Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Jyväskylän perusopetuksen arviointikulttuurin lähtökohtana on kouluyhteisön yhteinen näkemys arvioinnin käsitteistä, sen rakenteista ja eri tehtävistä, eri toimijoiden (oppilaat, opettajat, huoltajat) rooleista arvioinnissa ja arvioinnin monipuolisuudesta sekä arviointikäytänteistä.

Arviointikulttuurin keskeiset käsitteet ja periaatteet

1) Oppimista edistävä eli formatiivinen arviointi on

• kannustavaa, rohkaisevaa, välitöntä, jatkuvaa, verbaalia tai nonverbaalia vuorovaikutusta, joka

• auttaa oppilasta hahmottamaan oppiaineen tavoitteet ja joka

• ei edellytä dokumentointia

2) Osaamisen edistymisen arviointi eli summatiivinen arviointi on

• tavoitteista johdettua (taidot, tiedot, arvot ja asenteet), monipuolisiin näyttöihin sekä opettajan ja oppilaan kirjaamiin havaintoihin perustuvaa arviointia, joka auttaa oppilasta huomaamaan omien taitojen kehittymisen ja ohjaa suuntaamaan oppimista eteenpäin,

• kriteeriperusteista kuvausta oppimisen/osaamisen edistymisestä ja

• sanallista tai numeerista, kriteeriperusteista (taitotaso) kuvausta osaamisesta, jonka

• näyttöjen arvioinnit tulee dokumentoida.

3) Opettajan tehtävänä on

• huolehtia, että arvioinnin eri tehtävät ja niistä annettava erilainen palaute ovat selviä ja ymmärrettäviä sekä oppilaille että huoltajille,

• toimia oppilaan oppimisen ja sen arvioinnin konkretisoivana ohjaajana sekä

• arvioida omaa toimintaansa suhteessa oppilaille asetettujen tavoitteiden toteutumisessa.

4) Rehtorin ja opetustoimen tehtävänä on

• ohjata, mahdollistaa ja arvioida hyvän arviointikulttuurin toteutumista.

Formatiivinen arviointi

Summatiivinen arviointi

Arvioinnin yleiset periaatteet

Laadukas arviointityö perustuu:

• suunnitelmallisuuteen, johdonmukaisuuteen ja opettajien yhteistyöhön kouluyhteisössä

• opettajien ammattitaitoon ja sen tukemiseen

• eri arviointimenetelmien monipuoliseen hallintaan ja käyttöön

• oppilaan iän ja kehitystason huomioimiseen

• tavoitteista johdettuun arviointiin

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Työskentelyn arviointi

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arviointi 1.8.2020 alkaen

Käyttäytymisen taito kehittyy portaittain, seuraavan taidon saavuttaminen edellyttää edellisten taitojen hallintaa.

Kriteeristö on laadittu niin

• ettei arviointi kohdistu oppilaan persoonaan ja temperamenttiin,

• että vuosiluokkien 1-2 käyttäytymisen minimitavoite täyttyy ensimmäisellä portaalla (kaksiportainen asteikko)

• että vuosiluokan 3 käyttäytymisen arviointi on viisiportainen ja osaamista verrataan hyvän osaamisen tasoon (arvosana 8)

• että vuosiluokkien 4-9 käyttäytymisen numeerinen arviointi voidaan johtaa asteikon perusteella.

Käyttäytymisen tavoitteet Jyväskylän kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa on johdettu opetussuunnitelman perusteista 2014.

• Noudatan koulun sääntöjä ja toimintatapoja arjessa ja juhlassa.

• Järjestyssäännöt ovat kaikkien koulujen yhteiset.

  • Toimintatavat määräytyvät koulun toimintakulttuurista (mm. kiusaamisen ehkäisy, välituntisäännöt, juhlakulttuuri, vierailut).

• Noudatan hyviä tapoja. Tervehdin, kiitän, pyydän anteeksi, hyvästelen, autan tarvittaessa, käytän asiallista kieltä, en kiroile, en nimittele, maltan odottaa vuoroani.

