Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Paikallinen arviointikulttuuri:
Arviointikulttuurin paikalliset painotukset:
Perusopetuksessa oppimisen arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin. Sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita.
Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin
Oppilaiden ikäkausi ja edellytykset otetaan huomioon
Arviointikäytänteet ovat monipuolisia
Itsearvioinnin edellytyksiä kehitetään
Arviointikulttuuri on osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen. Opetus- ja kasvatustyössä kiinnitetään huomiota onnistumisiin ja positiivisen palautteen antamiseen. Sähköisiä arviointikäytäntöjä luodaan ja kehitetään.
Formatiivinen arviointi
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Lukuvuosiarvioinnissa käyttäytymisen arviointi on sanallinen vuosiluokilla 1-3 ja numeerinen vuosiluokilla 4-8. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä. Sanallinen arviointi pohjautuu koulun laatimiin numeerisen arvioinnin tavoitteisiin ja arviointiperusteisiin.
Paikalliset tavoitteet ja arviointiperusteet:
Erinomainen (10)
Oppilas
- käyttäytyy huomaavaisesti ja ystävällisesti muita kohtaan
- asennoituu myönteisesti koulutyöhön
- on rehellinen
- luo ja ylläpitää työrauhaa ja myönteistä ilmapiiriä
- huolehtii ympäristöstä sekä yhteisistä tehtävistä ja välineistä tunnollisesti ja oma-aloitteisesti
- noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja
Kiitettävä (9)
Oppilas
- tulee toimeen muiden kanssa
- asennoituu myönteisesti koulutyöhön
- on rehellinen
- ylläpitää työrauhaa ja myönteistä ilmapiiriä
- huolehtii ympäristöstä sekä yhteisistä tehtävistä ja välineistä tunnollisesti ja oma-aloitteisesti
- noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja
Hyvä (8)
Oppilas
- tulee yleensä toimeen muiden kanssa
- on yleensä rehellinen
- huolehtii omalta osaltaan työrauhasta
- huolehtii pääsääntöisesti ympäristöstä ja yhteisistä tehtävistä ja välineistä
- noudattaa pääsääntöisesti sääntöjä ja hyviä tapoja
Tyydyttävä (7)
Oppilas
- on toisinaan vaikeuksissa muiden kanssa
- saattaa käyttäytyä vilpillisesti
- häiritsee ajoittain työrauhaa
- suhtautuu toisinaan huolettomasti ympäristöön sekä yhteisiin tehtäviin ja välineisiin
- noudattaa sääntöjä ja hyviä tapoja vaihtelevasti
Kohtalainen (6)
Oppilas
- on toistuvasti vaikeuksissa muiden kanssa
- käyttäytyy vilpillisesti
- laiminlyö ympäristöä sekä yhteisiä tehtäviä ja välineitä
- häiritsee työrauhaa usein
- suhtautuu välinpitämättömästi sääntöihin ja hyviin tapoihin
Välttävä (5)
Oppilas
- ei tule toimeen muiden kanssa
- syyllistyy jatkuvasti rangaistaviin rikkomuksiin
- halveksii ja laiminlyö ympäristöä sekä yhteisiä tehtäviä ja välineitä
- estää muiden työskentelyn
- ei välitä säännöistä eikä hyvistä tavoista
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Paikalliset käytännöt:
Koulun lukuvuosisuunnitelmassa määrätään koepäivä(t), jolloin oppilaalla on ennen luokalle jättämistä mahdollisuus erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot.
Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Arviointi lukuvuoden aikana
Pääosa opintojen aikaisesta arvioinnista on luonteeltaan oppimista edistävää. Tällöin arviointi ja siihen perustuva palautteen antaminen toteutetaan lukuvuoden aikana osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se edellyttää opettajilta oppimisprosessiin liittyvää havainnointia ja vuorovaikutusta oppilaiden kanssa. Opintojen aikaisessa arvioinnissa tärkeätä on myös oppilaiden toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta.
Oppimista edistävä palaute on luonteeltaan laadullista ja kuvailevaa, oppimisen solmukohtia analysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta. Se ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Oppilaita ohjataan palautteen avulla tiedostamaan edistymisensä ja jäsentämään oman oppimisensa eri vaiheita sekä löytämään erilaisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Palaute auttaa oppilaita vähitellen ohjaamaan omaa oppimistaan, asettamaan itselleen tavoitteita ja käyttämään onnistumista parantavia oppimisstrategioita.
