Kemia

Opetussuunnitelman perusteet

Työskentelyn jäsentäminen pienemmiksi kokonaisuuksiksi, projekteiksi tai kokeellisiksi töiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa, tukee monipuolista arviointia. Kokeellisen työskentelyn arviointi voi edetä hierarkisesti turvallisen työskentelyn periaatteista taitotehtäviin ja suljetuista tutkimustehtävistä aina avoimiin tutkimuksiin asti. Oppilaita ohjataan tunnistamaan omia ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsityksiään. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavan palautteen ja kysymysten avulla. Kannustava palaute tukee erityisesti tutkimisen taitojen kehittymistä ja motivaation rakentumista. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja suunnataan huomiota kohti uusia kehittämishaasteita. Arviointi perustuu monimuotoisten tuotosten lisäksi työskentelyn havainnointiin. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita, kuten kysymysten muodostamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointitaitoja ja vertaispalautteen antamisen ja vastaanottamisen taitoja kehitetään osana formatiivista arviointia. Opettajan ja oppilaiden välisiä keskusteluja voidaan käyttää arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona kemian opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena vuosiluokilla 7, 8 tai 9 paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetyn ja kuvatun tuntijaon mukaisesti. Päättöarviointi kuvaa sitä, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut kemian oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt kemian tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle 7, 8 tai 9 yksittäinen tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Päättöarvosana on kemian tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi. Oppilas on saavuttanut oppimäärän tavoitteet arvosanan 5, 7, 8 tai 9 mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Arvosanojen 4, 6 ja 10 mukaisen osaamisen kokonaisarviointi muodostetaan kemian oppimäärän tavoitteiden pohjalta ja suhteessa edellä mainittuihin päättöarvioinnin kriteereihin. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy kemian päättöarviointiin ja siitä muodostettavaan päättöarvosanaan.

Oppilaan työskentelyn ohjaamisella kemiassa tarkoitetaan esimerkiksi suullisten lisäohjeiden antamista, ohjaavien kysymysten esittämistä, välineillä havainnollistamista tai vastaavien esimerkkien antamista työskentelyn aikana. Päättöarvioinnin kriteerien kuvaukset on kirjoitettu kumulatiivisesti, eli edellisen arvosanan osaaminen sisältyy seuraavan arvosanan osaamiseen, vaikkei tätä ole joka tavoitteen kohdalla erikseen kirjoitettu näkyviin.


Paikallinen opetussuunnitelma

Kemian arvioinnissa kirjallinen näyttö on merkittävässä roolissa mutta se täydentyy jatkuvalla näytöllä esimerkiksi vihkotyöllä, osallistuminen suulliseen opetuskeskusteluun ja tehtävien suulliseen ratkaisuun. Kotitehtävien ratkaisut vaikuttavat myös arviointiin.

Arviointiin kuuluu myös kokeellisten oppilastöiden seuranta. Niiden arviointi on osa kokonaisarviointia.

Oppilas tekee itsearviota omasta osaamisestaan arviointikeskustelussa, jossa myös opettaja perustellen esittää oman näkemyksensä arvosanasta.

