

Oppilas osaa kertoa reilun pelin periaatteita ja kantaa satunnaisesti vastuuta yhteisistä oppimistilanteista.

Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteita ja antaa satunnaisesti muille työrauhan.

Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteita ja antaa muille työrauhan.

Oppilas noudattaa reilun pelin periaatteita ja osoittaa ottavansa vastuuta yhteisistä oppimistilanteista.

Oppilas kantaa vastuuta yhteisestä toiminnasta ja edistää sitä.

Oppilas kantaa aktiivisesti vastuuta yhteisestä toiminnasta ja edistää sitä.

Psyykkinen toimintakyky

 

T10 kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja

S3

Oppilas ottaa vastuuta omasta toiminnastaan ja osaa työskennellä itsenäisesti.

 

Itsenäisen työskentelyn taidot

Oppilas ei yllä arvosanan 5 kriteereihin.

Oppilas osaa kertoa, miten voi ottaa vastuuta omasta toiminnasta, ja toimii opettajan ohjaamana.

Oppilas ottaa ajoittain vastuuta omasta toiminnastaan ja osaa työskennellä ajoittain itsenäisesti.

Oppilas ottaa vastuuta omasta toiminnastaan ja osaa työskennellä ajoittain itsenäisesti.

Oppilas työskentelee yleensä vastuullisesti ja itsenäisesti.

 

 

Oppilas työskentelee vastuullisesti ja itsenäisesti.

Oppilas työskentelee vastuullisesti ja itsenäisesti ja on itseohjautuva.

 

T11 huolehtia siitä, että oppilaat saavat riittävästi myönteisiä kokemuksia omasta kehosta, pätevyydestä ja yhteisöllisyydestä

S3

 

 

 

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen. Oppilas oppii pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

 

 

 

 

 

T12 auttaa oppilasta ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkitys kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille

S3

Oppilas oppii ymmärtämään riittävän fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan merkityksestä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.

 

 

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen. Oppilas oppii pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

 

 

 

 

 

 

T13 tutustuttaa oppilas yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia

S3

Oppilas oppii löytämään itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia.

 

 

Ei vaikuta arvosanan muodostumiseen. Oppilas oppii pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia.

 

 

 

 

 

 

Musiikki 2 vkt

Päättöarviointi musiikissa

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

Osallisuus

T1 kannustaa oppilasta rakentavaan toimintaan musisoivan ryhmän ja musiikillisten yhteisöjen jäsenenä

S1–S4

Oppilas oppii toimimaan musiikillisten yhteisöjen jäsenenä.

Musiikillisen ryhmän jäsenenä toimiminen

Oppilas ei osallistu musisoivan ryhmän toimintaan.

Oppilas osallistuu musisoivan ryhmän toimintaan opettajan konkreettisen ohjeen mukaan.

Oppilas osallistuu musisoivan ryhmän toimintaan opettajan ohjauksen mukaisesti. 

Oppilas osaa toimia musisoivan ryhmän jäsenenä.

Oppilas toimii itsenäisesti musisoivan ryhmän ja musiikillisen yhteisön jäsenenä huolehtien osuudestaan. 

Oppilas toimii rakentavasti musisoivan ryhmän ja musiikillisen yhteisön jäsenenä huolehtien osuudestaan sekä kannustaen ja auttaen toisia.

Oppilas toimii rakentavasti ja aktiivisesti musiikillisen ryhmän jäsenenä ja huolehtii osuudestaan erinomaisesti sekä kannustaa ja auttaa toisia. 

Musiikilliset taidot ja tiedot sekä luova tuottaminen

T2 ohjata oppilasta ylläpitämään äänenkäyttö- ja laulutaitoaan sekä kehittämään niitä edelleen musisoivan ryhmän jäsenenä

S1–S4

Oppilas kehittää äänenkäyttö- ja laulutaitoaan edelleen musisoivan ryhmän jäsenenä.

Äänenkäyttö ja laulaminen musiikkiryhmän jäsenenä

Oppilas ei käytä ääntään osana musiikillista ilmaisua. 

Oppilas käyttää ääntään osana musiikillista ilmaisua.

Oppilas käyttää ääntään osana musiikillista ilmaisua ja osallistuu ajoittain yhteislauluun.

Oppilas käyttää ääntään musiikillisen ilmaisun välineenä ja osallistuu yhteislauluun.

Oppilas käyttää ääntään musiikillisen ilmaisun välineenä ja osallistuu yhteislauluun sovittaen osuutensa osaksi kokonaisuutta.

Oppilas käyttää ääntään musiikillisen ilmaisun välineenä tehtävän ja tilanteen mukaisesti sekä ylläpitää ja kehittää äänenkäyttö- ja laulutaitoaan.

Oppilas käyttää ääntään aktiivisesti musiikillisen ilmaisun välineenä tehtävän ja tilanteen mukaisesti sekä ylläpitää ja kehittää äänenkäyttö- ja laulutaitoaan. 

T3 kannustaa oppilasta kehittämään edelleen soitto- ja yhteismusisointitaitojaan

keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimin

S1–S4

Oppilas kehittää edelleen soitto- ja yhteismusisointitaitojaan soittaen keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimia.

Soittaminen musiikkiryhmän jäsenenä

Oppilas ei osallistu soittamiseen. 

Oppilas osallistuu soittamiseen konkreettisen ohjauksen alaisena.

Oppilas osallistuu yhteissoittoon soittaen jotain keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoitinta ohjatusti ja on vaikeuksia sovittaa omaa osuuttansa kokonaisuuteen.

Oppilas soittaa keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimia ja osallistuu yhteissoittoon pyrkien sovittamaan osuutensa kokonaisuuteen.

Oppilas soittaa keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimia ja osallistuu yhteissoittoon melko sujuvasti.

Oppilas soittaa keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimia ja osallistuu yhteissoittoon sujuvasti.

Oppilas soittaa aktiivisesti keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimia ja osallistuu yhteissoittoon erittäin sujuvasti. 

T4 rohkaista oppilasta monipuoliseen musiikkiliikunnalliseen kokemiseen ja ilmaisuun

S1–S4

Oppilas ilmaisee ja tutkii musiikkia musiikkiliikunnallisuuden keinoin.

Musiikkiliikunta

Oppilas ei osallistu musiikkia ja liikettä yhdistävään toimintaan. 

 

Oppilas osallistuu musiikkia ja liikettä yhdistävään toimintaan ryhmän jäsenenä.

Oppilas osallistuu musiikkia ja liikettä yhdistävään ilmaisuun ryhmän jäsenenä. 

Oppilas sovittaa liikkumistaan musiikkiin ja osallistuu ryhmän jäsenenä musiikkiliikunnalliseen ilmaisuun.

Oppilas sovittaa liikeilmaisuaan kuulemansa musiikkiin ja ilmaisee musiikkia liikkuen, myös rytmisesti perussykettä seuraten ja ilmaisten.

Oppilas käyttää koko kehon liikettä monipuolisesti ja luovasti musiikin oppimisessa sekä musiikillisessa ilmaisussa ja vuorovaikutuksessa.

Oppilas käyttää koko kehon liikettä monipuolisesti ja luovasti musiikin oppimisessa sekä musiikillisessa ilmaisussa ja vuorovaikutuksessa tukien myös muun ryhmän toimintaa.

T5 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia ääniympäristön ja musiikin elämykselliseen kuunteluun ja havainnointiin sekä ohjata häntä keskustelemaan havainnoistaan

S1–S4

Oppilas kuuntelee ja havainnoi ääniympäristöä ja musiikkia elämyksellisesti sekä kykenee osallistumaan aiheeseen liittyvään keskusteluun.

Ääniympäristön ja musiikin kuuntelu ja siitä keskusteleminen

Oppilaalla vaikeuksia keskittyä kuuntelemaan ääniympäristöä ja musiikkia.

Oppilas kuuntelee ääniympäristöä ja musiikkia.

Oppilas kuuntelee ääniympäristöä ja musiikkia sekä esittää kuulemastaan yksittäisiä huomioita tuetusti. 

Oppilas kuuntelee ääniympäristöä ja musiikkia esittäen kuulemastaan yksittäisiä huomioita.

Oppilas kuuntelee ääniympäristöä ja musiikkia ja osaa kertoa havainnoistaan.

Oppilas kuuntelee ääniympäristöä ja musiikkia keskustellen havainnoistaan sekä perustellen näkemyksiään. 

Oppilas kuuntelee aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia keskustellen havainnoistaan sekä perustellen näkemyksiään monipuolisesti. 

