Historia

Opetussuunnitelman perusteet

Historian opetuksessa oppimisen arviointi on oppilasta ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilasta tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omia tulkintojaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen. 

Historian sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain 3–6 kohdennettuihin tavoitteisiin. Lukuvuosiarviointi 6. luokalla perustuu paikallisessa opetussuunnitelmassa kyseiselle vuosiluokalle kohdennettuihin oppiaineen opetuksen tavoitteisiin. 

Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää historian valtakunnallisia arviointikriteereitä. Oppilas on saavuttanut historian tavoitteet arvosanan 5, 7, 8 tai 9 mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Arvosanojen 4, 6 ja 10 mukaisen osaamisen kokonaisarviointi muodostetaan historian tavoitteiden pohjalta ja suhteessa edellä mainittuihin lukuvuosiarvioinnin kriteereihin. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy historian lukuvuosiarviointiin ja siitä muodostettavaan arvosanaan.  

Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen, toimimisen ja menneisyyteen eläytymisen ohella ankkuroituminen kulttuuriympäristöön, aikaperspektiivin hahmottaminen sekä ihmisen toimijuuden ja historian merkityksen oivaltaminen ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.   

Tavoitteet

Tavoite Arvioinnin kohde Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena
Paikallinen tarkennus
Ei käytetä arvosanan muodostamisen perusteena. Oppilasta ohjataan pohtimaan kokemuksiaan osana itsearviointia. 
Oppilaan oppimisen tavoite
Oppilas kiinnostuu historiasta tiedonalana ja senmerkityksestä identiteetille.
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä
Paikallinen tarkennus
Oppilas antaa esimerkin, miten alkuperäislähde eroaa toisen käden lähteestä. (Hyvä osaaminen.)Oppilas tunnistaa joitakin historian lähteitä. (Alin taitotaso.) 
Oppilaan oppimisen tavoite
Oppilas tunnistaa erilaisia historian lähteitä.
Historian tietolähteiden tunnistaminen

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9
Oppilas antaa esimerkkejä, miten alkuperäislähteet eroavat toisen käden lähteistä opiskeltavilla aikakausilla.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8
Oppilas antaa esimerkin, miten alkuperäislähde eroaa toisen käden lähteestä.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7
Oppilas antaa esimerkkejä historian alkuperäislähteistä opiskeltavilta aikakausilta.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5
Oppilas tunnistaa joitakin historian lähteitä.

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden
Paikallinen tarkennus
Oppilas tunnistaa, että samasta tapahtumasta tai ilmiöstä voi olla erilaisia tulkintoja. (Hyvä osaaminen.) Oppilas antaa esimerkkejä historian faktoista. (Alin taitotaso.)
Oppilaan oppimisen tavoite
Oppilas havaitsee historiatiedon tulkinnallisuuden.
Historiatiedon tulkinnallisuuden havaitseminen

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9
Oppilas antaa esimerkkejä samaan tapahtumaan tai ilmiöön liittyvistä erilaisista tulkinnoista.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8
Oppilas tunnistaa, että samasta tapahtumasta tai ilmiöstä voi olla erilaisia tulkintoja.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7
Oppilas antaa esimerkkejä historian faktoista ja tulkinnoista.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5
Oppilas antaa esimerkkejä historian faktoista.

Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä
Paikallinen tarkennus
Oppilas tunnistaa keskeiset historiaan liittyvät ajan jäsentämismuodot ja osaa antaa esimerkkejä eri aikojen yhteiskunnille ja aikakausille ominaisista piirteistä. (Hyvä osaaminen.) Oppilas tunnistaa keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja (vanha aika, keskiaika, uusi aika; esihistoria, historia; eaa, jaa). (Alin taitotaso.)
Oppilaan oppimisen tavoite
Oppilas ymmärtää tapoja jakaa historia aikakausiin ja niihin liittyviä käsitteitä.
Kronologian ymmärrys

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9
Oppilas kuvailee asioita, joiden perusteella tehdään historiallisia aikakausijakoja.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8
Oppilas käyttää keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja sekä antaa esimerkkejä eri aikakausien yhteiskunnille ominaisista piirteistä.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7
Oppilas nimeää keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja ja sijoittaa eri aikakausien tapahtumia aikajärjestykseen.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5
Oppilas tunnistaa keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja (vanha aika, keskiaika, uusi aika; esihistoria, historia; eaa, jaa).

