Fysiikka

Opetussuunnitelman perusteet

Työskentelyn jäsentäminen pienemmiksi kokonaisuuksiksi, projekteiksi tai kokeellisiksi töiksi, joilla on omat tavoitteensa ja arviointiperusteensa, tukee monipuolista arviointia. Kokeellisen työskentelyn arviointi voi edetä hierarkisesti työskentelyn, havainnoinnin ja mittaamisen perustaidoista ohjeistettuihin tutkimustehtäviin ja lopulta avoimiin tutkimuksiin. Oppilaita ohjataan tunnistamaan omia ennakkotietojaan, -taitojaan ja -käsityksiään. Työskentelyn etenemistä ohjataan rakentavan palautteen ja kysymysten avulla. Kannustava palaute tukee erityisesti tutkimisen taitojen kehittymistä ja motivaation rakentumista. Kokonaisuuksien lopussa arvioidaan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja suunnataan huomiota kohti uusia kehittämishaasteita. Arviointi perustuu monimuotoisten tuotosten lisäksi työskentelyn havainnointiin. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita, kuten kysymysten muodostamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointitaitoja ja vertaispalautteen antamisen ja vastaanottamisen taitoja kehitetään osana formatiivista arviointia. Opettajan ja oppilaiden välisiä keskusteluja voidaan käyttää arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona fysiikan opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena vuosiluokilla 7, 8 tai 9 paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetyn ja kuvatun tuntijaon mukaisesti. Päättöarviointi kuvaa sitä, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut fysiikan oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt fysiikan tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle 7, 8 tai 9 yksittäinen tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Päättöarvosana on fysiikan tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi. Oppilas on saavuttanut oppimäärän tavoitteet arvosanan 5, 7, 8 tai 9 mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Arvosanojen 4, 6 ja 10 mukaisen osaamisen kokonaisarviointi muodostetaan fysiikan oppimäärän tavoitteiden pohjalta ja suhteessa edellä mainittuihin päättöarvioinnin kriteereihin. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy fysiikan päättöarviointiin ja siitä muodostettavaan päättöarvosanaan.

Oppilaan työskentelyn ohjaamisella fysiikassa tarkoitetaan esimerkiksi suullisten lisäohjeiden antamista, ohjaavien kysymysten esittämistä, välineillä havainnollistamista tai vastaavien esimerkkien antamista työskentelyn aikana. Päättöarvioinnin kriteerien kuvaukset on kirjoitettu kumulatiivisesti, eli edellisen arvosanan osaaminen sisältyy seuraavan arvosanan osaamiseen, vaikkei tätä ole joka tavoitteen kohdalla erikseen kirjoitettu näkyviin.

Paikallinen opetussuunnitelma

Arviointi antaa tietoa oppimisen kehittymisestä sekä motivoi opintoja. Arviointiperusteet käydään läpi lukukauden alussa. Fysiikassa kirjallinen näyttö muodostaa arvioinnin perustan. Se voi olla koesuorituksia tai oppilaan vihkoon ratkaisemia tehtäviä. Kirjallista näyttöä täydentää tunneilla osoitettu jatkuva näyttö. Se tarkoittaa työskentelyä tunnilla ja osallistumista opetuskeskusteluun. Jos oppilas opastaa joskus toista oppilasta vaikeissa kohdissa, tukee tämä auttajan arviointia. Kotitehtävien ratkaisut vaikuttavat arviointiin lähinnä jatkuvan näytön kautta. Arvioinnin kannustavuus tulee opettajan pitää mielessä.

Oppilaan itsearvio on merkittävä ja tulee esille varsinkn arviointikeskustelussa, jossa opettaja käy oppilaan kanssa läpi kulunutta oppimisperiodia ja sen tavoitteiden saavuttamista. Opettaja esittää oman näkemyksensä arvosanasta samassa yhteydessä. Oppilaalle tulee perustelut selviksi keskustelussa. Arvioinnin tuloksena oppilas saa arvosanan.

