| Merkitys, arvot ja asenteet |
T1 tarjota oppilaalle mahdollisuuksia toteuttaa luontaista uteliaisuuttaan ja auttaa oppilasta kokemaan ympäristöopin asiat merkitykselliseksi itselleen
Paikallinen tarkennus
Ensimmäisellä vuosiluokalla ympäristöopin lähtökohtana on lapsen oma kokemusmaailma, jonka ilmiöitä yhdessä toisten oppilaiden ja aikuisen kanssa ihmetellään oppilaan havaintojen, kysymysten ja keskustelualoitteiden kautta. Opettaja kuuntelee oppilaita herkällä korvalla, poimien lasten elämässä ja havaintopiirissä olevia kiinnostavia aiheita ja yhteisen keskustelun kautta syventää ja laajentaa aiheeseen liittyvää sanastoa ja käsitemaailmaa. Oppilaalle tarjotaan runsaasti mahdollisuuksia konkreettisesti tutkia ja elämyksellisesti kokea lähiympäristöä. Ensimmäisellä vuosiluokalla lapselle luontainen tapa jäsentää ympäristöstään tekemiä havaintoja on leikki, johon luodaan monipuolisia ja houkuttelevia mahdollisuuksia. Ilmiöitä koetaan myös roolileikin ja draaman muodossa. Oppilas saa kokemuksen havaintojensa ja ajatustensa merkityksellisyydestä ja rohkaistuu tuomaan itseään kiinnostavia asioita ja ilmiöitä yhteiseen tarkasteluun.
|
T2 kannustaa oppilasta iloitsemaan ympäristöopin oppimisesta, omasta osaamisesta ja uusista haasteista sekä harjoittelemaan pitkäjänteistä työskentelyä
Paikallinen tarkennus
Ensimmäisen vuosiluokan oppilaan kanssa keskustellaan oppimisesta ja siihen liittyvistä koululaisen taidoista, joita ensimmäisellä vuosiluokalla harjoitellaan. Ympäristöoppiin liittyviä taitoja, kuten havaintojen tekemistä, havainnoista kertomista ja havaintojen kirjaamista piirtäen ja taitojen mukaan kirjoittaen sekä tiedonhankintaa kysymällä ja taitojen mukaan kirjallisista lähteistä tai mediasta etsimällä harjoitellaan tietoisesti ja oppilaalle annetaan kannustavaa palautetta hänen kehittymisestään näissä taidoissa. Opettaja suhtautuu hyväksyvästi ja innostuneesti oppilaan ideoihin ja työskentelee yhdessä oppilaan ja ryhmän kanssa niiden toteuttamiseksi - näin luodaan malli, jossa oppilaiden esiin tuomat aiheet koetaan mielenkiintoisina, ratkaistavissa olevina haasteina. Yksilöllisten tai yhteisten projektien etenemistä seurataan ja keskustellaan oppilaan kanssa työn tekemisestä ja siihen liittyvistä tunteista. Projektin lopussa kerrataan sen vaiheita ja iloitaan työn loppuun saattamisesta. Projektin tai työn julkistaminen yhteisöllisesti voimaannuttaa alkuopetuksen oppilasta.
|
T3 tukea oppilaan ympäristöherkkyyden kehittymistä ja ohjata oppilasta toimimaan kestävällä tavalla lähiympäristössä ja kouluyhteisössä
Paikallinen tarkennus
Ensimmäisen vuosiluokan oppilasta ohjataan havainnoimaan lähiympäristön siisteyttä ja viihtyisyyttä ja tekemään oman osuutensa luokkaympäristön, yhteisten tilojen ja koulunpihan pitämiseksi puhtaana ja miellyttävänä. Ensimmäisen luokan oppilas oppii huolehtimaan tavarat niille sovituille paikoille, luokkatyöskentelyssä ja ruokailussa syntyvät jätteet niille varattuihin kierrätys- tai roska-astioihin sekä käyttämään koulun kalustoa ja välineistöä siten, että tavarat säilyvät ehjinä ja käyttökelpoisina pitkään. Oppilaan huomio kiinnitetään myös veden ja paperin kulutukseen ja häntä ohjataan käyttämään näitä hyödykkeitä järkevällä tavalla. Oppilasta ohjataan tiedostamaan, että ensisijainen vastuu omista sotkuista on itsellä ja että tahallinen sotkeminen aiheuttaa pahaa mieltä monille lähiympäristön ihmisille. Ensimmäisen luokan oppilaille annetaan pieniä vastuutehtäviä oman luokkaympäristön siistinä ja viihtyisänä pitämiseksi. Oppilasta ohjataan vastuuseen myös koulun piha-alueen istutuksista ja leikkivälineistä. Oppilaiden kanssa voidaan yhdessä siivota koulun piha-alueen roskattuja paikkoja.