T6 kannustaa oppilasta rakentamaan luovaa suhdetta musiikkiin ja ohjata häntä improvisointiin, sovittamiseen ja säveltämiseen sekä taiteidenväliseen työskentelyyn

S1–S4

Oppilas rakentaa luovaa suhdetta musiikkiin improvisoiden, sovittaen ja säveltäen sekä työskentelemällä taiteidenvälisesti.

Musiikin luova tuottaminen

Oppilas ei osallistu luovan tuottamisen prosessiin. 

Oppilas osallistuu luovan tuottamisen prosessiin.

Oppilas osallistuu luovan tuottamisen prosessiin tuottaen yksittäisiä musiikillisia ideoita konkreettisen ohjauksen alaisena

Oppilas osallistuu luovan tuottamisen prosessiin tuottaen yksittäisiä musiikillisia ideoita yksin tai ryhmän jäsenenä.

Oppilas käyttää musiikillisia tai muita äänellisiä elementtejä kehittäen ja toteuttaen musiikillisia ideoita yksin tai ryhmän jäsenenä.

Oppilas käyttää musiikillisia tai muita äänellisiä elementtejä kehittäen ja toteuttaen moninaisia sekä kekseliäitä musiikillisia ideoita yksin tai ryhmän jäsenenä.

Oppilas käyttää musiikillisia tai muita äänellisiä elementtejä kehittäen ja toteuttaen moninaisia sekä kekseliäitä musiikillisia ideoita yksin tai ryhmän jäsenenä kannustaen toisia

T7 ohjata oppilasta musiikin tallentamiseen ja tieto- ja viestintäteknologian käyttöön sekä musiikin tekemisessä että osana monialaisia kokonaisuuksia

S1–S4

Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa musiikin tekemisessä sekä tallentamisessa osana monialaisia kokonaisuuksia.

Musiikkiteknologian käyttö

Oppilas ei kokeile mitään musiikkiteknologian työkalua. 

Oppilas kokeilee joitakin musiikkiteknologian työkaluja opettajan konkreettisten ohjeiden mukaan.

Oppilas kokeilee musiikkiteknologian mahdollisuuksia musiikin tekemisessä tuetusti. 

Oppilas kokeilee musiikkiteknologian mahdollisuuksia musiikin tekemisessä itsenäisesti.

Oppilas käyttää musiikkiteknologian tarjoamia mahdollisuuksia omassa tai ryhmän ilmaisussa.

Oppilas käyttää monipuolisesti musiikkiteknologian tarjoamia mahdollisuuksia omassa tai ryhmän ilmaisussa.

Oppilas käyttää monipuolisesti musiikkiteknologian tarjoamia mahdollisuuksia omassa ja ryhmän ilmaisussa.  

Kulttuurinen ymmärrys ja monilukutaito

T8 ohjata oppilasta tarkastelemaan musiikkia taiteenlajina 

ja ymmärtämään, miten musiikkia käytetään viestimiseen ja vaikuttamiseen eri kulttuureissa

S1–S4

Oppilas tarkastelee musiikkia taiteenlajina ja

oppii ymmärtämään, miten musiikkia käytetään viestimiseen ja vaikuttamiseen eri kulttuureissa.

Kulttuurinen osaaminen

Oppilas ei tunnista tapoja käyttää musiikkia viestimiseen ja vaikuttamiseen eikä 

eri musiikkikulttuureja. 

Oppilas tunnistaa joitakin tapoja käyttää musiikkia viestimiseen ja vaikuttamiseen.

 

Oppilas tunnistaa joitakin musiikkikulttuureja.

Oppilas tunnistaa joitakin musiikin monista käyttötavoista ja kulttuurisesta ilmenemismuodosta, mutta ei osaa kertoa havainnoistaan. 

Oppilas tunnistaa joitakin musiikin monista käyttötavoista ja kulttuurisista ilmenemismuodoista ja osaa kertoa havainnoistaan.

Oppilas jäsentää musiikin käyttötapoja ja kulttuurisia ilmenemismuotoja kertoen havainnoistaan.

 

Oppilas analysoi ja arvioi musiikin käyttötapoja ja kulttuurisia ilmenemismuotoja ja osaa keskustella niistä.

Oppilas analysoi ja arvioi musiikin käyttötapoja ja kulttuurisia ilmenemismuotoja monipuolisesti  ja osaa keskustella niistä.

T9 rohkaista ja ohjata oppilasta käyttämään musiikin merkintätapoja, käsitteitä ja terminologiaa musiikillisessa toiminnassa.

S1–S4

Oppilas käyttää musiikin merkintätapoja, käsitteitä ja terminologiaa musiikillisessa toiminnassa.

Musiikillisten käsitteiden ja symbolien käyttö.

Oppilas ei tunnista musiikin käsitteitä eikä symboleja.

Oppilas tunnistaa joitakin musiikin käsitteitä ja symboleja.

Oppilas tunnistaa joitakin musiikin käsitteitä ja symboleja ja käyttää niitä ohjatusti musiikillisessa toiminnassa. 

Oppilas käyttää yksittäisiä musiikkikäsitteitä, musiikin merkintätapoja ja joitakin musiikkitermejä musiikillisessa toiminnassa.

Oppilas käyttää musiikkikäsitteitä, musiikin merkintätapoja sekä musiikkitermejä musiikillisessa toiminnassa.

 

Oppilas käyttää ja soveltaa sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti musiikkikäsitteitä, musiikin merkintätapoja ja musiikkitermejä musiikillisessa toiminnassa.

Oppilas käyttää ja soveltaa erittäin sujuvasti ja tarkoituksenmukaisesti musiikkikäsitteitä, musiikin merkintätapoja ja musiikkitermejä musiikillisessa toiminnassa.

Hyvinvointi ja turvallisuus musiikissa

T10 ohjata oppilasta tunnistamaan musiikin vaikutuksia tunteisiin ja hyvinvointiin

 

S1–S4

Oppilas tunnistaa musiikin vaikutuksia tunteisiin ja hyvinvointiin.

 

 

Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia

 

 

 

 

 

T11 ohjata oppilasta huolehtimaan kuulostaan sekä musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta

 

S1–S4

Oppilas huolehtii kuulostaan ja

pitää huolta musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta.

Kuulosta sekä musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta huolehtiminen

Oppilas ei noudata annettavia turvallisuusohjeita.

Oppilas noudattaa annettavia turvallisuusohjeita

                      Oppilas ottaa huomioon ääniympäristön turvallisuuteen liittyvät tekijät pääsääntöisesti sekä käyttää laitteita ja soittimia ajoittain turvallisuusohjeiden mukaisesti. 

Oppilas ottaa huomioon ääniympäristön turvallisuuteen liittyvät tekijät sekä käyttää laitteita ja soittimia turvallisuusohjeiden mukaisesti.

Oppilas käyttää laitteita ja soittimia musisointitilanteissa ottaen huomioon muun muassa äänen ja musiikin voimakkuuteen sekä muut turvalliseen toimintaan liittyvät tekijät.

Oppilas huolehtii vastuullisesti musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta.

Oppilas huolehtii erittäin vastuullisesti musisointi- ja ääniympäristön turvallisuudesta huomioiden myös muiden turvallisuuden.

Oppimaan oppiminen musiikissa

T12 ohjata oppilasta kehittämään musiikillista osaamistaan harjoittelun avulla, asettamaan tavoitteita musiikilliselle oppimiselleen ja arvioimaan taitojensa edistymistä suhteessa tavoitteisiin.

S1–S4

Oppilas oppii kehittämään musiikillista osaamistaan harjoittelun avulla, asettaa tavoitteita musiikilliselle oppimiselleen sekä arvioi taitojensa edistymistä suhteessa tavoitteisiin.

Oppimisen taidot

Oppilas ei kehitä osaamistaan musiikillisen osaamisen osa-alueilla annettujen tavoitteiden mukaisesti. 

Oppilas kehittää osaamistaan opettajan tukemana jollakin musiikillisen osaamisen osa-alueella annetun tavoitteen suuntaisesti.

Oppilas asettaa itselleen ohjattuna musisointiin, musiikkiliikuntaan tai säveltämiseen ja muuhun luovaan tuottamiseen liittyviä tavoitteita. mutta ei kykene toimimaan niiden suuntaisesti ilman tukea.

Oppilas asettaa itselleen ohjattuna musisointiin, musiikkiliikuntaan tai säveltämiseen ja muuhun luovaan tuottamiseen liittyviä tavoitteita, toimii niiden suuntaisesti ja työskentelee niiden suuntaisesti

Oppilas asettaa ohjattuna itselleen musisointiin, musiikkiliikuntaan tai säveltämiseen ja muuhun luovaan tuottamiseen liittyviä tavoitteita, harjoittelee niiden suuntaisesti sekä arvioi edistymistään suhteessa tavoitteisiinsa.

