Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri
(Luku 16 sivistys- ja kulttuurilautakunta 21.6.2016 (OUKA/237/12.00.01/2014)
Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Nämä tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa. Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen.
Kouluissa kehitetään arviointikulttuuria, jonka keskeisiä piirteitä ovat:
- rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri
- oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa
- oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen nä- kyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan
- arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys
- arvioinnin monipuolisuus
- arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa
Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää, mutta myös epäonnistumiset tai virheelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosessia. Niitä hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla. Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle perusopetuksen aikana.
Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle itselleen ja huoltajalle. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset keskustelut edistävät keskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta.
Tukea tarvitsevien oppilaiden huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää. Arviointi on myös opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline. Arvioinnilla saatu tieto auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Se luo perustaa opetuksen eriyttämiselle ja auttaa oppilaiden mahdollisten tuen tarpeiden tunnistamisessa. Opetuksen järjestäjä seuraa oppimisen arvioinnin periaatteiden toteutumista kouluissa ja tukee arvioinnin kehittämistä.
Slutbedömningen i den grundläggande utbildningen
Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet
Perusopetuksessa oppimisen arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin. Sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita.
Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin
Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Opettajat huolehtivat, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden tiedossa. Tavoitteiden pohtiminen ja oman oppimisen edistymisen tarkastelu suhteessa tavoitteisiin on tärkeä osa myös oppilaan itsearviointitaitojen kehittämistä.
Todistusten antamiseen liittyvässä oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetään opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä. Arviointikriteerit on laadittu 6. ja 7. luokan nivelvaiheeseen sekä päättöarviointiin tukemaan opettajien työtä ja yhtenäistämään arviointia. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan ne määrittelevät hyvää osaamista kuvaavaan sanalliseen arvioon tai arvosanaan 8 vaadittavan tason.
Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin edellä mainittuja arviointikriteerejä käyttäen. Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan näissä oppiaineissa suhteessa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin eikä osaamisen tason määrittelyssä käytetä edellä mainittuja arviointikriteerejä.
Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt
Arviointikäytännöt ja palautteen antaminen tulee suunnitella ja toteuttaa oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Palautetta annettaessa kiinnitetään huomiota oppilaiden onnistumisiin ja oppimisen edistymiseen suhteessa aiempaan osaamiseen.
Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. Tällöin on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä huolehtia siitä, ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle ole esteitä. Erilaisissa arviointi- ja näyttötilanteissa varmistetaan, että kukin oppilas ymmärtää tehtäväksi annon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Lisäksi huolehditaan mahdollisuuksista hyödyntää tarvittaessa tieto- ja viestintätekniikkaa ja antaa suullisia näyttöjä. Myös oppilaiden mahdollisesti tarvitsemien apuvälineiden saatavuudesta sekä tarvittavista avustajapalveluista huolehditaan. Lievätkin oppimisvaikeudet ja oppilaiden mahdollisesti puutteellinen opetuskielen/ suomen kielen/ruotsin kielen taito tulee ottaa huomioon arviointi- ja näyttötilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Samoin otetaan huomioon oppilaiden opiskelua varten mahdollisesti määritellyt opetuksen erityiset painoalueet.
Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon kunkin oppilaan kielitausta sekä kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Jotta oppilas voi osoittaa edistymistään ja osaamistaan mahdollisista suomen tai ruotsin kielen puutteista huolimatta, arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan tilanteeseen sovitettuihin, monipuolisiin ja joustaviin arviointitapoihin.
Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen
Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin antamalla tilaa oppimisen ja opintojen edistymisen pohdintaan ja kehittämällä itsearviointitaitoja. Oppilaita ohjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tarkoitus on, että opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toimintatapoja.
Alemmilla vuosiluokilla itsearviointitaitoja kehitetään auttamalla oppilaita tunnistamaan onnistumisiaan ja vahvuuksiaan koulutyössä sekä tulemaan tietoiseksi työlle sovittavista tavoitteista. Opetusryhmän yhteistä arviointikeskustelua käytetään paljon, annetaan myönteistä palautetta ja osoitetaan, miten monenlaisin tavoin jokainen voi onnistua työssään. Ylemmillä luokilla huomion kiinnittäminen onnistumisiin ja vahvuuksiin on edelleen tärkeää, mutta oman oppimisen ja opintojen edistymisen tarkastelu voi olla analyyttisempää. Se ohjaa oppilaita toimimaan yhä itseohjautuvammin. Myös tällöin opettajien on tärkeä kehittää oppilaiden keskinäistä arviointikeskustelua eli vertaisarviointia osana ryhmän työskentelyä. Näin oppilailla on mahdollisuus oppia antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla jokainen oppilas voi tulla tietoisiksi edistymisestään ja ymmärtää, miten itse voi vaikuttaa oppimiseensa ja koulutyössä onnistumiseen.
Oulussa arviointia kehitetään oppimisprosessin näkökulmasta. Oppimisprosessissa korostuvat tavoitteet, arviointikriteerit sekä jatkuva arviointi monipuolisin menetelmin. On tärkeää, että oppilaat tietävät jo työskentelyn alkaessa, mitä työskentelyltä ja oppimiskokonaisuudelta odotetaan ja että oppilaat voivat itse vaikuttaa oppimisprosessiinsa ja asettaa omia tavoitteita. Tavoitteet asetetaan oppilaan omien taitojen mukaan. Tällöin myös itse- ja vertaisarviointia on helpompi harjoitella. Koulun yhteisesti sovitut käytännöt, menetelmät ja dokumentointi tekevät oppimisprosessin näkyväksi. Opettajan ja oppilaiden yhteinen tavoitteiden asettaminen osa jokapäiväistä toimintaa, ja arviointikriteerit ovat kaikkien tiedossa.
Oulussa arvioinnin lähtökohtia ovat oppilaan osallistaminen, oppilaan vahvuuksien tunnistaminen sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien arvioinnin kehittäminen. Arviointikriteerit ja taitotasot auttavat oppimisen näkyväksi tekemisessä ja omien vahvuuksien tunnistamisessa. Oppilaita ja huoltajia osallistetaan oppimisprosessiin arviointikeskusteluissa ja kehityskeskusteluissa (ks. luku 6.4.1).
Tavoitteiden asettamisessa, arviointikriteereissä ja palautteen annossa otetaan huomioon Oulun painopisteiksi valitsemat laaja-alaisen osaamisen alueet: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) sekä Osallistuminen ja vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7). Painopisteiksi valittujen laaja-alaisen osaamisen alueiden tulee näkyä myös myös opettajan ja koulun itsearvioinnissa (ks.luku 4.4).
Arvioinnin kohteet
Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Luotettava arviointi edellyttää näiden osa-alueiden monipuolista havainnointia ja dokumentointia.
Oppiminen arvioinnin kohteena
Oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista niistä. Edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan osaamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Oppimisen edistymisen huolellinen seuranta on tarpeen koko perusopetuksen ajan, jotta opetuksen, ohjauksen ja tuen keinoin voidaan huolehtia siitä, että oppilaalla on edellytykset opinnoissa etenemiseen.