|
| Tutkimisen ja toimimisen taidot |
T4 ohjata oppilasta tutkimaan ja toimimaan sekä liikkumaan ja retkeilemään lähiympäristössään
Paikallinen tarkennus
Ensimmäisen vuosiluokan oppilas harjoittelee havainnointia, tutkimista ja ympäristössä toimimista opettajan ja ryhmän kanssa lähiympäristöön eri vuodenaikoina tehtävillä retkillä. Koulun lähimaastossa tunnistetaan yleisimpiä kasveja, eläimiä ja niiden elinympäristöjä. Lisäksi tutkitaan oman kotiseudun rakennetun ympäristön kohteita. Retkillä havainnoidaan eri ilmiöitä, kuten säätä, maastoa, kulkureittejä, liikennettä, ihmisten toimintaa jne. Luonnon ja rakennetun ympäristön ilmiöistä keskustellaan ja oppilaan sanavarastoa ja käsitemaailmaa laajennetaan ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteillä.
Lähiympäristön retkillä liikutaan mahdollisuuksien mukaan jalkaisin, jolloin liikkumisen tempo mahdollistaa lapselle rauhallisen havaintojen teon ja läsnäolon kokemuksen. Retkillä tehtyjä havaintoja kirjataan piirtämällä ja taitojen mukaan kirjoittamalla. Havaintoja voidaan taltioida myös kuvaamalla ja videoimalla myöhempää työskentelyä varten.
Lähiympäristöön tehtävät retket tutustuttavat oppilaan omaan kotiseutuun. Oppilas oppii hahmottamaan kotiseutunsa paikkoja ja niiden etäisyyksiä, kulkemaan ja toimimaan tutuilla alueilla, arvostamaan kotiseudun kauniita ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita paikkoja, mutta myös kiinnittämään huomiota epäkohtiin, jolloin yhdessä opettajan kanssa voidaan pohtia, miten epäkohdan voisi korjata ja ehkä myös ryhtyä toimeen asian hyväksi.
Parkanossa erityisesti tutustuttavia paikkoja ovat Parkanon kirkko ympäristöineen, kotiseutumuseo, kirjasto, kaupungintalo, paloasema, urheilutalo ja -kenttä, kaupungin puistoalueet, Metsämuseo ja Käenkoski maastoineen.
|
T5 kannustaa oppilasta ihmettelemään ja kyselemään sekä käyttämään yhteisiä pohdintoja pienten tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohtana
Paikallinen tarkennus
Ensimmäisen vuosiluokan oppilasta rohkaistaan tuomaan julki itseään ihmetyttäviä ja kummastuttavia asioita ja ilmiöitä sekä kyselemään rohkeasti toisilta oppilailta ja aikuisilta selityksiä pohtimilleen asioille. Opettaja voi mallintaa tätä pohtimalla itse ääneen mielenkiintoisia ilmiöitä. Oppilaiden kysymyksiin tartutaan innolla ja nykyteknologia mahdollistaa vastausten selvittämisen saman tien hakupalvelujen avulla. Myös ensimmäisen luokan oppilasta voi ohjata ja rohkaista hakupalvelun käyttäjäksi aikuisen varmistaessa haun turvallisuuden. Myös tiedon kriittiseen tarkasteluun kiinnitetään huomiota. Luokassa olisi hyvä olla myös lapsentasoista tietokirjallisuutta ympäristöopin eri tiedonaloilta. Oppilaan tiedonjanoa kannustetaan ja hyvien pohdinnan aiheiden tuomisesta yhteiseen keskusteluun kiitetään. Keskustelun pohjalta syntyneisiin toimintaideoihin tartutaan ja toteutetaan mahdollisuuksien mukaan.
|
T6 ohjata oppilasta tekemään havaintoja ja kokeiluja koulussa ja lähiympäristössä eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä esittelemään tuloksiaan eri tavoin
Paikallinen tarkennus
Ensimmäisen vuosiluokan oppilasta ohjataan havainnoimaan ja kokemaan ympäristöään sekä eri aisteilla erikseen yksityiskohtaisia havaintoja tehden että kokonaisvaltaisesti ilmiöitä kokien ja niihin eläytyen. Oppilaan käyttöön annetaan yksinkertaisia tutkimusvälineitä ja opastetaan havaintojen tekoon niiden avulla. Myös havaintojen kirjaamista ja niiden esittelyä harjoitellaan.
