Suomen kieli ja kirjallisuus

Opetussuunnitelman perusteet

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Yhteisen pohdinnan sekä palautteen antamisen ja saamisen avulla opettaja ohjaa niin koko opetusryhmän kuin yksittäisen oppilaan oppimista ja edistymistä. Vuosiluokilla 1–2 oppimisen arvioinnin päätehtävänä on tukea ja edistää oppilaiden kielellistä kehitystä kaikilla tavoitealueilla. Opettaja pyrkii saamaan kokonaiskuvan kunkin oppilaan kielellisestä kehityksen edistymisestä. Arviointiin perustuvan palautteen kautta oppilaat saavat tietoa kielitaitonsa vahvuuksista sekä edistymisestään opiskelemansa kielen oppijana. Oppilaat saavat myös monipuolisesti palautetta siitä, miten he ymmärtävät ja käyttävät kieltä, ilmaisevat itseään, osallistuvat yhteiseen keskusteluun sekä tuottavat ja tulkitsevat tekstejä. Laadukas ja kannustava palaute osaamisen eri alueilta on tärkeää. Se auttaa oppilaita huomaamaan onnistumisiaan ja edistymistään sekä motivoi suuntaamaan työskentelyään kielellisen kehityksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointi tuottaa tietoa myös opetuksen suunnittelua varten sekä auttaa havaitsemaan mahdollisia tuen tarpeita oppilaiden kielellisessä kehityksessä.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimäärissä ovat

edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa, sana- ja käsitevarannon karttuminen
edistyminen lukutaidossa sekä tekstien ymmärtämisessä ja lukemisen harrastamisessa
edistyminen tekstin tuottamisessa, erityisesti käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen kehittyminen
edistyminen kielen ja kulttuurin ymmärtämisessä, erityisesti havaintojen tekeminen sanojen merkityksestä ja arjen kielenkäyttötilanteista.

