Historia

Opetussuunnitelman perusteet

Historian opetuksessa oppimisen arviointi on oppilasta ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilasta tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omia tulkintojaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen.

Historian sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain 3–6 kohdennettuihin tavoitteisiin. Lukuvuosiarviointi 6. luokalla perustuu paikallisessa opetussuunnitelmassa kyseiselle vuosiluokalle kohdennettuihin oppiaineen opetuksen tavoitteisiin.

Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää historian valtakunnallisia arviointikriteereitä. Oppilas on saavuttanut historian tavoitteet arvosanan 5, 7, 8 tai 9 mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Arvosanojen 4, 6 ja 10 mukaisen osaamisen kokonaisarviointi muodostetaan historian tavoitteiden pohjalta ja suhteessa edellä mainittuihin lukuvuosiarvioinnin kriteereihin. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy historian lukuvuosiarviointiin ja siitä muodostettavaan arvosanaan.

Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen, toimimisen ja menneisyyteen eläytymisen ohella ankkuroituminen kulttuuriympäristöön, aikaperspektiivin hahmottaminen sekä ihmisen toimijuuden ja historian merkityksen oivaltaminen ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.

Tavoitteet

Tavoite	Arvioinnin kohde	Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena Paikallinen tarkennus Historian tavoitteet ovat osittain päällekäisiä vuosiluokilla 4.-6., näkökulmaa historiaan laajennetaan vähän kerrallaan edeten lasten ikä- ja kehitystason mukaan. Sisällöllisesti 4. luokalla keskitytään ensin oman suvun ja lähiympäristön historiaan sekä esihistorialliseen aikaan ja sivilisaation syntyyn, 5. luokalla Vanhaan aikaan ja antiikin perintöön sekä Keskiaikaan. Tutustutaan myös Suomen esihistorialliseen aikaan ja asutuksen syntymiseen täällä. 6. luokalla pääpaino on Uuden ajan murrosvaiheessa ja Suomi osana Ruotsia. Vierailijat ja vierailukohteet Kulttuurikasvatussuunnitelman ja koulun vuosittaisen toimintasuunnitelman mukaan. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas kiinnostuu historiasta tiedonalana ja senmerkityksestä identiteetille.
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas tunnistaa erilaisia historian lähteitä.	Historian tietolähteiden tunnistaminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas antaa esimerkkejä, miten alkuperäislähteet eroavat toisen käden lähteistä opiskeltavilla aikakausilla. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas antaa esimerkin, miten alkuperäislähde eroaa toisen käden lähteestä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas antaa esimerkkejä historian alkuperäislähteistä opiskeltavilta aikakausilta. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa joitakin historian lähteitä.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas ymmärtää tapoja jakaa historia aikakausiin ja niihin liittyviä käsitteitä.	Kronologian ymmärrys	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas kuvailee asioita, joiden perusteella tehdään historiallisia aikakausijakoja. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas käyttää keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja sekä antaa esimerkkejä eri aikakausien yhteiskunnille ominaisista piirteistä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas nimeää keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja ja sijoittaa eri aikakausien tapahtumia aikajärjestykseen. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja (vanha aika, keskiaika, uusi aika; esihistoria, historia; eaa, jaa).
T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas ymmärtää ihmisen toiminnan motiiveja erilaisissa historiallisissa tilanteissa.	Historiallinen empatia	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas asettautuu menneen ajan ihmisen asemaan ja tarkastelee, miten hänen yhteiskunnallinen asemansa vaikuttaa hänen toimintaansa. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas asettautuu menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeää tämän toiminnan motiiveja. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas antaa esimerkkejä menneisyyden ihmisten toiminnan motiiveista. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa, että ihmisillä on ollut erilaisia motiiveja toiminnalleen.
T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas tunnistaa historiallisille tapahtumille ja ilmiöille syitä ja seurauksia.	Syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminen historiassa	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas tunnistaa erilaisia syitä (suoria ja epäsuoria) ja seurauksia (lyhyt- ja pitkäkestoisia) menneisyydessä tapahtuneille asioille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas tunnistaa syitä ja seurauksia menneisyydessä tapahtuneille asioille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas tunnistaa yksittäisen syyn ja siitä johtuvan seurauksen menneisyydessä tapahtuneille asioille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa yksittäisen syyn tai seurauksen menneisyydessä tapahtuneelle asialle.

Sisällöt

S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty

Opetussuunnitelman perusteet

Perehdytään ihmisen elämiseen pienissä populaatioissa ja metsästyskulttuuriin sekä maanviljelykulttuurin murrokseen ja sivilisaation syntyyn.

S2 Vanha aika ja antiikin perintö

Opetussuunnitelman perusteet

Paneudutaan demokratian orastukseen Kreikassa ja roomalaiseen yhteiskuntaan. Aikakautta tarkastellaan lisäksi Pohjolan asuttamisen näkökulmasta.

Paikallinen opetussuunnitelma

Vanha aika ja antiikin perintö käsitellään pääsääntöisesti 5. luokalla. Pääpaino Kreikan ja Rooman antiikin ajassa ja yhteiskunnassa, pohditaan myös antiikin perinnön vaikutuksia nykyaikaan. Tarkastellaan myös, mitä tuolla aikakaudella tapahtui Pohjolassa, nykyisen Suomen alueella

S3 Keskiaika

Opetussuunnitelman perusteet

Perehdytään keskiaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin ja niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille. Käsitellään Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen.

Paikallinen opetussuunnitelma

Keskiaika käsitellään pääsääntöisesti 5. luokalla. Perehdytään keskiaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen eriytyviin kulttuureihin. Käsitellään keskiaikaa myös Suomen näkökulmasta, Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen. Tutkitaan, löytyykö paikallisesta historiasta merkintöjä kyseisen ajanjakson tapahtumista.

S4 Uuden ajan murrosvaihe

Opetussuunnitelman perusteet

Tutustutaan tieteessä, taiteessa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin.

S5 Suomi osana Ruotsia

Opetussuunnitelman perusteet

Tarkastellaan kehitystä Suomessa 1600–1700-luvuilla

ePerusteet