Lähiympäristön luonto eri vuodenaikoina tarjoaa alkuopetuksen oppilaille mielenkiintoista ja helposti saavutettavaa havaintomateriaalia. Luonnonilmiöiden tarkkailu ja muutoksen, myös ihmisen aiheuttaman, seuraaminen ohjaa oppilasta ympäristötietoisuuteen ja herättää tarpeen luonnon suojeluun. Lähiympäristön luonnonilmiöiden lisäksi alkuopetuksessa tutkittavia ilmiöitä ovat mm. vesi, ilma, energia, liike, vetovoima ja kasvin kasvaminen, aika ja avaruus.
Ympäristöopin tutkittavia ilmiöitä oppilaat ja opettaja voivat kiinnostuksensa mukaan valita oppimateriaalien vuosiluokkaistetuista sisällyksistä, ajankohtaisista ja paikallisista tai median esiin nostamista aiheista tai omien kiinnostuksen kohteiden mukaan.
|
T7 ohjata oppilasta kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan monipuolisesti eliöitä, elinympäristöjä, ilmiöitä, materiaaleja ja tilanteita sekä nimeämään niitä
Paikallinen tarkennus
Ensimmäisen vuosiluokan oppilas harjoittelee kuvailemisen, vertailun ja luokittelun taitoja havaintovälineiden ja -materiaalien sekä niistä käytävien yhteisten keskustelujen avulla. Keskusteluissa opettaja tietoisesti mallintaa luonnontieteellisiä ajatusprosesseja ja harjaannuttaa oppilaan ajattelua huomaamaan eroja, yhtäläisyyksiä ja toistuvia malleja. Alkuopetuksen oppilas tarvitsee ajattelun taitojen oppimiseen konkreettisia malleja ja mahdollisuuden koskettaa, rakentaa ja omalla puheellaan jäsentää havaintojaan. Tällaisia harjoituksia voi tehdä lähiympäristön retkillä esim. antamalla lapselle tehtäväksi luokitella ja järjestää luonnonmateriaaleja kuten käpyjä, kiviä, kasveja jne. tai rakennetussa ympäristössä rakennuksia, autoja, liikennemerkkejä yms.
|
T8 opastaa oppilasta toimimaan turvallisesti, noudattamaan annettuja ohjeita ja hahmottamaan niiden perusteluita
Paikallinen tarkennus
Ensimmäisen vuosiluokan oppilas harjoittelee turvallisuustaitoja. Ekaluokkalaisen turvallisuustaitoja ovat turvallinen koulumatkan kulkeminen, puhelimella soittaminen, avun hakeminen, porukassa pysyminen ja koulun sääntöjen noudattaminen. Ensimmäisen luokan oppilasta ohjataan myös tiedostamaan oma fyysinen koskemattomuutensa ja se, että kiusaamisesta pitää aina kertoa aikuiselle. Ekaluokkalaisen turvallisuustaitoja opitaan arjen tilanteissa ja vastuu niiden opettamisesta on kodin ja koulun yhteinen. Koulussa voidaan kuitenkin yhteisesti harjoitella erilaisia tilanteita leikin ja draaman avulla. Myös keskustelu näistä aiheista on erittäin tärkeää, jotta oppilas ymmärtäisi kieltojen ja kehotusten perustuvan aikuisten huoleen lasten terveydestä ja turvallisuudesta. Turvallisuustaitoja vaativat tilanteet myös pelottavat lapsia ja keskustelulla ja taitojen harjoittelulla pelkoja voidaan hälventää ja lisätä oppilaan luottamusta kykyynsä selviytyä haastavasta tilanteesta.