Tavoitteet

Tavoite Arvioinnin kohde Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun
Paikallinen tarkennus
Opetusta havainnollistetaan ja konkretisoidaan monin käytännön havaintomenetelmin. Tällä pyritaan herättämään ja pitämään yllä kiinnostusta ja motivaatiota kemian opiskeluun. Mahdollisesti herää kiinnostus kemian jatko-opintoihin ja kemian ammatteihin. Oppilaiden kanssa käydään keskustelua, että ajattelu on kemiassa ja sen opiskelussa ratkaiseva tekijä. (L1)
Oppilaan oppimisen tavoite
Oppilas kokee kemian opiskelun mielekkääksi.
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa kemian osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti
Paikallinen tarkennus
Tavoitteena on, vuosiluokka huomioiden, kehittää oppilaan työskentelytaitoja siten, että hän kykenee suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja tulokselliseen työhön. Tavoitteet asetetaan jokaisen oman tason mukaisesti lähikehitysvyöhykkeen ylärajan lähistölle. On tärkeä oppia jakamaan tehtävä tarvittaessa pienempiin osiin. Prosessissa on tärkeää oppia ottamaan vastaan ja myös antamaan palautetta ympärille työskentelyn sujumisesta ja tuloksista. Palaute tulee ymmärtää toimintaa kehittäväksi ja nykytilannetta kuvaavaksi. Myös samat seikat tulee ottaa itsearvioinnin taidon oppimisessa huomioon. Palaute ohjaa myös niihin kohtiin, jotka vaativat vielä lisäharjoitusta ja työtä. Kuopion kristillisessä yhtenäiskoulussa palautetta kemian opetuksessa annetaan rakentavasti riittävän usein (vertaispalaute ja opettajan antama). Aina pyritään löytämään myös jotain myönteistä sanottavaa toisen tekemästä työstä ja osaamisesta. Harjoitellaan työelämässä ja yritteliäisyydessä tarvittavia taitoja kuten suunnitelmallisuus, pitkäjänteisyys ja tavoitteellisuus. Jokainen oppii arvioimaan omat heikkoudet ja vahvuudet sekä parantamaan heikkouksiaan. (L6)
Oppilaan oppimisen tavoite
Oppilas arvioi omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti.
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa
Paikallinen tarkennus
Tätä tavoitetta varten pyritään järjestämään mahdollisimman paljon vierailuja erilaisille kemiaan liittyville työpaikoille ja saamaan asiantuntijoita kertomaan koulullemme työstään ja opinnoistaan. Muita ammatteja voidaan käydä läpi esimerkiksi verkkotehtävien avulla, jotta oppilaat saisivat monipuolisen kuvan kemian opiskelu- ja työmahdollisuuksista ja miten se voi kehittää koko yhteiskuntaa globaalistikin. Kemian keksinnöistä ja niihin liittyvistä työprosesseista keskustellaan. Pohditaan omien valintojen vaikutusta ympäröivään luontoon kemian kannalta. Vertaillaan eri vaihtoehtojen kestävyyttä ympäristön näkökulmasta. (L7) Lisäksi keskustellaan kemian tarpeesta työelämässä eri ammateissa. (L6)
Oppilaan oppimisen tavoite
Oppilas ymmärtää kemian osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa.
Kemian merkityksen ymmärtäminen

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9
Oppilas selittää esimerkkien avulla, millaisista kemian tiedoista ja taidoista on hyötyä omassa elämässä ja yhteiskunnassa. Oppilas osaa perustella kemian osaamisen merkitystä eri ammateissa sekä jatko-opinnoissa.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8
Oppilas selittää esimerkkien avulla, millaisista kemian tiedoista ja taidoista on hyötyä omassa elinympäristössä. Oppilas osaa antaa esimerkkejä kemian osaamisen merkityksestä eri ammateissa ja jatko-opinnoissa.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7
Oppilas osaa antaa esimerkkejä arkisista tilanteista, joissa tarvitaan kemian tietoja ja taitoja. Oppilas osaa nimetä ammatteja, joissa tarvitaan kemian osaamista.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5
Oppilas tunnistaa joidenkin ilmiöiden liittymisen kemiaan sekä kemian osaamisen merkityksen joissakin ammateissa.

