Elämänkatsomustieto

Opetussuunnitelman perusteet

Elämänkatsomustiedon arviointi perustuu työskentelyn havainnointiin ja keskusteluihin ja argumentaatioon sekä oppilaiden monimuotoisten tuotosten tarkasteluun. Tuotosten sisällön lisäksi arvioidaan opiskeluprosessia ja työn eri vaiheita, kuten kysymysten muodostamista, perusteluiden rakentamista, aiheen rajaamista, tiedonhakua, näkökulmien perustelemista, käsitteiden käyttöä, ilmaisun selkeyttä ja työn loppuun saattamista. Oppilaiden itsearviointia ja vertaispalautetta käytetään arvioinnin tukena.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona elämänkatsomustiedon opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena vuosiluokilla 7, 8 tai 9 paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetyn ja kuvatun tuntijaon mukaisesti. Päättöarviointi kuvaa sitä, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut elämänkatsomustiedon oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt elämänkatsomustiedon tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle 7, 8 tai 9 yksittäinen tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Päättöarvosana on elämänkatsomustiedon tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi. Oppilas on saavuttanut oppimäärän tavoitteet tietyn arvosanan mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy elämänkatsomustiedon päättöarviointiin ja siitä muodostettavaan päättöarvosanaan.

Elämänkatsomustiedon arvioinnissa painotetaan sitä, että oppiaineessa edistetään oppilaiden kykyä etsiä hyvää elämää ja korostetaan oppilaiden kykyä vaikuttaa aktiivisesti omaan ajatteluunsa ja toimintaansa. Elämänkatsomustiedossa tuetaan oppilaan itsenäisen ajattelun ja argumentaation kehitystä ja avointa pohdiskelemista. Kehitys on koko yläkoulun kestävä jatkumo, mikä otetaan huomioon päättöarviointia annettaessa.