Tavoitteet

Tavoite	Arvioinnin kohde	Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun Paikallinen tarkennus Etsitään oppilaiden kanssa fysiikan sovelluksia ja ammatteja, joissa fysiikkaa erityisesti tarvitaan. Lisäksi pohditaan fysiikan suurimpia saavutuksia ja läpimurtoja. Mietitään tulevia fysiikan tutkimuskohteita esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyen. Laaja-alainen osaaminen L1 kuuluu tähän tavoitteeseen, koska uuden aineksen oppimaanoppiminen on opiskelun keskeinen anti. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas kokee fysiikan opiskelun mielekkääksi.
T2 ohjata ja kannustaa oppilasta tunnistamaan omaa fysiikan osaamistaan, asettamaan tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelemään pitkäjänteisesti Paikallinen tarkennus Tavoitteena on kehittää oppilaan työskentelytaitoja siten, että hän kykenee suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja tulokselliseen työhön. On tärkeä oppia jakamaan tehtävä tarvittaessa pienempiin osiin. Prosessissa on tärkeää oppia ottamaan vastaan ja myös antamaan palautetta ympärille työskentelystä. Palaute tulee ymmärtää toimintaa kehittäväksi ja nykytilannetta kuvaavaksi. Myös samat seikat tulee ottaa itsearvioinnin oppimisessa huomioon. Palaute ohjaa myös niihin kohtiin, jotka vaativat vielä lisäharjoitusta ja työtä. Kuopion kristillisessä yhtenäiskoulussa palautetta annetaan rakentavasti riittävän usein (vertaispalaute ja opettajan antama). Pyritään löytämään aina jotain myönteistä sanottavaa toisen tekemästä työstä. Työelämätaitoja L6 tukee pitkäjänteiseen ja ahkeraan opiskeluun tähtäävä toiminta. Oppilaita kannustetaan ottamaan vastuuta työskentelystään. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas arvioi omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen ja työskentelee pitkäjänteisesti.
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa Paikallinen tarkennus Tätä tavoitetta varten pyritään järjestämään mahdollisimman paljon vierailuja erilaisille fysiikkaan liittyville työpaikoille ja saamaan asiantuntijoita kertomaan koulullemme työstään ja opinnoistaan. Muita ammatteja voidaan käydä läpi esimerkiksi verkkotehtävien avulla, jotta oppilaat saisivat monipuolisen kuvan fysiikan tutkimuskentästä ja työmahdollisuuksista ja miten se voi kehittää koko yhteiskuntaa ja jopa ihmiskuntaa. Alue L7 tulee käsittelyyn siinä yhteydessä, kun nähdään fysikaalisia taustoja eri ilmiöiden takana ja kun pohditaan omien valintojen vaikutuksia. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas ymmärtää fysiikan osaamisen merkitystä omassa elämässään, elinympäristössä ja yhteiskunnassa.	Fysiikan merkityksen ymmärtäminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas selittää esimerkkien avulla, millaisista fysiikan tiedoista ja taidoista on hyötyä omassa elämässä ja yhteiskunnassa. Oppilas osaa perustella fysiikan osaamisen merkitystä eri ammateissa sekä jatko-opinnoissa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas selittää esimerkkien avulla, millaisista fysiikan tiedoista ja taidoista on hyötyä omassa elinympäristössä. Oppilas osaa antaa esimerkkejä fysiikan osaamisen merkityksestä eri ammateissa ja jatko-opinnoissa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas osaa antaa esimerkkejä arkisista tilanteista, joissa tarvitaan fysiikan tietoja ja taitoja. Oppilas osaa nimetä ammatteja, joissa tarvitaan fysiikan osaamista. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa joidenkin ilmiöiden liittymisen fysiikkaan sekä fysiikan osaamisen merkityksen joissakin ammateissa.