Tutkimisen taidot
T5 kannustaa oppilasta muodostamaan kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä sekä kehittämään kysymyksiä edelleen tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohdiksi
Paikallinen tarkennus
Kysymysten asettelua on tavoite harjoitella kemian tunneilla. Se voi tapahtua parin kanssa tai pienryhmässä. Ryhmätyössä saa reflektiota siihen, mitkä kysymykset ovat relevantteja ja vievät asiaa kohti oikeaa suuntaa ja ratkaisua. Ryhmä myös keksii lisäkysymyksiä. Tarkoituksena on rajata ongelmakenttää. Tällöin lisäkysymykset syventävät tietoa kyseessä olevasta asiasta. Rajattuihin kysymyksiin etsitään lopulta yhdessä vastauksia. Kysymystenasettelu tapahtuu luokkaympäristössä mutta puhutaan siitä, että kysymyksiä voi esittää myös suuremmissa yhteyksissä, kun halutaan vaikuttaa asioihin. Pohditaan, miten kestävämpää tulevaisuutta on viime vuosina rakennettu ja millaista vaikuttamista se on vaatinut. (L7)
Oppilaan oppimisen tavoite
Oppilas muodostaa tutkimuskysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä.
Kysymysten muodostaminen sekä tutkimusten ja muun toiminnan suunnittelu

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9
Oppilas muodostaa perusteltuja kysymyksiä tarkasteltavista ilmiöistä tukeutumalla aikaisempaan tietoon ilmiöstä. Oppilas kehittää kysymyksiä tutkimusten tai muun toiminnan lähtökohdiksi.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8
Oppilas muodostaa täsmennettyjä kysymyksiä tarkasteltavien ilmiöiden tutkimiseksi esimerkiksi rajaamalla muuttujia.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7
Oppilas muodostaa tarkasteltavaan aihepiiriin liittyviä yksinkertaisia kysymyksiä, joita voidaan kehittää tutkimusten lähtökohdiksi.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5
Oppilas tunnistaa ilmiöitä, joita voidaan ottaa tutkimusten lähtökohdiksi.

T6 ohjata oppilasta toteuttamaan kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa sekä työskentelemään turvallisesti ja johdonmukaisesti
Paikallinen tarkennus
Työturvallisuuden hallinta on tärkeä tavoite. Työturvallisuuteen perehdytään aina kouluvuoden alussa sekä tapauskohtaisesti kuhunkin työhön liittyen. Kerrataan suojavälineiden käyttö ja sijainti samalla. Ohjeiden noudattamiseen sekä raportointiin kiinnitetään erityistä huomiota. Harjoitellaan tutkimusten tekoa siten, että aluksi tehtävänannot ovat suljettuja ja myöhemmin avoimempia. Käytössä voi olla internetpohjaisia tutkimuspankkeja kuten Kemianluokka Gadolin. Kokeellisessa työskentelyssä on yhteistyötä muun ryhmän kanssa. Lisäksi tarvitaan vuorovaikutusta ja omien näkökantojen ilmaisua ryhmän sisällä ja myös ulospäin. Harjoitellaan myös käytöstapoja. (L2) Lisäksi apuvälineenä käytetään TVT:ä. (L5)
Oppilaan oppimisen tavoite
Oppilas toteuttaa kokeellisia tutkimuksia yhteistyössä muiden kanssa. Oppilas työskentelee turvallisesti ja johdonmukaisesti.
Kokeellisen tutkimuksen toteuttaminen

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9
Oppilas työskentelee turvallisesti ja johdonmukaisesti, tarvittaessa itsenäisesti, sekä tekee havaintoja ja mittauksia tarkoituksenmukaisesti. Oppilas osaa toteuttaa yhteistyössä erilaisia tutkimuksia ja tukee muita ryhmän jäseniä tarvittaessa.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8
Oppilas työskentelee turvallisesti sekä tekee havaintoja ja mittauksia ohjeiden tai suunnitelman mukaan. Oppilas työskentelee yhteistyössä muiden kanssa.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7
Oppilas osaa tehdä havaintoja ja mittauksia suunnitelmaa noudattaen, tarvittaessa ohjatusti. Oppilas työskentelee turvallisesti muiden kanssa.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5
Oppilas osallistuu kokeelliseen työskentelyyn havainnoimalla tutkimusten toteuttamista työturvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen ja pystyy kertomaan havainnoistaan.