Tavoitteet

Tavoite	Arvioinnin kohde	Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi
T1 ohjata oppilasta tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään katsomuksellisia käsitteitä Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii tunnistamaan, ymmärtämään ja käyttämään katsomuksellisia käsitteitä.	Käsitteiden hallinta ja soveltaminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas tunnistaa, ymmärtää ja osaa soveltaa katsomuksellisia käsitteitä omassa katsomuksellisessa ajattelussaan ja tuotoksissaan. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas ymmärtää maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet, tunnistaa niiden välisiä suhteita ja osaa käyttää niitä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas osaa kuvata maailmankatsomuksen, maailmankuvan ja elämänkatsomuksen käsitteet. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa joitakin katsomuksellisia käsitteitä (kuten elämänkatsomus, uskonto, uskonnottomuus).
T2 ohjata oppilasta tutustumaan erilaisiin kulttuureihin ja katsomuksiin ja perehtymään Unescon maailmanperintöohjelmaan Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas rakentaa yleissivistystä erilaisista kulttuureista ja katsomuksista ja Unescon maailmanperintöohjelmasta.	Kulttuurien ja katsomusten tunteminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas ymmärtää kulttuurista ja katsomuksellista moninaisuutta sekä osaa suhteuttaa omaa kulttuurista ja katsomuksellista asemaansa maailman kulttuureissa ja perinnössä. Oppilas osaa kuvailla Unescon maailmanperintöohjelman lähtökohtia ja nimetä useimmat kotimaiset ja joitain ulkomaisia maailmanperintökohteita. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas osaa hankkia tietoa erilaisista kulttuureista ja katsomuksista. Oppilas osaa kertoa Unescon maailmanperintöohjelman lähtökohdista ja nimetä joitain maailmanperintökohteita. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas osaa kuvata kahta eri kulttuuria tai katsomusta sekä tunnistaa näiden yhtäläisyyksiä ja eroja. Oppilas osaa kertoa joistain Unescon maailmanperintöohjelman piirteistä ja nimetä joitain maailmanperintökohteita. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas osaa nimetä vähintään yhden kulttuurin perustekijän (kuten pukeutuminen, kieli, ruoka, juhlat, elinkeino, toimeentulo, teknologia) ja yhden Unescon maailmanperintökohteen.
T3 ohjata oppilasta tuntemaan erilaisia uskonnottomia ja uskonnollisia katsomuksia, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutkimuksen roolia katsomusten arvioinnissa Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii tuntemaan erilaisia katsomuksia, niiden keskinäistä vuorovaikutusta sekä tiedon ja tutkimuksen roolia katsomusten arvioinnissa.	Erilaisten katsomusten tunteminen ja vertailu	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas ymmärtää keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien tärkeimpiä piirteitä ja kehityskulkuja, erityisesti seemiläisen monoteismin ja sekulaarin humanismin historiallisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaiheita. Oppilas osaa selittää, miten katsomuksia voi tarkastella tutkivasti ja tieteellisesti. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas osaa nimetä keskeisten maailmankatsomusten ja kulttuurien tärkeimpiä piirteitä ja kehityskulkuja, erityisesti seemiläisen monoteismin ja sekulaarin humanismin historiallisia, kulttuurisia ja yhteiskunnallisia vaiheita. Oppilas osaa kertoa, miten katsomuksia voi tarkastella tutkivasti ja tieteellisesti. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas osaa nimetä seemiläisen monoteismin ja sekulaarin humanismin keskeisiä piirteitä. Oppilas tietää, että katsomuksellisia kysymyksiä voi lähestyä tieteellisesti. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas osaa nimetä vähintään kaksi erilaista katsomusta (kuten kristinusko, marxismi ja veganismi).
T4 ohjata oppilasta tuntemaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin perusteita Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii tutkimaan ja pohtimaan uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin perusteita.	Uskonnollisen ajattelun ja uskontokritiikin tunteminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas osaa eritellä uskonnollisen ajattelun luonnetta, ymmärtää uskontokritiikin pääpiirteitä sekä osaa itsenäisesti hakea tietoa asiasta. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas osaa selittää uskonnollisen ajattelun luonnetta ja antaa esimerkkejä uskontokritiikin pääpiirteistä sekä hakea informaatiota asiasta. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas tunnistaa, mitä uskonnollinen ajattelu on, ja tietää, mitä uskontokritiikki tarkoittaa, sekä osaa osittain itsenäisesti hakea informaatiota asiasta. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas osaa ohjatusti hankkia informaatiota uskonnoista ja uskontokritiikistä.
T5 ohjata oppilasta tuntemaan katsomusvapaus ihmisoikeutena sekä katsomusvapauden turvaamisen kansallisia ja kansainvälisiä keinoja Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii ymmärtämään katsomusvapauden ihmisoikeutena sekä perehtyy katsomusvapauden turvaamisen kansallisiin ja kansainvälisiin keinoihin	Katsomusvapauden merkityksen hahmottaminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas selittää katsomusvapauden ihmisoikeutena ja joitakin katsomusvapauden turvaamisen keinoista sekä osaa eritellä niiden puutteita erilaisissa tilanteissa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas osaa antaa esimerkkejä katsomusvapaudesta ihmisoikeutena, joistakin katsomusvapauden turvaamisen keinoista sekä niiden puutteista erilaisissa tilanteissa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas tunnistaa katsomusvapauden ihmisoikeutena. Oppilas osaa nimetä vähintään yhden keinon, jolla katsomusvapautta turvataan. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas osaa antaa esimerkin katsomusvapaudesta.
T6 ohjata oppilasta hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii hahmottamaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita	Katsomuksellisten valintojen perusteiden tarkastelu	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas osaa eritellä ja arvioida erilaisten ihmisten katsomuksellisten valintojen taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita ja osaa verrata omia katsomuksellisia ratkaisujaan niihin. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas osaa kuvata erilaisten ihmisten katsomuksellisten valintojen taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas osaa kuvata jonkin katsomuksellisen ratkaisun ja osaa nimetä jonkin siihen liittyvän yksilöllisen ja yhteisöllisen perusteen. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas osaa kuvata jonkin katsomuksellisen ratkaisun ja ohjatusti nimetä jonkin siihen liittyvän perusteen (kuten se, ettei ihminen käytä lentokonetta eettisistä syistä).
T7 kannustaa oppilasta maailman moninaisuuden ja kaikkien yhdenvertaisen kohtelun hyväksymiseen ja ymmärtämiseen Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii hyväksymään ja ymmärtämään maailman moninaisuuden ja kaikkien yhdenvertaisen kohtelun	Monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden hahmottaminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas ymmärtää ja osaa perustella maailman monimuotoisuuden ja kaikkien yhdenvertaisen kohtelun merkityksen. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas ymmärtää maailman monimuotoisuuden ja kaikkien yhdenvertaisen kohtelun merkityksen. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas osaa kuvata maailman monimuotoisuutta ja antaa esimerkkejä ihmisten yhdenvertaisesta kohtelusta. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas osaa antaa esimerkin maailman moninaisuudesta sekä kaikkien ihmisten yhdenvertaisesta kohtelusta.
T9 innostaa oppilasta pohtimaan omien valintojensa vaikutusta kestävään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii pohtimaan ja ymmärtämään omien valintojen vaikutusta kestävään tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti.	Kestävän elämäntavan periaatteiden tunteminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas osaa eritellä keskeisiä luonnon ja yhteiskunnan kestävään tulevaisuuteen liittyviä edellytyksiä sekä kuvailla ja arvioida keinoja vaikuttaa tulevaisuuden ongelmiin paikallisesti ja globaalisti. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas osaa nimetä keskeisiä luonnon ja yhteiskunnan kestävään tulevaisuuteen liittyviä edellytyksiä ja tarkastella kestävän elämäntavan merkitystä tulevaisuudelle. Oppilas tuntee keinoja vaikuttaa paikallisesti ja globaalisti. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas osaa antaa esimerkkejä kestävän tulevaisuuden edellytyksistä. Oppilas ymmärtää, että omat teot voivat vaikuttaa tulevaisuuteen paikallisesti ja globaalisti (kuten kierrätyksen, kulutusvalintojen sekä harrastuneisuuden kautta). Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa jonkin kestävän tulevaisuuden edellytyksen. Oppilas osaa kertoa, että omat teot voivat vaikuttaa tulevaisuuteen.

Sisällöt

S1 Katsomus ja kulttuuri

Opetussuunnitelman perusteet

Perehdytään maailmankuvan ja maailmankatsomuksen käsitteisiin. Käydään oppilaan elämänkatsomuksen ja identiteetin rakentamista tukevia keskusteluja. Perehdytään Unescon suojelemaan maailman kulttuuri- ja luonnonperintöön ja seurataan kulttuurin ilmenemistä muun muassa mediassa ja taiteessa. Perehdytään teistisiin ja ateistisiin katsomuksiin nykymaailmassa, esimerkiksi sekulaariin humanismiin, kristinuskoon ja islamiin. Tutustutaan valittuihin katsomusten historian ja niiden kohtaamisen käänteisiin sekä arvioidaan katsomusvapauden ja yhdenvertaisuuden toteutumista erilaisissa yhteiskunnissa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Katsomus ja kulttuuri

Perehdytään maailmankuvan ja maailmankatsomuksen käsitteisiin. Keskeisiä alakäsitteitä ovat arvo, normi, tieto, kulttuuri, hyvä, moraali, etiikka, ympäristö, ihmiskuva, identiteetti ja elämänkatsomus. Etsitään yhdessä keskeisiä maailmankuvaan ja maailmankatsomukseen liittyviä kysymyksiä ja teemoja käytännönläheisesti nuoren näkökulmasta. Käydään oppilaan elämänkatsomuksen ja identiteetin rakentamista tukevia keskusteluja.

