Suomen kieli ja kirjallisuus

Opetussuunnitelman perusteet

Oppimisen arviointi on oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Yhteisen pohdinnan sekä palautteen antamisen ja saamisen avulla opettaja ohjaa niin koko opetusryhmän kuin yksittäisen oppilaan oppimista ja edistymistä. Vuosiluokilla 1–2 oppimisen arvioinnin päätehtävänä on tukea ja edistää oppilaiden kielellistä kehitystä kaikilla tavoitealueilla. Opettaja pyrkii saamaan kokonaiskuvan kunkin oppilaan kielellisestä kehityksen edistymisestä. Arviointiin perustuvan palautteen kautta oppilaat saavat tietoa kielitaitonsa vahvuuksista sekä edistymisestään opiskelemansa kielen oppijana. Oppilaat saavat myös monipuolisesti palautetta siitä, miten he ymmärtävät ja käyttävät kieltä, ilmaisevat itseään, osallistuvat yhteiseen keskusteluun sekä tuottavat ja tulkitsevat tekstejä. Laadukas ja kannustava palaute osaamisen eri alueilta on tärkeää. Se auttaa oppilaita huomaamaan onnistumisiaan ja edistymistään sekä motivoi suuntaamaan työskentelyään kielellisen kehityksen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Arviointi tuottaa tietoa myös opetuksen suunnittelua varten sekä auttaa havaitsemaan mahdollisia tuen tarpeita oppilaiden kielellisessä kehityksessä.

Oppimisprosessin kannalta keskeisiä arvioinnin ja palautteen antamisen kohteita äidinkielen ja kirjallisuuden eri oppimäärissä ovat

edistyminen itsensä ilmaisemisessa ja vuorovaikutustaidoissa, sana- ja käsitevarannon karttuminen
edistyminen lukutaidossa sekä tekstien ymmärtämisessä ja lukemisen harrastamisessa
edistyminen tekstin tuottamisessa, erityisesti käsin kirjoittamisen ja näppäintaitojen kehittyminen
edistyminen kielen ja kulttuurin ymmärtämisessä, erityisesti havaintojen tekeminen sanojen merkityksestä ja arjen kielenkäyttötilanteista.