T4 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan osaamistaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa sekä arvioimaan omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta Paikallinen tarkennus Tavoitteena oppitunneilla on käydä läpi fysiikan tutkimuksen merkitystä kestävän kehityksen mahdollistajana. Esimerkkinä voi olla Ilmatieteen laitoksen ilmakehätutkimus, jota tehdään Kuopion Savilahdessa. Keskitytään myös energiakysymysten tiiviiseen kytkökseen fysiikkaan. Saatujen perustietojen avulla oppilas osaa hankkia lisätietoja tulevien valintojensa, esimerkiksi energiaan liittyen, perustaksi. Myös energiakysymykset laajemmin oppilas osaa perustellen eritellä fysiikan näkökulmasta. T4 ja L3 liittyvät toisiinsa siten, että oppilaat oppivat huomaamaan energian hinnan, mikä liittyy arjen taitoihin. Huomataan, että energia liittyy hyvin moniin arjen toimintoihin. Energian vastuulliseen käyttöön oppiminen tukee L7:ää. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas ymmärtää fysiikan merkityksen kestävän tulevaisuuden rakentamisessa ja arvioi omia valintojaan energiavarojen kestävän käytön kannalta.	Kestävän kehityksen tiedot ja taidot fysiikan kannalta	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas perustelee esimerkkien avulla, miten fysiikkaa käytetään kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Oppilas osaa selittää kestävän tulevaisuuden rakentamiseen liittyviä syy-seuraussuhteita ja perustella erilaisia ratkaisuja energiavarojen kestävän käytön kannalta. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas osaa kuvata esimerkkien avulla, miten fysiikkaa käytetään kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Oppilas osaa vertailla erilaisia ratkaisuja energiavarojen kestävän käytön kannalta. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas osaa antaa esimerkkejä tilanteista, joissa fysiikkaa tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Oppilas osaa nimetä joitakin hyviä ratkaisuja energiavarojen kestävän käytön kannalta. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas osaa antaa esimerkkejä omista valinnoistaan, joilla on merkitystä energiavarojen kestävän käytön kannalta.
Tutkimisen taidot
T8 ohjata oppilasta ymmärtämään teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä sekä innostaa osallistumaan yksinkertaisten teknologisten ratkaisujen ideointiin, suunnitteluun, kehittämiseen ja soveltamiseen yhteistyössä muiden kanssa Paikallinen tarkennus Oppilaat perehtyvät pareittain tai pienryhmissä johonkin teknologiseen sovellukseen ja sen toimintaperiaatteeseen. He antavat muulle luokalle selostuksen. Samoin pienessä ryhmässä ideoidaan uusi teknologinen sovellus. Yhteistyössä oppilasryhmässä käydään läpi koko prosessi ideasta alkaen päätyen soveltamiseen ja kehittämiseen. Opitaan teknologian kehityskulkua, jolloin kulttuurinen osaaminen tulee samalla vahvistetuksi. (L2) Samalla voidaan ideoida uusia sovelluksia käyttäen myös tieto- ja viestintäteknologiaa, mikä liittyy alueeseen L5. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas ymmärtää teknologisten sovellusten toimintaperiaatteita ja merkitystä. Hän kehittää ja soveltaa yksinkertaisia teknologisia ratkaisuja yhteistyössä muiden kanssa.	