Tutustutaan ja perehdytään kulttuurin käsitteeseen ja esimerkkeihin historiallisista ja nykyisistä kulttuureista paikallisesti ja globaalisti. Esimerkiksi uskonnoton tapakulttuuri, suomalaisen kulttuurin moninaisuus, monikulttuurisuus, kulttuuriset ja kansalliset vähemmistöt. Tutustutaan Unescon maailmanperintöohjelman lähtökohtiin ja esimerkkeihin sen suojelemasta maailman kulttuuri- ja luonnonperinnöstä eri puolilla maailmaa. Pohditaan aineettoman ja aineellisen kulttuuriperinnön vaikutuksia nykypäivään. Seurataan kulttuurin ilmenemistä muun muassa mediassa ja taiteessa sekä tarkastellaan yksilöä ja ryhmiä kulttuuriensa uusintajina.

Perehdytään teistisiin ja ateistisiin katsomuksiin nykymaailmassa kuten sekulaariin humanismiin, kristinuskoon ja islamiin. Tutustutaan valittuihin uskonnollisten ja uskonnottomien katsomusten historiaan, kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin vaiheisiin sekä niiden vuorovaikutukseen. Hahmotetaan erilaisia katsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustalla olevia katsomuksellisia perusteita. Arvioidaan katsomuksia tiedon ja tutkimuksen perusteella sekä tutustutaan uskontokritiikkiin. Perehdytään katsomusvapauteen sekä sen kansalliseen ja kansainväliseen turvaamiseen. Etsitään esimerkkejä, miten katsomusvapaus toteutuu eri ryhmissä ja yhteiskunnissa sekä arvioidaan niitä. Perehdytään yhdenvertaisuuden käsitteeseen ja tutustutaan yhdenvertaisuuden toteutumiseen eri ryhmissä ja yhteiskunnissa.

S2 Etiikan perusteita

Opetussuunnitelman perusteet

Tutustutaan etiikan peruskysymyksiin ja pääsuuntiin. Pohditaan hyvän elämän lähtökohtia ja yleisinhimillisiä arvoja: totuus, hyvyys, kauneus ja oikeudenmukaisuus. Perehdytään teon eettisen arvioinnin näkökulmiin, kuten teon tahallisuuteen, tekijän tarkoitukseen ja teon seurauksiin. Sovelletaan eettistä lähestymistapaa ja käsitteistöä nuorten arjessa esiintyviin tilanteisiin. Perehdytään sosiaalisessa mediassa ja muissa tiedotusvälineissä esiintyviin ajankohtaisiin kysymyksiin eettisestä näkökulmasta. Tarkastellaan kulttuurista moninaisuutta rikkautena, oikeutena ja eettisenä kysymyksenä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Etiikan perusteita

Tutustutaan etiikan peruskysymyksiin ja pääsuuntiin. Avainkäsitteitä kurssilla ovat esimerkiksi etiikka, moraali, hyvä, arvo, normi, moraalinen harkinta, vastavuoroisuus, valinnat, moraalitaju, tarve, tottumus, halu, tabu, vapaus, vastuu. Pohditaan hyvän elämän lähtökohtia käytännönläheisesti sekä tarkastellaan ja pohditaan yleisinhimillisiä arvoja kuten totuutta, hyvyyttä, kauneutta ja oikeudenmukaisuutta.

Tutustutaan erilaisiin etiikan teorioihin kuten hyve-etiikkaan ja seurausetiikkaan ja sovelletaan näitä nuoren elämismaailmaan. Perehdytään teon eettisen arvioinnin näkökulmiin, kuten teon tahallisuuteen, tekijän tarkoitukseen ja teon seurauksiin. Sovelletaan eettistä lähestymistapoja ja käsitteistöä nuorten arjessa esiintyviin tilanteisiin. Hahmotetaan erilaisia eettisiä ratkaisuja eri tilanteisiin ja niiden taustalla olevia yksilöllisiä ja yhteisöllisiä perusteita. Tarkastellaan nuoren elämää ja hahmotetaan siitä eettisiä ulottuvuuksia. Sovelletaan eettisiä käsitteitä ja teorioita nuoren omaan kehitysvaiheeseen ja elämismaailmaan sekä harjoitellaan eettisen argumentoinnin taitoa ja kannustetaan nuorta kehittämään eettistä ajatteluaan.