Opettajan antaman, oppimisprosessia näkyväksi tekevän ja oppimista edistävän palautteen tulee auttaa oppilaita hahmottamaan ja ymmärtämään
• mitä heidän on tarkoitus oppia
• mitä he ovat jo oppineet
• miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan
Tällainen oppimista edistävä arviointi ja ohjaava palaute edistävät opiskeltavien asioiden jäsentymistä tieto- ja taitokokonaisuuksiksi sekä kehittävät oppilaiden metakognitiivisia taitoja ja työskentelytaitoja.
Oppimista edistävän arvioinnin tehtävä on nimensä mukaisesti edesauttaa ja kannustaa oppimista oppimisprosessin aikana. Sen tehtävä ei siis ole perinteisesti mitata tai arvioida oppilaan osaamista kokein ja numeroin vaan kannustaa ja ohjata oppilasta saavuttamaan oppimisen tavoitteita mahdollisimman hyvin. Tämä tapahtuu monenlaisin pedagogisin keinoin, esimerkiksi opettajan antaman palautteen avulla, joka kuvaa, miten hyvin oppilas on saavuttanut tavoitteet siihen mennessä sekä ohjaa oppimista eteenpäin.
Oppimisen tavoitteellisuus on yksi oppimisen kulmakivistä. Koska oppiminen tapahtuu oppilaan ajattelun avulla, oppilaan on myös aktiivisesti osallistuttava oppimisprosessiin ja sen tavoitteiden asettamiseen ja arvioimiseen. Jotta oppilas voi oppia kunnolla, hänen tulee ymmärtää oppimisen tavoitteet, tietää ja ymmärtää hyvän osaamisen ja tavoitteen saavuttamisen kriteerit. Tavoitteiden ja kriteerien tietäminen ja ymmärtäminen on tärkeää myös itsearvioinnin kehittymisen kannalta. Taito arvioida omaa osaamistaan ja sen eri puolia sekä kyky sopeuttaa omaa toimintaansa, esimerkiksi muuttamalla omia opiskelutapojaan, ovat todellisen osaamisen, oppimaan oppimisen ja siten myös elinikäisen oppimisen ehtoja. Vertaisarviointi monipuolistaa arviointia ja palautetta ja mahdollistaa useampia näkökulmia ja erilaisia kriteerejä. Vertaisarvioinnin tärkeänä tavoitteena on tukea itsearvioinnin kehittymistä. Niinpä itse- ja vertaisarviointi ovat keskeinen osa oppimista edistävää arviointia.
Paikalliset painopisteet:
Opintojen aikainen arviointi on pääosin ohjaamista palautteen avulla.
Oppilaiden osallisuutta ja vuorovaikutusta edistävää toimintatapaa painotetaan.
Oppilaita ohjataan itse- ja vertaisarviointiin.
Arvioinnin monipuolisuutta ja säännöllisyyttä pidetään tärkeänä.
Arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä annetaan tietoa edistymisestä ja osaamisesta. Yhteistyö huoltajien kanssa on tiivistä. Huoltajille annetaan riittävästi tietoa oppilaiden edistymisestä ja osaamisen tasosta.
Yhteistyön merkitys korostuu erityisesti tukea tarvitsevien oppilaiden huoltajien kanssa.
Paikallinen arviointikäytäntö ja väliarviointi:
Oppilaille ja huoltajille tiedotetaan koulutyön tavoitteista ja arviointikriteereistä lukuvuosittain. Tavoitteista ja arviointikriteereistä voidaan keskustella esimerkiksi vanhempainilloissa. Koulutyön tavoitteita ja arviointikriteereitä käydään oppilaiden kanssa läpi riittävän usein. Lukuvuoden aikana arviointia annetaan oppilaille ja heidän huoltajille seuraavasti:
* sähköinen tiedottaminen
* kokeet ja tiedotteet
* mahdollinen arviointikeskustelu täydentämään todistusarviointia
Väliarviointi tehdään todistusarvioinnilla. Vuosiluokilla 1-3 arviointi on sanallista. Käyttäytymisen arviointi annetaan sanallisesti todistuksen liitteenä. Vuosiluokilla 4-9 väliarviointi on numeraalista. Numeroarvioinnin lisäksi voidaan antaa sanallista arviointipalautetta, joka annetaan todistuksen liitteenä. Väliarvioinnin todistus on samanmuotoinen kuin lukuvuositodistus.
Itsearviointia ja vertaisarviointia suoritetaan kaikilla luokka-asteilla. Arvioinnit kohdistuvat työskentelyyn, oppimiseen ja käyttäytymiseen. Arviointi on monipuolista, jatkuvaa ja vuorovaikutteista. Itsearviointi ja vertaisarviointi ovat osa ryhmän työskentelyä ja sitä suoritetaan kaikissa oppiaineissa ja laaja-alaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Arviointitapoja kehitetään säännöllisesti ja niitä voidaan kirjata toimintasuunnitelmaan.