Teknologinen osaaminen ja yhteistyö teknologisessa ongelmanratkaisussa	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas osaa kuvata fysiikkaa soveltavia teknologisia sovelluksia, selittää niiden toimintaperiaatteita ja perustella niiden merkitystä yhteiskunnalle. Oppilas toimii teknologisen ratkaisun ideoinnissa, suunnittelussa, kehittämisessä ja soveltamisessa sekä itsenäisesti että rakentavasti yhteistyössä muiden kanssa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas osaa kuvata fysiikkaa soveltavia teknologisia sovelluksia ja selittää niiden toimintaperiaatteita. Oppilas työskentelee yhteistyössä muiden kanssa yksinkertaisen fysiikkaa soveltavan teknologisen ratkaisun ideoinnissa, suunnittelussa, kehittämisessä ja soveltamisessa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas osaa antaa esimerkkejä fysiikan soveltamisesta teknologiassa ja kuvailla näiden käyttöä. Oppilas osallistuu teknologisen ongelmanratkaisun ideointiin ja suunnitteluun. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa teknologisten sovellusten merkityksen omassa elämässään ja osaa nimetä niistä muutamia esimerkkejä, joissa on sovellettu fysiikkaa.
T9 opastaa oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen sekä tukea oppilaan oppimista havainnollistavien simulaatioiden avulla Paikallinen tarkennus On tavoite, että tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään hyväksi läpi fysiikan opetuksen opettajan ja oppilaiden toimesta. Jos jossakin oppilastyössä ei käytetä omia mittauksia, on niitä löydettävissä runsaasti internetistä esimerkiksi valtion laitosten avoin data. Lisäksi oppilaat käyttävät oppimisappletteja opetuksen tukena. Ne voivat kuvata esimerkiksi painovoimakenttää eri arvoilla ja miten tämä vaikuttaa vaikkapa palloon. Ryhmätöiden apuna sekä oppilastöiden raportoinnissa TVT on luonnollisesti myös. Se on tietolähde ja esittämisen apuväline. Alue L5 on itsestäänselvästi tähän tavoitteeseen liittyvä. L5:ä edistetään aina tieto- ja viestintätekniikkaa käytettäessä. Opitaan TVT-käyttöä paremmaksi ja tehokkaammaksi. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa sekä simulaatioita omassa oppimisessaan.	Tieto- ja viestintäteknologian käyttö	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologisia välineitä tai sovelluksia omatoimisesti tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen. Oppilas osaa tehdä havaintoja ja johtopäätöksiä simulaatiosta. Oppilas osaa tehdä yleistyksiä simulaation avulla. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologisia välineitä tai sovelluksia tiedon ja mittaustulosten hankkimiseen, käsittelemiseen ja esittämiseen. Oppilas osaa tehdä havaintoja ja johtopäätöksiä simulaatiosta. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon hankkimiseen ja esittämiseen ohjeiden mukaisesti. Oppilas osaa tehdä havaintoja simulaatiosta. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas käyttää ohjatusti tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon hankkimiseen. Oppilas tutustuu johonkin oppimista tukevaan simulaatioon.
Fysiikan tiedot ja niiden käyttäminen
T10 ohjata oppilasta käyttämään fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä jäsentämään omia käsiterakenteitaan kohti luonnontieteellisten teorioiden mukaisia käsityksiä Paikallinen tarkennus Keskeisten fysiikan käsitteiden hyvä hallinta on tavoitteena, kun oppilas kuvaa luonnossa tapahtuvia ilmiöitä esimerkiksi painovoimaan tai optiikkaan liittyen. Käsitteiden käyttö johtaa käsiterakenteiden omaksumiseen. Ne lähestyvät luonnontieteen teorioiden mukaisia käsityksiä. Käsitteiden tarkka määritteleminen on tärkeää. Käsitekartat ovat apuna hahmottaessa, miten käsitteet liittyvät toisiinsa. Haettaessa yhteyksiä eri luonnontieteenalojen ja matematiikan välillä toteutuu L1. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas käyttää fysiikan käsitteitä täsmällisesti sekä hyödyntää ajattelussaan luonnontieteellisiä teorioita.	