Tavoitteet

Tavoite
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa Paikallinen tarkennus Ensimmäisen vuosiluokan oppilasta rohkaistaan vuorovaikutukseen luokkatoverien ja opettajan kanssa. Harjoiteltavia asioita ovat nimeäminen, kysyminen, vastaaminen ja kertominen. Tärkeää on myös keskustelu ja katsekontakti keskustelijoiden välillä. Tutuksi tulevat luokan puhesäännöt ja niiden soveltaminen erilaisissa tilanteissa. Oppilasta ohjataan ymmärtämään, että myös toisen kuunteleminen ja oman puheenvuoron odottaminen kuuluvat hyvään vuorovaikutukseen. Oppilas saa monipuolisia kokemuksia vuorovaikutuksesta kouluyhteisön jäsenten kanssa ja häntä ohjataan koulun arkeen liittyvissä vuorovaikutustilanteissa. Erilaisia vuorovaikutustilanteita oppilas voi harjoitella esimerkiksi roolileikin avulla. Huolehditaan siitä, että hiljaisetkin saavat puheenvuoroja ja äänensä kuuluviin.
T3 tukea oppilasta vahvistamaan ilmaisurohkeuttaan ja ohjata häntä ilmaisemaan itseään kokonaisvaltaisesti, myös draaman avulla Paikallinen tarkennus Ensimmäisen vuosiluokan oppilasta rohkaistaan kertomaan omista kokemuksistaan, ajatuksistaan ja tunteistaan. Tärkeää on turvallinen, hyväksyvä ilmpiiri ja aikuisen aktiivinen, kuunteleva ja kiireetön läsnäolo. Oppilasta ohjataan ilmaisemaan itseään puhumalla, piirtämällä, kirjoittamalla, leikkimällä jne. Ilmaisua harjoitellaan tietoisesti ja siihen annetaan monipuolisia virikkeitä.
Tekstien tulkitseminen
T5 ohjata ja innostaa oppilasta lukutaidon oppimisessa ja tekstien ymmärtämisen taitojen harjoittelussa sekä auttaa häntä tarkkailemaan omaa lukemistaan Paikallinen tarkennus Ensimmäisen vuosiluokan oppilas jatkaa esiopetuksessa hankkimiensa lukemistaitojen kehittämistä edelleen. Huomioidaan, että oppilaat ovat lukutaidon oppimisessa eri vaiheissa, jolloin tehtävät ja harjoitteet valitaan taitotason mukaan. Ensimmäisellä luokalla opitaan käsitteet äänne, kirjain, tavu, sana ja lause. Myös kuvia luetaan ja niistä keskustellaan. Sanavarastoa rikastutetaan lastenkirjallisuuden, tieto-ja mediatekstien avulla. Sanojen merkityksiä pohditaan ja avataan oppilaille. Opettaja mallintaa oppilaille lukemisen tekniikkaa ja avaa lukutaidon merkitystä oppimiselle. Lukutaidon oppimisessa tärkeää on kiireetön, hyväksyvä ilmapiiri ja lapsentahtinen eteneminen. Lukemista harjoitellaan päivittäin sekä koulussa että kotona. Huoltajat tehdään tietoisiksi kotiharjoittelun tärkeydestä. Lukutaidon edistymistä seurataan ja pulmiin puututaan viipymättä. Esiopetuksesta saadun tiedon perusteella lukemaanoppimisen tuki voidaan aloittaa heti ensimmäisen luokan alettua. Lukemisharjoittelu koulussa ja kotona tähtää siihen, että ensimmäisen vuosiluokan keväällä oppilas suoriutuu lukemisesta lausetasolla.
T8 kannustaa oppilasta kiinnostumaan lastenkirjallisuudesta, mediateksteistä ja muista teksteistä luomalla myönteisiä lukukokemuksia ja elämyksiä sekä tarjoamalla mahdollisuuksia tiedonhalun tyydyttämiseen sekä lukukokemusten jakamiseen Paikallinen tarkennus Ensimmäisen vuosiluokan oppilasta ohjataan kiinnostumaan ja nauttimaan lastenkirjallisuudesta. Oppilaalle tarjotaan kokemuksia myös muista teksteistä esim. ikätasoon sopivista lehdistä, nettisivuista, kuuntelukirjoista yms. Luokan oppimisympäristön olennainen osa ovat esillä ja lasten ulottuvilla olevat kirjat. Luokassa on kirjoja kaikentasoisille lukijoille. Jo lukutaitoisille oppilaille annetaan aikaa omaan lukemiseen. Aikuisen eläytyvä ääneenlukeminen tuottaa kollektiivisen lukukokemuksen koko ryhmälle ja luetusta voidaan keskustella ryhmän kanssa ja sitä voidaan jatkotyöstää. Ääneen lukeminen avaa kirjallisuuden maailmaa myös niille, joiden lukutaito ei vielä ole riittävä itsenäiseen lukemiseen. Teatterivierailut ja kirjallisuuteen pohjautuvat elokuvat tukevat kirjallisuuden opetusta.
Tekstien tuottaminen
T9 rohkaista ja innostaa oppilasta kertomaan tarinoita ja mielipiteitä sekä kuvaamaan kokemuksiaan puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla Paikallinen tarkennus Ensimmäisen vuosiluokan oppilaalle tarjotaan tilaisuuksia kertoa omista kokemuksistaan ja ajatuksistaan. Tällaisia tilaisuuksia ovat luokan yhteiset keskustelut, keskustelu pienemmissä ryhmissä tai pareittain sekä keskustelu lapsen ja aikuisen välillä. Tarkoitus on, että oppilas saa kokemuksen omien ajatustensa ja mielipiteidensä merkityksellisyydestä. Ajatuksia ja mielikuvitusta voi ilmaista myös piirtämällä, sanoittamalla omia leikkejä, kertomalla tarinoita toisille tai kertomalla tarinoita äänentallennuslaitteelle. Alusta alkaen kirjoittamista käytetään ilmaisuun ja viestimiseen. Aloittelevilla kirjoittajilla voi olla tukena itse piirretty tai valmis kuva. Kirjoittamista tehdään myös viestimistarkoituksessa kirjoittamalla esim. kortteja, viestilappuja, tekstiviestejä tai jollekin digialustalle. Kirjoittaminen kaverille motivoi, koska viestin lukija tekee siitä merkityksellisen. Jo ensimmäisellä luokalla on tärkeää jakaa omia tekstejä toisten kanssa ja saada niistä palautetta.