Väliarviointikäytäntöjä voidaan tarkentaa ja tarvittaessa muuttaa toimintasuunnitelmassa.
Arviointi nivelkohdissa
Arviointi 2. luokan päätteeksi
Toisen vuosiluokan lopulla oppimisen arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Tavoitteena on tuoda esille oppilaan vahvuuksia oppijana ja vahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Usein on tarpeen arvioida ja suunnitella yhdessä myös oppilaan tarvitsemaa ohjausta ja tukea. Nivelvaihetta lähestyttäessä korostuu opettajan, oppilaan ja huoltajan välinen vuorovaikutus. On tärkeää, että oppilaan omat arviot ja toiveet sekä huoltajan näkemykset tulevat kuulluiksi. Oppilaan oppimisprosessin kannalta keskeisiä, laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin perustuvia näkökulmia, joihin opettaja kiinnittää huomiota arvioidessaan oppilaan edistymistä ja antaessaan siitä palautetta oppilaalle ja huoltajalle ovat:
- edistyminen kielellisissä valmiuksissa, erityisesti
• kysymisen ja kuuntelemisen taidot
• vuorovaikutustaidot ja taito ilmaista itseään eri keinoin
- edistyminen työskentelytaidoissa, erityisesti
• taito työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä
- edistyminen taidossa huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä
Lisäksi annetaan palautetta oppilaan opiskelun etenemisestä eri oppiaineissa. Lukuvuositodistuksessa ilmaistaan, onko oppilas saavuttanut kunkin oppiaineen tavoitteet hyväksyttävästi.
Paikalliset käytännöt:
Oppilaalle annetaan ohjaavaa palautetta henkilökohtaisesti tai yhdessä vanhemman kanssa käytävällä keskustelulla. Keskusteluun osallistuu tarvittaessa myös erityisopettaja.
Arviointi 6. luokan päätteeksi
Kuudennen vuosiluokan lopulla oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Palautteessa kiinnitetään huomiota erityisesti työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen. Oppilas tarvitsee tietoa myös edistymisestään oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa. Arviointikäytänteet ja palautteen antaminen suunnitellaan niin, että oppilas ja huoltaja saavat monipuoliseen tietoon perustuvan käsityksen oppilaan oppimisen edistymisestä. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelumotivaation tukemiseen. Kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa annettavaa arviointia varten kaikkiin yhteisin oppiaineisiin on määritelty tavoitteista johdetut arviointikriteerit hyvää osaamista kuvaavalle sanalliselle arviolle tai numeroarvosanalle kahdeksan (8). Kriteerien avulla on kuvattu kuvattu, millaista osaamista edellytetään kyseisen arvion tai arvosanan saavuttamiseksi. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan opettajan arvioinnin apuvälineitä. Sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja pohtii oppilaan edistymistä suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja osaamisen tasoa suhteessa valtakunnallisesti määriteltyihin arviointikriteereihin. Opettajan tulee käyttää näitä kriteerejä antaessaan oppilaalle sanallisen arvion tai numeroarvosanan kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistukseen. Oppilas saa hyvää osaamista kuvaavan sanallisen arvion tai arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista. Tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Paikalliset käytännöt:
Oppilaalle annetaan ohjaavaa palautetta henkilökohtaisesti tai yhdessä vanhemman kanssa käytävällä keskustelulla. Keskusteluun osallistuu tarvittaessa myös erityisopettaja.
Arviointi lukuvuoden päättyessä
Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin jälkeen tehtävää, oppilaiden osaamisen summatiivista arviointia, jonka tulokset välitetään oppilaille todistuksissa tai arviointitiedotteissa. Perusopetusasetus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle lukuvuositodistuksen, joka sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviointi. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.
Paikallinen arviointikäytäntö:
Lukuvuosiarviointi toteutetaan perusopetuksen arvioinnin perusteiden mukaisesti.
Lukuvuosiarviointi on vuosiluokilla 1-3 sanallista sekä yhteisissä oppiaineissa että mahdollisissa valinnaisissa oppiaineissa. Myös käyttäytymisestä annetaan sanallista arviointia, joka annetaan todistuksen liitteenä.
Vuosiluokilla 4-8 yhteiset oppiaineet arvioidaan numeroin. Valinnaisten aineiden oppimäärä, joka on alle kaksi vuosiviikkotuntia arvioidaan sanallisesti hyväksytty-merkinnällä. Käyttäytymisen arviointi tapahtuu numeraalisesti. Numeroarviointia voidaan tarvittaessa täydentää sanallisella arvioinnilla, joka annetaan todistuksen liitteenä.