Tavoitteet

Tavoite
Vuorovaikutustilanteissa toimiminen
T2 opastaa oppilasta kehittämään kieltään ja mielikuvitustaan sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojaan tarjoamalla mahdollisuuksia osallistua erilaisiin ryhmäviestintätilanteisiin ja tutustua niiden käytänteisiin Paikallinen tarkennus Toisen vuosiluokan oppilasta ohjataan aktiiviseen ja myönteiseen vuorovaikutukseen luokkayhteisön jäsenten ja koulun muiden toimijoiden kanssa. Oppilas kysyy itseään kiinnostavia asioita, tuo julki ideoitaan, selittää käsitteitä sekä kuuntelee vastavuoroisesti toisia ja ymmärtää keskustelun olevan vuoropuhelua. Oppilas tuntee oman luokan puhesäännöt ja noudattaa niitä tilanteen mukaan. Oppilas harjoittelee vuorovaikutusta erilaisissa ryhmissä, työparin ja aikuisen kanssa. Kiinnitetään huomiota siihen, että vuorovaikutus vie käsillä olevaa tehtävää eteenpäin. Harjoitellaan erilaisia arkielämän vuorovaikutustilanteita esimerkiksi roolileikin avulla. Käytetään opittuja vuorovaikutustaitoja koulun ulkopuolella esim. retkillä. Oppilasta rohkaistaan kertomaan mielipiteitään ja luokan yhteisistä asioista keskustellaan ja päätetään mahdollisuuksien mukaan yhdessä. Huolehditaan siitä, että hiljaisetkin saavat puheenvuoroja ja äänensä kuuluviin.
T4 ohjata oppilasta rakentamaan viestijäkuvaansa ja ymmärtämään, että ihmiset viestivät eri tavoin Paikallinen tarkennus Toisen vuosiluokan oppilasta ohjataan löytämään omat vahvuutensa viestijänä tarjoamalla kokemuksia erilaisista viestintätavoista. Viestintä voi olla suullista, kirjallista, kuvallista tai liikkeen kautta tapahtuvaa. Eri viestintäkanavia käytetään vaihtelevasti. Oppilaalle annetaan tilaisuuksia tuoda esiin omaa viestintäänsä esim. kertomalla omista kokemuksistaan, jakamalla toisten kanssa omia kirjallisia tai kuvallisia tuotoksiaan tai esittämällä ja esiintymällä. Oppilasta rohkaistaan tuomaan esiin kokemuksiaan, kiinnostuksen kohteitaan ja taitojaan. Oppilasta ohjataan suhtautumaan toisen viestintään kunnioittavasti ja kannustavasti. Oppilas ohjataan antamaan asiallista palautetta toisen oppilaan viestinnästä.
Tekstien tulkitseminen
T5 ohjata ja innostaa oppilasta lukutaidon oppimisessa ja tekstien ymmärtämisen taitojen harjoittelussa sekä auttaa häntä tarkkailemaan omaa lukemistaan Paikallinen tarkennus Toisen vuosiluokan oppilasta ohjataan säännölliseen lukuharjoitteluun niin koulussa kuin kotona. Koulussa mekaanista lukutaitoa harjoitellaan kunkin oppilaan tarpeen mukaan lukemalla ääneen, hiljaisesti, yhdessä ja erikseen. Samalla tekstiä avataan niin, että heikompikin lukija pääsee nauttimaan tekstien sisällöstä. Taitavalle lukijalle tarjotaan oman tasoista haastetta lukemiseen. Tekstin juonesta keskustelemalla, sanoja selittämällä ja käsitteitä avaamalla oppilaan lukemisen ymmärtäminen kehittyy. Opettaja mallintaa oppilaalle lukemisen tekniikkaa ja lukemisen aikana tapahtuvaa ajattelua. Lukutaidon merkityksestä keskustellaan oppilaiden kanssa. Oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota lukemisensa selkeyteen, tarkkuuteen ja eläytymiseen. Oppilasta ohjataan myös ajattelemaan lukemaansa ja muistamaan lukemastaan olennaisia asioita. Huoltajat tehdään tietoisiksi harjoittelun tärkeydestä. Kerrataan ensimmäiseltä luokalta tuttuja lukemisen käsitteitä, äänne, kirjain, tavu, sana ja lause. Opitaan uusia käsitteitä kuten otsikko, teksti ja kappale sekä päähenkilö, tapahtumapaikka, -aika