Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Jyväskylän perusopetuksen arviointikulttuurin lähtökohtana on kouluyhteisön yhteinen näkemys arvioinnin käsitteistä, sen rakenteista ja eri tehtävistä, eri toimijoiden (oppilaat, opettajat, huoltajat) rooleista arvioinnissa ja arvioinnin monipuolisuudesta sekä arviointikäytänteistä.
Arviointikulttuurin keskeiset käsitteet ja periaatteet
1) Oppimista edistävä eli formatiivinen arviointi on
kannustavaa, rohkaisevaa, välitöntä, jatkuvaa, verbaalia tai nonverbaalia vuorovaikutusta, joka
auttaa oppilasta hahmottamaan oppiaineen tavoitteet ja joka
ei edellytä dokumentointia
2) Osaamisen edistymisen arviointi eli summatiivinen arviointi on
tavoitteista johdettua (taidot, tiedot, arvot ja asenteet), monipuolisiin näyttöihin sekä opettajan ja oppilaan kirjaamiin havaintoihin perustuvaa arviointia, joka auttaa oppilasta huomaamaan omien taitojen kehittymisen ja ohjaa suuntaamaan oppimista eteenpäin,
kriteeriperusteista kuvausta oppimisen/osaamisen edistymisestä ja
sanallista tai numeerista, kriteeriperusteista (taitotaso) kuvausta osaamisesta, jonka
näyttöjen arvioinnit tulee dokumentoida.
3) Opettajan tehtävänä on
huolehtia, että arvioinnin eri tehtävät ja niistä annettava erilainen palaute ovat selviä ja ymmärrettäviä sekä oppilaille että huoltajille,
toimia oppilaan oppimisen ja sen arvioinnin konkretisoivana ohjaajana sekä
arvioida omaa toimintaansa suhteessa oppilaille asetettujen tavoitteiden toteutumisessa.
4) Rehtorin ja opetustoimen tehtävänä on
ohjata, mahdollistaa ja arvioida hyvän arviointikulttuurin toteutumista.
Formatiivinen arviointi
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Laadukas arviointityö perustuu:
suunnitelmallisuuteen, johdonmukaisuuteen ja opettajien yhteistyöhön kouluyhteisössä
opettajien ammattitaitoon ja sen tukemiseen
eri arviointimenetelmien monipuoliseen hallintaan ja käyttöön
oppilaan iän ja kehitystason huomioimiseen
tavoitteista johdettuun arviointiin
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Laaja-alaisen osaamisen painotukset Jyväskylässä ovat
L3 Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot,
L5 Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen ja
L7 Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen.
Laaja-alainen osaaminen arvioidaan osana oppiaineita valtakunnallisten opetussuunnitelmaperusteiden mukaisesti.
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Yhdeksännellä luokalla oppilaalle annetaan erillinen välitodistus (tiettyihin jatko-opintoihin hakeutuminen) tarvittaessa valtakunnallisen perusopetuksen perusteiden mukaan.
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Perusopetuslaki ja -asetus sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet edellyttävät, että oppilaan suoriutumista arvioidaan suhteessa asetettuihin tavoitteisiin eikä toisiin oppilaisiin. Oppiminen ja sen edistymisen arviointi kiinnittyvät ennalta asetettuihin tavoitteisiin.
Oppilas on aktiivinen toimija tavoitteiden asettamisessa ja arvioimisessa yhdessä opettajan kanssa: keskustellaan mitä ja miten opiskellaan, millaisia tavoitteita oppilailla on ja mitä pitäisi vielä oppia. Tavoitteena on myös oppilaiden itse- ja vertaisarviointitaitojen kehittäminen sekä palautteen antaminen ja saaminen. Huoltajan osallisuus on tärkeää.
Perusopetuksen opetussuunnitelmassa määritellään kuudennen vuosiluokan sekä päättöarvioinnin kriteerit kaikkia opettajia ja kouluja velvoittaviksi normeiksi. Kriteeriperusteisessa arvioinnissa henkilön suoritusta arvioidaan sen perusteella, kuinka hyvin suoritus vastaa ennalta määriteltyjä kriteereitä.
Jyväskylässä on laadittu kriteeriperusteisen arvioinnin tueksi laadullisia kuvauksia (taitotasotaulukko) osaamisen ja edistymisen tasoista eri oppiaineissa vuosiluokkakokonaisuuksille 1-2, 3-6 sekä 7-9. Kuvauksissa perustana on opetussuunnitelmassa määritelty hyvän osaamisen kuvaus kuudennen ja yhdeksännen (päättöarviointi) vuosiluokan päättyessä.
Mikäli oppilas ei saavuta oppiaineen oppimäärää, varoitus oppiaineen oppimäärän hylkäämisestä (tai numeerisesti arvosanasta neljä) tai mahdollisesta vuosiluokalle jättämisestä on annettava hyvissä ajoin. Oppilasta ja huoltajaa on kuultava asiassa ja oppilaalla on oltava mahdollisuus täydentää opintojaan sekä näyttää osaamistaan monipuolisesti ja hyväksytysti hyvissä ajoin ennen lukuvuoden päättymistä.
Arviointikeskustelu
Arviointikeskustelu käydään vuosiluokilla 1-8 viikoilla 46 – 6. Arviointikeskustelussa läsnä ovat oppilas, opettaja (1.-6. lk luokanopettaja, 7.-8. lk luokanohjaaja tai muu opettaja) ja huoltaja. Oppilaan tulee olla keskeisessä roolissa oman oppimisensa arvioijana suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
Arviointikeskustelun tavoitteet ja teemat:
1.-6. lk laaja-alainen osaaminen oppilaan näkökulmasta
7.lk laaja-alainen osaaminen oppilaan näkökulmasta ja päättyvät oppiaineet (KO, KS, MU, KU)
8.lk laaja-alainen osaaminen oppilaan näkökulmasta sekä päättyvät aineet (HI)
Yksityiskohtaisemmat tavoitteet ja teemat sekä keskustelua tukevat ohjaavat kysymykset kullekin vuosiluokalle on luettavissa Jyväskylän kaupungin arviointikeskusteluohjeistuksesta.
Yhdeksännellä luokalla käydään opinto-ohjaajan kanssa ohjauskeskustelu, joka koskee laaja-alaista osaamista jatko-opintojen ja tulevaisuuden suunnittelun näkökulmasta.
Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Jyväskylässä oppilas voi edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelmansa mukaan (vuosiluokkiin sitomaton opiskelu). Päätös erityisistä opetusjärjestelyistä voidaan tehdä määräaikaisena.
Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta.
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Vuosiluokilla 1-3 lukuvuosiarviointi on sanallinen opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti.
Vuosiluokilla 4 - 9 lukuvuosiarvioinnissa käytetään numeroarviointia ja tarvittaessa sanallista arviointia.
Arviointi perustuu valtakunnallisesti määriteltyihin 6. ja 9. vuosiluokan hyvän osaamisen kriteereihin sekä taitotasotaulukoihin.
Perusopetuksen päättöarviointi
Päättöarvosanan muodostaminen
Päättöarvosanaa on mahdollista korottaa ennen päättötodistuksen luovuttamista seuraavilla reunaehdoilla:
Oppilaalla tulee olla realistiset mahdollisuudet arvosanan korottamiseen. Puoltavina seikkoina voivat olla esimerkiksi oppilaan henkilökohtaisessa elämässä tapahtuneet haasteet, jotka ovat merkittävästi vaikuttaneet opintojen aiempaan suorittamiseen.
Lisänäytön antamisesta tulee sopia etukäteen arvioivan opettajan kanssa.
Pääsääntöisesti lisänäytöt pyritään antamaan valinnaisaineiden yhteydessä.
L-valinnainen ei automaattisesti vaikuta päättöarviointiin, mutta tapauskohtaisesti ja etukäteen sovitusti lisänäytön voi antaa myös L-valinnaiskurssin aikana.
Korottamisen kohteena ovat vain arviointiin keskeisesti vaikuttavat oppilaskohtaiset tavoitteet.
Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi
Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa
Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Lukuvuositodistus
Jyväskylässä lukuvuositodistuksen lisätietoihin kirjataan painotettu opetus (CLIL- opetus, musiikki- ja urheiluluokkaopetus)
Lisätietoihin voidaan kirjata myös osallistuminen oppilaskuntatoimintaan, työelämääntutustumisjaksoon (TET), oman äidinkielen opetukseen, opetussuunnitelman luvun 10 mukaiseen kaksikieliseen opetukseen sekä lasten parlamentin ja nuorisovaltuuston toimintaan.
Lisäksi voidaan antaa liitteenä todistus osallistumisesta mm. tukioppilastoimintaan ja yrittäjyyskasvatustoimintaan sekä stipendistä, lukudiplomista ja uimataidosta.
Välitodistus
Yhdeksännellä luokalla oppilaalle annetaan tarvittaessa erillinen välitodistus (tiettyihin jatko-opintoihin hakeutuminen) valtakunnallisen perusopetuksen perusteiden mukaan.