T7 ohjata oppilasta käsittelemään, tulkitsemaan ja esittämään omien tutkimustensa tuloksia sekä arvioimaan niitä ja koko tutkimusprosessia
Paikallinen tarkennus
Tavoite on, että tulosten käsittelyssä ja esittämisessä käytetään apuna tieto- ja viestintätekniikkaa. Tulkinnassa harjoitellaan yhteistyötä oppilaiden välillä, jotta voidaan löytää uusia näkökulmia. Havaintojen ja tulosten oikeellisuuden arvionti ja virhelähteiden tutkiminen ovat kemian opetuksessa tärkeitä. Ne antavat tietoa myös tutkimusprosessin onnistumisesta. Tutkimusprosessin laatua arvioidaan yhteisesti. Käytetään apuna TVT:ä tutkimustulosten käsittelyssä ja esittämisessä. (L5) Lisäksi tutkimustuloksien valmistelussa on hyvä käydä keskustelua oppilaiden kesken. (L2)
Oppilaan oppimisen tavoite
Oppilas käsittelee ja analysoi tutkimustensa tuloksia sekä arvioi tutkimusprosessia.
Tutkimusten tulosten käsittely, esittäminen ja arviointi

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9
Oppilas käsittelee, tulkitsee ja esittää tutkimusten tuloksia kemialle ominaisella tavalla sekä perustelee tehtyjä johtopäätöksiä tukeutumalla tutkimuksissa saatuun aineistoon. Oppilas osaa arvioida sekä tuloksia että tutkimusprosessia.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8
Oppilas käsittelee ja esittää tutkimusten tuloksia sekä tekee johtopäätöksiä. Oppilas osaa antaa esimerkkejä tulosten oikeellisuuteen ja luotettavuuteen sekä tutkimusprosessin toimivuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7
Oppilas käsittelee tutkimuksessa kerättyä tietoa ja esittää tutkimusten tuloksia ohjeiden mukaisesti sekä tekee yksinkertaisia johtopäätöksiä. Oppilas osaa antaa esimerkkejä tulosten oikeellisuuteen ja luotettavuuteen vaikuttavista tekijöistä.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5
Oppilas kuvailee tehtyä tutkimusta ja sen tuloksia tukeutumalla tutkimuksessa kerättyyn tietoon tai tehtyihin havaintoihin.

T9 ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla
Paikallinen tarkennus
Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään hyväksi laajasti kemian opetuksessa. Internetistä voidaan katsoa esimerkiksi videoita reaktioista, joita koululaboratoriossa ei voida toteuttaa. Oppilaat käyttävät myös oppimisappletteja opetuksen monipuolisena tukena. Ne voivat kuvata monia ilmiöitä, esimerkiksi kemiallisen reaktion nopeutta, kun samalla voidaan muuttaa reaktionopeuteen vaikuttavia seikkoja. TVT on luonnonllisesti myös ryhmätöiden apuna sekä oppilastöiden raportoinnissa. Valikoidaan monipuolisia simulaatioita, jotta TVT:n mahdollisuudet oppimisen apuna tulevat käytetyksi ja herättävät kiinnostuksen omatoimiseen opiskeluun. Käytetään TVT:aa apuna aina kun mahdollista. (L5)
Oppilaan oppimisen tavoite
Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa sekä simulaatioita omassa oppimisessaan.
Tieto- ja viestintäteknologian käyttö

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9
Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologisia välineitä tai sovelluksia omatoimisesti tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen. Oppilas osaa tehdä havaintoja ja johtopäätöksiä simulaatiosta. Oppilas osaa tehdä yleistyksiä simulaation avulla.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8
Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologisia välineitä tai sovelluksia tiedon ja tutkimustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen. Oppilas osaa tehdä havaintoja ja johtopäätöksiä simulaatiosta.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7
Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon hankkimiseen ja esittämiseen ohjeiden mukaisesti. Oppilas osaa tehdä havaintoja simulaatiosta.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5
Oppilas käyttää ohjatusti tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon hankkimiseen. Oppilas tutustuu johonkin oppimista tukevaan simulaatioon.