Käsitteiden käyttö ja jäsentyminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas selittää fysiikan ilmiöitä käyttäen fysiikan keskeisiä käsitteitä täsmällisesti. Oppilas osaa yhdistää ilmiöihin liittyvät ominaisuudet ja ominaisuuksia kuvaavat suureet käsiterakenteeksi. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas selittää fysiikan ilmiöitä käyttäen fysiikan keskeisiä käsitteitä. Oppilas osaa yhdistää toisiinsa ilmiön, siihen liittyvät ominaisuudet ja ominaisuuksia kuvaavat suureet. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas selittää fysiikan ilmiöitä käyttäen fysiikan keskeisiä käsitteitä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas selittää fysiikan ilmiöitä käyttäen joitakin fysiikan käsitteitä.
T11 ohjata oppilasta käyttämään erilaisia malleja ilmiöiden kuvaamisessa ja selittämisessä sekä ennusteiden tekemisessä Paikallinen tarkennus Käsitteen "malli" ymmärtäminen on tavoite. Keskustellaan, mikä on malli fysiikan yhteydessä ja mitä etuja ja rajoitteita malleihin liittyy. Pohditaan, miten malli syntyy ja miten se voi muuttua. Toteutetaan pieni tutkimus, jonka tuloksena syntyy yksinkertainen malli. Lisäksi käydään läpi, miten malli kuvaa luonnonilmiöitä ja miten mallit voivat ennustaa ilmiöitä. Sovelluskohtana voi olla esimerkiksi meteorologian kohteet. Alue L1 liittyy tavoitteeseen T11. Pyritään syventämään ajattelua liittyen malleihin. Haetaan niiden hyviä ja huonoja puolia sekä mahdollisia uusia sovelluskohteita. Samalla opitaan oppimaan (L1) kun etsitään uutta. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas käyttää erilaisia malleja ilmiöiden tarkastelussa.	Mallien käyttäminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas käyttää malleja ja tekee niiden pohjalta ennusteita sekä osaa muodostaa mittaustuloksista yksinkertaisia malleja. Oppilas osaa arvioida mallin suhdetta todellisuuteen sekä mallin rajoituksia tai puutteita. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas käyttää yksinkertaisia malleja ja tekee niiden pohjalta ennusteita sekä osaa selittää, miten malli on muodostettu mittaustuloksista. Oppilas osaa arvioida mallin suhdetta todellisuuteen. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas käyttää yksinkertaisia malleja ilmiöiden kuvaamiseen ja ennusteiden tekemiseen. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas osaa antaa joitakin esimerkkejä ilmiöiden kuvaamisessa käytetyistä malleista.
T12 ohjata oppilasta käyttämään ja arvioimaan kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisemaan ja perustelemaan erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla Paikallinen tarkennus Tietolähteiden luotettavuuden pohdinta ja niiden käyttö oikealla tavalla esimerkiksi perusteluissa on tavoite. Oppilas oppii käyttämään fysiikan käsitteistöä ja menettelytapaa ilmaistessaan ja perustellessaan näkemyksiään. Perustelut ovat erityisen tärkeä osa-alue. Alue L4 liittyy T12:een siten, että erilaisten tietolähteiden käyttö lisää monilukutaitoa. L2 on mukana, koska tietolähteet voivat olla monien kultuurien alueilta. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas käyttää ja arvioi kriittisesti eri tietolähteitä sekä ilmaisee ja perustelee erilaisia näkemyksiä fysiikalle ominaisella tavalla.	Argumentointitaidot ja tietolähteiden käyttäminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas hakee tietoa erilaisista tietolähteistä ja osaa pohtia tietolähteen luotettavuutta. Oppilas osaa ilmaista ja perustella erilaisia näkökulmia fysiikalle ominaisella tavalla sekä vertailla keskenään ristiriitaisia näkökulmia. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas hakee tietoa erilaisista tietolähteistä ja valitsee yleisesti luotettavina pidettyjä tietolähteitä. Oppilas osaa ilmaista ja perustella erilaisia näkökulmia fysiikalle ominaisella tavalla. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas hakee tietoa erilaisista tietolähteistä. Oppilas osaa ilmaista erilaisia näkökulmia ja harjoittelee perustelemaan niitä fysiikalle ominaisella tavalla. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas hakee tietoa erilaisista tietolähteistä ohjatusti.