ja juoni. Oppilaiden luettavaksi tarjotaan erilaisia tekstejä niin, että jokainen löytää kiinnostavaa, omalla taitotasolleen sopivaa luettavaa. Itse lukemalla tutustutaan lastenkirjallisuuteen ja ikätasoisiin tieto- ja mediateksteihin. Toisen vuosiluokan aikana oppilasta innostetaan lukemisharrastukseen. Oppimisympäristö rakennetaan sellaiseksi, että sieltä löytyy monenlaista luettavaa. Oppilaat keskustelevat lukemastaan ja jakavat lukukokemuksiaan. Toisen vuosiluokan aikana lukutaidon edistymistä seurataan edelleen ja lukemisen pulmiin annetaan tukea. Toisen vuosiluokan aikana lukutaito kehittyy siten, että kolmannella luokalla oppilas pystyy käyttämään lukutaitoaan opiskeluun.
T6 ohjata oppilasta tarkastelemaan monimuotoisten tekstien merkityksiä ja rakenteita sekä laajentamaan sana- ja käsitevarantoaan tekstien tarkastelun yhteydessä Paikallinen tarkennus Toisen vuosiluokan aikana oppilas tutustuu erityyppisiin teksteihin ja niiden rakenteisiin. Tutustuttavia tekstityyppejä ovat esim. kertomus, runo, satu, sarjakuva, tietoteksti ja mediateksti. Oppimisympäristöstä löytyy erilaisia tekstejä ja ne ovat lasten ulottuvilla jokapäiväisessä käytössä. Opettajalla on suuri merkitys lasten tekstiympäristön ylläpitäjänä ja rikastajana. Tekstejä tutkitaan yhdessä ja niistä keskustellaan. Uusia käsitteitä ja sanoja avataan oppilaille ja heitä ohjataan itse etsimään niille selityksiä kirjoista tai internetistä hakupalvelujen avulla, jolloin tekstit toimivat innostajina tiedonhankintaan.
T7 ohjata oppilasta hakemaan tietoa eri tavoin Paikallinen tarkennus Toisen vuosiluokan oppilasta ohjataan tiedon hankintaan ja tuottamiseen. Oppilaan tiedonhaluun ja lapsen luontaiseen uteliaisuuteen suhtaudutaan hyväksyvästi ja oppilasta kannustetaan ottamaan asioista selvää. Oppilas harjoittaa havaintokykyään ja tarkkaavaisuuttaan havainnoimalla lähiympäristöä, kuvia ja tekstejä. Tekstejä lukiessa harjoitetaan taitoa löytää tekstistä keskeiset asiat. Oppilas oppii poimimaan tekstistä oleellisen tai tarvittavan tiedon esim. vastaamalla tekstistä tehtyihin kysymyksiin. Oppilas tutustuu kirjojen rakenteeseen ja tietää, että niissä on sisällysluettelo ja hakemisto. Oppilas tietää, että kirjastosta löytyy tietoa ja opastusta tiedon hakuun. Oppilas tutustuu internetin hakupalveluihin ja osaa niiden turvallisen käyttämisen alkeet. Oppilaiden kanssa voidaan tuottaa uutta tietoa esim. tekemällä kyselytutkimus, lähiympäristön seurantatutkimus tai jokin määrällinen tutkimus.
T8 kannustaa oppilasta kiinnostumaan lastenkirjallisuudesta, mediateksteistä ja muista teksteistä luomalla myönteisiä lukukokemuksia ja elämyksiä sekä tarjoamalla mahdollisuuksia tiedonhalun tyydyttämiseen sekä lukukokemusten jakamiseen Paikallinen tarkennus Toisen vuosiluokan oppilasta ohjataan kiinnostumaan ja nauttimaan lastenkirjallisuudesta. Oppilalle tarjotaan kokemuksia myös muista teksteistä esim. ikätasoon sopivista lehdistä, nettisivuista, tietokirjoista, kuuntelukirjoista yms. Luokan oppimisympäristön olennainen osa ovat esillä olevat kirjat ja tekstit, joihin oppilaan on helppo tarttua. Toisen luokan oppilaalle tarjotaan paljon tilaisuuksia itsenäiseen lukemiseen. Luokassa kiinnitetään huomiota siihen, että oppilailla on lukurauha. Tilojen järjestelyillä luodaan sopiva lukemisympäristö niin hiljaisuudessa viihtyville yksinlukijoille kuin sosiaaliselle pari- tai