Ensimmäisen luokan oppilasta ohjataan internetin turvalliseen ja terveelliseen käyttöön.
|
T9 ohjata oppilasta tutustumaan monipuolisesti arjen teknologiaan sekä innostaa oppilaita kokeilemaan, keksimään, rakentamaan ja luomaan uutta yhdessä toimien
Paikallinen tarkennus
Ensimmäisen vuosiluokan oppilas tekee havaintoja siitä, miten asiat, esineet ja laitteet toimivat. Arjen erilaisia esineitä tutkitaan luokassa ja luokan ulkopuolella ja yhdessä keskustellen pohditaan niiden käyttötarkoitusta ja toimintaa. Oppilaalle annetaan ikätasoon soveltuvia tutkimus-ja ongelmanratkaisutehtäviä. Aiheet näihin voivat nousta oppilaiden omista kysymyksistä ja ihmettelystä. Samalla opastetaan, mitkä ovat tutkimuksen tekemisen vaiheet: oletus - tutkimus - tutkimustulosten julkistaminen. Tutkimusten tuloksia voidaan kuvata yksinkertaisilla mittavälineillä esim. pylväsdiagrammilla. Tärkeää on, että oppilaat saavat itse aktiivisesti toimia tutkimuksissa tiedonkerääjinä ja ongelmanratkaisussa tehdä koko ajan itse suunnitellen ja kokeillen. Porttina teknologian hahmottamiseen alkuopetusikäisillä toimii rakentelu erilaisilla rakennussarjoilla ja jätemateriaaleilla.
|
T10 ohjata oppilasta harjoittelemaan ryhmässä toimimisen taitoja ja tunnetaitoja sekä vahvistamaan itsensä ja muiden arvostamista
Paikallinen tarkennus
Ensimmäisen vuosiluokan oppilas harjoittelee toimimaan ryhmässä alusta alkaen. Pienin mahdollinen ryhmä on pari. Ensimmäisellä luokalla tavoitteena on oppia sietämään toisen ihmisen läheisyyttä, puhumaan ystävällisesti ryhmän jäsenille, antamaan puheenvuoro toiselle ja kuuntelemaan toista tämän puhuessa. Myös tavaroiden jakamista toisen kanssa harjoitellaan. Tärkeää on myös oppia havainnoimaan omia ja toisten tunnetiloja ja niistä kertovia kasvonilmeitä ja eleitä. Ekaluokkalaisten kanssa keskustellaan erilaisista tunteista, katsotaan kuvia miltä erilaisissa tunnetiloissa olevat kasvot näyttävät, opetellaan tunnistamaan omia tunnetiloja ja kertomaan niistä. Tunteiden kohtaamista voidaan harjoitella leikin ja draaman avulla. Todellisissa tilanteissa tunteiden ollessa valloillaan aikuinen ohjaa oppilaan tunnekuohun läpi keskustellen ja ratkaisuja mallintaen. Ensimmäisestä luokasta alkaen oppilasta ohjataan löytämään omat vahvuutensa ja arvostamaan itseään koulutyön tekijänä. Oppilas huomaa myös, että toisen oppilaan erilaiset vahvuudet ovat yhtä arvokkaita. Ensimmäisen luokan oppilasta ohjataan antamaan toisille oppilaille kannustavaa ja myönteistä palautetta. Näin toimien edistetään ekaluokkalaisten mielen hyvinvointia.
|
T11 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon hankkimisessa sekä havaintojen taltioimisessa ja esittämisessä
Paikallinen tarkennus
Ensimmäisen luokan oppilas tietää, että internetin hakupalveluita käyttämällä voi löytää tietoa lähes mistä tahansa aiheesta. Opettaja mallintaa oppilaille netin hakupalvelujen käyttöä ja oppilaat kokeilevat itse hakuja aikuisen valvoessa turvallista netinkäyttöä. Internetin sisällöistä keskustellaan oppilaan kanssa ja hän tietää, miten toimia, jos joutuu sivulle, joka sisältää pelottavaa tai ahdistavaa materiaalia. Ensimmäisen luokan oppilas tutustuu näppäimistön perustoimintoihin ja taitojensa mukaan kirjoittaa omaa tekstiä tietokoneella tai tabletilla. Oppilas tutustuu erilaisiin ikäkaudelle sopiviin oppimispeleihin ja sovelluksiin. Oppilas oppii taltioimaan havaintojaan myös digitaalisin välinein kuvaten ja videoiden. Myös oppilaiden ehdotuksia tvt-välineiden käytöstä otetaan huomioon ja oppilaiden annetaan jakaa tvt-taitojaan koko ryhmälle.