Perehdytään sosiaalisessa mediassa ja muissa tiedotusvälineissä esiintyviin ajankohtaisiin kysymyksiin eettisestä näkökulmasta. Tarkastellaan kulttuurista moninaisuutta rikkautena, oikeutena ja eettisenä kysymyksenä. Kannustetaan maailman moninaisuuden ja ihmisten yhdenvertaisuuden hyväksymiseen.

S3 Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus

Opetussuunnitelman perusteet

Perehdytään ihmisarvoon, ihmisoikeuksiin ja ihmisten väliseen yhdenvertaisuuteen. Tutustutaan ihmisoikeuksien kehitykseen ja ihmisoikeusloukkauksiin, kuten holokaustiin. Tutustutaan erilaisiin käsityksiin ihmisen ja luonnon suhteesta, esim. humanistiseen, utilistiseen, mystiseen ja luontokeskeiseen. Perehdytään luonnon ja yhteiskunnan kestävän tulevaisuuden mahdollisuuksiin sekä ympäristöetiikkaan liittyviin kysymyksiin kuten eläinten oikeuksiin. Pohditaan, miten voidaan toimia vastuullisesti kestävän tulevaisuuden hyväksi.

Paikallinen opetussuunnitelma

Ihmisoikeudet ja kestävä tulevaisuus

Keskeisiä käsitteitä kurssilla ovat esimerkiksi oikeudet, velvollisuudet, ihmisoikeudet, ihmisarvo, yhdenvertaisuus, vapausoikeudet, juridiset ja moraaliset oikeudet, vähemmistöt, stereotypiat, ihmisoikeusrikkomukset, ihmisoikeusjulistukset ja –sopimukset, ryhmäoikeudet, ihmisoikeuksien valvonta ja toteutuminen, syrjintä, ympäristöetiikka, eläinten oikeudet, kestävä kehitys ja ympäristön tulevaisuus. Tutustutaan ihmisoikeuksien kehitykseen ja erilaisiin ihmisoikeusjulistuksiin ja -sopimuksiin. Hahmotetaan historiallisia ja nykypäivässä tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia, esimerkkinä holokausti. Tarkastellaan oppilaan kehitysvaiheen ja elämismaailman teemoja ihmisoikeusnäkökulmasta. Perehdytään eri vähemmistöjen oikeuksiin ja niiden turvaamiseen. Tutustutaan ja tarkastellaan esimerkiksi sukupuolista ja seksuaalista moninaisuutta ihmisoikeusasioina. Tutustutaan ihmisoikeuksia suojeleviin kansallisiin ja kansainvälisiin lakeihin, järjestöihin ja käytäntöihin.

Tutustutaan erilaisiin eettisiin käsityksiin ihmisen ja luonnon suhteesta kuten humanistiseen, utilistiseen, mystiseen ja luontokeskeiseen ympäristöetiikkaan. Tarkastellaan ympäristöetiikkaan liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä ja perehdytään eläinten oikeuksiin. Perehdytään luonnon ja yhteiskunnan kestävän tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Tarkastellaan kestävää kehitystä ekologiselta, sosiaaliselta ja kulttuuriselta kannalta. Opiskeltavat aiheet valitaan myös Viikin normaalikoulun kestävän kehityksen työn kulloisistakin teemoista. Pohditaan ja perustellaan, miten voidaan toimia vastuullisesti kestävän tulevaisuuden hyväksi.

ePerusteet