ryhmälukemiselle. Oppilaalle tarjotaan myös mahdollisuus tiedonhakuun tuomalla luokkaan ikätasoista tietokirjallisuutta ja mahdollistamalla nettihakujen turvallinen tekeminen. Oppilaat myös keskustelevat lukemastaan ja voivat antaa toisilleen kirjavinkkejä. Koko luokka voi myös lukea samaa kirjaa, jolloin tekstin yhteinen työstäminen tulee mahdolliseksi. Opettajan ääneenlukeminen on edelleen tärkeää. Teatterivierailut ja kirjallisuuteen pohjautuvat elokuvat tukevat kirjallisuuden opetusta ja syventävät lukukokemusta.
Tekstien tuottaminen
T10 ohjata oppilasta tuottamaan yksinkertaisia kertovia, kuvaavia ja muita tekstejä, myös monimediaisissa ympäristöissä Paikallinen tarkennus Toisen vuosiluokan oppilasta ohjataan tuottamaan omaa tekstiä. Tässä lähtökohtana ovat lasten omat kokemukset, havainnot, mielipiteet ja mielikuvitus. Toisen vuosiluokan aikana oppilas etenee yksittäisten lauseiden kirjoittamisesta juonelliseen tarinaan tai tosielämän kertomukseen. Oppilasta ohjataan kirjoittamaan tarinaansa alkutilanne, kehittelemään juonta ja keksimään loppuratkaisu. Tarinoista keskustellaan ja kiinnitetään huomiota myös ajan ja paikan ilmaisuihin. Oppilasta ohjataan tarkkailemaan, että lauseessa on iso alkukirjain ja lopetusmerkki. Oppilas tutustuu myös vuoropuhelun kirjoittamiseen vuorosanaviivan avulla. Oppilas kirjoittaa myös muita tekstejä kuten esim. viestejä ja ohjeita jne. Oppilas saa kokemuksia kirjoittamisesta myös monimediaisissa ympäristöissä. Tällainen voi olla esim. tekstiviesti, netissä oleva kirjoitus- ja julkaisusovellus, luokan wiki tai blogi. Oppilas jakaa tekstejään myös muiden kanssa ja saa niistä rakentavaa palautetta. Tekstejä voidaan kirjoittaa myös oppilaiden yhteistyönä.
T11 opastaa oppilasta harjaannuttamaan käsinkirjoittamisen taitoa ja näppäintaitoja sekä ohjata oppilasta vähitellen tekstien suunnitteluun ja rakentamiseen sekä tuntemaan oikeinkirjoituksen perusasioita ja kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia Paikallinen tarkennus Toisen vuosiluokan oppilas käyttää käsinkirjoittamiseen ensimmäisellä luokalla opeteltuja isoja ja pieniä tekstauskirjaimia. Näiden piirtämisen hallintaa vahvistetaan edelleen ja tavoitteena on käsialan selkeys ja luettavuus. Tietokoneen näppäismistöllä harjoitellaan useamman sormen yhtäaikaista käyttämistä tähän tarkoitukseen suunniteltujan kirjoitusharjoitusten tai harjoitusohjelmien avulla. Oikeinkirjoitustaitoa kehitetään edelleen säännöllisillä kuunteluun perustuvilla kirjoitusharjoituksilla kuten esimerkiksi san- ja lausesanelulla. Oikeinkirjoituksen harjoittelu on koulussa päivittäistä ja sitä tehdään myös muiden oppiaineiden tunneilla esimerkiksi tekemällä vihkomuistiinpanoja ja harjoitustehtäviä. Oppilas harjoittelee laittamaan lauseen alkuun ja erisnimiin ison alkukirjaimen, jättämään sanavälin ja laittamaan sopivan lopetusmerkin. Pisteen lisäksi aktiiviseen käyttöön tulevat kysymysmerkki ja huutomerkki. Tutustutaan myös teksteissä oleviin muihin merkkeihin kuten pilkku, kaksoispiste ja vuorosanaviiva. Vuorosanaviivan käyttöön opastetaan innokkaita vuoropuheluiden kirjoittajia. Samalla kuitenkin kiinnitetään huomiota kerronnan etenemiseen omassa tekstissä. Kirjoittamisessa huomioidaan oppilaan taitotaso ja taitavalle kirjoittajalle annetaan haastavampia tehtäviä.
Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen
T12 kannustaa oppilasta kehittämään kielitietoisuuttaan ja kielen peruskäsitteiden tuntemusta sekä ohjata tekemään havaintoja puhutusta ja kirjoitetusta kielestä sekä auttaa huomaamaan, että omalla kielenkäytöllä on vaikutusta toisten käyttäytymiseen Paikallinen tarkennus Toisen vuosiluokan oppilasta kannustetaan kiinnittämään huomiota puhuttuun ja kirjoitettuun kieleen, tekemään siitä havaintoja, kertomaan havainnoistaan muille ja leikittelemään kielellä. Oppilasta ohjataan tekemään havaintoja lukemastaan, näkemästään ja kuulemastaan ja tuomaan havaintonsa yhteiseen tarkasteluun. Aikuisen tehtävä on nostaa kielen ilmiöitä lasten tietoisuuteen sekä nimetä ja avata kielen käsitteitä. Oppilas tehdään myös tietoiseksi puheen sävyn ja sisällön merkityksestä vuorovaikutustilanteissa. Kohteliaan ja ystävällisen puheen merkitystä kaverisuhteiden ylläpitämisessä korostetaan. Toisen luokan oppilas on usein jo kiinnostunut vieraista kielistä ja keskusteluun voidaan ottaa alustavasti, miten jokin vieras kieli eroaa äidinkielestä. Oppilaat nauttivat leikinomaisesta kurkistuksesta vieraan kielen maailmaan.
T13 innostaa oppilasta kuuntelemaan ja lukemaan lapsille suunnattua kirjallisuutta ja valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa, kehittämään lukuharrastustaan sekä ohjata oppilasta kirjaston käyttöön Paikallinen tarkennus Toisen vuosiluokan oppilasta ohjataan ja innostetaan etsimään kiinnostavaa luettavaa, katseltavaa ja kuunneltavaa kirjastosta. Koulun omia kirjakokoelmia käytetään ahkerasti ja kaupunginkirjastossa vieraillaan aina tarpeen tullen. Oppilaita ja huoltajia kannustetaan kirjaston käyttäjiksi. Opettaja esittelee luokassa toisen vuosiluokan oppilaille soveltuvaa lastenkirjallisuutta ja myös kirjastonhoitaja voidaan kutsua tekemään kirjavinkkausta. Kirjastosta voidaan myös pyytää toisen vuosiluokan oppilaita varten räätälöity kirjapaketti luokkaan. Parkanossa toisella vuosiluokalla voidaan kirjaston kanssa yhteistyönä tehdä lukudiplomi. Toisen luokan lukudiplomin yhteydessä luetuista kirjoista voidaan tehdä lukemista syventäviä tehtäviä. Toisella vuosiluokalla lukudiplomi pyritään tekemään itsenäisesti lukien. Heikkoja lukijoita on kuitenkin syytä opettajan ja huoltajan tukea lukudiplomin tekemisessä. Oma kirjastokortti innostaa kirjaston käyttäjäksi.
T14 ohjata oppilasta arvostamaan omaa kieltään ja kulttuuriaan sekä kulttuurista moninaisuutta, tutustuttaa joihinkin lastenkulttuurin muotoihin ja innostaa niiden käyttäjäksi sekä kannustaa tuottamaan omaa kulttuuria yhdessä muiden kanssa Paikallinen tarkennus Toisen vuosiluokan oppilasta ohjataan arvostamaan omaa kulttuuriaan, mutta samalla tiedostamaan, että muitakin kulttuureja pitää arvostaa ja kunnioittaa samalla tavoin. Jos ryhmä on monikulttuurinen, pitää huoolehtia siitä, että muutkin kuin valtakulttuuri huomioidaan ryhmän arjessa mahdollisuuksien mukaan. Lukuvuoden aikana toisen luokan oppilas osallistuu koulun tai muiden toimijoiden järjestämiin kulttuuritilaisuuksiin ja juhliin. Koululta voidaan myös tehdä retkiä lähiympäristön kulttuuritapahtumiin ja -kohteisiin. Mahdollisuuksien mukaan käydään teatterissa tai muissa kauempana olevissa kulttuurikohteissa. Oppilaita kannustetaan tekemään omia julkaisuja, videoita, näytelmiä, kuunnelmia, näyttelyitä jne. Oppilaiden ideoita huomioidaan ja mietitään, miten ne voisi toteuttaa. Oppilaat esiintyvät koulun juhlissa ja saavat näin kokemuksia esityksen tekemisestä yhdessä.