T13 ohjata oppilasta hahmottamaan luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa Paikallinen tarkennus Oppilas oppii fysiikan ja luonnontieteen historiaa ja kehitysaskeleita kohti nykyistä luonnettaan. Oppilas oppii kuvailemaan fysiikan tiedon luonnetta ja ominaispiirteitä. Lisäksi hän ymmärtää, millä tavalla fysiikka tieteenä tuottaa tietoa ympäristöstä. Voidaan hakea tietoa useantyyppisistä tietolähteistä, jolloin monilukutaito L4 kehittyy. Myös oleellisen tiedon siivilöinti on tärkeä oppia, jolloin L1 myös edistyy. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas hahmottaa luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä sekä tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa.	Luonnontieteellisen tiedon luonteen ja tiedon tuottamistavan hahmottaminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas osaa selittää perustellen fysiikkaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä. Oppilas osaa selittää perustellen tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas osaa kuvailla fysiikkaan liittyvien esimerkkien avulla luonnontieteellisen tiedon luonnetta ja kehittymistä. Oppilas osaa kuvailla tieteellisiä tapoja tuottaa tietoa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas osaa antaa esimerkkejä luonnontieteellisen tiedon kehittymisestä ja tieteellisistä tavoista tuottaa tietoa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa kokeellisuuden fysiikan tapana tuottaa luonnontieteellistä tietoa.
T14 ohjata oppilasta saavuttamaan riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä Paikallinen tarkennus Sähköopissa peruskäsitteistön hallinta ja laskutoimitukset ovat tavoitteena. Esimerkkinä varaus, veto- ja poistovoimat, jännite ja sähkövirta, resitanssi, komponentit ja näihin liittyvät keskeisimmät laskut. Myös mekaniikkassa ja painovoimassa (josta seuraa vuorovaikutus) on tavoite, että oppilaan taitotaso on jatko-opintoja varten hyvä. Sähköopin käsitteiden opiskelu kehittää alueen L1 valmiuksia. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas saavuttaa riittävät tiedolliset valmiudet jatko-opintoja varten vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä.	Tiedollisten jatko-opintovalmiuksien saavuttaminen vuorovaikutuksesta ja liikkeestä sekä sähköstä	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas osaa käyttää vuorovaikutuksen ja liikkeen sekä sähkön keskeisiä käsitteitä, olioita, ilmiöitä, ominaisuuksia, suureita, malleja ja lakeja tutuissa ja soveltavissa tilanteissa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas osaa käyttää vuorovaikutuksen ja liikkeen sekä sähkön keskeisiä käsitteitä, olioita, ilmiöitä, ominaisuuksia, suureita, malleja ja lakeja tutuissa tilanteissa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas osaa käyttää joitakin vuorovaikutuksen ja liikkeen sekä sähkön keskeisiä käsitteitä, olioita, ilmiöitä, ominaisuuksia, suureita, malleja ja lakeja tutuissa tilanteissa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa joitakin vuorovaikutukseen ja liikkeeseen sekä sähköön liittyviä käsitteitä, ilmiöitä ja suureita tutuissa tilanteissa.