  • Koulut voivat pohtia, millä eri tavoilla hyviä tapoja osoittaa ja ’antaa näyttöjä’

Käyttäytyminen arvioinnin kohteena

Käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa koulun kasvatustehtävää. Oppilaita ohjataan ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristö sekä noudattamaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä. Heille opetetaan koulun erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiallista, tilannetietoista käyttäytymistä ja hyviä tapoja.

Käyttäytymistä arvioidaan ja oppilaille annetaan käyttäytymisestä ohjaavaa palautetta suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäytymisen tavoitteet perustuvat koulun kasvatustavoitteisiin, yhteisön toimintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja järjestyssääntöihin.

Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeä on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Käyttäytymisen arviointi ei ole osa oppiaineen arviointia eikä käyttäytyminen saa vaikuttaa oppiaineesta saatavaan arvioon tai arvosanaan. Samoin käyttäytyminen ja työskentely ovat eri asioita ja ne arvioidaan erikseen.

Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä. Jos käyttäytymistä arvioidaan todistuksissa sanallisesti, sanallisen arvion muodosta päätetään paikallisesti. Rajanveto asiassa on usein kuitenkin vaikeaa, joten käyttäytymisen sanallisessa arvioinnissa on syytä ottaa huomioon henkilön tietosuojaa ja tietojen salassapitoa koskeva lainsäädäntö. Todistukset ovat lähtökohtaisesti julkisia asiakirjoja. Henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja sisältävät asiakirjat ovat kuitenkin salassa pidettäviä.

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Perusopetuslaki ja -asetus sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet edellyttävät, että oppilaan suoriutumista arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin eikä toisiin oppilaisiin. Oppiminen ja sen edistymisen arviointi kiinnittyvät ennalta asetettuihin tavoitteisiin.

Oppilas on aktiivinen toimija tavoitteiden asettamisessa ja arvioimisessa yhdessä opettajan kanssa: keskustellaan mitä ja miten opiskellaan, millaisia tavoitteita oppilailla on ja mitä pitäisi vielä oppia. Tavoitteena on myös oppilaiden itse- ja vertaisarviointitaitojen kehittäminen sekä palautteen antaminen ja saaminen. Huoltajan osallisuus on tärkeää.

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa määritellään kuudennen vuosiluokan sekä päättöarvioinnin kriteerit kaikkia opettajia ja kouluja velvoittaviksi normeiksi. Kriteeriperusteisessa arvioinnissa henkilön suoritusta arvioidaan sen perusteella, kuinka hyvin suoritus vastaa ennalta määriteltyjä kriteereitä.

Jyväskylässä on laadittu kriteeriperusteisen arvioinnin tueksi laadullisia kuvauksia osaamisen tasoista eri vuosiluokille 1-5, jotka sisältävät hyvän osaamisen ja alimman taitotason kuvaukset. Ne on johdettu vuosiluokille 1-2 oppilaan oppimisen tavoitteista sekä vuosiluokille 3-5 kuudennen luokan valtakunnallisista kriteereistä.

Mikäli oppilas ei saavuta oppiaineen oppimäärää, varoitus oppiaineen oppimäärän hylkäämisestä (tai numeerisesti arvosanasta neljä) tai mahdollisesta vuosiluokalle jättämisestä on annettava hyvissä ajoin. Oppilasta ja huoltajaa on kuultava asiassa ja oppilaalla on oltava mahdollisuus täydentää opintojaan sekä näyttää osaamistaan monipuolisesti ja hyväksytysti hyvissä ajoin ennen lukuvuoden päättymistä.

