Yhteiskuntaoppi

Opetussuunnitelman perusteet

Oppimisen arviointi eli formatiivinen arviointi on yhteiskuntaopissa oppilaita ohjaavaa ja kannustavaa. Monipuolisella palautteella oppilaita kannustetaan toimimaan aktiivisesti omissa lähiyhteisöissään ja soveltamaan käytännön arjessa yhteiskunnallista ja taloudellista osaamistaan. Arvioinnilla tuetaan yhteiskunnallisten tietojen ja taitojen soveltamista sekä kiinnitetään huomiota siihen, miten monipuolisesti ja näkemyksiään perustellen oppilaat oppivat rakentamaan omaa käsitystään yhteiskunnasta. Summatiivisessa arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden monimuotoiset toiminnan ja osaamisen osoittamisen tavat.

Päättöarviointi sijoittuu siihen lukuvuoteen, jona yhteiskuntaopin opiskelu päättyy kaikille yhteisenä oppiaineena vuosiluokilla 7, 8 tai 9 paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetyn ja kuvatun tuntijaon mukaisesti. Päättöarviointi kuvaa sitä, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut yhteiskuntaopin oppimäärän tavoitteet. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt yhteiskuntaopin tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle 7, 8 tai 9 yksittäinen tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Päättöarvosana on yhteiskuntaopin tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi. Oppilas on saavuttanut oppimäärän tavoitteet tietyn arvosanan mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy yhteiskuntaopin päättöarviointiin ja siitä muodostettavaan päättöarvosanaan.

Paikallinen opetussuunnitelma

Arvioinnissa painotetaan formatiivista arviointia, palautteen antamista, vertaisarviointia ja itsearviointia. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan lähtötaso. Arviointi on kehittävää, vuorovaikutteista ja monipuolista tuoden esiin oppilaiden erilaiset tavat oppia. Päättöarvioinnissa käytetään valtakunnallisia tavoitteita.

Tavoitteet

Tavoite	Arvioinnin kohde	Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta syventämään kiinnostustaan ympäröivään yhteiskuntaan ja vahvistaa oppilaan kiinnostusta yhteiskuntaoppiin tiedonalana Paikallinen tarkennus Tavoitteena on ohjata oppilasta syventämään kiinnostustaan ympäröivästä yhteiskunnasta. Hän tiedostaa, että historian opiskeluun sisältyy yhteiskuntaoppiin liittyviä aineksia. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oivaltaa yhteiskuntaa koskevan tiedon merkityksen yksilön ja yhteisön kannalta.
T2 ohjata oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään liittyen erilaisiin inhimillisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin kysymyksiin Paikallinen tarkennus Pyritään kannustamaan oppilasta harjaannuttamaan eettistä arviointikykyään erityisesti erilaisissa inhimillisissä, yhteiskunnallisisissa ja taloudellisisssa kysymyksissä. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii arvioimaan omien ja yhteiskunnan muiden toimijoiden yhteiskunnallisten ja taloudellisten valintojen eettisiä merkityksiä ja seurauksia.
Yhteiskunnassa tarvittavien tietojen ja taitojen omaksuminen sekä yhteiskunnallinen ymmärrys
T3 ohjata oppilasta ymmärtämään oikeusvaltion periaatteita, ihmisoikeuksien yleismaailmallista merkitystä sekä syventämään tietojaan suomalaisen oikeusjärjestelmän toiminnasta Paikallinen tarkennus Oppilas oppii ymmärtämään yleisellä tasolla oikeusvaltion periaatteita ja ihmisoikeuksien yleismaailmallista merkitystä. Hän perehtyy suomalaisen oikeusjärjestelmän toimintaan. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas oppii ymmärtämään ihmisoikeuksien merkityksen ja oikeusvaltion periaatteet sekä niiden kytkeytymisen suomalaiseen oikeusjärjestelmään.	Oikeusvaltion periaatteiden ja toiminnan sekä ihmisoikeuksien hahmottaminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas arvioi ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumista yhteiskunnassa. Oppilas käyttää lakia ja oikeutta koskevia tietolähteitä ongelmanratkaisua vaativissa tehtävissä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas erittelee, miten ihmisoikeus- ja oikeusvaltioperiaatteet ilmenevät Suomessa ja maailmassa. Oppilas hankkii ja esittää tietoja laista ja oikeudesta asianmukaista tietolähdettä käyttäen. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas kuvailee ihmisoikeuksia, oikeusvaltion toimijoita ja toimintaperiaatteita. Oppilas löytää ohjatusti tietoa laista ja oikeudesta. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa esimerkeistä ihmisoikeuksia sekä oikeusvaltion keskeisiä toimijoita ja toimintaperiaatteita.

