Uskonto

Opetussuunnitelman perusteet

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Monipuolinen palaute rakentuu osaksi työskentelyä ja yhteisiä keskusteluja. Palaute ohjaa oppilaita yhteistyötaidoissa ja rohkaisee ilmaisemaan ajatuksiaan. Opetuksessa annetaan tilaa ja oppilaita kannustetaan ihmettelyyn, kysymiseen sekä omien mielipiteiden perusteluun ja toisten näkemysten kuunteluun. Monipuoliset työtavat luovat oppilaille mahdollisuuksia osoittaa ja itse huomata edistymistään ja osaamistaan.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita uskonnossa ovat:

- edistyminen lähiympäristön katsomuksellisten ilmiöiden tunnistamisessa ja nimeämisessä

- edistyminen ryhmässä toimimisen taidoissa

- edistymien ajatusten ilmaisemisessa ja toisten kuuntelemisessa.

Tavoitteet

Tavoite
T2 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon keskeisiin käsitteisiin, kertomuksiin ja symboleihin
Paikallinen tarkennus
Oppilas syventää tietojaan Krishna-tietoisuuden keskeisistä käsitteistä, kertomuksista ja symboleista.
T3 ohjata oppilasta tutustumaan opiskeltavan uskonnon vuodenkiertoon, juhliin ja tapoihin
Paikallinen tarkennus
Oppilas tutustuu Krishna-tietoisuuden vuodenkiertoon.
T4 kannustaa oppilasta tutustumaan luokan, koulun ja lähiympäristön uskontojen ja katsomusten tapoihin ja juhlaperinteisiin
Paikallinen tarkennus
Oppilas tutustuu luokan, koulun ja lähiympäristön uskontojen ja katsomusten tapoihin ja juhlaperinteisiin buddhalaiseen näkökulmaan vertaillen.
T5 rohkaista oppilasta tunnistamaan ja ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan
Paikallinen tarkennus
Oppilas harjoittelee ilmaisemaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan.
T6 ohjata oppilasta toimimaan oikeudenmukaisesti, eläytymään toisen asemaan sekä kunnioittamaan toisen ihmisen ajatuksia ja vakaumusta sekä ihmisoikeuksia
Paikallinen tarkennus
Oppilas harjoittelee toimimaan oikeudenmukaisesti ja myötätuntoisesti sekä kunnioittamaan toisten ihmisten ajatuksia, vakaumusta ja ihmisoikeuksia.
T7 ohjata oppilaita eettiseen pohdintaan sekä hahmottamaan, mitä tarkoittaa vastuu itsestä, yhteisöstä, ympäristöstä ja luonnosta
Paikallinen tarkennus
Oppilas harjoittelee eettistä pohdintaa Krishna-tietoisuuden näkökulmasta ja sitä, mitä merkitsee vastuu itsestä, yhteisöstä, eläimistä, ympäristöstä ja luonnosta.
T8 luoda oppilaalle tilaisuuksia harjoitella omien mielipiteiden esittämistä ja perustelemista sekä erilaisten mielipiteiden kuuntelemista ja ymmärtämistä
Paikallinen tarkennus
Oppilas harjoittelee omien mielipiteiden esittämistä ja perustelemista sekä toisten ja erilaisten mielipiteiden kuuntelemista ja ymmärtämistä.

Sisällöt

S1 Suhde omaan uskontoon

Opetussuunnitelman perusteet

Opetus aloitetaan tutustumalla oppilaan perheeseen: suku, historia, uskonto tai katsomus sekä erilaiset perheet. Tärkeitä opetuksen sisältöjä ovat oman uskonnon juhlat ja pyhät ajat sekä erilaisten juhlien sisältö, merkitys ja viettotavat. Opetuksen sisällöksi valitaan myös oman uskonnon kertomuksia, perinteitä ja tapoja. Tarkastellaan oman uskonnon keskeisiä käsitteitä ja symboleita sekä uskonnon monimuotoisuutta.

Paikallinen opetussuunnitelma

Opetuksessa lähdetään liikkeelle oppilaan perheen ja suvun uskonnoista ja katsomuksista. Opetuksessa tutustutaan hindulaisiin käsityksiin perheestä ja Krishnan perheeseen. Opetuksessa käsitellään perusasioita Krishna-tietoisuudesta osana monimuotoista hindulaisuutta. Opetuksessa käsitellään Krishna-tietoisuuden harjoittamista, kuten ruoan siunaamista, sekä tutustutaan tärkeimpiin juhliin ja tapahtumiin. Tutustutaan kertomuksiin Krishnan teoista. Opetuksessa tarkastellaan Krishnan avataroja, keskeisimpiä mantroja ja rukouksia sekä käsitystä puolijumalista ja sielusta.  