9.luokan päätteeksi oppilaalle annetaan numeerinen päättötodistus. Käyttäytymistä ei päättötodistuksessa arvioida. Vähintään 2 vuosiviikkotunnin laajuisista valinnaisista aineista annetaan numeroarvosana. Alle 2 vuosiviikkotunnin laajuiset valinnaisaineet arvioidaan Hyväksytty-merkinnällä. Päättötodistuksen antamisesta kerrotaan tarkemmin osiossa Perusopetuksen päättötodistus.
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Lukuvuosiarvioinnin paikalliset arviointikäytänteet:
Lukuvuosiarviointi toteutetaan perusopetuksen arvioinnin perusteiden mukaisesti.
Lukuvuosiarviointi on vuosiluokilla 1-3 sanallista sekä yhteisissä oppiaineissa että mahdollisissa valinnaisissa oppiaineissa.
Vuosiluokilla 4-9 yhteiset oppiaineet arvioidaan numeroin. Valinnaisten aineiden oppimäärä, joka on alle kaksi vuosiviikkotuntia arvioidaan sanallisesti hyväksytty-merkinnällä.
Perusopetuksen päättöarviointi
Päättöarvosanan muodostaminen
Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi
Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa
Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Paikallinen arviointikäytäntö lukuvuoden aikana ja lukuvuoden päätteeksi:
Vuosiluokilla 1-3 oppiaineiden arviointi lukuvuositodistuksiin ja välitodistuksiin annetaan sanallisena arviointina. Vuosiluokilla 4-8 lukuvuositodistuksessa ja välitodistuksessa annetaan numeroarvosanat. Numeroarvosanaa voidaan täydentää sanallisella arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä.
Käyttäytymisen arviointi vuosiluokilla 1-3 toteutetaan lukuvuosi- ja välitodistuksissa sanallisena. Arviointi annetaan todistuksen liitteenä. Vuosiluokilla 4-8 käyttäytymisen arviointi annetaan numeroin. Jos numeroarvosanaa täydennetään sanallisesti, annetaan arvio todistuksen liitteenä.
Lukuvuositodistus
Paikalliset käytänteet:
Vuosiluokilla 1-3 lukuvuositodistus on sanallinen. Vuosiluokilla 4-8 lukuvuositodistus on numeraalinen.
Välitodistus
Paikalliset käytänteet:
Vuosiluokilla 1-3 välitodistus annetaan sanallisena. Vuosiluokilla 4-9 välitodistus annetaan numeroin.
Erotodistus
Perusopetuksen päättötodistus
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus
Paikallisesti päätettävät asiat
Yhteistyö ja arvioinnista tiedottaminen
Lukuvuoden aikana oppilaalle ja huoltajalle annetaan tietoa opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein. Tietoa voidaan antaa mm. yhteisissä keskusteluissa, wilman ja kokeiden kautta. Jokaisen opettajan tehtävänä on tiedottaa oppilaita ja huoltajia oppiaineiden keskeisistä sisällöistä, tavoitteista ja arvioinnin kriteereistä lukuvuosittain. Arvioinnin muodoista tiedotetaan koulun sivuilla ja vanhempainilloissa.
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen arvioinnissa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Paikalliset käyttäytymisen tavoitteet ja arviointikriteerit on määritelty osiossa Käyttäytymisen arviointi.
Valinnaisaineiden arviointi
Valinnaisaineiden arvioinnissa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita. Paikalliset arviointikäytänteet on esitetty osiossa Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet.
Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt
Toteutetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Paikalliset käytänteet on esitetty osiossa Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana.
Todistusarviointi oppiaineissa ja käyttäytymisessä
Toteutetaan opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Paikalliset arviointitavat oppiaineiden arvioinnissa on esitetty osiossa Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana. Käyttäytymisen arvioinnin paikalliset tavoitteet ja kriteerit löytyvät osiosta Käyttäytymisen arviointi.
Välitodistukset
Väliarviointi tehdään todistusarvioinnilla. Vuosiluokilla 1-3 arviointi on sanallista. Käyttäytymisen arviointi annetaan sanallisesti todistuksen liitteenä. Vuosiluokilla 4-9 väliarviointi on numeraalista. Numeroarvioinnin lisäksi voidaan antaa sanallista arviointipalautetta, joka annetaan todistuksen liitteenä. Väliarvioinnin todistus on samanmuotoinen kuin lukuvuositodistus.
Väliarviointikäytäntöjä voidaan muuttaa koulukohtaisesti kirjaamalla muutokset toimintasuunnitelmaan. Välitodistukset vuosiluokilla 1-2 voidaan korvata arviointikeskustelulla.
Erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat.
Erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudesta ja ajankohdasta päätetään vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa.