Ruotsin kieli, B1-oppimäärä

Arviointi on luonteeltaan kannustavaa ja antaa oppilaille mahdollisuuden tulla tietoisiksi omista taidoistaan, kehittää niitä ja painottaa itselleen luontevia ilmaisumuotoja. Opinnoissa edistymisen kannalta on keskeistä, että oppilas itsearvioi oppimistaan ja saa vertaispalautetta. Oppilaat, joilla on kieleen liittyviä oppimisvaikeuksia tai joilla on muulla tavoin kielellisesti erilaiset lähtökohdat, voivat myös osoittaa osaamistaan, kun arviointi on monipuolista.  

Ruotsin B1-oppimäärän sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaiden osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain 3–6 kohdennettuihin tavoitteisiin. Lukuvuosiarviointi 6. luokalla perustuu paikallisessa opetussuunnitelmassa kyseiselle vuosiluokalle kohdennettuihin oppiaineen opetuksen tavoitteisiin. 

Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää ruotsin B1-oppimäärän valtakunnallisia arviointikriteereitä. Oppilas on saavuttanut ruotsin B1-oppimäärän tavoitteet arvosanan 5, 7, 8 tai 9 mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Arvosanojen 4, 6 ja 10 mukaisen osaamisen kokonaisarviointi muodostetaan ruotsin B1-oppimäärän tavoitteiden pohjalta ja suhteessa edellä mainittuihin lukuvuosiarvioinnin kriteereihin. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy ruotsin B1-oppimäärän lukuvuosiarviointiin ja siitä muodostettavaan arvosanaan.  

Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki oppiaineen tavoitteet. Vuorovaikutuksessa toimimisen, tekstien tulkintataitojen ja tekstien tuottamistaitojen arviointi perustuu Eurooppalaiseen viitekehykseen ja sen pohjalta laadittuun suomalaiseen sovellukseen Kehittyvän kielitaidon asteikko. 

Laaja‐alaisen osaamisen tavoitteet 6. vuosiluokalla

L1 Ajattelu ja oppimaan oppiminen: Otetaan huomioon, että Kainuussa ollaan hyvin vähän tekemisissä ruotsin kanssa, ohjataan huomaamaan kuinka paljon ruotsin kieltä on ympärillä esimerkiksi pakkausselosteissa jne.; opetellaan tehokkaaseen kielen opiskeluun erilaisia opiskelutapoja ja ‐tekniikoita kokeillen ja soveltaen

L2 Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu: Kannustetaan yhteistyöhön suomenruotsalaisten koulujen tai muiden tahojen kanssa [ystävyyskoulut]; harjoitellaan erilaisia viestinnällisiä tilanteita, sekä kirjallisesti, että suullisesti, omien taitojen rajoissa

L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot: Ujutetaan ruotsin kieltä tavallisiin arjen tilanteisiin koulussa, kotona ja vapaa‐aikana, pyritään näkemään kielen oppiminen itsessään pääomana, sisäisenä rikkautena ja hyödyllisenä taitona, pyritään levittämään kielen opiskelun myönteisyyttä ympäristöön (koulu, koti, vapaa‐aika), korostetaan opiskelun jatkuvuuden ja sinnikkyyden merkitystä kielen oppimiseen, ei pelkästään luokkahuoneessa vaan myös kotona ja vapaa‐ajalla.

L4 Monilukutaito: Pyritään järjestämään erilaisia oppiainerajat ylittäviä projekteja, kuten kieliteemapäiviä, muiden aineiden opetusta ruotsiksi, teemaviikkoja, jne. mahdollisuuksien mukaan. Korostetaan, että kielen opiskelu on taito, ei itseisarvo, ja taitoa voi käyttää myös muihin aihealueisiin.

L5 Tieto‐ ja viestintäteknologinen osaaminen: Kannustetaan eri ruotsinkielisten medioiden käyttöön myös vapaa‐ajalla [älypuhelimet, blogit, lehdet, tv, radio, internet] ja otetaan niitä mahdollisuuksien mukaan opetuksessa käyttöön.

L6 Työelämätaidot ja yrittäjyys: Pohditaan yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa, esimerkiksi oppilaiden vanhempien kautta, ja kartoitetaan niissä käytettäviä kieliä; pohditaan Suomen kielipolitiikkaa alustavasti. Oppilaat tiedostavat, että ruotsi on virallinen kieli Suomessa ja sen osaaminen on edellytys monissa työpaikoissa. Miten tuetaan tavoitteiden toteutumista? Ollaan innostavia, opettaja rohkaisee ja kannustaa myös omaehtoiseen kieleen tutustumiseen (esimerkiksi oppilaan harrastusten kautta), opiskeluun ja jatkuvaan käyttöön; ei verrata englannin taitoihin.

Toimintatavat siirtymävaiheessa

7. luokan alkuun kertausosio 6. luokan asioista, pelien ja leikkien kautta liikkeelle ja kohti vakavampaa puurtamista

Tarvittava yhteistyö, työnjako ja vastuut

Yhteistyö ja tiedonsiirto alakoulun ja yläkoulun välillä; erityisesti, mikäli kielenopettaja vaihtuu; 7. luokan alkuun tehdään kartoitus oppilaan osaamisesta ja suunnitellaan opetuksen aloitus sen mukaisesti, jotta pystytään takaamaan oppilaalle tasapuoliset mahdollisuudet kielen oppimisen jatkamiseen. Tavoitteena on laadukas opetuksen järjestäminen ja oppilaan oikeusturvan takaaminen kaikille tasapuolisesti uuden tuntijaon myötä.