Osaamisen tasolla tarkoitetaan oppilaan eri tavoin osoittamaa osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioituna oppilaan suoritusten perusteella. Osaamisen tason arvioimiseksi oppilaan työn tuloksia tai suorituksia tarkastellaan mahdollisimman monipuolisesti. Tiedollisen ja taidollisen osaamisen tason arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviointikriteerejä. Osaamisen kehittyminen nähdään koko perusopetuksen ajan vahvistuvana, kumuloituvana prosessina.
Oppilaita ohjataan sekä itsenäisesti että ryhmänä tarkastelemaan edistymistään ja työnsä tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja niihin onnistumisen kriteereihin, joista on yhdessä keskustellen sovittu työtä aloitettaessa.
Työskentely arvioinnin kohteena
Oppilaiden työskentelytaitojen kehittäminen on yksi perusopetuksen keskeisistä tavoitteista. Opetuksessa tuetaan oppilaiden itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taitoja. Työskentelytaitoihin sisältyvät myös taito suunnitella, säädellä ja arvioida omaa työtään, taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa.
Työskentelytaitoja harjoitellaan eri oppiaineissa, monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa ja koulun muussa toiminnassa. Opettajat ohjaavat oppilaita sekä yksilöinä että ryhmänä suunnittelemaan työtään ja käyttä- mään oppimista edistäviä työskentelytapoja. Oppilaita ohjataan myös tarkastelemaan suunnitelmien toteutumista sekä arvioimaan työskentelyn onnistumista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä.
Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista. Arviointi perustuu oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin. Työskentelyä koskeva monipuolinen palaute kaikissa opiskelutilanteissa edistää oppilaiden mahdollisuuksia tarkastella omaa työskentelyään ja kehittyä työskentelytaidoissa.
Käyttäytyminen arvioinnin kohteena
Käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa koulun kasvatustehtävää. Oppilaita ohjataan ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristö sekä noudattamaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä. Heille opetetaan koulun erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiallista, tilannetietoista käyttäytymistä ja hyviä tapoja.
Käyttäytymistä arvioidaan ja oppilaille annetaan käyttäytymisestä ohjaavaa palautetta suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäytymien tavoitteet perustuvat koulun kasvatustavoitteisiin, yhteisön toimintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja järjestyssääntöihin. Oppilailla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun kasvatustavoitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn.
Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeä on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä.
Käyttäytymisen arviointi
Oulussa käyttäytymisen arvioinnissa noudatetaan samaa periaatetta kuin muussakin arvioinnissa eli arviointi on sanallista arviointia luokilla 1−3. Neljänneltä luokalta lähtien käyttäytymistä arvioidaan numeroin.
Käyttäytymisen arviointiin on työstetty paikalliset arviointikriteerit. Arviointikriteereissä kuvataan arvosanojen 4−10 kriteerit. Käyttäytymisen arviointikriteerit ovat opetussuunnitelman liitteessä 9. Käyttäytymisen arviointikriteereissä on otettu huomioon myös sosiaalisten taitojen ja itsetuntemuksen vahvistaminen. Käyttäytymisen arvioinnissa huomio kiinnitetään tavoiteltuun käyttäytymiseen. Tavoitteet perustuvat koulun yhteisiin järjestyssääntöihin ja toimintatapoihin. Koululla oppilaat ja huoltajat sekä koulun muut sidosryhmät osallistuvat yhdessä koulun henkilökunnan kanssa koulun kasvatustavoitteiden, toimintatapojen ja sääntöjen työstämiseen ja kehittämiseen. Oppilasta opettaneet opettajat arvioivat oppilaan käyttäytymisen yhdessä.
Bedömningen under studierna
Opintojen aikainen arviointi
Opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinnin ja palautteen antamisen kokonaisuutta. Opintojen aikainen arviointi on kaikilla vuosiluokilla pääosin oppimisen ohjaamista palautteen avulla. Sen keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja tukea oppimista sekä edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Siihen sisältyy myös oppilaiden edistymisen ja osaamisen tason kuvaamista keskusteluin, arviointitiedottein ja todistuksin tiettyinä ajankohtina. Oppilaalle ja huoltajalle tulee antaa tietoa opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein.
Oulussa oppilaat ja huoltajat saavat säännöllisesti tietoa oppilaan edistymisestä, kasvusta ja osaamisen tasosta. Jatkuvaa palautetta saadaan eri oppiaineiden, oppimiskokonaisuuksien ja vuosiluokkien arvioinnista sekä oppilasta ja huoltajaa osallistavista arviointikeskusteluista ja kehityskeskusteluista [Tähän tulee linkki tukimateriaaliin]. Jokainen opettaja käsittelee yhdessä oppilaiden kanssa oppimiskokonaisuuden, oppiaineen ja vuosiluokan arviointia ja arvioinnin kirjaamista. Oppilaat osallistuvat tavoitteiden määrittelyyn, tutustuvat arviointikriteereihin, kuten hyvän osaamisen kuvaukset, ja pohtivat yhdessä opettajan ja ryhmän kanssa erilaisia tapoja näyttää osaamista kyseisen arviointikokonaisuuden osalta.
Oppilas ja huoltajat kutsutaan lukuvuoden aikana kehityskeskusteluun ja arviointikeskusteluun (Tarkemmin luvussa 6.4.1). Oppilas on arviointikeskustelussa ja kehityskeskustelussa keskiössä. Kehityskeskustelussa 42 Perusopetusasetus 10 § 1 mom. 65 käydään läpi edellisessä keskustelussa asetettuja tavoitteita ja asetetaan yhdessä uusia tavoitteita. Kehityskeskustelu on tärkeää nivelvaiheessa ja opettajan vaihtuessa. Vuosiluokilla 1 ja 7 tarjottava Lapset puheeksi -menetelmä luo hyvän pohjan yhteistyölle. Lapset puheeksi -menetelmä toimii vaihtoehtona kehityskeskustelulle muillakin vuosiluokilla.
Arviointikeskustelun tavoitteena on edistää oppilaan itsearviointitaitoja, arvioidan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja tehdä näkyväksi oppimisprosessia. Opettajan tukemana oppilas valitsee arviointikeskustelun pohjaksi näyttöjä, kuten portfolioon kerättyjä töitä, todentamaan edistymistään koulutyössä. Oman työskentelyn ja oppimisen arviointia harjoitellaan perusopetuksen ensimmäiseltä luokalta lähtien. Oman oppimisen arviointi nähdään perusopetuksessa kumuloituvana taitona, josta on hyötyä toisen asteen opinnoissa ja työelämässä.
Arviointi lukuvuoden aikana
Pääosa opintojen aikaisesta arvioinnista on luonteeltaan formatiivista. Tällöin arviointi ja siihen perustuva palautteen antaminen toteutetaan lukuvuoden aikana osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se edellyttää opettajilta oppimisprosessiin liittyvää havainnointia ja vuorovaikutusta oppilaiden kanssa. Opintojen aikaisessa arvioinnissa tärkeätä on myös oppilaiden toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta.