Oppilas asettaa musisointiin, musiikkiliikuntaan tai säveltämiseen ja muuhun luovaan tuottamiseen liittyviä tavoitteita ja työskentelee niiden mukaisesti.

Oppilas arvioi toimintaansa ja mukauttaa työskentelyään tavoitteidensa pohjalta.

Oppilas asettaa musisointiin, musiikkiliikuntaan tai säveltämiseen ja muuhun luovaan tuottamiseen liittyviä tavoitteita ja työskentelee niiden mukaisesti. Oppilas arvioi toimintaansa monipuolisesti ja mukauttaa joustavasti työskentelyään tavoitteidensa pohjalta.

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Valinnaisaineiden päättöarvioinnissa noudatetaan paikallisen opetussuunnitelman kriteerejä. Päättötodistukseen taito- ja taideaineista tulee yksi numero, joka korvaa yhteisen oppiaineen numeron. Kaksi vuosiviikkotuntia tai enemmän kestävistä valinnaisaineista annetaan erillinen arvosana, joka liitetään yhteisen oppiaineen perään päättötodistukseen. Mikäli valinnaisaine ei liity mihinkään pakolliseen oppiaineeseen, se arvioidaan erillisellä arvosanalla. Myös H tai O merkinnällä arvioitujen arvosanojen kohdalla toimitaan em. tavalla. Päättötodistukseen voidaan antaa sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Kaikki 1 vvt valinnaisaineet arvioidaan arvosanalla Hyväksytty. Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen joko omassa koulussaan tai koulun vaihdon yhteydessä, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet. Kesken jäänyt valinnaisaine arvioidaan numeroin, mikäli oppilas on ehtinyt suorittaa kyseisessä aineessa vähintään 2vvt laajuisen osuuden. Mikäli osuus on alle 2vvt, kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle tulee merkintä “osallistunut”. Kesken jääneestä valinnaisesta aineesta merkitään todistukseen myös oppilaan suorittama tuntimäärä. Uudesta valinnaisesta aineesta tulee todis-tukseen joko numeroarvosana tai sanallinen arviointi “hyväksytty” suoritetusta viikkotuntimäärästä riippuen.

B2-ranska

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

 

T1 auttaa oppilasta hahmottamaan uuden opiskeltavan kielen suhde hänen aiemmin opiskelemiinsa kieliin ja tutustumaan kyseisen kielen kielialueeseen ja elämänmuodon joihinkin keskeisiin piirteisiin sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn, uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä

S1

Oppilas oppii tuntemaan kohdekielen suhteen muihin kieliin. Hän oppii tuntemaan kohdekielen kielialuetta sekä kulttuureita ja elämänmuotoja. Oppilas oppii kehittämään kielellistä päättelykykyään ja monikielisyyttään.

 

Kohdekielen suhde muihin kieliin, kielialueen ja siihen liittyvien kulttuurien ja elämänmuotojen tunteminen, kielellinen päättely ja monikielisyys

 

Oppilas ei juurikaan osaa kertoa kielialueen tavoista tai kulttuurista ja motivaatio 

           tiedon hankkimiseen on vähäinen. 

 

Oppilas osaa kertoa, missä kohdekieltä puhutaan.

 

Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä kohdekielen kulttuureista ja niihin liittyvistä elämänmuodoista.

 Oppilas osaa kertoa, missä kohdekieltä puhutaan ja tuntee jonkin verran esimerkkejä  

          kohdekielen kulttuureista

Oppilas osaa kertoa, missä kohdekieltä puhutaan sekä antaa joitakin esimerkkejä kohdekielen suhteesta muihin kieliin.

 

Oppilas osaa kertoa kohdekielen kulttuureista ja niihin liittyvistä elämänmuodoista.

 

Oppilas osaa kertoa, missä kohdekieltä puhutaan, ja vertailla kohdekielen suhdetta muihin kieliin.

 

Oppilas osaa kuvailla kohdekielen kulttuureita ja kuvailla niihin liittyviä elämänmuotoja.

 

Oppilas osaa vertailla ja pohtia kohdekielen suhdetta muihin kieliin.

 Oppilas osaa hyödyntää kohdekielen keskeisimpiä erityispiirteitä oppimisessaan.

 

Oppilas osaa vertailla kohdekielen kulttuureita ja niihin liittyviä elämänmuotoja.

Osataan tunnistaa kohdekielen erityispiirteitä ja kulttuurisia ominaisuuksia. 

 

Oppilas     pystyy vertailemaan kohdekielen suhdetta muihin kieliin ja soveltaa havainto-

jaan 

            kielen opiskelussa.

 

Kielenopiskelutaidot

 

T2 rohkaista oppilasta näkemään opiskeltavan kielen taito osana jatkuvaa oppimista ja oman kielivarannon karttumista, ohjata oppilasta löytämään itselleen ja ikäkaudelleen parhaiten sopivia tapoja oppia kieliä sekä kannustaa häntä käyttämään vähäistäkin taitoaan myös oppituntien ulkopuolella

S2

Oppilas oppii löytämään mahdollisuuksia käyttää kohdekieltä myös koulun päätyttyä.

 

Oppilas oppii käyttämään erilaisia tapoja oppia kieliä ja löytää niistä itselleen tehokkaimmat.

Jatkuvan kielenopiskelun valmiuksien ja opiskelustrategioiden kehittyminen

Motivaatio  kielen oppimiseen on vähäinen 

Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä mahdollisuuksista käyttää kohdekieltä.

 

Oppilas osaa käyttää joitakin itselle sopivia tapoja oppia kohdekieltä.

 

Oppilas tunnistaa piirteitä kohdekielen suhteesta muihin 

          kieliin.

 

Oppilas osaa kertoa mahdollisuuksista käyttää kohdekielen taitoaan myös koulun päätyttyä.

 

Oppilas osaa käyttää yleisimpiä itselle sopivia tapoja oppia kohdekieltä.

 

 

Oppilas osaa kertoa, mihin hän voi käyttää kohdekielen taitoaan myös koulun päätyttyä.

 

Oppilas osaa käyttää keskeisimpiä itselle sopivia tapoja oppia kohdekieltä.

 

 

Oppilas osaa kertoa, kuinka kohdekielen taitoa voi hyödyntää myös koulun päätyttyä.

 

Oppilas osaa käyttää monipuolisia itselle sopivia tapoja oppia kohdekieltä.

 

 

Oppilas osaa hyödyntää kohdekielen taitoa myös koulun päätyttyä.          

 

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

Taitotaso A1.1

Taitotaso A1.2

Taitotaso A1.3

Taitotaso A2.1

 

T3 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta

S3

Oppilas oppii toimimaan erilaisissa suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa.

Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa

Oppilas ei selviydy kaikista yksinkertaisimmistakaan rutiininomaisista 

           viestintätilanteista edes viestintäkumppanin tukemana

Oppilas selviytyy satunnaisesti viestintäkumppanin tukemana muutamasta, kaikkein yleisimmin toistuvasta ja rutiininomaisesta viestintätilanteesta.

Oppilas selviytyy joistakin kaikkein yleisimmin toistuvasta, rutiininomaisesta 

           viestintätilanteesta viestintäkumppanin tukemana

Oppilas selviytyy satunnaisesti yleisimmin toistuvista, rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuen vielä enimmäkseen viestintäkumppaniin.

Oppilas selviytyy monista rutiininomaisista viestintätilanteista

tukeutuen joskus viestintäkumppaniin.

Oppilas pystyy vaihtamaan ajatuksia tai tietoja tutuissa ja jokapäiväisissä tilanteissa sekä toisinaan ylläpitämään viestintätilannetta.

Oppilas pystyy toimimaan jokapäiväisissä ja tutuissa sosiaalisissa              

            vuorovaikutustilanteessa ja  pystyy useimmiten pitämään yllä viestintätilannetta,              

            vaikka toisinaan tarvitsee toistoa tai selvennystä viestintäkumppanilta. Oppilas osaa 

            soveltaa viestintäkumppanin ilmaisuja ja reagoida kohteliaasti yleisimmissä 

            viestintätilanteissa niin suullisesti kuin kirjallisesti.

 

T4 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä

S3

Oppilas oppii hyödyntämään kielellisiä viestintästrategioita vuorovaikutustilanteissa.

Viestintästrategioiden käyttö

Oppilas ei pysty  juuri käyttämään viestintää edes apukeinojen avulla 

Oppilas tarvitsee paljon apukeinoja (esim. eleet, piirtäminen, sanastot, internet).