Sisällöt

S1 Luonnontieteellinen tutkimus

Opetussuunnitelman perusteet

Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia sisältöjä tarkasti ohjeistettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Erilaisissa tutkimuksissa painotetaan tarkoituksenmukaisesti tutkimisprosessin vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, suunnittelua, koejärjestelyjen rakentamista, havainnointia ja mittaamista, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Tutustutaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämiseen tutkimusten eri vaiheissa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Eri sisältöalueista ja oppilaiden mielenkiinnon kohteista valitaan sopivia sisältöjä tarkasti ohjeistettuihin ja avoimiin tutkimuksiin. Luokalla 8 ohjeistus on vähemmän yksityiskohtaista kuin 7. luokalla. 8. luokalla pääpaino on mekaniikassa ja sähköopissa. Tutkimuksissa painotetaan tutkimisprosessin eri vaiheita kuten ongelman tai ilmiön pohtimista, työn suunnittelua, koejärjestelyjen rakentamista, havainnointia ja mittaamista, tulosten koontia ja käsittelyä sekä tulosten arviointia ja esittämistä. Virhelähteiden Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään tutkimusten eri vaiheissa mahdollisuuksien mukaan tiedonhaussa ja esittämisessä.

S2 Fysiikka omassa elämässä ja elinympäristössä

Opetussuunnitelman perusteet

Sisältöjä valitaan siten, että oman elämän ja elinympäristön ilmiöitä pohditaan erityisesti terveyden ja turvallisuuden näkökulmista. Sisältöjen valinnassa otetaan huomioon paikallinen toimintaympäristö. Tutustutaan sähkömagneettisen ja hiukkassäteilyn lajeihin. Joihinkin lämpöilmiöihin syvennytään kvalitatiivisella tasolla.

Paikallinen opetussuunnitelma

Kahdeksannen luokan sisällöt liittyvät mekaniikkaan ja sähköoppiin. Mekaniikasta esimerkiksi nopeuteen ja kiihtyvyyteen liittyvät asiat liittyvät pyöräilyyn ja juoksuun. Voimia voidaan käsitellä vaikkapa pulkanvetoesimerkkien nojalla. Paineeseen ja nosteeseen liittyvät kysymykset ovat luontaisesti järviin liittyviä seikkoja. Sähköoppiin löytyy luokan ulkopuolelta esimerkkejä kotoa ja lähiympäristöstä.

S3 Fysiikka yhteiskunnassa

Opetussuunnitelman perusteet

Fysiikan ilmiöihin ja teknologisiin sovelluksiin liittyviä sisältöjä valitaan erityisesti yhteiskunnan toiminnan ja kehittymisen näkökulmista. Pääpaino on energiantuotannossa ja kestävässä energiavarojen käytössä. Tutustutaan erilaisiin koulutuspolkuihin ja ammatteihin, joissa tarvitaan fysiikan osaamista.

Paikallinen opetussuunnitelma

Erityisesti sähköoppi tarjoaa paljon yhtymäkohtia arkielämään. 8. luokan aikana pyritään järjestämään tutustumiskäynti Kuopion energian yhdistetylle sähkön ja lämmön tuotantolaitokselle. Siinä yhdistyy sähkö- ja lämpöoppi. Tutustutaan Suomen energiantuotantomuotoihin yleisesti.

Pyritään järjestämään tutustumiskäyntejä eri yrityksiin, joissa fysiikalla on merkittävä tehtävä, kuten rakennussuunnittelu tai Ilmatieteen laitoksen Kuopion toimipiste, jossa on sekä tutkimusta että meteorologista palvelua. Kartoitetaan myös vanhempien halukkuutta tulla kertomaan työstään, mikäli ammatti sisältää fysiikan soveltamista. Samalla on mahdollisuus kysyä kouluttautumisesta. Tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden yhdistää opinto-ohjauksen ja fysiikan tunteja.

S4 Fysiikka maailmankuvan rakentajana

Opetussuunnitelman perusteet

Sisältöjä valitaan siten, että niissä tulevat esiin fysiikan luonne tieteenä, energian säilymisen periaate sekä maailmankaikkeuden rakenteet ja mittasuhteet. Sisältöihin kuuluvat myös tutustuminen fysiikkaan liittyviin uutisiin, ajankohtaisiin ilmiöihin, sovelluksiin ja nykypäivän tutkimukseen.

Paikallinen opetussuunnitelma

Mekaniikan yhteydessä tutustutaan käsitteeseen valonnopeus, jonka avulla voidaan hahmottaa maailmankaikkeuden mittasuhteita. Sähköoppiin liittyviä uutisia käydään läpi mahdollisuuksien mukaan. Tutustutaan Subject Aidin kautta saatuun eri toimijoiden tuottamaan materiaaliin, joka hyvin tuo ilmi fysiikan ja yhteiskunnan sidoksen. Se voi olla esimerkiksi energiantuotantoon liittyvä tietolehtinen tai esite.

