Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Arviointikulttuurin kehittämisen paikalliset painopistealueet
Valteri-koulussa oppilasarvioinnin perustana on realistinen ja myönteinen näkemys oppilaasta ja luottamus hänen oppimis- ja kuntoutumismahdollisuuksiinsa. Arviointi rakentuu oppilaan vahvuuksien varaan ja sen tavoitteena on vahvistaa oppilaan myönteistä kuvaa itsestään oppijana.
Arviointikulttuuri on oppimista edistävää ja siinä keskeisellä sijalla on oppimisprosessin aikana tapahtuvan välittömän palautteen antaminen. Oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaiseen selkeään tavoitteenasetteluun kiinnitetään erityistä huomioita. Tavoitteiden tulee olla ymmärrettäviä sekä oppilaalle että hänen huoltajalleen. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Arviointimenetelmiä valittaessa huomioidaan erityisesti se, että osaamisen ja edistymisen osoittamiselle ei ole esteitä.
Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea oppimisprosessia ohjaamalla oppilasta rakentamaan realistista kuvaa itsestä oppijana ja löytämään itselle sopivia oppimisen tapoja. Oppilaita ohjataan antamaan toisilleen oppimista edistävää palautetta. Vertaisarviointi on tärkeää arjen oppimistilanteissa. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin sisältöjen ja menetelmien kehittämiseen kiinnitetään Valteri-koulussa erityistä huomiota.
Formatiivinen arviointi
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin osalta
Kodin ja koulun yhteistyömuotoja arvioinnin osalta ovat arjen säännöllinen viestintä, pedagogisiin asiakirjoihin liittyvät palaverit, mahdolliset kuntoutus- ja palvelusuunnitelmapalaverit sekä väliarvioinnin yhteydessä käytävät arviointikeskustelut. Huoltajille järjestetään mahdollisuuksia vaikuttaa ja osallistua koulun kehittämistyöhön. Osallisuuden toteutumista arvioidaan mm. kyselyin ja yhteisissä tilanteissa keskustellen.
Huoltajille kerrotaan oppilaalle asetetuista tavoitteista, arvioinnin perusteista, periaatteista ja käytänteistä. Yhteistyössä kuvataan oppilaan oppimista, osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä. Jos oppilaan opiskelun etenemisessä ilmenee suuria muutoksia tai koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, oppilaan kanssa keskustellaan ja kotiin ollaan yhteydessä heti. Oppilaan tukemiseksi sovitaan yhdessä kodin kanssa aloitettavat toimenpiteet. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa opiskeleva oppilas voi saada hylätyn arvioinnin suoriutumisestaan vain, jos hänellä on paljon poissaoloja opetuksesta ja hänen oppimisen arviointiin ei ole poissaolojen vuoksi riittävästi osaamisesta näyttöjä. Oppilaan kotiin ollaan yhteydessä ja pohditaan yhdessä keinoja, jolla oppilaan osaamista voidaan arvioida riittävästi. Oppilaan HOJKS tarkastetaan ja oppimistavoitteita muutetaan.
Arviointia toteutetaan monipuolisilla menetelmillä ja niillä edistetään oppilaan oppimista sekä vahvistetaan hänen oppija-minäkuvaansa. Oppilasta ohjataan tunnistamaan ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan arjen tilanteissa. Toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa oppilaan arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota välittömään palautteeseen eri toiminnoissa sekä osaamisen dokumentointiin.
Arviointi perustuu siihen, miten oppilas saavuttaa hänelle asetetut selkeät tavoitteet. Tavoitteet määritellään joko oppiaineittain tai toiminta-alueittain. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa, miten arvioinnin perusteita on sovellettu oppilaan arviointiin. Oppilaan edistymistä arvioidaan suhteessa hänen opiskelemaansa oppimäärään: oppiaineiden yleisen oppimäärän tavoitteisiin, yksilöllistettyjen oppiaineiden oppimäärän tavoitteisiin tai toiminta-alueittain annettavan opetuksen yksilöllisiin tavoitteisiin. Alla on kuvattuna esimerkkejä, mihin opiskelun edistymisen tavoitteita saavuttamista suhteutetaan.