Media itsessään on tutkittava ilmiö, jonka kriittiseen tarkasteluun ohjataan alusta pitäen.
|
| Tiedot ja ymmärrys |
T12 ohjata oppilasta jäsentämään ympäristöä, ihmisten toimintaa ja niihin liittyviä ilmiöitä ympäristöopin eri tiedonalojen käsitteiden avulla
Paikallinen tarkennus
Ensimmäisen vuosiluokan oppilas tutustuu eri tiedonalojen käsitteisiin keskusteluissa opettajan ja toisten oppilaiden kanssa, oppimateriaalien teksteissä ja kuvamateriaalissa, lähiympäristöön tehtävillä retkillä ja median eri muotojen kautta. Näissä tilanteissa opettaja aktiivisesti nostaa esiin käsitteitä ja tuo niitä yhteiseen keskusteluun avattavaksi ja syvennettäväksi. Ilmiöiden tarkasteluun voidaan käyttää lähteenä oppikirjaa, muuta kirjallisuutta tai mediaa. Käytössä mahdollisesti oleva oppikirja ei kuitenkaan määrää tutkittavien ilmiöiden valintaa, vaan ilmiöitä voidaan nostaa tarkasteluun oppilaiden ehdotuksesta, ajankohtaisuuden vuoksi tai koko kouluyhteisön perehtyessä johonkin teemaan. On tärkeämpää perehtyä tutkittavaan ilmiöön syvällisesti kuin ehtiä käydä läpi mahdollisimman monta aihealuetta lukuvuoden aikana. Jo ensimmäisestä luokasta alkaen eri tiedonalojen käsitteitä tarkasteltaessa oppilasta ohjataan etsimään ajantasaista ja tarkkaa tietoa. Oppilaiden kanssa keskustellaan tiedon lisääntymisestä, hallinnasta ja kriittisestä suhtautumisesta tiedon lähteisiin. Tärkeää on myös käsitteiden liittäminen ilmiöihin ja syy-seuraus-suhteiden selvittäminen. Käsitekartan tekeminen on hyvä tapa järjestää ja luokitella ilmiöön liittyviä käsitteitä. Pienillä oppilailla käsite- ja miellekarttoja voidaan tehdä käyttämällä valmiita tai itse piirrettyjä kuvia. Ensimmäisestä luokasta lähtien harjoitellaan tiedon jäsentämistä tekemällä omia vihkomuistiinpanoja piirtäen ja taitojen mukaan kirjoittaen.
|
T13 ohjata oppilasta ymmärtämään yksinkertaisia kuvia, malleja ja karttoja ympäristön kuvaajina
Paikallinen tarkennus
Ensimmäisen luokan oppilasta ohjataan ymmärtämään, miten ympäristöä ja sen ilmiöitä voidaan esittää malleina, kaavioina ja karttoina. Oppimateriaalin tai muun materiaalin sisältämiin kaavakuviin tutustutaan yhteisesti keskustellen ja vastaavia voidaan laatia itsekin pienten tutkimusten yhteydessä esim. ilmiöihin liittyviä lukumääriä voidaan kuvata pylväsdiagrammilla helposti jo ensimmäisen luokan oppilaiden kanssa. Erilaisiin karttoihin ja karttamerkkeihin tutustutaan. Kartan piirtämistä voidaan harjoitella piirtämällä esim. oman luokan pohjapiirros tai muistinvaraisia karttoja lähiympäristöstä tai kotipihasta. Oppilaat voivat tallentaa koulun lähiympäristöä kuvaten tai videoiden ja näiden tallenteiden toimiessa muistin tukena pyrkiä suurempaan tarkkuuteen lähiympäristön karttaa tehdessään. Karttoihin tutustuttaessa on hyvä kiinnittää huomio myös etäisyyksiin, suuntiin ja mittasuhteisiin. Koulun pihakarttaan tutustutaan ja harjoitellaan sen avulla liikkumista mm. liikuntatunneilla.
|
T14 rohkaista oppilasta ilmaisemaan itseään ja harjoittelemaan näkemystensä perustelemista
Paikallinen tarkennus
Ensimmäisen luokan oppilasta rohkaistaan kertomaan ajatuksistaan ja ideoistaan. Ryhmän ilmapiiri pyritään luomaan niin avoimeksi, kannustavaksi ja hyväksyväksi, että jokainen uskaltaa omana itsenään avata ajatuksiaan. Ryhmälle luodaan puhesäännöt, joiden harjoittelu on luontevaa opetus- ja keskustelutilanteissa. Opetellaan kommentoimaan toisen puhetta ystävällisesti ja rakentavasti. Kiinnitetään huomiota epäkohteliaan, väheksyvän tai pilkallisen kommentoinnin aiheuttamaan pahan mielen tuntemukseen. Opettajan nollatoleranssi tällaiselle kommentoinnille mallintaa oppilaille oikeaa suhtautumista asiattomaan kommentointiin. Opettaja pysyttelee myös tietoisena ryhmänsä näkymättömistä ihmissuhdevirtauksista, jotta pystyy puuttumaan myös näennäisen asialliseen, mutta kuitenkin loukkaavaksi tarkoitettuun kommentointiin. Opettaja suunnittelee koulupäivän siten, että oppilaille tarjoutuu tilaisuuksia keskusteluun oppituntien aikana. Huomioidaan, että kaikkien ei ole helppo ottaa puheenvuoroa suurryhmäopetuksessa ja tämän vuoksi keskustellaan paljon parin kanssa tai pienessä ryhmässä. Oppilaiden kysymyksiin, keskustelualoitteisiin ja ehdotuksiin suhtaudutaan hyväksyvästi ja niihin tartutaan siten, että oppilaalle tulee kokemus oman puheensa merkityksellisyydestä ja vaikuttavuudesta.
