Opetussuunnitelman perusteet
Musisointitilanteissa kiinnitetään huomiota peruskäsitteiden lisäksi musiikkikäsitteiden rytmi, melodia, harmonia, muoto, sointiväri ja dynamiikka hahmottamiskyvyn kehittämiseen. Osaamisen kehittyessä käsitteitä nimetään ja käytetään vakiintuneita tai omia symboleita kuvaamaan musiikillisia tapahtumia. Musiikillisessa toiminnassa kiinnitetään huomiota myös tulkintaan ja musiikin ilmaisullisiin keinoihin.
Paikallinen opetussuunnitelma
Pyritään luomaan yhteismusisointiin innostava ja myönteinen oppimisilmapiiri. Oppilas harjoittelee toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä. Oppilas ymmärtää, että jokaisen oma suoritus, tulkinta ja ilmaisu vaikuttavat ryhmän lopputulokseen.
Ohjelmistoon valitaan runsaasti monipuolisia lauluja, mm. lastenmusiikkia, eri kulttuurien musiikkia, taidemusiikkia, populaarimusiikkia ja kansanmusiikkia. Tutustutaan moniäänisyyteen esimerkiksi kaanon-laulujen avulla. Kiinnitetään huomiota luonnolliseen ja terveeseen äänenkäyttöön. Ohjataan oppilasta havainnoimaan omaa äänenkäyttöä suhteessa toisiin ryhmän jäseniin. Yhteismusisoinnissa käytetään rytmisoittimia, kehosoittimia, laattasoittimia, nokkahuilua, perinnesoittimia sekä mahdollisesti oppilaiden itsensä valmistamia soittimia. Soittamisessa kiinnitetään huomiota soitinten oikeaan käsittelyyn ja soittotapaan sekä laajennetaan soittotaitoa.
Musiikin herättämien mielikuvien, tarinoiden ja kuvien pohjalta tehdään esimerkiksi dramatisointia, pantomiimiesityksiä ja muuta ilmaisua. Yhdistellään musiikkia, tarinoita ja kuvia mielekkäällä tavalla. Musiikkikäsitteiden ilmentäminen musiikkiliikunnan avulla esim. tempo, tasa- ja kolmijakoisuus, dynamiikka, rytmiikka ja luova musiikkiliikunta.
Valitaan monipuolista ikätasolle sopivaa kuunteluohjelmistoa. Elämyksellisessä kuuntelussa pyritään kuunnellun musiikin ilmentämiseen eri keinoin luomalla yhteyksiä muihin taidemuotoihin (sarjakuva, still-kuva, maalaus, piirros, kertomus, draama tai liike). Harjoitellaan keskittyvää kuuntelua aktivoivien tehtävien avulla. Elämyksellisessä kuuntelussa hyödynnetään lähiympäristön konserttitarjontaa.
Harjoitellaan oman musiikin tekemistä yksin tai ryhmän jäsenenä esimerkiksi käyttäen ikäryhmälle sopivia soittimia tai kehorytmejä. Harjoitellaan säveltämistä ja improvisoimista käyttäen esimerkiksi rytmiorkesteria, pentatonista asteikkoa, keksimällä ostinatoja tai lisä-ääniä. Säveltämisen ja improvisoinnin yhteydessä harjoitellaan musiikin peruskäsitteitä ja merkintätapoja. Hyödynnetään musiikkiteknologiaa omien tuotoksien tekemiseen, äänittämiseen tai kuvaamiseen.
Tutustutaan musiikin eri lajeihin ja pohditaan musiikin merkityksiä elämän eri tilanteissa. Tutustutaan suomalaiseen, kainuulaiseen ja pohjoismaalaiseen musiikkiperinteeseen laulaen, soittaen, liikkuen ja leikkien. Otetaan huomioon lasten omat kulttuuriset lähtökohdat.
Musisoidessa harjoitellaan musiikin peruskäsitteitä rytmi, melodia, harmonia, muoto, sointiväri ja dynamiikka. Musisoinnin yhteydessä harjoitellaan musiikin merkintätapoja, nuottien ja rytmien tunnistamista, nimeämistä ja nuottikuvasta soittamista ja laulamista.
Harjoitellaan musiikin avulla rauhoittumista ja rentoutumista. Annetaan oppilaille mahdollisuus näyttää omia tunteitaan ja ilmaista omia ajatuksiaan musiikin avulla. Harjoitellaan toimimaan vastuullisesti musisoivassa ryhmässä kuunnellen ja itse samalla soittaen tai laulaen. Luokassa pyritään yhtenäiseen ääniympäristöön ja samalla kiinnitetään huomiota kuullonhuollon merkitykseen musiikin tunneilla sekä vapaa-ajalla. Soittamisessa otetaan huomioon soittimien oikea soittotapa ja soittoasento.
Musiikin tunneille pyritään luomaan myönteinen ja kannustava ilmapiiri. Oppilaat asettavat ryhmälle yhteisiä sekä omia tavoitteita ja arvioivat niitä. Oppilaat harjoittelevat kannustavan palautteen antamista toisilleen. Valmistellaan yhdessä esitys, johon jokainen voi osallistua. Esityksen harjoittelussa kiinnitetään huomiota prosessin kulkuun.