Oppimista edistävä palaute on luonteeltaan laadullista ja kuvailevaa, oppimisen solmukohtia analysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta. Se ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Oppilaita ohjataan palautteen avulla tiedostamaan edistymisensä ja jäsentämään oman oppimisensa eri vaiheita sekä löytämään erilaisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Palaute auttaa oppilaita vähitellen ohjaamaan omaa oppimistaan, asettamaan itselleen tavoitteita ja käyttämään onnistumista parantavia oppimisstrategioita.
Opettajan antaman, oppimisprosessia näkyväksi tekevän ja oppimista edistävän palautteen tulee auttaa oppilaita hahmottamaan ja ymmärtämään
- mitä heidän on tarkoitus oppia
- mitä he ovat jo oppineet
- miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan
Tällainen formatiivinen arviointi ja ohjaava palaute edistävät opiskeltavien asioiden jäsentymistä tieto- ja taitokokonaisuuksiksi sekä kehittävät oppilaiden metakognitiivisia taitoja ja työskentelytaitoja.
Oulussa perusopetuksen oppilas, huoltajat ja opettaja tapaavat strukturoiduissa keskustelutilaisuuksissa. Arviointikeskustelu ja kehityskeskustelu ovat merkittävä osa arviointia lukuvuoden aikana.
Kehityskeskustelu
Kehityskeskustelulla tarkoitetaan keskustelua, joka käydään lukuvuoden alussa. Huoltajalle tarjotaan mahdollisuus osallistua kehityskeskusteluun. Mikäli huoltaja ei halua osallistua kehityskeskusteluun, opettaja käy keskustelun oppilaan kanssa. Kehityskeskustelut järjestetään koulukohtaisesti sovitulla tavalla, mutta kuitenkin niin, että ne pidetään oppilaan oppituntien ulkopuolella ja oppilaan viikkotuntimäärä ei vähene. Koulut merkitsevät lukuvuosisuunnitelmaan, miten kehityskeskustelut toteutetaan. Kehityskeskustelukäytänteistä, -aikataulusta ja -materiaaleista kerrotaan huoltajille syksyn vanhempainillassa, koulun tiedotteissa ja/tai nettisivulla.
Vuosiluokilla 1-4 kehityskeskustelut käydään syyskuun loppuun mennessä ja vuosiluokilla 5-9 syyslomaan mennessä. Pedagogisten asiakirjojen laatiminen ja kehityskeskustelu voidaan suorittaa samalla kertaa.
Oppilas on kehitys- ja arviointikeskustelussa keskiössä. Kehityskeskustelussa käsitellään oppilaan vahvuuksia, oppimis- ja työskentelytaitoja sekä ajankohtaisia opiskeluun ja ikävaiheeseen liittyviä kysymyksiä. Kehityskeskustelussa voidaan käyttää Arvioinnin ABC:n liitteenä olevaa keskustelurunkoa. Keskustelun pohjalta kirjataan yhteisesti sovitut tavoitteet oppimissuunnitelmaan. Kehityskeskustelun tavoitteena on varmistaa, että oppilas, huoltaja ja opettaja asettavat yhdessä tavoitteita oppimiselle ja koulunkäynnille sekä pohtivat, miten oppilaan on mahdollista saavuttaa asetetut tavoitteet. Keskustelussa käsitellään myös tuen tarpeita ja mahdollisuutta edetä opinnoissa nopeammin. Keskusteluun sisältyy lapsen ja nuoren elämään kuuluvia hyvinvoinnin näkökulmia, joilla voidaan vahvistaa kasvua ja oppimista.
Vuosiluokilla 1 ja 7 oppilaille ja huoltajille tarjotaan mahdollisuus Lapset puheeksi -keskusteluun. Lapset puheeksi -keskustelu toimii vaihtoehtona kehityskeskustelulle muillakin vuosiluokilla. Keskustelussa käytettävä lomake annetaan oppilaalle ja huoltajille täytettäväksi etukäteen. Keskustelussa sovitut tavoitteet kirjataan Wilman oppimissuunnitelmaan tai henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS).
Arviointikeskustelu
Arviointikeskustelulla tarkoitetaan välitodistuksen korvaavaa keskustelua, jonka luokanopettaja käy oppilaan ja huoltajan kanssa. Arviointikeskustelussa voi olla mukana myös joku muu oppilaan opettajista. Huoltajan luvalla keskustelussa voi olla mukana myös koulunkäynninohjaaja, erityisopettaja tai oppilaanohjaaja.
Oulussa väliarviointi toteutetaan arviointikeskusteluna vuosiluokilla 1−4, jolloin erillistä välitodistusta ei anneta. Väliarvioinnin korvaava arviointikeskustelu käydään vuosiluokilla 1-4 tammikuun loppuun mennessä. Arviointikeskustelut järjestetään koulukohtaisesti sovitulla tavalla, mutta kuitenkin niin, että ne pidetään oppilaan oppituntien ulkopuolella ja oppilaan viikkotuntimäärä ei vähene. Arviointikeskusteluissa voidaan käyttää hyödyksi myös etäyhteyksiä.
Arviointikeskustelussa käydään läpi oppilaan oma arviointi oppimisen edistymisestä, oppimisen tavoitteet ja niissä edistyminen, työskentelytaidot (sisältäen laaja-alaisen osaamisen taidot) ja käyttäytyminen. Keskustelussa arvioidaan oppilaan edistyminen myös kehityskeskustelussa asetetussa tavoitteessa/tavoitteissa. Arviointikeskustelussa hyödynnetään oppilaan tuottamaa itsearviointimateriaalia.
Arviointikeskustelussa tuodaan esille oppilaan vahvuuksia rohkaisevassa ja kannustavassa ilmapiirissä. Keskustelussa annetaan palautetta oppimistavoitteiden saavuttamisesta, tehdään näkyväksi oppimisprosessia ja asetetaan uusia tavoitteita. Arviointikeskustelu auttaa oppilasta hahmottamaan ja ymmärtämään: mitä oppilaan on tarkoitus oppia, mitä hän on jo oppinut ja miten hän voi edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan.
Arviointikeskustelussa merkitään oppiainekohtainen arviointi arvosanalla ”a”. Arviointikeskustelun sisältö kirjataan Wilman kautta oppimissuunnitelmaan tai henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS).
Arviointi lukuvuoden päättyessä
Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin jälkeen tehtävää, oppilaiden osaamisen summatiivista arviointia, jonka tulokset välitetään oppilaille todistuksissa tai arviointitiedotteissa. Perusopetusasetus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle lukuvuositodistuksen, joka sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviointi.43 Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.