 

Oppilas osaa joskus arvailla tai päätellä yksittäisten sanojen merkityksiä asiayhteyden, yleistiedon tai muun kielitaitonsa perusteella.

 

Oppilas osaa ilmaista, onko ymmärtänyt.

Oppilas tukeutuu joihinkin 

           keskeisimpiin sanoihin ja ilmauksiin ja tarvitsee apukeinoja viestin tueksi (ilmeet,   

           eleet,  internet, sanastot).

Oppilas tukeutuu viestinnässään kaikkein keskeisimpiin sanoihin ja ilmauksiin.

 

Oppilas tarvitsee paljon apukeinoja.

 

Oppilas osaa pyytää toistamista tai hidastamista.

Oppilas osallistuu viestintään, mutta tarvitsee edelleen usein apukeinoja.

 

Oppilas osaa reagoida suppein sanallisin ilmauksin, pienin elein (esim. nyökkäämällä), äännähdyksin tai muunlaisella minimipalautteella.

 

Oppilas joutuu pyytämään selvennystä tai toistoa hyvin usein.

Oppilas osallistuu enenevässä määrin viestintään turvautuen harvemmin ei-kielellisiin ilmaisuihin.

 

Oppilas joutuu pyytämään toistoa tai selvennystä melko usein ja osaa jonkin verran soveltaa viestintäkumppanin ilmaisuja omassa viestinnässään.

Oppilas pystyy viestimään melko sujuvasti turvautuen vain harvoin ei -kielellisiin ilmaisuihin . Oppilas tarvitsee toistoa tai selvennystä toisinaan viestintäkumppanilta.

T5 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan

S3

Oppilas oppii käyttämään kohdekielelle ja kielialueen kulttuurille tyypillisiä kohteliaisuuden ilmauksia.

Viestinnän kulttuurinen sopivuus

Oppilas ei selviydy juuri edes kaikkein yleisimmissä  sosiaalisissa kontakteissa 

Oppilas osaa käyttää muutamia kielelle ja kulttuurille tyypillisimpiä kohteliaisuuden ilmauksia (tervehtiminen, hyvästely, kiittäminen) joissakin kaikkein rutiininomaisimmissa sosiaalisissa kontakteissa.

 

Oppilas osaa käyttää muutamia kaikkein yleisimpiä kielelle ominaisia kohteliaisuuden ilmauksia rutiininomaisissa sosiaalisissa kontakteissa.

Oppilas osaa käyttää yleisimpiä kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvia ilmauksia monissa rutiininomaisissa sosiaalisissa kontakteissa.

Oppilas selviytyy lyhyistä sosiaalisista tilanteista ja osaa käyttää yleisimpiä kohteliaita tervehdyksiä ja puhuttelumuotoja sekä esittää kohteliaasti esimerkiksi pyyntöjä, kutsuja, ehdotuksia ja anteeksipyyntöjä ja vastata sellaisiin. 

Oppilas selviytyy lyhyistä sosiaalisista tilanteista ja osaa arkitilanteiden kohteliaat tervehdykset ja puhuttelut ja pyynnöt, kutsut sekä ehdotukset ja esim. anteeksipyynnöt..

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

Taitotaso A1.1

Taitotaso A1.2

Taitotaso A1.3

Taitotaso A2.1

 

T6 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä

S3

Oppilas oppii tulkitsemaan erilaisia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä.

Tekstien tulkintataidot

Oppilas ymmärtää mahdollisesti vain muutamia yksittäisiä sanoja tai ilmaisuja, eikä juuri varsinaista 

        puhuttua tekstiä lauseina

Oppilas ymmärtää vähäisen määrän yksittäisiä puhuttuja ja kirjoitettuja sanoja ja ilmauksia.

 

Oppilas tuntee kirjainjärjestelmän tai hyvin rajallisen määrän kirjoitusmerkkejä.

Oppilas ymmärtää osin harjoiteltua ja tuttua sanastoja ja ilmaisuja sisältävää lyhyttä 

           tekstiä samoin kuin  tuttuja ilmaisuja sisältävää hidasta puhetta. Oppilas hahmottaa 

           tekstistä rajallisen määrän tietoa.

 

Oppilas ymmärtää harjoiteltua, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää muutaman sanan mittaista kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta.

 

Oppilas tunnistaa tekstistä yksittäisiä tietoja.

Oppilas ymmärtää yksinkertaista, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta asiayhteyden tukemana.

 

Oppilas pystyy löytämään tarvitsemansa yksinkertaisen tiedon lyhyestä tekstistä.

Oppilas ymmärtää helppoja, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sekä selkeää puhetta sisältäviä tekstejä.

 

Oppilas ymmärtää lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien viestien ydinsisällön ja tekstin pääajatukset tuttua sanastoa sisältävästä, ennakoitavasta tekstistä.

 

Oppilas pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn asiayhteyden tukemana.

Oppilas ymmärtää lyhyistä jokapäiväisistä kirjoitetuista teksteistä ydinsisällön ja 

            pääkohdat sekä pystyy päättelemään jonkin verran sanastoa asiayhtey- den 

            tukemana. Oppilas ymmärtää tuttua sanastoa ja ilmaisuja sekä selkeää puhetta         

            sisältäviä tekstejä

 

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

Taitotaso A1.1

Taitotaso A1.1/A1.2

Taitotaso A1.2

Taitotaso A1.3

 

T7 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin

S3

Oppilas oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti käyttäen kielen keskeistä sanastoa ja keskeisiä rakenteita. Hän oppii ääntämään ymmärrettävästi.

 

Tekstien tuottamistaidot

Oppilas ilmaisee itseään puhuen ja vain yksittäisten 

           sanojen turvin tai ei ollenkaan. Ääntäminen on suurimmaksi osaksi heikkoa tai yritystä 

           ei ole. Kirjoitetun tekstin tuottaminen perustuu lähinnä yksittäisten sanojen kirjoittami-

seen tuettuna tai kirjoitussuorituksia ei synny.

 

Oppilas osaa ilmaista itseään puheessa hyvin suppeasti käyttäen harjoiteltuja sanoja ja opeteltuja vakioilmaisuja.

 

Oppilas ääntää joitakin harjoiteltuja ilmauksia ymmärrettävästi ja osaa kirjoittaa joitakin erillisiä sanoja ja sanontoja.

Oppilas pystyy kirjoittamaan  lyhyitä lauseita, joissa esiintyy rajoittunut määrä 

           peruskieliopin aineksia ja harjoiteltuja sanoja. Oppilas on omaksunut joitakin 

           tavallisimpia ääntämissääntöjä ja ääntää osan sanoja ja harjoiteltuja ilmaisuja  

           ymmärrettävästi.

 

Oppilas pystyy kertomaan ohjatusti joistakin tutuista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa.

 

Oppilas osaa kirjoittaa joitakin sanoja ja lauseita.

 

Oppilas ääntää harjoiteltuja ilmauksia ymmärrettävästi.

 

Oppilas osaa hyvin suppean perussanaston, muutaman tilannesidonnaisen ilmauksen ja peruskieliopin aineksia.

Oppilas pystyy kertomaan joistakin tutuista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittaa muutaman lyhyen lauseen harjoitelluista aiheista.

 

Oppilas ääntää useimmat harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi.

 

Oppilas osaa hyvin suppean perussanaston, muutaman tilannesidonnaisen ilmauksen ja peruskieliopin aineksia.

Oppilas osaa rajallisen määrän lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita.

 

Oppilas pystyy kertomaan arkisista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä ja ääntää harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi.

Oppilas osaa jonkin verran lyhyitä ulkoa opeteltuja ilmaisuja ja keskeistä sanastoa ja  

            perustason lauserakenteita. Hän pystyy kertomaan pääkohtia itselleen tärkeistä                  

           asioista ja kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä soveltaen oppimaansa perussanaston avulla. 

Opitun perussanaston ja tuttujen ilmaisujen ääntäminen on ymmärrettävää. 

B2-saksa

 

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 4

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 6

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Osaamisen kuvaus arvosanalle 10

Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

 

T1 auttaa oppilasta hahmottamaan uuden opiskeltavan kielen suhde hänen aiemmin opiskelemiinsa kieliin ja tutustumaan kyseisen kielen kielialueeseen ja elämänmuodon joihinkin keskeisiin piirteisiin sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn, uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä

S1

Oppilas oppii tuntemaan kohdekielen suhteen muihin kieliin. Hän oppii tuntemaan kohdekielen kielialuetta sekä kulttuureita ja elämänmuotoja. Oppilas oppii kehittämään kielellistä päättelykykyään ja monikielisyyttään.