Arviointikeskustelu

Arviointikeskustelu käydään vuosiluokilla 1-8 viikoilla 46 – 6. Arviointikeskustelussa läsnä ovat oppilas, opettaja (1.-6. lk luokanopettaja, 7.-8. lk luokanvalvoja tai muu opettaja) ja huoltaja. Oppilaan tulee olla keskeisessä roolissa oman oppimisensa arvioijana suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Arviointikeskustelun tavoitteet ja teemat:

• 1.-6. lk laaja-alainen osaaminen oppilaan näkökulmasta

• 7.lk laaja-alainen osaaminen oppilaan näkökulmasta ja päättyvät oppiaineet (KO, KS, MU, KU)

• 8.lk laaja-alainen osaaminen oppilaan näkökulmasta sekä päättyvät aineet (HI)

Yksityiskohtaisemmat tavoitteet ja teemat sekä keskustelua tukevat ohjaavat kysymykset kullekin vuosiluokalle on luettavissa Jyväskylän kaupungin arviointikeskusteluohjeistuksesta.

Yhdeksännellä luokalla käydään opinto-ohjaajan kanssa ohjauskeskustelu, joka koskee laaja-alaista osaamista jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelun näkökulmasta.

Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

Jyväskylässä on koottu opetuksen suunnittelun ja arvioinnin tueksi vuosiluokkien 1–5 eri oppiaineiden vuosiluokkaistetuille tavoitteille hyvän osaamisen kuvaukset, minimitaso sekä arvioinnin kohde. Arvioinnin kohde, minimitaso sekä hyvä osaaminen on johdettu vl. 1–2 vuosiluokkakokonaisuudesta sekä vuosiluokilla 3–5 kuudennen luokan arviointikriteereistä. 

Perusopetuksen päättöarviointi

Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen

Yhteisten oppiaineiden päättöarviointi

Yhteisten taito- ja taideaineiden päättöarviointi

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan päättöarviointi

Poissaolojen vaikutukset arviointiin

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Todistukset

Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa

Lukuvuositodistus

Jyväskylässä lukuvuositodistuksen lisätietoihin kirjataan painotettu opetus (CLIL- opetus, musiikki- ja urheiluluokkaopetus)

Lisätietoihin voidaan kirjata myös osallistuminen oppilaskuntatoimintaan, työelämääntutustumisjaksoon (TET), oman äidinkielen opetukseen, opetussuunnitelman luvun 10 mukaiseen kaksikieliseen opetukseen sekä lasten parlamentin ja nuorisovaltuuston toimintaan.

Lisäksi voidaan antaa liitteenä todistus osallistumisesta mm. tukioppilastoimintaan ja yrittäjyyskasvatustoimintaan sekä stipendistä, lukudiplomista ja uimataidosta.

Välitodistus

Yhdeksännellä luokalla oppilaalle annetaan tarvittaessa erillinen välitodistus (tiettyihin jatko-opintoihin hakeutuminen) valtakunnallisen perusopetuksen perusteiden mukaan.

Erotodistus

Erotodistuksen liitteet Jyväskylässä:

• Tuntijako (huomioiden painotetun opetuksen tuntijaot) 

• Koonti oppiaineiden tavoitteiden kohdentamisesta vuosiluokittain 

• Koulun jaksojärjestelmä (vuosiluokat 7-9) 

• Oppiainekohtainen arviointiliite 

Perusopetuksen päättötodistus

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset

Jyväskylässä erityistä tutkintoa hyödynnetään yleisesti valmistavassa opetuksessa sekä kotiopetusoppilaalle erityisesti päättövaiheessa. Erityisen tutkinnon ottaa vastaan oppilaan lähikoulu tai se koulu, joka valvoo kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen oppimisen edistymistä. Mikäli oppilas haluaa suorittaa erityisen tutkinnon vieraassa kielessä, jota ei opeteta oppilaan omassa koulussa, oppilas ohjataan lähimpään tarkoituksenmukaiseen kouluun, jossa kyseistä kieltä opetetaan. Erityisen tutkinnon ottaa vastaan tällöin kyseistä kieltä opettava opettaja. Erityiseen tutkintoon ilmoittaudutaan erillisellä lomakkeella. Ilmoittautuminen täytyy tehdä hyvissä ajoin huomioiden tutkinnon laajuus. Tarkemmat toimintatavat sovitaan koulu- ja tapauskohtaisesti.

Paikallisesti päätettävät asiat