Vuosiluokilla 1−7 arviointi on sanallista tai numeroarviointia tai niiden yhdistelmää opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Vuosiluokkien 8-9 todistuksissa käytetään numeroarviointia. Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviointia. Yksilöllistettyjen oppimäärien arvioinnissa sanallista tai numeroarviointia käytetään opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Sanallista arviointia voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli.
Numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan osaamisen tasoa suhteessa tavoitteisiin kussakin oppiaineessa tai opintokokonaisuudessa. Sanallista arviointia käyttämällä voidaan antaa monipuolista palautetta oppilaan oppimisesta ja suoriutumisesta. Sanallisen arvioinnin avulla voidaan kuvata paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänen edistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Sanallisella arvioinnilla voidaan myös antaa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisesta ja oppimisen edistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla.
Lukuvuositodistus
Vuosiluokilla 1-3 on sanallinen arviointi lukuvuositodistuksissa. Vuosiluokilla 4-9 lukuvuosiarviointi on numeerinen. Vuosiluokalla 4 numeroarviointia täydennetään sanallisella arvioinnilla äidinkielen, A1-kielen ja matematiikan osalta (todistuksen liite). Vuosiluokilla 5−9 lukuvuositodistuksessa oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroin. Myös vuosiluokilla 5−9 voidaan antaa sanallista arviointia numeroarvioinnin tueksi.
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opetus ja arviointikäytännöt suunnitellaan ja toteutetaan siten, että oppilaalla on riittävästi monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Oppilaan kokonaistilannetta tulee tarkastella riittävän ajoissa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, ohjausta ja muuta tukea tilanteessa, jossa hän sairauden, oppimisvaikeuksien, vaikeasta elämäntilanteesta johtuvien poissaolojen tai muun syyn vuoksi on jäänyt tai on vaarassa jäädä jälkeen opinnoissaan. Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, tulee asiasta keskustella hyvissä ajoin lukuvuoden aikana huoltajan ja oppilaan kanssa sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi.
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle.
Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen lukuvuotta koskeva suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa oppiaineessa on hylätty. Ennen luokalle jättämistä oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettä- vällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttömahdollisuuksia, joilla oppilas parhaiten kykenee osoittamaan osaamisensa.
Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan koulutyön päättyessä tehdä lukuvuositodistuksessa ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys.
Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.
Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.
Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokkiin sitomattomasti
Perusopetuksen opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti vuosiluokkiin sitomattomasti45 . Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oman opinto-ohjelman mukaisella etenemisellä voidaan tarvittaessa välttää luokalle jättäminen, jonka myötä oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä luokalta raukeaisivat. Oman opinto-ohjelman mukaisesti etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hän eroaa koulusta.
Arviointi nivelvaiheissa
Valtioneuvoston asetuksessa säädetty tuntijako määrittää nivelkohdat, joiden mukaisesti perusopetus jakautuu vuosiluokkien 1-2, 3-6 sekä 7-9 muodostamiin kokonaisuuksiin.
Toisen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi
Toisen vuosiluokan lopulla oppimisen arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Tavoitteena on tuoda esille oppilaan vahvuuksia oppijana ja vahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Usein on tarpeen arvioida ja suunnitella yhdessä myös oppilaan tarvitsemaa ohjausta ja tukea. Nivelvaihetta lähestyttäessä korostuu opettajan, oppilaan ja huoltajan välinen vuorovaikutus. On tärkeää, että oppilaan omat arviot ja toiveet sekä huoltajan näkemykset tulevat kuulluiksi.
Oppilaan oppimisprosessin kannalta keskeisiä, laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin perustuvia näkökulmia, joihin opettaja kiinnittää huomiota arvioidessaan oppilaan edistymistä ja antaessaan siitä palautetta oppilaalle ja huoltajalle ovat:
- edistyminenellisissä valmiuksissa, erityisest kieli
- kysymisen ja kuuntelemisen taidot
- vuorovaikutustaidot ja taito ilmaista itseään eri keinoin
- edistyminen työskentelytaidoissa, erityisesti
- taito työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä
- edistyminen taidossa huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä
Lisäksi annetaan palautetta oppilaan opiskelun etenemisestä eri oppiaineissa. Lukuvuositodistuksessa ilmaistaan, onko oppilas saavuttanut kunkin oppiaineen tavoitteet hyväksyttävästi.
Kuudennen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi
Kuudennen vuosiluokan lopulla oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Palautteessa kiinnitetään huomiota erityisesti työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen. Oppilas tarvitsee tietoa myös edistymisestään oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa. Arviointikäytänteet ja palautteen antaminen suunnitellaan niin, että oppilas ja huoltaja saavat monipuoliseen tietoon perustuvan käsityksen oppilaan oppimisen edistymisestä. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelumotivaation tukemiseen.
Kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa annettavaa arviointia varten kaikkiin yhteisin oppiaineisiin on määritelty tavoitteista johdetut arviointikriteerit hyvää osaamista kuvaavalle sanalliselle arviolle tai numeroarvosanalle kahdeksan (8). Kriteerien avulla on kuvattu, millaista osaamista edellytetään kyseisen arvion tai arvosanan saavuttamiseksi. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan opettajan arvioinnin apuvälineitä. Sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja pohtii oppilaan edistymistä suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja osaamisen tasoa suhteessa valtakunnallisesti määriteltyihin arviointikriteereihin. Opettajan tulee käyttää näitä kriteerejä antaessaan oppilaalle sanallisen arvion tai numeroarvosanan kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistukseen. Oppilas saa hyvää osaamista kuvaavan sanallisen arvion tai arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista. Tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Siirtymävaiheet
Oulussa on työstetty yhtenäisen perusopetuksen jatkumon tueksi ohjauspolku alkuopetuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen. Ohjauspolun alussa kuvataan siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen, ja perusopetuksen päättyessä kuvataan siirtymä perusopetuksesta toiselle asteelle. Näihin siirtymävaiheisiin on työstetty prosessikuvaukset, joiden kautta kunkin toimijan vastuut siirtymävaiheyhteistyössä havainnollistuvat. Siirtymä 6. luokalta 7. luokalle on erityisen merkittävä siirtymävaihde. Myös vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaiheyhteistyö on kuvattu prosessimuotoon.
Arvioinnin osalta siirtymävaiheet merkitsevät usein toimintakulttuurista toiseen siirtymistä, mikä tarkoittaa muutosta arviointikriteereissä. Perusteissa on kuvattu arviointikriteerit, jotka perustuvat kunkin siirtymävaiheen; vuosiluokkien 1−2, 3−6 ja 7−9, oppimisessa ja kasvussa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioinnin tehtävään. On tärkeää, että arviointikriteerejä sekä palautteen antamisen käytäntöjä avataan yhteisesti koulun vanhempainilloissa sekä kehitys- ja arviointikeskusteluissa oppilaille ja huoltajille. Koululla keskustellaan siirtymävaiheiden arviointikriteerien merkityksestä oppimisen arvioinnissa. Oulun ohjauspolussa muistutetaan opettajia siirtymävaiheiden arviointikriteereistä ja ohjataan opettajaa avaamaan arviointikriteerejä oppilaille ja huoltajille.
