Historia

Historian opetuksessa oppimisen arviointi on oppilasta ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilasta tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omia tulkintojaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen.

Historian sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain 3–6 kohdennettuihin tavoitteisiin. Lukuvuosiarviointi 6. luokalla perustuu paikallisessa opetussuunnitelmassa kyseiselle vuosiluokalle kohdennettuihin oppiaineen opetuksen tavoitteisiin.

Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää historian valtakunnallisia arviointikriteereitä. Oppilas on saavuttanut historian tavoitteet arvosanan 5, 7, 8 tai 9 mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Arvosanojen 4, 6 ja 10 mukaisen osaamisen kokonaisarviointi muodostetaan historian tavoitteiden pohjalta ja suhteessa edellä mainittuihin lukuvuosiarvioinnin kriteereihin. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy historian lukuvuosiarviointiin ja siitä muodostettavaan arvosanaan.

Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen, toimimisen ja menneisyyteen eläytymisen ohella ankkuroituminen kulttuuriympäristöön, aikaperspektiivin hahmottaminen sekä ihmisen toimijuuden ja historian merkityksen oivaltaminen ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.

Tavoitteet

Tavoite	Arvioinnin kohde	Historian arviointikriteerit 6. vuosiluokan lukuvuosiarvioinnissa
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas kiinnostuu historiasta tiedonalana ja senmerkityksestä identiteetille.
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas tunnistaa erilaisia historian lähteitä.	Historian tietolähteiden tunnistaminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas antaa esimerkkejä, miten alkuperäislähteet eroavat toisen käden lähteistä opiskeltavilla aikakausilla. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas antaa esimerkin, miten alkuperäislähde eroaa toisen käden lähteestä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas antaa esimerkkejä historian alkuperäislähteistä opiskeltavilta aikakausilta. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa joitakin historian lähteitä.
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas havaitsee historiatiedon tulkinnallisuuden.	Historiatiedon tulkinnallisuuden havaitseminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas antaa esimerkkejä samaan tapahtumaan tai ilmiöön liittyvistä erilaisista tulkinnoista. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas tunnistaa, että samasta tapahtumasta tai ilmiöstä voi olla erilaisia tulkintoja. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas antaa esimerkkejä historian faktoista ja tulkinnoista. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas antaa esimerkkejä historian faktoista.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas ymmärtää tapoja jakaa historia aikakausiin ja niihin liittyviä käsitteitä.	Kronologian ymmärrys	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas kuvailee asioita, joiden perusteella tehdään historiallisia aikakausijakoja. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas käyttää keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja sekä antaa esimerkkejä eri aikakausien yhteiskunnille ominaisista piirteistä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas nimeää keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja ja sijoittaa eri aikakausien tapahtumia aikajärjestykseen. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja (vanha aika, keskiaika, uusi aika; esihistoria, historia; eaa, jaa).
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas ymmärtää ihmisen toiminnan motiiveja erilaisissa historiallisissa tilanteissa.	Historiallinen empatia	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas asettautuu menneen ajan ihmisen asemaan ja tarkastelee, miten hänen yhteiskunnallinen asemansa vaikuttaa hänen toimintaansa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas asettautuu menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeää tämän toiminnan motiiveja. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas antaa esimerkkejä menneisyyden ihmisten toiminnan motiiveista. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa, että ihmisillä on ollut erilaisia motiiveja toiminnalleen.
T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas tunnistaa historiallisille tapahtumille ja ilmiöille syitä ja seurauksia.	Syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminen historiassa	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas tunnistaa erilaisia syitä (suoria ja epäsuoria) ja seurauksia (lyhyt- ja pitkäkestoisia) menneisyydessä tapahtuneille asioille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas tunnistaa syitä ja seurauksia menneisyydessä tapahtuneille asioille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas tunnistaa yksittäisen syyn ja siitä johtuvan seurauksen menneisyydessä tapahtuneille asioille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa yksittäisen syyn tai seurauksen menneisyydessä tapahtuneelle asialle.
T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas tunnistaa muutoksia ja niiden merkityksiä eri ihmisille ja ymmärtää, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille.	Muutoksen hahmottaminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas antaa esimerkkejä tilanteista, joissa eri ihmisille tai ihmisryhmille muutos ei ole sama asia kuin edistys. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas kuvailee esimerkkien avulla, miten muutos ei ole merkinnyt samaa eri ihmisryhmille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas tunnistaa muutoksia menneisyydessä ja antaa esimerkin muutoksen merkityksestä eri ihmisille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa asioita, jotka ovat muuttuneet.
T8 harjaannuttaa oppilasta hahmottamaan jatkuvuuksia historiassa Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas hahmottaa jatkuvuuksia historiassa.	Jatkuvuuden tunnistaminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas kertoo syitä, miksi jokin asia ei ole muuttunut eri aikoina. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas kuvailee asioiden jatkuvuutta menneisyydessä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas nimeää asioita, joissa näkyy jatkuvuutta aikakaudesta toiseen. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa jonkin menneisyyden asian näkymisen tässä päivässä.
Historiallisen tiedon käyttäminen
T9 ohjata oppilasta esittämämään muutoksille syitä Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas osaa esittää muutokselle syitä.	Syy- ja seuraussuhteen kuvaileminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas vertailee erilaisten syiden vaikutuksia muutokseen. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas kuvailee suorien ja epäsuorien syiden vaikutuksia muutokseen. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas antaa esimerkkejä muutokseen johtaneista syistä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas osoittaa jonkin syyn muutokseen.
T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas osaa selittää, miten tulkinnat menneisyydestä saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä.	Tulkintojen selittäminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas vertailee samasta historian tapahtumasta tai ilmiöstä tehtyjä tulkintoja ja kertoo, miten lähteiden valinta vaikuttaa tulkintaan. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas selittää esimerkkien avulla, miten uudet lähteet ja tarkastelutavat saattavat muuttaa historian tulkintoja. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas selittää yhden esimerkin avulla, miten uudet lähteet saattavat muuttaa historian tapahtuman tai ilmiön tulkintaa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas kertoo esimerkin tilanteesta, josta on erilaisia tulkintoja.
T11 ohjata oppilasta selittämään ihmisen toimintaa Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas selittää ihmisen toiminnan tarkoitusperiä.	Ihmisen toiminnan selittäminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas analysoi ihmisten toiminnan motiiveja ja esittää kuvauksen siitä, miten yhteiskunnallinen asema vaikuttaa ihmisten toimintaan. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas esittää kuvauksen käsiteltävästä asiasta siten, että hän selittää tapahtuman tai ilmiön yksittäisen toimijan kannalta. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas kuvailee mahdollisia syitä menneisyyden ihmisen toiminnalle. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas osoittaa, miten jokin ihmisen toiminnan motiivi näkyy tämän toiminnassa.

Sisällöt

S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty

Perehdytään ihmisen elämiseen pienissä populaatioissa ja metsästyskulttuuriin sekä maanviljelykulttuurin murrokseen ja sivilisaation syntyyn.

S2 Vanha aika ja antiikin perintö

Paneudutaan demokratian orastukseen Kreikassa ja roomalaiseen yhteiskuntaan. Aikakautta tarkastellaan lisäksi Pohjolan asuttamisen näkökulmasta.

S3 Keskiaika

Perehdytään keskiaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin ja niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille. Käsitellään Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen.

S4 Uuden ajan murrosvaihe

Tutustutaan tieteessä, taiteessa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin.

S5 Suomi osana Ruotsia

Tarkastellaan kehitystä Suomessa 1600–1700-luvuilla

ePerusteet