T11 opastaa oppilasta harjaannuttamaan käsinkirjoittamisen taitoa ja näppäintaitoja sekä ohjata oppilasta vähitellen tekstien suunnitteluun ja rakentamiseen sekä tuntemaan oikeinkirjoituksen perusasioita ja kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia Paikallinen tarkennus Ensimmäisen vuosiluokan oppilas oppii piirtämään isot ja pienet tekstauskirjaimet. Kynällä kirjoitettaessa oppilasta ohjataan ottamaan oikea, ergonominen kynäote, jota on harjoiteltu jo esiopetuksessa. Oppilasta ohjataan ja kannustetaan oikeiden kirjainmuotojen tekemiseen ja siistiin kynänjälkeen. Harjoitellaan kirjainten tekemistä myös näppäimistöllä. Oppilaiden kanssa tarkastellaan, miten puhe muuttuu kirjoitukseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään äänteiden tuottamiseen ja tunnistamiseen. Oikeinkirjoitusta harjoitetaan kuunteluharjoituksilla, joissa korvaa herkistetään kuulemaan ja erottelemaan äänteitä ja merkitsemään niitä muistiin jo hallussa olevien kirjainmerkkien avulla. Ensimmäisen luokan aikan kirjoittamisessa edetään tavujen kirjoittamisesta sanojen kirjoittamiseen ja lopulta yksinkertaisiin lauseisiin. Kirjoittamisessa opitaan käyttämään aluksi tavuviivoja. Sanavälin jättämiseen kiinnitetään huomiota. Tutustutaan käsitteisiin piste ja iso alkukirjain. Myös kirjoittamisessa huomioidaan oppilaan taitotaso ja taitaville kirjoittajille annetaan haastavampia tehtäviä.
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T12 kannustaa oppilasta kehittämään kielitietoisuuttaan ja kielen peruskäsitteiden tuntemusta sekä ohjata tekemään havaintoja puhutusta ja kirjoitetusta kielestä sekä auttaa huomaamaan, että omalla kielenkäytöllä on vaikutusta toisten käyttäytymiseen Paikallinen tarkennus Ensimmäisen vuosiluokan oppilasta kannustetaan kiinnittämään huomiota puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen, tekemään siitä havaintoja, kertomaan havainnoistaan muille ja leikittelemään kielellä. Alkuopetusikäiset nauttivat sanoilla leikkimisestä ja kielellisestä hassuttelusta ja etenkin lastenrunot ja lastenkirjallisuus tarjoavat lapsille luontaisen tavan kielellisen tietoisuuden kehittämiseen. Aikuisen tehtävänä on nostaa ilmiöitä lasten tietoisuuteen sekä nimetä ja avata kielen käsitteitä. Oppilas tehdään myös tietoiseksi puheen sisällön ja sävyn merkityksestä vuorovaikutustilanteissa. Kohteliaan ja ystävällisen puheen merkitystä kaverisuhteiden ylläpitämisessä korostetaan.
T13 innostaa oppilasta kuuntelemaan ja lukemaan lapsille suunnattua kirjallisuutta ja valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa, kehittämään lukuharrastustaan sekä ohjata oppilasta kirjaston käyttöön Paikallinen tarkennus Ensimmäisen vuosiluokan oppilasta ohjataan ja innostetaan etsimään kiinnostavaa luettavaa, kuunneltavaa ja katseltavaa kirjastosta. Mahdollisuuksien mukaan käytetään koulun kirjakokoelmia. Kaupunginkirjastossa vieraillaan tarpeen mukaan ja oppilaita ja huoltajia kannustetaan kirjaston palvelujen käyttäjiksi. Opettaja esittelee luokassa lastenkirjallisuutta monipuolisesti ja kirjastonhoitaja voidaan pyytää luokkaan tekemään kirjavinkkausta. Kirjastosta voidaan pyytää ensimmäisen luokan oppilaille soveltuvia kirjakokoelmia luokkaan. Parkanon kirjaston kanssa yhteistyössä tehtävä lukudiplomi voidaan aloittaa jo ensimmäisellä luokalla. Ensimmäisen luokan lukudiplomissa lapsi voi lukea itsenäisesti, mutta kirjoihin voidaan tutustua myös yhdessä huoltajan kanssa.
T14 ohjata oppilasta arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä kulttuurista moninaisuutta, tutustuttaa joihinkin lastenkulttuurin muotoihin ja innostaa niiden käyttäjäksi sekä kannustaa tuottamaan omaa kulttuuria yhdessä muiden kanssa Paikallinen tarkennus Ensimmäisen vuosiluokan oppilasta ohjataan arvostamaan omaa kulttuuriaan, mutta samalla tiedostamaan, että muita kulttuureja pitää arvostaa ja kunnioittaa samalla tavoin. Jos ryhmä on monikulttuurinen, pitää huolehtia siitä, että muutkin kuin valtakulttuuri huomioidaan ryhmän arjessa mahdollisuuksien mukaan. Lukuvuoden aikana ensimmäisen luokan oppilas osallistuu koulun tai muiden toimijoiden järjestämiin kulttuuritilaisuuksiin ja -kohteisiin. Mahdollisuuksien mukaan käydään teatterissa tai muissa kauempana olevissa kulttuurikohteissa. Oppilaita kannustetaan tekemään omia julkaisuja, videoita, näytelmiä, kuunnelmia, näyttelyitä jne. Oppilaiden ideoita huomioidaan ja mietitään yhdessä, miten niitä voisi toteuttaa. Oppilaat esiintyvät koulun juhlissa ja saavat näin kokemuksia esityksen tekemisestä yhdessä.