Perusopetuksen päättöarviointi
Päättöarviointi ajoittuu oppiaineesta ja paikallisesta opetussuunnitelmaratkaisusta riippuen vuosiluokille 7, 8 tai 9. Päättöarviointiin johtavien arviointikäytäntöjen tulee olla oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisia.
Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppiaineen oppimäärän tavoitteet. Arvioinnin tuloksena annettava numeroarvosana tai sanallinen arvio kuvaa oppilaan suoriutumisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin.
Päättöarvioinnin lähestyessä opettajien tehtävänä on lukuvuoden vielä ollessa käynnissä antaa oppilaille paitsi tietoa suoriutumisen nykytilasta ja -tasosta myös oppimista eteenpäin ohjaavaa arviointipalautetta. Samoin tulee huolehtia siitä, että oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia tavoitteista, arviointiperusteista ja päättöarvioinnin kriteereistä. Palautteen ja ohjauksen tulee olla riittävän yksityiskohtaista ja yksilöllistä. Mikäli ennakoidaan, että 9. luokan oppilas ei tukitoimista huolimatta suoriudu opinnoistaan ja on vaarassa jäädä luokalle, voidaan oman opinto-ohjelman mukaiseen etenemiseen siirtymisellä ehkäistä oppilaan kaikkien suoritusten raukeaminen. Oman opinto-ohjelman mukaan etenevää, vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käsitellään tarkemmin luvussa 5.
Päättöarvosanan muodostaminen
Perusopetuksen päättöarvosanojen tulee olla annettu yhdenvertaisin perustein. Päättöarvosanan muodostamista varten on näissä opetussuunnitelman perusteissa määritelty kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin sekä vapaaehtoisen kielen A-oppimäärään valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit sekä päättöarvosanan muodostamisen periaatteet.
Perusopetuksessa oppilaan päättöarvosanaa ei muodosteta suoraan oppilaan aiempien kurssi-, jakso- tai lukuvuovuositodistusten arvosanoista lasketun keskiarvon perusteella. Koska osaamisen kehittyminen on aina kumuloituvaa, päättöarvosanan muodostamisen tulee perustua oppilaan opintojen päättyessä osoittamaan osaamisen tasoon suhteessa oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin.
Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät numeroarvosanaan kahdeksan (8) vaadittavan tieto- ja taitotason kussakin oppiaineessa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta. Oppilas on saavuttanut perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet oppiaineessa välttävästi (5) mikäli hän osoittaa jossakin määrin oppiaineelle asetettujen tavoitteiden mukaista osaamista. Tällöin oppilas on suorittanut yleisen oppimäärän ko. oppiaineessa hyväksytysti. Arvosanan muodostaminen perustuu myös tässä tapauksessa oppilaan osoittamaan keskimääräiseen osaamiseen, eli välttävän tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida hylätyn (4) suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.
Perusopetuksen päättöarvioinnissa numeroin arvioitavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa oppilas on voinut opiskella kahta tähän oppiaineeseen näissä opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä oppimäärää. Tällöin arvioidaan molemmat oppilaan suorittamat äidinkieli ja kirjallisuus- oppiaineen oppimäärät.
Mikäli oppilas on perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitetulla päätöksellä vapautettu kokonaan jonkin perusopetuksen oppimäärään kuuluvan oppiaineen opiskelusta, ei tätä oppiainetta arvioida. Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta tai sen oppimäärästä toiseen.
Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.
Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suoriutumista arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja arvioinnissa käytetään päättöarvioinnin kriteerejä. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suoriutumista näissä oppiaineissa henkilö- kohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) hänelle määriteltyihin, yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin ja sisältöihin perustuen. Silloin arviointia ei tehdä suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin.
Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää numeroarvioinnin sijasta sanallista arviota myös päättöarvioinnissa.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan päättöarviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas opiskelee opintokokonaisuuksia, annetaan arviointi todistuksessa kuitenkin oppiaineittain.
Jos oppilaan opiskelu on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja arviointi annetaan sanallisena.
Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi
Mikäli koulu painottaa opetussuunnitelmassaan jotakin oppiainetta tai oppiainekokonaisuutta tai toteuttaa kaksikielistä opetusta, ovat opetuksen koulukohtaiset tavoitteet tässä oppiaineessa tai kielessä yleensä korkeammat kuin valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa asetetut tavoitteet. Oppilaiden yhdenvertaisuuden vuoksi myös painotetussa opetuksessa tai kaksikielisessä opetuksessa tulee oppilaiden suoriutumista kuitenkin arvioida perusopetuksen päättyessä suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin ja käyttää osaamisen tason määrittämisessä päättöarvioinnin kriteerejä.
Päättöarvioinnin kriteerejä tulee käyttää yhteisten oppiaineiden arvioinnissa myös silloin, kun oppilas on suorittanut opintonsa erityisen koulutustehtävän mukaisesti järjestetyssä opetuksessa.
Painotetusta opetuksesta ja oppilaan suoriutumisesta siinä voidaan tarvittaessa antaa lisätietoja erillisellä todistuksen liitteellä.
Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät
Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus
Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.
Lukuvuositodistus
Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Todistukseen merkitään oppilaan opintoohjelma ja oppiaineittain sanallinen arvio tai numeroarvosana siitä, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet lukuvuoden aikana. Sanallista arviota voidaan käyttää todistuksissa vuosiluokilla 1-7. Sanallisistakin arvioista tulee käydä ilmi, onko oppilas suoriutunut hyväksytysti lukuvuoden opinnoista kussakin opintoohjelmaansa kuuluvassa oppiaineessa. Merkittäessä arvio todistukseen numerona, todistukseen merkitään myös perusopetusasetuksen 10 §:n mukainen arviointiasteikko. Muissa todistuksissa kuin päättötodistuksessa voidaan numeroarvosanaa aina täydentää sanallisilla arvioilla ja näin antaa palautetta sekä osaamisen tasosta että edistymisestä.
Lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa käyttäytymisen numeroarvosana merkitään todistukseen. Silloin kun käyttäytymisestä kirjoitetaan sanallinen arvio, arvio annetaan aina todistuksen liitteellä.
Uskonnon ja elämänkatsomustiedon arvio tai arvosana merkitään lukuvuositodistukseen ja mahdollisiin välitodistuksiin muodossa ”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä sitä, kumpaa oppiainetta oppilas on opiskellut. Oppilaan opiskelemaa uskonnon oppimäärää ei merkitä todistuksiin. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä todistukseen.
Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään 25 % on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli.
Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan todistuksessa käyttää numeroarvioinnin sijasta sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Toiminta-alueittain opiskeltaessa käytetään sanallista arviointia kaikilla vuosiluokilla. Sanallisesta arviosta on käytävä ilmi, onko oppilaan suoritus hyväksytty vai hylätty. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.