 

Kohdekielen suhde muihin kieliin, kielialueen ja siihen liittyvien kulttuurien ja elämänmuotojen tunteminen, kielellinen päättely ja monikielisyys

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty

Oppilas osaa kertoa, missä kohdekieltä puhutaan.

 

Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä kohdekielen kulttuureista ja niihin liittyvistä elämänmuodoista.

 

Oppilas osaa kertoa, missä kohdekieltä puhutaan. 




Oppilas osaa antaa useita esimerkkejä kohdekielen kulttuureista ja niihin liittyvistä elämänmuodoista.

Oppilas osaa kertoa, missä kohdekieltä puhutaan sekä antaa joitakin esimerkkejä kohdekielen suhteesta muihin kieliin.

 

Oppilas osaa kertoa kohdekielen kulttuureista ja niihin liittyvistä elämänmuodoista.

 

Oppilas osaa kertoa, missä kohdekieltä puhutaan, ja vertailla kohdekielen suhdetta muihin kieliin.

 

Oppilas osaa kuvailla kohdekielen kulttuureita ja kuvailla niihin liittyviä elämänmuotoja.

 

Oppilas osaa vertailla ja pohtia kohdekielen suhdetta muihin kieliin.

 

Oppilas osaa hyödyntää kohdekielen keskeisimpiä erityispiirteitä oppimisessaan.

 

Oppilas osaa vertailla kohdekielen kulttuureita ja niihin liittyviä elämänmuotoja.

Oppilas osaa vertailla ja pohtia monipuolisesti kohdekielen suhdetta muihin kieliin.

 

Oppilas osaa hyödyntää kohdekielen keskeisimpiä erityispiirteitä oppimisessaan.

Kielenopiskelutaidot

 

T2 rohkaista oppilasta näkemään opiskeltavan kielen taito osana jatkuvaa oppimista ja oman kielivarannon karttumista, ohjata oppilasta löytämään itselleen ja ikäkaudelleen parhaiten sopivia tapoja oppia kieliä sekä kannustaa häntä käyttämään vähäistäkin taitoaan myös oppituntien ulkopuolella

S2

Oppilas oppii löytämään mahdollisuuksia käyttää kohdekieltä myös koulun päätyttyä.

 

Oppilas oppii käyttämään erilaisia tapoja oppia kieliä ja löytää niistä itselleen tehokkaimmat.

Jatkuvan kielenopiskelun valmiuksien ja opiskelustrategioiden kehittyminen

Arvosanan 5 kriteerit eivät täyty

Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä mahdollisuuksista käyttää kohdekieltä.

 

Oppilas osaa käyttää joitakin itselle sopivia tapoja oppia kohdekieltä.

 

Oppilas osaa antaa esimerkkejä mahdollisuuksista käyttää kohdekieltä.





Oppilas osaa käyttää joitakin itselle sopivia tapoja oppia kohdekieltä.

Oppilas osaa kertoa mahdollisuuksista käyttää kohdekielen taitoaan myös koulun päätyttyä.

 

Oppilas osaa käyttää yleisimpiä itselle sopivia tapoja oppia kohdekieltä.

 

 

Oppilas osaa kertoa, mihin hän voi käyttää kohdekielen taitoaan myös koulun päätyttyä.

 

Oppilas osaa käyttää keskeisimpiä itselle sopivia tapoja oppia kohdekieltä.

 

 

Oppilas osaa kertoa, kuinka kohdekielen taitoa voi hyödyntää myös koulun päätyttyä.

 

Oppilas osaa käyttää monipuolisia itselle sopivia tapoja oppia kohdekieltä.

 

Oppilas osaa kertoa, kuinka kohdekielen taitoa voi hyödyntää myös koulun päätyttyä.

 

Oppilas osaa käyttää monipuolisia itselle sopivia tapoja oppia kohdekieltä.

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

Taitotaso A1.1

Taitotaso A1.2

Taitotaso A1.3

Taitotaso A2.1

 

T3 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta

S3

Oppilas oppii toimimaan erilaisissa suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa.

Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa

 

Oppilas selviytyy satunnaisesti viestintäkumppanin tukemana muutamasta, kaikkein yleisimmin toistuvasta ja rutiininomaisesta viestintätilanteesta.

 

Oppilas selviytyy satunnaisesti yleisimmin toistuvista, rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuen vielä enimmäkseen viestintäkumppaniin.

Oppilas selviytyy monista rutiininomaisista viestintätilanteista

tukeutuen joskus viestintäkumppaniin.

Oppilas pystyy vaihtamaan ajatuksia tai tietoja tutuissa ja jokapäiväisissä tilanteissa sekä toisinaan ylläpitämään viestintätilannetta.

 

T4 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä

S3

Oppilas oppii hyödyntämään kielellisiä viestintästrategioita vuorovaikutustilanteissa.

Viestintästrategioiden käyttö

 

Oppilas tarvitsee paljon apukeinoja (esim. eleet, piirtäminen, sanastot, internet).

 

Oppilas osaa joskus arvailla tai päätellä yksittäisten sanojen merkityksiä asiayhteyden, yleistiedon tai muun kielitaitonsa perusteella.

 

Oppilas osaa ilmaista, onko ymmärtänyt.

 

Oppilas tukeutuu viestinnässään kaikkein keskeisimpiin sanoihin ja ilmauksiin.

 

Oppilas tarvitsee paljon apukeinoja.

 

Oppilas osaa pyytää toistamista tai hidastamista.

Oppilas osallistuu viestintään, mutta tarvitsee edelleen usein apukeinoja.

 

Oppilas osaa reagoida suppein sanallisin ilmauksin, pienin elein (esim. nyökkäämällä), äännähdyksin tai muunlaisella minimipalautteella.

 

Oppilas joutuu pyytämään selvennystä tai toistoa hyvin usein.

Oppilas osallistuu enenevässä määrin viestintään turvautuen harvemmin ei-kielellisiin ilmaisuihin.

 

Oppilas joutuu pyytämään toistoa tai selvennystä melko usein ja osaa jonkin verran soveltaa viestintäkumppanin ilmaisuja omassa viestinnässään.

 

T5 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan

S3

Oppilas oppii käyttämään kohdekielelle ja kielialueen kulttuurille tyypillisiä kohteliaisuuden ilmauksia.

Viestinnän kulttuurinen sopivuus

 

Oppilas osaa käyttää muutamia kielelle ja kulttuurille tyypillisimpiä kohteliaisuuden ilmauksia (tervehtiminen, hyvästely, kiittäminen) joissakin kaikkein rutiininomaisimmissa sosiaalisissa kontakteissa.

 

Oppilas osaa käyttää muutamia kaikkein yleisimpiä kielelle ominaisia kohteliaisuuden ilmauksia rutiininomaisissa sosiaalisissa kontakteissa.

Oppilas osaa käyttää yleisimpiä kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvia ilmauksia monissa rutiininomaisissa sosiaalisissa kontakteissa.

Oppilas selviytyy lyhyistä sosiaalisista tilanteista ja osaa käyttää yleisimpiä kohteliaita tervehdyksiä ja puhuttelumuotoja sekä esittää kohteliaasti esimerkiksi pyyntöjä, kutsuja, ehdotuksia ja anteeksipyyntöjä ja vastata sellaisiin. 

 

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

Taitotaso A1.1

Taitotaso A1.2

Taitotaso A1.3

Taitotaso A2.1

 

T6 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä

S3

Oppilas oppii tulkitsemaan erilaisia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä.

Tekstien tulkintataidot

 

Oppilas ymmärtää vähäisen määrän yksittäisiä puhuttuja ja kirjoitettuja sanoja ja ilmauksia.

 

Oppilas tuntee kirjainjärjestelmän tai hyvin rajallisen määrän kirjoitusmerkkejä.

 

Oppilas ymmärtää harjoiteltua, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää muutaman sanan mittaista kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta.

 

Oppilas tunnistaa tekstistä yksittäisiä tietoja.

Oppilas ymmärtää yksinkertaista, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta asiayhteyden tukemana.

 

Oppilas pystyy löytämään tarvitsemansa yksinkertaisen tiedon lyhyestä tekstistä.

Oppilas ymmärtää helppoja, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sekä selkeää puhetta sisältäviä tekstejä.

 

Oppilas ymmärtää lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien viestien ydinsisällön ja tekstin pääajatukset tuttua sanastoa sisältävästä, ennakoitavasta tekstistä.

 

Oppilas pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn asiayhteyden tukemana.