Sisällöt

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Opetussuunnitelman perusteet

Harjoitellaan ympäristön kielellistä jäsentämistä ja nimeämistä, kuuntelemista, kysymistä, vastaamista ja kertomista. Harjoitellaan ryhmäviestinnän käytänteitä erilaisissa kasvokkain tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa. Havainnoidaan erilaisia viestintätapoja. Käsitellään erilaisten vuorovaikutusharjoitusten, keskustelujen ja draaman avulla lastenkirjallisuutta, satuja, kertomuksia, loruja, tietotekstejä, mediatekstejä ja pelejä.

S2 Tekstien tulkitseminen

Opetussuunnitelman perusteet

Opetellaan lukemaan ja harjoitellaan siinä tarvittavia käsitteitä äänne, kirjain, tavu, sana, virke, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva. Tuetaan tekstinymmärtämisen taitoja ja harjoitellaan tekstinymmärtämisen strategioita. Havainnoidaan ja tulkitaan monimuotoisia ympäristön tekstejä, niiden merkityksiä ja rakenteita sekä työskennellään muun muassa kuvien, lastenkirjallisuuden, yksinkertaisten tietotekstien ja mediatekstien parissa. Pohditaan sanojen ja sanontojen merkityksiä sekä sananvalintoja teksteissä ja laajennetaan käsitevarantoa. Tutustutaan erilaisiin tapoihin ilmaista aikaa, järjestystä ja paikkaa erityisesti kertovissa, kuvaavissa ja ohjaavissa teksteissä sekä opitaan käyttämään kerronnan peruskäsitteitä, kuten päähenkilö, tapahtumapaikka ja -aika ja juoni. Jaetaan lukukokemuksia eri tavoin, keskustellaan tekstien sisällöistä ja harjoitellaan tekstin kertomista omin sanoin. Harjoitellaan tiedon etsintää tekemällä havaintoja ympäristöstä ja tulkitsemalla kuvia ja kirjoitettuja tekstejä sekä harjoitellaan tiedon kertomista toisille.

S3 Tekstien tuottaminen

Opetussuunnitelman perusteet

Harjoitellaan tuottamaan tekstejä, käyttämään mielikuvitusta, kertomaan tarinoita ja mielipiteitä sekä kuvaamaan omia kokemuksia, havaintoja ja ajatuksia puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla yksin ja yhdessä. Tarkastellaan puhutun kielen muuntamista kirjoitetuksi kieleksi ja harjoitellaan tekstin suunnittelua. Tutustutaan kertomiselle ja kuvaamiselle tyypillisiin tekstuaalisiin ja kielellisiin piirteisiin, esimerkiksi ajan ja paikan ilmaisutapoihin ja kertomuksen perusrakenteeseen, ja harjoitellaan niiden käyttämistä omissa teksteissä. Opetellaan isojen ja pienten tekstauskirjainten piirtämistä sekä niillä kirjoittamista ja näppäintaitoja. Tuetaan oikeinkirjoitustaidon kehittymistä fonologisen tietoisuuden harjoitteiden ja lukemisen avulla. Harjoitellaan käyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita ja joitakin kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia, kuten sanaväli, tavutus, virke ja sen lopetusmerkit, iso alkukirjain virkkeen alussa ja tutuissa erisnimissä.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Opetussuunnitelman perusteet

Vahvistetaan kielellistä tietoisuutta tekemällä havaintoja puhutusta kielestä ja tutustumalla kirjoitettuun kieleen kuunnellen ja lukien. Tehdään havaintoja eri puhetavoista, koulussa ja vapaa-ajalla esillä olevista kielistä sekä kielenkäytön vaikutuksesta muihin. Pohditaan yhdessä sanoja, sanontoja ja ilmaisutapoja, leikitellään kielellä lorujen, runojen ja sanaleikkien avulla. Etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja herätetään kiinnostusta lukuharrastukseen. Tutustutaan kuunnellen ja lukien monimuotoisiin teksteihin, kuten lapsille suunnattuun kirjallisuuteen ja mediateksteihin, ja käytetään niitä ilmaisun virikkeenä ja keskustellaan niiden merkityksestä omassa arjessa. Tutustutaan yhdessä kirjastoon ja sen käyttöön. Tutustutaan lastenkulttuuriin ja tapakulttuuriin omassa lähiympäristössä, juhlaperinteisiin sekä joihinkin kansanperinteen muotoihin ja osallistutaan yhdessä esitysten tai muiden kulttuurituotteiden tekemiseen.

ePerusteet