Kemian tiedot ja niiden käyttäminen
T10 ohjata oppilasta käyttämään kemian käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä
Paikallinen tarkennus
On tavoitteena, että oppilas oppii käyttämään keskeisiä kemian käsitteitä kuvatessaan luonnossa tapahtuvia kemiaan liittyviä ilmiöitä esimerkiksi erilaisia reaktioita. Käsitteiden tarkka määritteleminen on tärkeää. Käsitekartat ovat tärkeänä apuna hahmottaessa käsitteiden liittymistä toisiinsa oppiainerajojen ylikin. Käsiterakenteiden pohtiminen vaatii ajatustyötä. (L1)
Oppilaan oppimisen tavoite
Oppilas käyttää kemian käsitteitä täsmällisesti ja hyödyntää ajattelussaan luonnontieteellisiä teorioita.
Käsitteiden käyttö ja jäsentyminen

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9
Oppilas selittää kemian ilmiöitä käyttäen kemian keskeisiä käsitteitä täsmällisesti. Oppilas osaa yhdistää ilmiöihin liittyvät ominaisuudet ja käsitteet käsiterakenteeksi.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8
Oppilas selittää kemian ilmiöitä käyttäen kemian keskeisiä käsitteitä. Oppilas osaa yhdistää toisiinsa ilmiön, siihen liittyvät ominaisuudet ja käsitteet.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7
Oppilas selittää kemian ilmiöitä käyttäen kemian keskeisiä käsitteitä.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5
Oppilas selittää kemian ilmiöitä käyttäen joitakin kemian käsitteitä.

T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja kuvaamaan ja selittämään aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä
Paikallinen tarkennus
Tavoitteena on tutustua erilaisiin malleihin ja kuvauksiin, jotka kuvaavat aineiden rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä. Pohditaan, mitä malli tarkoittaa. Vertaillaan samaa ilmiötä kuvaavia erilaisia malleja ja mikä on kunkin mallin etu ja rajoite. Pohditaan lisäksi, mitä rajoituksia mallien ja kuvauksien käyttöön ylipäätään liittyy. Mallien ominaisuuksien erittely vaatii ajatustyötä. (L1)
Oppilaan oppimisen tavoite
Oppilas käyttää erilaisia malleja aineen rakenteen ja kemiallisten ilmiöiden tarkastelussa.
Mallien käyttäminen

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9
Oppilas osaa kuvata ja selittää aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä käyttämällä erilaisia malleja. Oppilas osaa arvioida mallin suhdetta todellisuuteen sekä mallin rajoituksia tai puutteita.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8
Oppilas osaa kuvata aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä erilaisilla malleilla. Oppilas osaa arvioida mallin suhdetta todellisuuteen.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7
Oppilas osaa antaa esimerkkejä, joissa aineen rakennetta ja kemiallisia ilmiöitä kuvataan malleilla.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5
Oppilas tunnistaa, että malleja käytetään aineen rakenteen kuvaamisessa.

T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla
Paikallinen tarkennus
Pohditaan eri tietolähteiden luotettavuutta. Oppilas oppii käyttämään kemian käsitteistöä ja menettelytapaa ilmaistessaan ja perustellessaan näkemyksiään. Kiinnitetään huomiota erityisesti perusteluiden laatuun. On mahdollista järjestää esimerkiksi kemiaan liittyvä väittely, jossa käytetään perusteluissa tieteenalalle ominaista tapaa. Tutustuminen erilaisiin tietolähteisiin kehittää monilukutaitoa. (L4) Lisäksi perustelutaito sisältyy alueeseen L2.
Oppilaan oppimisen tavoite
Oppilas käyttää ja arvioi kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisee ja perustelee erilaisia näkemyksiä kemialle ominaisella tavalla.
Argumentointitaidot ja tietolähteiden käyttäminen