Opettaja ohjaa alkuopetuksen oppilasta perustelemaan näkemystään esittämällä tarkentavia kysymyksiä, pyytämällä oppilasta kertomaan lisää kokemuksiaan ilmiöstä, kysymällä oppilaan mielipiteitä ja asiaan liittyviä tunteita. Opettaja voi oppilaan puheenvuoron lopuksi tehdä yhteenvetoa oppilaan ajatuksista ja siten mallintaa perustelun muotoilua - tässä on kuitenkin syytä muistaa kunnioitus oppilaan omaa ajattelua ja puhetta kohtaan ja toimia hyvin varovaisesti ja oppilaan mielipidettä kysyen. Oppilasta ohjataan myös siihen, että ympäristöopin eri tiedonalat vaativat tarkkoja, faktoihin perustuvia perusteluja, jolloin on tärkeää, että erotetaan toisistaan tosiasiat ja mielikuvitus. Tässäkin on syytä muistaa lempeys ja kunnioitus vasta kehittymässä olevaa ajattelua kohtaan ja toisaalta myös se, että myös luonnontieteellinen ajattelu tarvitsee mielikuvitusta ja luovuutta kehittyäkseen.
|
T15 ohjata oppilasta pohtimaan kasvua ja kehitystä, terveyttä ja hyvinvointia tukevia tekijöitä sekä elämän perusedellytyksiä
Paikallinen tarkennus
Ensimmäisen luokan oppilasta ohjataan hahmottamaan omaa kehoaan, kehon toimintaa, kasvamista, mielen toimintaa ja näiden hyvinvointiin vaikuttavia asioita kuten ravinto, hygienia, liikunta, ihmissuhteet ja uni. Opettajan lisäksi näistä aihepiireistä kertomaan voidaan pyytää luokkaan asiantuntijoita kuten kouluterveydenhoitaja, hammashoitaja, koulupsykologi tai koulukuraattori. Alkuopetuksen oppilaan on hyvä tutustua hänen hyvinvoinnistaan huolehtivaan henkilöstöön, jolloin hänen on helppo jatkossa asioida oppilashuoltohenkilöstön luona kouluvuosiensa aikana. Näistä aiheista pidettävien oppituntien lisäksi koulupäivän arjessa kiinnitetään oppilaan huomio em. asioiden vaikutukseen fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin ja oppilasta ohjataan arjen tilanteissa terveellisiin valintoihin ja toimintatapoihin. Pohditaan myös, mikä tuottaa ihmiselle hyvää mieltä ja iloa - pohditaan myös, miten näitä voi tuottaa toisille.
Näissä aihepiireissä huomioidaan erityisesti, että asiat ovat kodin ja koulun yhteisellä vastuulla ja myös oppilaiden huoltajille annetaan informaatiota koululaisen hyvinvoinnista ja sen edellytyksistä esim. vanhempainilloissa ja vanhempaintapaamisissa. Voidaan myös toteuttaa luokan yhteisiä projekteja siten, että kotiväki on mukana tukemassa ja kannustamassa oppilasta terveellisiin ja turvallisiin toimintatapoihin.
Jo alkuopetuksessa aihepiiri liitetään laajempaan yhteyteen pohtimalla elämän perusedellytyksiä kuten ravinto, vesi, ilma, lämpö ja huolenpito. Ravinnon alkuperää, puhdasta juomavettä ja ilmaa, ihmisten hyvinvointia jne. voi jo ensimmäisen luokan oppilaan kanssa pohtia globaalista ja kestävän kehityksen näkökulmasta.
|