  • Krishnan ilmestyminen ja kertomuksia Krishnan teoista 

  • Bhagavad-gitan viidestä perustotuudesta ”jiva” 

  • Keskeisiä käsitteitä: Krishna-tietoisuus, avatara, puolijumalat ja alustavasti bhakti 

  • Srila Prabhupadan henkilökuva Kansainvälisen Krishna-tietoisuus-yhteisön ISKCONin perustajana 

  • Tulasi-devin esimerkki antaumuksellisen mielentilan ilmaisemisesta 

  • Uskonnollisista rituaaleista ruoan siunaaminen ja ruokailutavat 

  • Mantrat: Srila Prabhupada Pranama ja Tulasi Pranati 

  • Alustavasti kuukalenterin mukaisista Vaishnava-juhlista ja tapahtumista: Janmastami, Vyasa-puja, Govardhana-puja, Gaura Purnima, Rama Navami, Nrsimha Caturdasi 

S2 Uskontojen maailma

Opetussuunnitelman perusteet

Sisältöjen valinnassa lähtökohtana on oppilaan kouluyhteisön sekä lähiympäristön uskonnot ja niiden keskeiset tavat ja juhlat. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon myös uskonnottomuus.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tutustutaan kouluyhteisössä ja koulun lähiympäristössä läsnä oleviin uskontoihin, niiden keskeisiin juhliin ja tapoihin. Opetuksessa otetaan huomioon uskontojen monimuotoisuus, uskonnottomuus ja erilaiset jumalakäsitykset. Pohditaan erilaisuuden hyväksymistä. Tutkitaan yhtäläisyyksiä Krishna-tietoisuuden ja muiden uskontojen ja katsomusten kanssa.  

  • Oman koulun ja lähiympäristön uskontoja, ja niiden keskeisiä tapoja ja juhlia 

  • Erilaisia jumalkäsityksiä  

  • Uskonnottomuus elämänkatsomuksena 

  • Krishna-tietoisuuden, muiden uskontojen ja katsomusten välisiä yhtäläisyyksiä 

S3 Hyvä elämä:

Opetussuunnitelman perusteet

Opetuksessa tarkastellaan ihmisen syntymään ja kuolemaan liittyviä elämänkysymyksiä sekä elämän kunnioittamista. Keskeisiä sisältöjä ovat oppilaan omat teot ja niiden seuraukset, vastuu toisista ihmisistä, ympäristöstä ja luonnosta sekä toisen asemaan eläytyminen, ihmisarvo ja yksilöllisyys. Tutustutaan alustavasti lapsen oikeuksiin ja merkitykseen. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon YK:n Lapsen oikeuksien sopimus ja ihmisen kokonaisvaltainen hyvinvointi. Sisällöt tukevat oppilaan tunnetaitojen kehittymistä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tutustutaan Krishna-tietoisuuden opetuksiin ihmisen velvollisuuksista ja oikeuksista, karman laista ja kuoleman merkityksestä. Tarkastellaan uskonnon opetuksia kaiken elämän kunnioittamisesta ja luonnon käytöstä Jumalan palvelukseen. Opetuksessa käsitellään Krishna-tietoisen henkilön ominaisuuksia ja rakkautta. Tutustutaan alustavasti dharmaan ja antaumuksen menetelmiin. Pohditaan lasten asemaa osana Krishna-tietoisuutta sekä YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen merkitystä oppilaan omassa elämässä.

  • Oma valinta luonnonmukaisen ja luonnonvastaisen toiminnan välillä 

  • Ajatusten, sanojen ja tekojen vaikutus itseen, toisiin ihmisiin ja luontoon  

  • Sielun kuolemattomuuden ja kehon kuolevaisuuden ero  

  • Sielujen uskonnoista, katsomuksista tai uskonnottomuudesta riippumaton samanarvoisuus 

  • Jokaisen sielun erottamaton asema Jumalan palvelijana 

  • Bhaktin ilmeneminen rakastavana asenteena kaikkea olemassa olevaa kohtaan  

  • Lapsen oikeuksiin tutustuminen alustavasti ja niiden merkitys omassa elämässä 

ePerusteet