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9
Oppilas hakee tietoa erilaisista tietolähteistä ja osaa pohtia tietolähteen luotettavuutta. Oppilas osaa ilmaista ja perustella erilaisia näkökulmia kemialle ominaisella tavalla sekä vertailla keskenään ristiriitaisia näkökulmia.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8
Oppilas hakee tietoa erilaisista tietolähteistä ja valitsee yleisesti luotettavina pidettyjä tietolähteitä. Oppilas osaa ilmaista ja perustella erilaisia näkökulmia kemialle ominaisella tavalla.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7
Oppilas hakee tietoa erilaisista tietolähteistä. Oppilas osaa ilmaista erilaisia näkökulmia ja harjoittelee perustelemaan niitä kemialle ominaisella tavalla.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5
Oppilas hakee tietoa erilaisista tietolähteistä ohjatusti. Oppilas tunnistaa kemialle ominaisella tavalla perusteltuja näkemyksiä.

T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa
Paikallinen tarkennus
Kemian ja luonnontieteen historiaa ja kehitysaskeleita kohti nykyistä tilaansa on tavoite oppia. Oppilas oppii kuvailemaan kemian tiedon luonnetta ja ominaispiirteitä. Lisäksi hän ymmärtää, miten kemia tieteenä ja ylipäätään luonnontieteet yhdessä ja erikseen tuottavat tietoa ympäristöstä. Kehittymistä historiasta nykypäivään valottavat monettyyppiset lähteet, jolloin monilukutaito ja myös lähdekritiikki tulevat tärkeiksi. (L4)
Oppilaan oppimisen tavoite
Oppilas hahmottaa luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa.
Luonnontieteellisen tiedon luonteen ja tiedon tuottamistavan hahmottaminen

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9
Oppilas osaa selittää perustellen kemiaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä. Oppilas osaa selittää perustellen tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8
Oppilas osaa kuvailla kemiaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä. Oppilas osaa kuvailla tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7
Oppilas osaa antaa esimerkkejä luonnontieteellisen tiedon kehittymisestä ja tieteellisistä tavoista tuottaa tietoa.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5
Oppilas tunnistaa kokeellisuuden kemian tapana tuottaa luonnontieteellistä tietoa.

T14 ohjata oppilasta ymmärtämään perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista
Paikallinen tarkennus
On tavoitteena, että aineen ominaisuuksien, rakenteen ja aineiden muutoksien havainnollistamiseen opitaan käyttämään apuna monia hyödyllisiä malleja, joita löytyy runsaasti paitsi oppikirjoista ja luokkahuoneesta myös internetistä ja lähiympäristöstä. Perehdytään tarvittavaan käsitteistöön huolellisesti. L1 liittyy ajatustyöhön, joka T14 opiskeluun liittyy.
Oppilaan oppimisen tavoite
Oppilas ymmärtää perusperiaatteita aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista.
Tiedollisten jatko-opintovalmiuksien saavuttaminen aineen ominaisuuksista, rakenteesta ja aineiden muutoksista

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9
Oppilas osaa käyttää aineen ominaisuuksien, rakenteiden ja aineiden muutosten keskeisiä käsitteitä, ilmiöitä ja malleja tutuissa ja soveltavissa tilanteissa.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8
Oppilas osaa käyttää aineen ominaisuuksien, rakenteiden ja aineiden muutosten keskeisiä käsitteitä, ilmiöitä ja malleja tutuissa tilanteissa.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7
Oppilas osaa käyttää joitakin aineen ominaisuuksien, rakenteiden ja aineiden muutosten keskeisiä käsitteitä, ilmiöitä ja malleja tutuissa tilanteissa.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5
Oppilas tunnistaa joitakin aineen ominaisuuksiin, rakenteeseen ja aineiden muutoksiin liittyviä käsitteitä ja ilmiöitä tutuissa tilanteissa.