Lukuvuositodistukseen merkitään:
- todistuksen nimi
- opetuksen järjestäjän ja koulun nimi
- oppilaan nimi ja syntymäaika
- todistuksen antamispäivä
- opetusryhmästä vastaavan opettajan tai rehtorin allekirjoitus
- oppilaan opinto-ohjelma ja sanalliset arviot tai numeroarvosanat siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet
- arvio oppilaan käyttäytymisestä
- oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet) merkitään oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät
- luokalta siirtyminen tai mahdollinen luokalle jättäminen
- merkintä, että todistus on Opetushallituksen 22.12.2014 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukainen.
Välitodistus
Lukuvuoden aikana voidaan antaa välitodistuksia paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Välitodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus koskien sanallisen tai numeroarvosanan käyttöä, käyttäytymisen arviointimerkintää, uskonnon ja elämänkatsomustiedon arviointimerkintää, opetuskieltä sekä yksilöllisten oppimäärien mukaista opiskelua.
Erillinen välitodistus tulee tarvittaessa antaa yhdeksännen luokan oppilaalle jatko-opintoihin pyrkimistä varten. Yhdeksännen luokan oppilaalle annettavaa välitodistusta varten oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättöarvioinnissa. Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä 9. vuosiluokalla annettavaan välitodistukseen.
Välitodistukseen merkitään:
- todistuksen nimi
- opetuksen järjestäjän ja koulun nimi
- oppilaan nimi ja syntymäaika
- todistuksen antamispäivä
- opetusryhmästä vastaavan opettajan tai rehtorin allekirjoitus
- oppilaan opinto-ohjelma ja sanalliset arviot tai numeroarvosanat siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet
- oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet) merkitään oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät
- arvio oppilaan käyttäytymisestä (lukuun ottamatta 9. luokalla annettavaa välitodistusta)
- merkintä, että todistus on Opetushallituksen 22.12.2014 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukainen.
Oulussa väliarviointi toteutetaan vuosiluokilla 1-4 arviointikeskustelulla. Vuosiluokilla 5−9 annetaan välitodistus, jossa oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroin. Vuosiluokalla 5 väliarviointia täsmennetään sanallisella arvioinnilla äidinkielen, A1-kielen ja matematiikan osalta erillisellä liitteellä.
Erotodistus
Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun.
Erotodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus koskien sanallisen tai numeroarvosanan käyttöä, uskonnon ja elämänkatsomustiedon arviointimerkintää, opetuskieltä sekä yksilöllisten oppimäärien mukaista opiskelua. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arvioita.
Erotodistukseen merkitään:
- todistuksen nimi
- opetuksen järjestäjän ja koulun nimi
- oppilaan nimi ja syntymäaika
- todistuksen antamispäivä
- rehtorin allekirjoitus
- oppilaan opinto-ohjelma ja sanalliset arviot tai numeroarvosanat siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet
- oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet) merkitään oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät
- merkintä, että todistus on Opetushallituksen 22.12.2014 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukainen.
Perusopetuksen päättötodistus
Perusopetuksen päättötodistus annetaan oppilaalle, jonka suoriutuminen suhteessa oppiaineiden oppimäärien tavoitteisiin on hyväksytty kaikissa hänen opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa. Numeroarvosanoja käytettäessä tämä merkitsee vähintään todistusarvosanaa viisi (5) ja sanallisesti arvioitavissa oppiaineissa arviota ”hyväksytty”.
Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin muihin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seuraavin täsmennyksin:
- oppilaan koko nimi ja henkilötunnus
- rehtorin allekirjoitus
- yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvioitavien valinnaisten aineiden arviointi numeroin (5-10) ja sanoin (välttävä – erinomainen)
- oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet) merkitään suoritettu oppimäärä tai oppimäärät
- maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista.
Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.
Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään 25% on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä, tulee todistuksessa mainita käytetty kieli.
Niistä valinnaisista aineista, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimää- rän, merkitään todistukseen numeroarvosana. Numeroin arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistukseen nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät oppilaan suorittamat valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle.
Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista ja tällaisista oppimääristä koostuvista kokonaisuuksista merkitään todistuksiin sanallinen arvio. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien yhteen yhteiseen aineeseen liittyvien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”.
Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”.
Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen joko omassa koulussaan tai koulun vaihdon yhteydessä, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet. Kesken jäänyt valinnaisaine arvioidaan numeroin, mikäli oppilas on ehtinyt suorittaa kyseisestä aineesta vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuisen osuuden. Mikäli osuus on alle kaksi vuosiviikkotuntia, kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle tulee merkintä ”osallistunut”. Kesken jääneestä valinnaisesta aineesta merkitään todistukseen myös oppilaan suorittama tuntimäärä. Uudesta valinnaisesta aineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai sanallinen arvio ”hyväksytty” riippuen siitä, minkä laajuiseksi kyseinen valinnainen aine on koulun opetussuunnitelmassa määritelty sekä merkintä opetussuunnitelman mukaisesta tuntimäärästä.
Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvioidaan numeroin.
Uskonnon ja elämänkatsomustiedon arvosana merkitään päättötodistukseen muodossa ”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä sitä, kumpaa oppiainetta oppilas on opiskellut. Oppilaan opiskelemaa uskonnon oppimäärää ei merkitä päättötodistukseen. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.
Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen.
Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset
Perusopetuksen oppimäärä tai sen osa voidaan suorittaa perusopetuslaissa ja -asetuksessa tarkoitetussa erityisessä tutkinnossa48. Erityisen tutkinnon voi järjestää se, jolla on lupa järjestää perusopetusta. Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat perusopetuksen eri oppiaineiden yleisen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja.
Erityisessä tutkinnossa käytettävät todistukset ovat: 1. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta 2. Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä 3. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.
Jos oppilas tai muu henkilö suorittaa perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Vain osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, suorittaneelle annetaan todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä.
Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.
Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä.
Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki perusopetuksen oppimäärään kuuluvat yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.
Erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat Oulussa
Erityistä tutkintoa suorittavan oppilaan huoltaja on yhteydessä oman lähikoulunsa rehtoriin. Rehtorin ja mahdollisen tutkintoa arvioivan opettajan kanssa sovitaan, millaisin näytöin tutkinto suoritetaan ja minä ajankohtana. Näyttömahdollisuuksia järjestetään enintään neljä kertaa lukuvuodessa. Tutkinto suoritetaan lähikoululla ja mikäli mahdollista, niin se järjestään saman aikaisesti koulun muiden oppilaiden kokeiden tms. näyttöjen yhteydessä.