 

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

Taitotaso A1.1

Taitotaso A1.1/A1.2

Taitotaso A1.2

Taitotaso A1.3

 

T7 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin

S3

Oppilas oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti käyttäen kielen keskeistä sanastoa ja keskeisiä rakenteita. Hän oppii ääntämään ymmärrettävästi.

 

Tekstien tuottamistaidot

 

Oppilas osaa ilmaista itseään puheessa hyvin suppeasti käyttäen harjoiteltuja sanoja ja opeteltuja vakioilmaisuja.

 

Oppilas ääntää joitakin harjoiteltuja ilmauksia ymmärrettävästi ja osaa kirjoittaa joitakin erillisiä sanoja ja sanontoja.

 

Oppilas pystyy kertomaan ohjatusti joistakin tutuista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa.

 

Oppilas osaa kirjoittaa joitakin sanoja ja lauseita.

 

Oppilas ääntää harjoiteltuja ilmauksia ymmärrettävästi.

 

Oppilas osaa hyvin suppean perussanaston, muutaman tilannesidonnaisen ilmauksen ja peruskieliopin aineksia.

Oppilas pystyy kertomaan joistakin tutuista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittaa muutaman lyhyen lauseen harjoitelluista aiheista.

 

Oppilas ääntää useimmat harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi.

 

Oppilas osaa hyvin suppean perussanaston, muutaman tilannesidonnaisen ilmauksen ja peruskieliopin aineksia.

Oppilas osaa rajallisen määrän lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita.

 

Oppilas pystyy kertomaan arkisista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä ja ääntää harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi.

 

 

B2-venäjä

Opetuksen tavoite

Sisältöalueet

Opetuksen tavoitteista johdetut oppimisen tavoitteet

Arvioinnin kohde

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9

Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen

T1 auttaa oppilasta hahmottamaan uuden opiskeltavan kielen suhde hänen aiemmin opiskelemiinsa kieliin ja tutustumaan kyseisen kielen kielialueeseen ja elämänmuodon joihinkin keskeisiin piirteisiin sekä tukea oppilaan kielellisen päättelykyvyn, uteliaisuuden ja monikielisyyden kehittymistä

S1

Oppilas oppii tuntemaan kohdekielen suhteen muihin kieliin. Hän oppii tuntemaan kohdekielen kielialuetta sekä kulttuureita ja elämänmuotoja. Oppilas oppii kehittämään kielellistä päättelykykyään ja monikielisyyttään.

 

Kohdekielen suhde muihin kieliin, kielialueen ja siihen liittyvien kulttuurien ja elämänmuotojen tunteminen, kielellinen päättely ja monikielisyys

Oppilas osaa kertoa, missä kohdekieltä puhutaan.

 

Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä kohdekielen kulttuureista ja niihin liittyvistä elämänmuodoista.

Oppilas osaa kertoa, missä kohdekieltä puhutaan sekä antaa joitakin esimerkkejä kohdekielen suhteesta muihin kieliin.

 

Oppilas osaa kertoa kohdekielen kulttuureista ja niihin liittyvistä elämänmuodoista.

 

Oppilas osaa kertoa, missä kohdekieltä puhutaan, ja vertailla kohdekielen suhdetta muihin kieliin.

 

Oppilas osaa kuvailla kohdekielen kulttuureita ja kuvailla niihin liittyviä elämänmuotoja.

 

Oppilas osaa vertailla ja pohtia kohdekielen suhdetta muihin kieliin.

 

Oppilas osaa hyödyntää kohdekielen keskeisimpiä erityispiirteitä oppimisessaan.

 

Oppilas osaa vertailla kohdekielen kulttuureita ja niihin liittyviä elämänmuotoja.

Kielenopiskelutaidot

T2 rohkaista oppilasta näkemään opiskeltavan kielen taito osana jatkuvaa oppimista ja oman kielivarannon karttumista, ohjata oppilasta löytämään itselleen ja ikäkaudelleen parhaiten sopivia tapoja oppia kieliä sekä kannustaa häntä käyttämään vähäistäkin taitoaan myös oppituntien ulkopuolella

S2

Oppilas oppii löytämään mahdollisuuksia käyttää kohdekieltä myös koulun päätyttyä.

 

Oppilas oppii käyttämään erilaisia tapoja oppia kieliä ja löytää niistä itselleen tehokkaimmat.

Jatkuvan kielenopiskelun valmiuksien ja opiskelustrategioiden kehittyminen

Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä mahdollisuuksista käyttää kohdekieltä.

 

Oppilas osaa käyttää joitakin itselle sopivia tapoja oppia kohdekieltä.

Oppilas osaa kertoa mahdollisuuksista käyttää kohdekielen taitoaan myös koulun päätyttyä.

 

Oppilas osaa käyttää yleisimpiä itselle sopivia tapoja oppia kohdekieltä.

 

 

Oppilas osaa kertoa, mihin hän voi käyttää kohdekielen taitoaan myös koulun päätyttyä.

 

Oppilas osaa käyttää keskeisimpiä itselle sopivia tapoja oppia kohdekieltä.

 

 

Oppilas osaa kertoa, kuinka kohdekielen taitoa voi hyödyntää myös koulun päätyttyä.

 

Oppilas osaa käyttää monipuolisia itselle sopivia tapoja oppia kohdekieltä.

 

Kehittyvä kielitaito, taito toimia vuorovaikutuksessa

Taitotaso A1.1

Taitotaso A1.2

Taitotaso A1.3

Taitotaso A2.1

T3 järjestää oppilaalle tilaisuuksia harjoitella eri viestintäkanavia käyttäen suullista ja kirjallista vuorovaikutusta

S3

Oppilas oppii toimimaan erilaisissa suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa.

Vuorovaikutus erilaisissa tilanteissa

Oppilas selviytyy satunnaisesti viestintäkumppanin tukemana muutamasta, kaikkein yleisimmin toistuvasta ja rutiininomaisesta viestintätilanteesta.

Oppilas selviytyy satunnaisesti yleisimmin toistuvista, rutiininomaisista viestintätilanteista tukeutuen vielä enimmäkseen viestintäkumppaniin.

Oppilas selviytyy monista rutiininomaisista viestintätilanteista

tukeutuen joskus viestintäkumppaniin.

Oppilas pystyy vaihtamaan ajatuksia tai tietoja tutuissa ja jokapäiväisissä tilanteissa sekä toisinaan ylläpitämään viestintätilannetta.

T4 tukea oppilasta kielellisten viestintästrategioiden käytössä

S3

Oppilas oppii hyödyntämään kielellisiä viestintästrategioita vuorovaikutustilanteissa.

Viestintästrategioiden käyttö

Oppilas tarvitsee paljon apukeinoja (esim. eleet, piirtäminen, sanastot, internet).

 

Oppilas osaa joskus arvailla tai päätellä yksittäisten sanojen merkityksiä asiayhteyden, yleistiedon tai muun kielitaitonsa perusteella.

 

Oppilas osaa ilmaista, onko ymmärtänyt.

Oppilas tukeutuu viestinnässään kaikkein keskeisimpiin sanoihin ja ilmauksiin.

 

Oppilas tarvitsee paljon apukeinoja.

 

Oppilas osaa pyytää toistamista tai hidastamista.

Oppilas osallistuu viestintään, mutta tarvitsee edelleen usein apukeinoja.

 

Oppilas osaa reagoida suppein sanallisin ilmauksin, pienin elein (esim. nyökkäämällä), äännähdyksin tai muunlaisella minimipalautteella.

 

Oppilas joutuu pyytämään selvennystä tai toistoa hyvin usein.

Oppilas osallistuu enenevässä määrin viestintään turvautuen harvemmin ei-kielellisiin ilmaisuihin.

 

Oppilas joutuu pyytämään toistoa tai selvennystä melko usein ja osaa jonkin verran soveltaa viestintäkumppanin ilmaisuja omassa viestinnässään.

T5 auttaa oppilasta laajentamaan kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvien ilmausten tuntemustaan

S3

Oppilas oppii käyttämään kohdekielelle ja kielialueen kulttuurille tyypillisiä kohteliaisuuden ilmauksia.

Viestinnän kulttuurinen sopivuus

Oppilas osaa käyttää muutamia kielelle ja kulttuurille tyypillisimpiä kohteliaisuuden ilmauksia (tervehtiminen, hyvästely, kiittäminen) joissakin kaikkein rutiininomaisimmissa sosiaalisissa kontakteissa.

Oppilas osaa käyttää muutamia kaikkein yleisimpiä kielelle ominaisia kohteliaisuuden ilmauksia rutiininomaisissa sosiaalisissa kontakteissa.

Oppilas osaa käyttää yleisimpiä kohteliaaseen kielenkäyttöön kuuluvia ilmauksia monissa rutiininomaisissa sosiaalisissa kontakteissa.