Sisällöt

S1 Luonnontieteellinen tutkimus

Opetussuunnitelman perusteet

Turvallisen työskentelyn periaatteet ja perustyötaidot luovat pohjan kokeelliselle työskentelylle. Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia aihepiirejä suljettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimusprosessin eri vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyn toteuttamista, havainnointia, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Vahvistetaan turvallisen työskentelyn periaatteita ja perustyötaitoja. Opitaan suunnittelemaan kokeellisia tutkimuksia. Harjoitellaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä tutkimusten eri vaiheissa.

S2 Kemia omassa elämässä ja elinympäristössä

Opetussuunnitelman perusteet

Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö ja lähiympäristön tila. Tutustutaan kodin kemikaaleihin ja paloturvallisuuteen. Tutkitaan olomuotojen muutoksia.

S3 Kemia yhteiskunnassa

Opetussuunnitelman perusteet

Kemian ilmiöihin ja sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti ihmiskunnan hyvinvoinnin ja teknologian näkökulmista. Pääpaino on kestävässä luonnonvarojen käytössä, ja tuotteiden elinkaariajattelu on yhtenä tarkastelutapana. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan kemian osaamista.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan kemian osaamista. Voidaan tehdä tutustumiskäyntejä esimerkiksi yliopistolla tai muussa tutkimuslaitoksessa tai esimerkiksi ympärstö- tai lääkealan yrityksessä.

S4 Kemia maailmankuvan rakentajana

Opetussuunnitelman perusteet

Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulee esiin kemian luonne tieteenä, aineen ja energian säilymisen periaatteet sekä luonnon mittasuhteet. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen kemiaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen.

S5 Aineiden ominaisuudet ja rakenne

Opetussuunnitelman perusteet

Tutkitaan monipuolisesti seosten ja puhtaiden aineiden ominaisuuksia kuten vesi- ja rasvaliukoisuutta. Alkuaineiden ominaisuuksien pohjalta tutustutaan aineen koostumiseen atomeista, atomin rakenteeseen ja jaksolliseen järjestelmään. Malleja ja simulaatioita käytetään yhdisteiden rakentumisen hahmottamisessa. Tutustutaan hiileen, sen yhdisteisiin ja ravintoaineisiin. Perehdytään johonkin orgaaniseen yhdisteryhmään.

Paikallinen opetussuunnitelma

Kerrataan atomien rakennetta ja yhdisteiden syntymekanismeja. Malleja ja simulaatioita käytetään yhdisteiden rakentumisen hahmottamisessa. Tutustutaan hiileen, sen yhdisteisiin, kuten hiilivetyihin, alkoholeihin sekä karboksyylihappoihin, ja ravintoaineisiin. Perehdytään johonkin orgaaniseen yhdisteryhmään pienen tutkimuksen muodossa.

S6 Aineiden ominaisuudet ja muutokset

Opetussuunnitelman perusteet

Tutustutaan energian ja aineiden muuttumiseen kemiallisissa reaktioissa. Havainnoidaan reaktionnopeutta ja pohditaan siihen vaikuttavia tekijöitä. Perehdytään hiilen kiertokulkuun ja sen merkitykseen elämälle. Tutustutaan pitoisuuteen ja happamuuteen arkisten esimerkkien yhteydessä. Harjoitellaan kemian merkkikielen ja yksinkertaisten reaktioyhtälöiden tulkitsemista.

Paikallinen opetussuunnitelma

Perehdytään hiilen kiertokulkuun ja sen merkitykseen elämälle. Esimerkkinä voidaan käsitellä puurakentamista, hiilen sitoutumista puuhun ja hiilen vapautumista maatumisessa tai palamisessa.

ePerusteet