T5 ohjata oppilasta ymmärtämään ihmisen toiminnan motiiveja
Paikallinen tarkennus
Oppilas asettautuu menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeää tämän toiminnan motiiveja. (Hyvä osaaminen.) Oppilas tunnistaa, että ihmisillä on ollut erilaisia motiiveja toiminnalleen. (Alin taitotaso.)
Oppilaan oppimisen tavoite
Oppilas ymmärtää ihmisen toiminnan motiiveja erilaisissa historiallisissa tilanteissa.
Historiallinen empatia

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9
Oppilas asettautuu menneen ajan ihmisen asemaan ja tarkastelee, miten hänen yhteiskunnallinen asemansa vaikuttaa hänen toimintaansa.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8
Oppilas asettautuu menneen ajan ihmisen asemaan ja nimeää tämän toiminnan motiiveja.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7
Oppilas antaa esimerkkejä menneisyyden ihmisten toiminnan motiiveista.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5
Oppilas tunnistaa, että ihmisillä on ollut erilaisia motiiveja toiminnalleen.

Historiallisen tiedon käyttäminen
T10 ohjata oppilasta selittämään, miten tulkinnat saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä
Paikallinen tarkennus
Oppilas selittää esimerkkien avulla, miten uudet lähteet ja tarkastelutavat saattavat muuttaa historian tulkintoja. (Hyvä osaaminen.) Oppilas kertoo esimerkin tilanteesta, josta on erilaisia tulkintoja. (Alin taitotaso.)
Oppilaan oppimisen tavoite
Oppilas osaa selittää, miten tulkinnat menneisyydestä saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä.
Tulkintojen selittäminen

Osaamisen kuvaus arvosanalle 9
Oppilas vertailee samasta historian tapahtumasta tai ilmiöstä tehtyjä tulkintoja ja kertoo, miten lähteiden valinta vaikuttaa tulkintaan.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 8
Oppilas selittää esimerkkien avulla, miten uudet lähteet ja tarkastelutavat saattavat muuttaa historian tulkintoja.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 7
Oppilas selittää yhden esimerkin avulla, miten uudet lähteet saattavat muuttaa historian tapahtuman tai ilmiön tulkintaa.

Osaamisen kuvaus arvosanalle 5
Oppilas kertoo esimerkin tilanteesta, josta on erilaisia tulkintoja.

Sisällöt

S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty

Opetussuunnitelman perusteet

Perehdytään ihmisen elämiseen pienissä populaatioissa ja metsästyskulttuuriin sekä maanviljelykulttuurin murrokseen ja sivilisaation syntyyn.

Paikallinen opetussuunnitelma

  • Ihmislajin kehitys, kivikausi, rautakausi, pronssikausi

  • Esihistorialliset lähteet (arkeologiaa), esim. kaivaukset, haudat, esinelöydöt, kalliomaalaukset.

S2 Vanha aika ja antiikin perintö

Opetussuunnitelman perusteet

Paneudutaan demokratian orastukseen Kreikassa ja roomalaiseen yhteiskuntaan. Aikakautta tarkastellaan lisäksi Pohjolan asuttamisen näkökulmasta.

Paikallinen opetussuunnitelma

  • Suurten jokilaaksojen korkeakulttuurit (Mesopotamia, Niili, Indus ja Jangtse)

  • Antiikin aika, Kreikka, Rooma, Hellenismi

  • Lähteinä arkkitehtuuri, ensimmäiset tekstilähteet (esim. hieroglyfit, nuolenpääkirjoitus)

S3 Keskiaika

Opetussuunnitelman perusteet

Perehdytään keskiaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin ja niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille. Käsitellään Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen.

Paikallinen opetussuunnitelma

  • kansainvaellukset

  • Länsi- ja Itä-Rooma (Bysantti)

  • luostarilaitos ja katolinen kirkko

  • elämää maalla ja kaupungissa

  • arabikulttuuri ja islamin vaikutus

  • lähteinä kronikat, taide, asiakirjat

S4 Uuden ajan murrosvaihe

Opetussuunnitelman perusteet

Tutustutaan tieteessä, taiteessa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin.

S5 Suomi osana Ruotsia

Opetussuunnitelman perusteet

Tarkastellaan kehitystä Suomessa 1600–1700-luvuilla

ePerusteet