Bedömningskulturens lokala betoningar
Oppimisen arviointi
Oulussa arviointia kehitetään oppimisprosessin näkökulmasta. Oppimisprosessissa korostuvat tavoitteet, arviointikriteerit sekä jatkuva arviointi monipuolisin menetelmin. Oppilaiden tulee tietää jo työskentelyn alkaessa, mitä työskentelyltä ja oppimiskokonaisuudelta odotetaan. Oppilaiden pitää myös itse voida vaikuttaa oppimisprosessiinsa ja asettaa omia tavoitteita. Tavoitteet asetetaan oppilaan omien taitojen mukaan. Tällöin myös itse- ja vertaisarviointia on helpompi harjoitella. Koulun yhteisesti sovitut käytännöt ja menetelmät tekevät oppimisprosessin näkyväksi. Opettajan ja oppilaiden yhteinen tavoitteiden asettaminen on osa jokapäiväistä toimintaa, ja jokaisen oppiaineen arviointikriteerit ovat kaikkien tiedossa.
Oulussa arvioinnin lähtökohtia ovat oppilaan osallistaminen, oppilaan vahvuuksien tunnistaminen sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien arvioinnin kehittäminen osana oppiaineiden arviointia. Oppilaita ja huoltajia osallistetaan oppimisprosessiin vanhempainilloissa, kehityskeskusteluissa ja arviointikeskusteluissa.
Tavoitteiden asettamisessa, arviointikriteereissä ja palautteen annossa otetaan huomioon Oulun painopisteiksi valitsemat, lukuvuosittain vaihtuvat laaja-alaisen osaamisen alueet. Koulu voi halutessaan valita näiden painopisteiden lisäksi omia painotuksiaan. Painopisteiksi valittujen laaja-alaisen osaamisen alueiden tulee näkyä koulun lukuvuosisuunnitelmassa ja lukuvuoden arvioinnissa.
Kehityskeskustelu
Kehityskeskustelulla tarkoitetaan keskustelua, joka käydään lukuvuoden alussa. Huoltajalle tarjotaan mahdollisuus osallistua kehityskeskusteluun. Mikäli huoltaja ei halua osallistua kehityskeskusteluun, opettaja käy keskustelun oppilaan kanssa. Kehityskeskustelut järjestetään koulukohtaisesti sovitulla tavalla, mutta kuitenkin niin, että ne pidetään oppilaan oppituntien ulkopuolella ja oppilaan viikkotuntimäärä ei vähene. Koulut merkitsevät lukuvuosisuunnitelmaan, miten kehityskeskustelut toteutetaan. Kehityskeskustelukäytänteistä, -aikataulusta ja -materiaaleista kerrotaan huoltajille syksyn vanhempainillassa, koulun tiedotteissa ja/tai nettisivulla.
Vuosiluokilla 1-4 kehityskeskustelut käydään syyskuun loppuun mennessä ja vuosiluokilla 5-9 syyslomaan mennessä. Pedagogisten asiakirjojen laatiminen ja kehityskeskustelu voidaan suorittaa samalla kertaa.
Oppilas on kehitys- ja arviointikeskustelussa keskiössä. Kehityskeskustelussa käsitellään oppilaan vahvuuksia, oppimis- ja työskentelytaitoja sekä ajankohtaisia opiskeluun ja ikävaiheeseen liittyviä kysymyksiä. Kehityskeskustelussa voidaan käyttää Oulun Arvioinnin ABC:n liitteenä olevaa keskustelurunkoa. Keskustelun pohjalta kirjataan yhteisesti sovitut tavoitteet oppimissuunnitelmaan. Kehityskeskustelun tavoitteena on varmistaa, että oppilas, huoltaja ja opettaja asettavat yhdessä tavoitteita oppimiselle ja koulunkäynnille sekä pohtivat, miten oppilaan on mahdollista saavuttaa asetetut tavoitteet. Keskustelussa käsitellään myös tuen tarpeita ja mahdollisuutta edetä opinnoissa nopeammin. Keskusteluun sisältyy lapsen ja nuoren elämään kuuluvia hyvinvoinnin näkökulmia, joilla voidaan vahvistaa kasvua ja oppimista.
Vuosiluokilla 1 ja 7 oppilaille ja huoltajille tarjotaan mahdollisuus Lapset puheeksi -keskusteluun. Lapset puheeksi -keskustelu toimii vaihtoehtona kehityskeskustelulle muillakin vuosiluokilla. Keskustelussa käytettävä lomake annetaan oppilaalle ja huoltajille täytettäväksi etukäteen. Keskustelussa sovitut tavoitteet kirjataan Wilman oppimissuunnitelmaan tai henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS).
Arviointikeskustelu
Arviointikeskustelulla tarkoitetaan välitodistuksen korvaavaa keskustelua, jonka luokanopettaja käy oppilaan ja huoltajan kanssa. Arviointikeskustelussa voi olla mukana myös joku muu oppilaan opettajista. Huoltajan luvalla keskustelussa voi olla mukana myös koulunkäynninohjaaja, erityisopettaja tai oppilaanohjaaja.
Oulussa väliarviointi toteutetaan arviointikeskusteluna vuosiluokilla 1−4, jolloin erillistä välitodistusta ei anneta. Väliarvioinnin korvaava arviointikeskustelu käydään vuosiluokilla 1-4 tammikuun loppuun mennessä. Arviointikeskustelut järjestetään koulukohtaisesti sovitulla tavalla, mutta kuitenkin niin, että ne pidetään oppilaan oppituntien ulkopuolella ja oppilaan viikkotuntimäärä ei vähene. Arviointikeskusteluissa voidaan käyttää hyödyksi myös etäyhteyksiä.
Arviointikeskustelussa käydään läpi oppilaan oma arviointi oppimisen edistymisestä, oppimisen tavoitteet ja niissä edistyminen, työskentelytaidot (sisältäen laaja-alaisen osaamisen taidot) ja käyttäytyminen. Keskustelussa arvioidaan oppilaan edistyminen myös kehityskeskustelussa asetetussa tavoitteessa/tavoitteissa. Arviointikeskustelussa hyödynnetään oppilaan tuottamaa itsearviointimateriaalia.
Valinnaisaineiden arviointi
Vuosiluokilla 5 ja 6 opiskeltavat valinnaiset aineet ovat yhden vuosiviikkotunnin laajuisia ja ne arvioidaan sanallisesti asteikolla hyväksytty/hylätty. Vuosiluokilla 8-9 valinnaiset aineet ovat joko 2 tai 4 vuosiviikkotunnin laajuisia, ja ne arvioidaan numeroin. Taito- ja taideaineiden valinnaiset tunnit (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta, kotitalous) arvioidaan opetussuunnitelman perusteiden mukaan osana kaikille yhteisten taito- ja taideaineiden oppimääriä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi oppilas, joka valitsee liikunnan taito- ja taideaineiden valinnaisena, saa yhden arvosanan liikunnasta. Tähän arvosanaan sisällytetään yhteisen liikunnan ja taito- ja taideaineiden liikunnan arviointi sekä vuosiviikkotuntimäärä. Taito- ja taideaineiden valinnaisista tunneista ei tule erillistä arviota lukuvuositodistukseen tai päättötodistukseen. Muut valinnaisaineet arvioidaan omina oppiaineinaan vuosiluokilla 8-9 numeroin.