Oppilas selviytyy lyhyistä sosiaalisista tilanteista ja osaa käyttää yleisimpiä kohteliaita tervehdyksiä ja puhuttelumuotoja sekä esittää kohteliaasti esimerkiksi pyyntöjä, kutsuja, ehdotuksia ja anteeksipyyntöjä ja vastata sellaisiin. 

Kehittyvä kielitaito, taito tulkita tekstejä

Taitotaso A1.1

Taitotaso A1.2

Taitotaso A1.3

Taitotaso A2.1

T6 rohkaista oppilasta tulkitsemaan ikätasolleen sopivia ja itseään kiinnostavia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä

S3

Oppilas oppii tulkitsemaan erilaisia puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä.

Tekstien tulkintataidot

Oppilas ymmärtää vähäisen määrän yksittäisiä puhuttuja ja kirjoitettuja sanoja ja ilmauksia.

 

Oppilas tuntee kirjainjärjestelmän tai hyvin rajallisen määrän kirjoitusmerkkejä.

Oppilas ymmärtää harjoiteltua, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää muutaman sanan mittaista kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta.

 

Oppilas tunnistaa tekstistä yksittäisiä tietoja.

Oppilas ymmärtää yksinkertaista, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sisältävää kirjoitettua tekstiä ja hidasta puhetta asiayhteyden tukemana.

 

Oppilas pystyy löytämään tarvitsemansa yksinkertaisen tiedon lyhyestä tekstistä.

Oppilas ymmärtää helppoja, tuttua sanastoa ja ilmaisuja sekä selkeää puhetta sisältäviä tekstejä.

 

Oppilas ymmärtää lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien viestien ydinsisällön ja tekstin pääajatukset tuttua sanastoa sisältävästä, ennakoitavasta tekstistä.

 

Oppilas pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn asiayhteyden tukemana.

Kehittyvä kielitaito, taito tuottaa tekstejä

Taitotaso A1.1

Taitotaso A1.1/A1.2

Taitotaso A1.2

Taitotaso A1.3

T7 tarjota oppilaalle runsaasti tilaisuuksia harjoitella ikätasolle sopivaa pienimuotoista puhumista ja kirjoittamista kiinnittäen huomiota myös ääntämiseen ja tekstin sisällön kannalta oleellisimpiin rakenteisiin

S3

Oppilas oppii ilmaisemaan itseään suullisesti ja kirjallisesti käyttäen kielen keskeistä sanastoa ja keskeisiä rakenteita. Hän oppii ääntämään ymmärrettävästi.

 

Tekstien tuottamistaidot

Oppilas osaa ilmaista itseään puheessa hyvin suppeasti käyttäen harjoiteltuja sanoja ja opeteltuja vakioilmaisuja.

 

Oppilas ääntää joitakin harjoiteltuja ilmauksia ymmärrettävästi ja osaa kirjoittaa joitakin erillisiä sanoja ja sanontoja.

Oppilas pystyy kertomaan ohjatusti joistakin tutuista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa.

 

Oppilas osaa kirjoittaa joitakin sanoja ja lauseita.

 

Oppilas ääntää harjoiteltuja ilmauksia ymmärrettävästi.

 

Oppilas osaa hyvin suppean perussanaston, muutaman tilannesidonnaisen ilmauksen ja peruskieliopin aineksia.

Oppilas pystyy kertomaan joistakin tutuista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittaa muutaman lyhyen lauseen harjoitelluista aiheista.

 

Oppilas ääntää useimmat harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi.

 

Oppilas osaa hyvin suppean perussanaston, muutaman tilannesidonnaisen ilmauksen ja peruskieliopin aineksia.

Oppilas osaa rajallisen määrän lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeistä sanastoa ja perustason lauserakenteita.

 

Oppilas pystyy kertomaan arkisista ja itselleen tärkeistä asioista käyttäen suppeaa ilmaisuvarastoa ja kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä ja ääntää harjoitellut ilmaisut ymmärrettävästi.

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Poissaolojen vaikutukset arviointiin

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Todistukset

Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa

Alkuopetus, luokat 1-2

Alkuopetuksessa lukuvuoden päätteeksi annetaan sanallinen arviointi eri oppiaineissa ja käyttäytymisessä (lukuvuositodistus). Käyttäytymisen arviointi annetaan erillisellä liitteellä. Lukuvuoden aikana järjestetään vähintään yksi arviointikeskustelu, jossa tarkastellaan oppilaan etenemistä. Arviointikeskustelu korvaa väliarvioinnin. Arviointikeskusteluun osallistuvat oppilas, hänen huoltajansa ja opettaja/t. Lisäksi arviointikeskusteluun voivat osallistua tarvittaessa erityisopettaja ja muut oppilaan koulunkäyntiin osallistuvat aikuiset.

Luokat 3-6

Arviointiin tulee mukaan yksilöllisen arvioinnin ohella yhteisöllisiä elementtejä. Oppilaan arviointi ja yhteisön esim. luokan tai ryhmän itsearviointi ja vertaisarviointi muodostavat kokonaisuuden, jossa molemmilla on oma tehtävänsä, mutta myös yhteisvastuullinen ote. Arvioinnissa korostetaan oppilaiden ohjaamista reflektoimaan oppimistaan ja tunnistamaan oppimistyylinsä. Havaintoja oppimistyyleistä hyödynnetään opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. 3.luokalla väliarviointi toteutetaan lukukausien taitekohdassa (marraskuu-maaliskuu) arviointikeskusteluna oppilaan, hänen huoltajansa ja opettajan kanssa. Lisäksi arviointikeskusteluun voivat osallistua tarvittaessa erityisopettaja ja muut oppilaan koulunkäyntiin osallistuvat aikuiset. Kolmannella luokalla lukuvuosiarviointi on sanallista. Luokilla 4-6 väli- ja lukuvuosiarviointi annetaan numeroina. Kuudennen luokan aikana käydään tarvittaessa arviointikeskustelu, johon osallistuvat oppilas, huoltajat, luokanopettaja, tarvittaessa muut opettajat ja koulunkäynninohjaaja. Hankasalmen kunnassa oppilaiden käyttäytymistä arvioidaan koulukohtaisilla itsearvioinneilla, 1-3 -luokilla sanallisella arvioinnilla ja 4-9 -luokilla numeroarvioinnilla.

Luokat 7-9

Hankasalmen kunnassa käyttäytymistä ja työskentelyä voidaan arvioida erikseen. Hankasalmen kunnassa oppilaiden käyttäytymisen arviointi toteutetaan 7-9 -luokilla numeroarvioinnilla. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat ja arvioinnit vahvistetaan lukukausittain opettajankokouksessa. Hankasalmen kunnassa annettavassa arviointiin vaikuttavat oppiaineen osaamisen lisäksi myös esim. oppilaiden portfoliotyöskentely sekä oppilaiden aktiivisuus monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa ja niiden toteuttamisessa. Lukuvuosittain toteutetaan luokittain yhteisöllinen arviointi, jonka sisältö ja toteutustapa päätetään koulukohtaisesti. Luokkien 7-9 väli- ja lukuvuosiarviointi annetaan numeroina. Väli- ja päättöarvioinneissa noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita. Vuosiluokalta toiselle siirtymisessä ja luokalle jäämisessä noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita. Joustavan perusopetuksen luokissa opetus on vuosiluokkiin sitomatonta. Kaikilla oppilailla on mahdollisuus siirtyä rehtorin päätöksellä vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen. Tällöin oppilaalle laaditaan oma oppimissuunnitelma tai hojks. Painoalueittain opiskelu arvioidaan valtakunnallisten perusteiden mukaan. Käyttäytyminen ja työskentely arvioidaan erillisenä numeroarviointina väli- ja lukuvuositodistuksiin.