Sisällöt

S1 Vuorovaikutustilanteissa toimiminen

Opetussuunnitelman perusteet

Harjoitellaan ympäristön kielellistä jäsentämistä ja nimeämistä, kuuntelemista, kysymistä, vastaamista ja kertomista. Harjoitellaan ryhmäviestinnän käytänteitä erilaisissa kasvokkain tapahtuvissa vuorovaikutustilanteissa. Havainnoidaan erilaisia viestintätapoja. Käsitellään erilaisten vuorovaikutusharjoitusten, keskustelujen ja draaman avulla lastenkirjallisuutta, satuja, kertomuksia, loruja, tietotekstejä, mediatekstejä ja pelejä.

S2 Tekstien tulkitseminen

Opetussuunnitelman perusteet

Opetellaan lukemaan ja harjoitellaan siinä tarvittavia käsitteitä äänne, kirjain, tavu, sana, virke, lopetusmerkki, otsikko, teksti ja kuva. Tuetaan tekstinymmärtämisen taitoja ja harjoitellaan tekstinymmärtämisen strategioita. Havainnoidaan ja tulkitaan monimuotoisia ympäristön tekstejä, niiden merkityksiä ja rakenteita sekä työskennellään muun muassa kuvien, lastenkirjallisuuden, yksinkertaisten tietotekstien ja mediatekstien parissa. Pohditaan sanojen ja sanontojen merkityksiä sekä sananvalintoja teksteissä ja laajennetaan käsitevarantoa. Tutustutaan erilaisiin tapoihin ilmaista aikaa, järjestystä ja paikkaa erityisesti kertovissa, kuvaavissa ja ohjaavissa teksteissä sekä opitaan käyttämään kerronnan peruskäsitteitä, kuten päähenkilö, tapahtumapaikka ja -aika ja juoni. Jaetaan lukukokemuksia eri tavoin, keskustellaan tekstien sisällöistä ja harjoitellaan tekstin kertomista omin sanoin. Harjoitellaan tiedon etsintää tekemällä havaintoja ympäristöstä ja tulkitsemalla kuvia ja kirjoitettuja tekstejä sekä harjoitellaan tiedon kertomista toisille.

S3 Tekstien tuottaminen

Opetussuunnitelman perusteet

Harjoitellaan tuottamaan tekstejä, käyttämään mielikuvitusta, kertomaan tarinoita ja mielipiteitä sekä kuvaamaan omia kokemuksia, havaintoja ja ajatuksia puhumalla, kirjoittamalla ja kuvien avulla yksin ja yhdessä. Tarkastellaan puhutun kielen muuntamista kirjoitetuksi kieleksi ja harjoitellaan tekstin suunnittelua. Tutustutaan kertomiselle ja kuvaamiselle tyypillisiin tekstuaalisiin ja kielellisiin piirteisiin, esimerkiksi ajan ja paikan ilmaisutapoihin ja kertomuksen perusrakenteeseen, ja harjoitellaan niiden käyttämistä omissa teksteissä. Opetellaan isojen ja pienten tekstauskirjainten piirtämistä sekä niillä kirjoittamista ja näppäintaitoja. Tuetaan oikeinkirjoitustaidon kehittymistä fonologisen tietoisuuden harjoitteiden ja lukemisen avulla. Harjoitellaan käyttämään omissa teksteissä oikeinkirjoituksen perusasioita ja joitakin kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia, kuten sanaväli, tavutus, virke ja sen lopetusmerkit, iso alkukirjain virkkeen alussa ja tutuissa erisnimissä.

S4 Kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin ymmärtäminen

Opetussuunnitelman perusteet

Vahvistetaan kielellistä tietoisuutta tekemällä havaintoja puhutusta kielestä ja tutustumalla kirjoitettuun kieleen kuunnellen ja lukien. Tehdään havaintoja eri puhetavoista, koulussa ja vapaa-ajalla esillä olevista kielistä sekä kielenkäytön vaikutuksesta muihin. Pohditaan yhdessä sanoja, sanontoja ja ilmaisutapoja, leikitellään kielellä lorujen, runojen ja sanaleikkien avulla. Etsitään itseä kiinnostavaa luettavaa ja herätetään kiinnostusta lukuharrastukseen. Tutustutaan kuunnellen ja lukien monimuotoisiin teksteihin, kuten lapsille suunnattuun kirjallisuuteen ja mediateksteihin, ja käytetään niitä ilmaisun virikkeenä ja keskustellaan niiden merkityksestä omassa arjessa. Tutustutaan yhdessä kirjastoon ja sen käyttöön. Tutustutaan lastenkulttuuriin ja tapakulttuuriin omassa lähiympäristössä, juhlaperinteisiin sekä joihinkin kansanperinteen muotoihin ja osallistutaan yhdessä esitysten tai muiden kulttuurituotteiden tekemiseen.

ePerusteet