S5 Vuorovaikutus ja liike

Opetussuunnitelman perusteet

Sisällöt liittyvät erilaisiin vuorovaikutuksiin ja kappaleiden liiketiloihin. Kahden kappaleen vuorovaikutustilanteista siirrytään yhteen kappaleeseen vaikuttaviin voimiin ja niiden vaikutukseen kappaleen liikkeeseen. Liiketilaa kuvataan tasaisen ja muuttuvan liikkeen malleilla myös kvantitatiivisesti. Mekaaninen työ ja teho kytketään kvalitatiivisesti energiaan.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tutustutaan kappaleiden eri liiketiloihin: lepo, kiihtyvä ja tasainen liike. Opetellaan tunnistamaan eri liiketilat kuvaajista. Myös oppilastöiden yhteydessä käytetään tietokoneita raportointiin. Monia fysiikan internet-appletteja käytetään mekaniikan havainnollistamisessa. Oppilaat pääsevät itse kokeilemaan. Myös mekaniikan laskuja tehdään yhdessä kiinnittäen huomioita yhtälönratkaisuun ja sen jälkeiseen lähtötietojen sijoittamiseen. Tässä on yhteyksiä matematiikkaan muiden muassa pyöristämisen ja merkitsevien numeroiden kautta.

Tutustutaan voiman käsitteeseen ja miten se vaikuttaa kappaleen liiketilaan. Otetaan muutamia esimerkkejä kokonaisvoimasta ja piirretään siihen liittyvät vapaakappalekuvat. Käydään läpi Newtonin yhtälöt selityksineen ja esimerkkeineen. Myös liikevastusvoimat käsitellään ja keskustellan siitä, miten ne yleensä laskujen yhteydessä jätetään huomiotta.

Paine ja noste käsitellään paino-käsitteen sovelluksena. Myös mekaaninen energia ja siihen liittyvä teko käydään läpi. Esimerkkinä voi olla muiden muassa rakennustyömaan nostotyö nosturilla: Miten moottorin teho vaikuttaa nostamisnopeuteen? Mikä mahdollistaa kappaleen nousemisen; mistä energia? Entä jos käytettäisiin yksinkertaisia koneita kuten väkipyörää, kaltevaa tai kankea? Vastauksia haetaan kvalitatiivisella tasolla piirroksin täydennettynä.

S6 Sähkö

Opetussuunnitelman perusteet

Virtapiirin tarkastelussa käytetään lähtökohtana jännitteen ja sähkövirran välistä yhteyttä. Sitä tarkastellaan ensin kvalitatiivisesti ilmiöiden ja ominaisuuksien tasolla, sitten kvantitatiivisesti mittaamalla suureiden arvoja ja tutkimalla suureiden välisiä riippuvuuksia. Sisältöjä valitaan myös kodin sähköturvallisuuteen sekä sähkön käyttöön ja tuottamiseen liittyen. Sähköinen varautuminen ja magnetismi yhdistetään kvalitatiivisesti virtapiirien ilmiömaailmaan.

Paikallinen opetussuunnitelma

8. luokalla aloitetaan sähkövarauksesta ja varautumisesta. Opiskellaan jännitteen ja sähkövirran kytkös virtapiiriissä. Tutustutaan virran- ja jännitteenmittauksen kytkentöihin ja virtapiirin muihin peruskomponentteihin. Sähköopissakin tehdään mahdollisimman monta oppilastyötä.

Opiskellaan resistanssi ja teho käyttäen esimerkkinä polttimoa. Kiinnitetään erityishuomiota yksiköiden, lähtötietojen ja kaavojen riittävään ja oikeaan käyttöön laskuissa. Perehdytään myös kodin energiatehokkuuden kehittymiseen viime vuosina ja tulevaisuudessa sekä omien valintojen vaikutuksesta sähkönkulutukseen. Keskustellaan myös sähköturvallisuudesta ja toiminnasta sähköpalon sattuessa.

ePerusteet