Sisällöt

S1 Arkielämä ja oman elämän hallinta

Opetussuunnitelman perusteet

Perehdytään yksilön vastuisiin, velvollisuuksiin, oikeuksiin sekä oman elämän ja talouden hallintaan. Paneudutaan erilaisiin mahdollisuuksiin oman tulevaisuuden suunnittelussa tutustumalla työelämään ja elinkeinoihin. Käsitellään sekä oman että lähiyhteisöjen, kuten perheiden, hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämistä.

Paikallinen opetussuunnitelma

Opetellaan pitämään itsestään huolta ja suunnittelemaan omaa elämää eteenpäin. Tutustutaan paikalliseen työ- ja elinkeinoelämään yleisellä tasolla. Oppiaineessa tehdään yhteistyötä oppilaanohjauksen kanssa.

S2 Demokraattinen yhteiskunta

Opetussuunnitelman perusteet

Paneudutaan demokraattisen yhteiskunnan ja oikeusvaltion periaatteisiin ja toimintatapoihin. Opetuksessa perehdytään ihmisoikeuksiin ja niihin liittyviin kansainvälisiin sopimuksiin. Opetuksen sisältönä ovat yhteiskunnan rakenteet ja vallankäyttö. Tarkastellaan lisäksi mielipiteiden kanavoitumista yksilön, järjestöjen, median ja julkisen vallan toiminnaksi ja päätöksenteoksi Suomessa ja kansainvälisesti.

Paikallinen opetussuunnitelma

Paneudutaan siihen, mitä demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu. Opetuksesssa ovat esillä keskeisimmät ihmisoikeuksiin liittyvät sopimukset. Yhteiskunnan rakenteisiin ja vallankäyttöön käytännössä päästään tutustumalla paikkakunnan poliittiseen elämään ja päätöksentekoon.

S3 Aktiivinen kansalaisuus ja vaikuttaminen

Opetussuunnitelman perusteet

Tutustutaan erilaisiin yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanaviin ja keinoihin. Harjoitellaan yhteiskunnallisessa osallistumisessa, työelämässä ja taloudellisessa toiminnassa tarvittavia taitoja luomalla aitoja tilaisuuksia koulun arjessa aktiiviselle, vastuulliselle ja rakentavalle yhteistyölle ja vaikuttamiselle myös yhteistyössä koulun ulkopuolisten tahojen kanssa.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppilaille tehdään selväksi, mitä kaikkea vaikuttamiseen liittyy. Oppitunneilla käytetään mahdollisuuksien mukaan osallistuvaa metodia, jonka avulla pyritään vahvistamaan eri elämänalueilla tarvittavia vuorovaikutustaitoja. Tavoitteena on vastuuntunnon kasvaminen ja kehittyminen, joka heijastuu koulussa ja sen ulkopuolisissa ihmissuhteissa.

S4 Taloudellinen toiminta

Opetussuunnitelman perusteet

Perehdytään talouden peruskäsitteisiin, ilmiöihin ja keskeisiin toimijoihin sekä tarkastellaan taloutta myös kestävän kehityksen ja erilaisten taloudellisten toimijoiden näkökulmasta. Lisäksi perehdytään talouden ja hyvinvoinnin kysymyksiin muun muassa työn, ammattien ja yrittäjyyden kautta. Talouden ilmiöiden tarkastelussa huomioidaan paikalliset ja globaalit näkökulmat.

Paikallinen opetussuunnitelma

Oppilas keskittyy talouselämän peruskysymyksiin ja keskeisiin toimijoihin sekä pyrkii pohtimaan heidän valintojaan. Hän tutustuu taloudelliseen toimintaan muun muassa työnteon, ammattien ja paikallisen yritystoiminnan kautta. Teema mahdollistaa oppitunneilla asiantuntijavierailut.

ePerusteet