Valinnaisten A2- ja B2-kielten arviointi
Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta A2- tai B2- kielestä, arvosana jätetään pois ja päättötodistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä eli ruotsin kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja siitä annetaan numeroarvosana.
Välitodistus
Vuosiluokilla 1-4 väliarviointi toteutetaan arviointikeskustelulla. Vuosiluokilla 5−9 annetaan välitodistus, jossa oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroin. Vuosiluokalla 5 väliarviointia täsmennetään sanallisella arvioinnilla äidinkielen, A1-kielen ja matematiikan osalta erillisellä liitteellä.
Valtakunnallinen opetussuunnitelma ei velvoita väliarvioinnin tekemiseen, vaan välitodistuksen antaminen on Oulun kaupungin paikallinen linjaus. Oulussa oppilaan väliarviointi voidaan jättää tekemättä, jos se on terveydellisestä syistä perusteltua, ja oppilaalta puuttuu tämän vuoksi suorituksia ja näyttöjä.
Lukuvuositodistus
Vuosiluokilla 1-3 on sanallinen arviointi lukuvuositodistuksissa. Vuosiluokilla 4-9 lukuvuosiarviointi on numeerinen. Vuosiluokalla 4 numeroarviointia täydennetään sanallisella arvioinnilla äidinkielen, A1-kielen ja matematiikan osalta (todistuksen liite). Vuosiluokilla 5−9 lukuvuositodistuksessa oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroin. Myös vuosiluokilla 5−9 voidaan antaa sanallista arviointia numeroarvioinnin tueksi.
Käyttäytymisen arviointi
Oulussa käyttäytymisen arvioinnissa noudatetaan samaa periaatetta kuin muussakin arvioinnissa eli arviointi on sanallista arviointia luokilla 1−3. Neljänneltä luokalta lähtien käyttäytymistä arvioidaan numeroin.
Käyttäytymisen arviointiin on työstetty paikalliset arviointikriteerit. Arviointikriteereissä kuvataan arvosanojen 4−10 kriteerit. Käyttäytymisen arviointikriteerit ovat opetussuunnitelman liitteessä 9. Käyttäytymisen arviointikriteereissä on otettu huomioon myös sosiaalisten taitojen ja itsetuntemuksen vahvistaminen. Käyttäytymisen arvioinnissa huomio kiinnitetään tavoiteltuun käyttäytymiseen. Tavoitteet perustuvat koulun yhteisiin järjestyssääntöihin ja toimintatapoihin. Koululla oppilaat ja huoltajat sekä koulun muut sidosryhmät osallistuvat yhdessä koulun henkilökunnan kanssa koulun kasvatustavoitteiden, toimintatapojen ja sääntöjen työstämiseen ja kehittämiseen. Oppilasta opettaneet opettajat arvioivat oppilaan käyttäytymisen yhdessä.
Päättötodistus
Vuosiluokan 9 päättyessä oppilaat saavat päättötodistuksen. Päättötodistus noudattaa perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereitä.
Siirtymävaiheet
Oulussa on työstetty yhtenäisen perusopetuksen jatkumon tueksi ohjauspolku alkuopetuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen. Ohjauspolun alussa kuvataan siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen, ja perusopetuksen päättyessä kuvataan siirtymä perusopetuksesta toiselle asteelle. Näihin siirtymävaiheisiin on työstetty prosessikuvaukset, joiden kautta kunkin toimijan vastuut siirtymävaiheyhteistyössä havainnollistuvat. Siirtymä 6. luokalta 7. luokalle on erityisen merkittävä siirtymävaihde. Myös vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaiheyhteistyö on kuvattu prosessimuotoon.
Arvioinnin osalta siirtymävaiheet merkitsevät usein toimintakulttuurista toiseen siirtymistä, mikä tarkoittaa muutosta arviointikriteereissä. Perusteissa on kuvattu arviointikriteerit, jotka perustuvat kunkin siirtymävaiheen; vuosiluokkien 1−2, 3−6 ja 7−9, oppimisessa ja kasvussa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioinnin tehtävään. On tärkeää, että arviointikriteerejä sekä palautteen antamisen käytäntöjä avataan yhteisesti koulun vanhempainilloissa sekä kehitys- ja arviointikeskusteluissa oppilaille ja huoltajille. Koululla keskustellaan siirtymävaiheiden arviointikriteerien merkityksestä oppimisen arvioinnissa. Oulun ohjauspolussa muistutetaan opettajia siirtymävaiheiden arviointikriteereistä ja ohjataan opettajaa avaamaan arviointikriteerejä oppilaille ja huoltajille.
Päättöarvosanan korottaminen
Oppiaineen oppimäärän hyväksyttyä päättöarvosanaa ei voi korottaa, paitsi seuraavissa tapauksissa:
- Jos kyseessä on oppiaineen oppimäärän hylätty suoritus, jolloin päättötodistusta ei voida antaa, tulee oppilaalle varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta korottaa saamansa hylätty arvosana.
- Lisäopetuksessa tai erityisessä tutkinnossa päättötodistuksen saamisen jälkeen.
- Yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa (1vvt) osoitetulla osaamisella. Tämä ei tällä hetkellä koske Oulun kaupungin perusopetusta, koska tarjolla ei ole yhden vuosiviikkotunnin laajuisia valinnaisia oppiaineita.
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Opinnoissa etenemisessä noudatetaan opetussuunnitelman perusteiden kirjauksia.
Oppilas, joka on saavuttanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan sanallisen tai numeerisen arvioinnin, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokkainen arviointinsa olisi jossain oppiaineessa hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksyttävästi.
Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen lukuvuotta koskeva suorituksensa on hylätty yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa oppiaineessa. Ennen luokalle jättämistä oppilaalla on mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Erillinen koe voi koostua monipuolisista näyttömahdollisuuksista (esim. suulliset, kirjalliset ja muut näytöt). Kokeen suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, ja luokalle jättämisestä tehdään koulutyön päättyessä ehdollinen päätös lukuvuositodistukseen. Päätöksessä mainitaan, millä vuosiluokan oppimäärän osa-alueilla vaaditaan hyväksyttyä suoritusta, jotta oppilas voidaan siirtää seuraavalle vuosiluokalle.
Oppilas voidaan jättää luokalle, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia, mikäli tämä on tarkoituksenmukaista oppilaan yleisen koulumenestyksen kannalta. Oppilaan huoltajaa täytyy kuulla ennen päätöksen tekemistä.
Erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat
Erityistä tutkintoa suorittavan oppilaan huoltaja on yhteydessä oman lähikoulunsa rehtoriin. Rehtorin ja mahdollisen tutkintoa arvioivan opettajan kanssa sovitaan, millaisin näytöin tutkinto suoritetaan ja minä ajankohtana. Näyttömahdollisuuksia järjestetään enintään neljä kertaa lukuvuodessa. Tutkinto suoritetaan lähikoululla ja mikäli mahdollista, niin se järjestään saman aikaisesti koulun muiden oppilaiden kokeiden tms. näyttöjen yhteydessä.