Lukuvuositodistus

Välitodistus

Erotodistus

Perusopetuksen päättötodistus

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus

Oppivelvollisen on osallistuttava perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muutoin perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot voi hankkia perusopetukseen osallistumisen sijasta esimerkiksi opiskelemalla kotona. Perusopetuksen oppimäärä tai osa siitä on mahdollista suorittaa perusopetuslaissa ja -asetuksessa tarkoitetun erityisen tutkinnon kautta. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilaan oppiainekohtainen osaaminen voidaan arvioida joustavasti tai ns. erityisen tutkinnon kautta. Erityinen tutkinto on ajankohtainen viimeistään perusopetuksen päättövaiheessa. Erityisen tutkinnon kautta on mahdollista saada huoltajan päätöksellä kotiopetuksessa opiskelevalle perusopetuksen päättötodistusta vastaava todistus. Kotiopetus ei ole perusopetuslain mukaista opetusta, mutta siinä tulee noudattaa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. Huoltaja voi laatia valtakunnallisten säädösten pohjalta oppivelvolliselle oman opetussuunnitelman, joka antaa perusopetuksen oppimääriä vastaavat tiedot ja taidot. Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki perus-opetuksen oppimäärään kuuluvat yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Erityisen tutkinnon kautta suoritetuista opinnoista voidaan myöntää:

  • todistus tietyn oppiaineen oppimäärän suorittamisesta

  • todistus tietyn vuosiluokan oppiaineen suorittamisesta

  • todistus perusopetuksen päättötodistusta vastaavan perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta

Perusopetuslain 26 §:n mukaan asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä, jos tämä ei osallistu kouluopetukseen. Asuinkunta nimeää tutkivan opettajan, jonka tehtävänä on selvittää ja arvioida oppivelvollisen edistymistä.

Paikallisesti päätettävät asiat

Hankasalmen perusopetuksessa arvioinnin kehittämisen painopisteitä ovat eriyttäminen, joustavuus sekä oppilaiden itse- ja vertaisarviointi. Lisäksi kehitetään myös opettajien itsearviointia ja oman työn reflektointia sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä arvioinnissa.

Hankasalmen kunnassa opintojen aikaisessa formatiivisessa arvioinnissa ja palautteen antamisessa noudatetaan valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita.

Hankasalmen kunnassa lukuvuosiarviointi toteutetaan siten, että vuosiluokilla 1-4 lukuvuoden päätteeksi annetaan sanalliset arvioinnit. Vuosiluokilla 5-9 annetaan numeroarviointi. Lisäksi lukuvuoden 2 ja 6 lopussa voidaan pitää arviointikeskustelut huoltajien kanssa.

Oppilaiden itsearviointia toteutetaan ensimmäisestä luokasta alkaen koulukohtaisesti sovittavalla tavalla. Vertaisarviointi aloitetaan 3. luokan aikana ja sitä tehdään koulukohtaisesti sovittavalla tavalla.

Opinnoissa etenemisessä, luokalta siirtymisessä ja luokalle jättämisessä noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman periaatteita. Oppilas voidaan siirtää vuosiluokkaan sitomattomaan opetukseen rehtorin päätöksellä.

2. lk:n keväällä järjestetään arviointikeskustelu, jossa käsitellään luokkien 1-2 tavoitteiden saavuttamista ja suunnataan arviointia eteenpäin. Keskusteluun osallistuvat oppilaan lisäksi huoltaja, luokanopettaja ja tarvittaessa erityisopettaja sekä koulunkäynninohjaaja. Ohjaava arviointipalaute auttaa oppilasta suuntaamaan opiskeluaan oikein ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä tukee opitun jäsentymistä kokonaisuuksiksi.

Kuudennen luokan kevätlukukaudella voidaan käydä arviointikeskustelu, johon osallistuvat oppilas, huoltajat, luokanopettaja, tarvittaessa muut opettajat ja koulunkäynninohjaaja. Arviointikeskustelussa toteutuva tiedonsiirto voidaan tarvittaessa järjestää myös muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

Valinnaisaineiden arvioinnissa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnallisia perusteita.

Hankasalmen kunnassa käyttäytymistä ja työskentelyä voidaan arvioida erikseen.

1-2. –vuosiluokilla arviointi toteutetaan kokonaisvaltaisesti arviointikeskustelun avulla. 3-6 –luokilla käyttäytyminen ja työskentely arvioidaan erillisinä asteikolla 1-5 (1=heikoin, 5=paras).

Hankasalmen kunnassa oppilaiden käyttäytymisen arvioinnissa hyödynnetään oppilaiden itsearviointia, joka toteutetaan 1-6 -luokilla sanallisella arvioinnilla ja 7-9 -luokilla numeroarvioinnilla.

Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat ja arvioinnit vahvistetaan lukukausittain opettajankokouksessa.

Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon luokilla 1-6 seuraavat osa-alueet:

  • Miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön

  • Miten oppilas arvostaa työtään

  • Miten oppilas tuntee säännöt ja sitoutuu niihin

Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit laaditaan koulukohtaisesti.

Hankasalmen kunnassa annettavassa arviointiin vaikuttavat oppiaineen osaamisen lisäksi myös esim. oppilaiden portfoliotyöskentely sekä oppilaiden aktiivisuus monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa ja niiden toteuttamisessa.

Hankasalmella 1. luokan kevätlukukauden alussa järjestetään arviointikeskustelu, jossa ovat mukana oppilas, huoltaja, luokanopettaja ja tarvittaessa erityisopettaja sekä koulunkäynninohjaaja.

2. lk:n keväällä järjestetään arviointikeskustelu, jossa käsitellään luokkien 1-2 tavoitteiden saavuttamista ja suunnataan arviointia eteenpäin. Keskusteluun osallistuvat oppilaan lisäksi huoltaja, luokanopettaja ja tarvittaessa erityisopettaja sekä koulunkäynninohjaaja. Ohjaava arviointipalaute auttaa oppilasta suuntaamaan opiskeluaan oikein ja kehittämään opiskelutaitojaan sekä tukee opitun jäsentymistä kokonaisuuksiksi.

Lukuvuosiarviointi 1.-2. –luokilla on sanallista. Monipuolisen ja riittävän arviointipalautteen avulla myös huoltaja pystyy entistä paremmin tukemaan lapsensa koulunkäyntiä ja oppimista. Koulunkäynnin alkuvaiheessa osaamisen tason määrittely ja ilmaiseminen eivät ole arvioinnissa etusijalla.

Arviointi luokilla 3-6

Arviointiin tulee mukaan yksilöllisen arvioinnin ohella yhteisöllisiä elementtejä. Oppilaan arviointi ja yhteisön, esim. luokan tai ryhmän, itsearviointi ja vertaisarviointi muodostavat kokonaisuuden, jossa molemmilla on oma tehtävänsä. Yhteisöllisessä arvioinnissa tulee huomioida yhteisvastuullinen asenne. Vuosiluokittain tehtävän yhteisöllisen arvioinnin sisältö ja toteutustapa päätetään koulukohtaisesti.

Arvioinnissa korostetaan oppilaiden ohjaamista reflektoimaan oppimistaan ja tunnistamaan oppimistyylinsä, jotka voidaan testata viidennen luokan aikana. Tuloksia hyödynnetään opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Luokilla 3-4 sekä oppiaineiden väliarviointi että lukuvuosiarviointi ovat sanallisia.

Luokilla 5-6 väli- ja lukuvuosiarviointi annetaan numeroina.

Kuudennen luokan kevätlukukaudella voidaan toteuttaa numeerisen arvioinnin lisäksi arviointikeskustelu, johon osallistuvat oppilas, huoltajat, luokanopettaja, tarvittaessa muut opettajat ja koulunkäynninohjaaja.

Arviointi luokilla 7-9

Lukuvuosittain toteutetaan luokittain yhteisöllinen arviointi, jonka sisältö ja toteutustapa päätetään koulukohtaisesti.

7-9 –luokkien väli- ja lukuvuosiarviointi annetaan numeroina.

Väli- ja päättöarvioinneissa noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita.

Vuosiluokalta toiselle siirtymisessä ja luokalle jäämisessä noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita.

Joustavan perusopetuksen luokissa opetus on vuosiluokkiin sitomatonta.

Kaikilla oppilailla on mahdollisuus siirtyä rehtorin päätöksellä vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen. Tällöin oppilaalle laaditaan oma oppimissuunnitelma tai hojks.

Painoalueittain opiskelu arvioidaan valtakunnallisten perusteiden mukaan.

Käyttäytyminen ja työskentely arvioidaan erillisenä numeroarviointina väli- ja lukuvuositodistuksiin.

Hankasalmen kunnassa noudatetaan Koulun ja kodin välisen viestinnän oppaan mukaisia käytänteitä tiedottamisen suhteen.

Arvioinnin osalta tiedottaminen on tarkoituksenmukaista, jatkuvaa ja hoidetaan oppilasta opettavan opettajan toimesta. Tiedottaminen pyritään toteuttamaan pääasiassa sähköisiä viestimiä (Wilma, sähköposti) käyttäen niiden mahdollistaman reaaliaikaisen dokumentoinnin vuoksi.

Päättöarvioinnin toteutuksessa noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita.

Valinnaisten aineiden päättöarvioinnissa noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnallisia perusteita.

Päättötodistusten antamisessa noudatetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteita.

ePerusteet