Mikäli tiiviistä yhteistyöstä huolimatta oppilas tai huoltaja on eri mieltä saadusta arvioinnista, huoltajalla on mahdollisuus pyytää arvioinnin uusimista ja oikaisua päättöarvioinnista sekä opinnoissa etenemistä ja vuosiluokalle jättämisestä. Pyyntö arvioinnin uusimisesta osoitetaan koululle ja huoltajan on tehtävä se kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.
Arvioinnista tiedottamisen muodot
Valteri-koulun arvioinnista tiedotetaan yleisesti Valterin verkkosivuilla, lukuvuositiedotteesta ja yhteisissä tapahtumissa kuten vanhempainilloissa. Tiedotusta oppimisen etenemisestä ja arvioinnista tapahtuu myös perusopetuksen hallinto-ohjelma Wilman kautta. Yksilöityä tietoa oppilaan oppimisesta, osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä oppilas ja huoltaja saavat pedagogisia sekä koulunkäyntiä tukevia asiakirjoja laadittaessa ja niitä päivitettäessä. Tärkeä yhteistyön muoto on oppilaan, huoltajan ja opettajan arviointikeskustelu ja siitä tehtävät kirjaukset henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Tiedottamisessa pyritään selkeyteen ja saavutettavuuteen huomioiden myös perheiden kulttuuriset ja kielelliset tekijät.
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet
Käyttäytymisen arviointi pohjautuu Valteri-koulujen toimintatapoihin ja käyttäytymisen arvioinnista laadittuun kriteeristöön. Kriteeristö on luotu yhdessä oppilaiden kanssa laadittujen järjestyssääntöjen pohjalta, joissa huomio kiinnitetään toivottavan käyttäytymisen vahvistamiseen.
Oppilaan käyttäytymiseen liittyvät erityistarpeet kirjataan tarvittaessa henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS), jotta ne voidaan ottaa huomioon käyttäytymisen arvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa. Hyvää käytöstä tuetaan opettamalla ja mallintamalla oppilaille tunne- ja sosiaalisia taitoja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Mikäli oppilaan käytöksestä ollaan huolissaan, aloitetaan koulussa tehostettu yhteistyö oppilaan ja kodin kanssa ja ryhdytään tarvittaviin tukitoimiin.
Arviointikeskustelussa käyttäytymisestä keskustellaan arviointikriteerien mukaan. Lukuvuositodistuksissa käyttäytyminen arvioidaan oppiaineittain etenevillä sanallisesti vuosiluokilla 1-3 ja numeerisesti vuosiluokilla 4-8. Vuosiluokalla 9 käyttäytyminen arvioidaan Wilmaan ja huoltajan pyytäessä, se annetaan todistuksen erillisellä liitteellä.
Toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa käyttäytymisen arviointi on sanallinen. Vuosiluokilla 1-3 käyttäytyminen arvioidaan joulu-tammikuussa arviointikeskustelun yhteydessä sekä lukuvuositodistuksen liitteenä sanallisesti. Käyttäytymistä arvioidaan välitodistuksen ja lukuvuositodistuksen liitteenä vuosiluokilla 4-9. Päättötodistuksen liitteenä (9 lk) käyttäytymistä arvioidaan vain huoltajan pyynnöstä. Oppilaan käyttäytymiseen liittyvät erityistarpeet kirjataan tarvittaessa HOJKSiin, jotta ne voidaan ottaa huomioon käyttäytymisen arvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa. Jos toiminta-alueittain opiskeleva oppilas ei pysty säätelemään omaa toimintaansa, on taidon tavoite, harjoittelu ja sen arviointi sijoitettava sopivan toiminta-alueen alle. Kun oppilaalla on käyttäytymiseen liittyvä, saavutettu taito, tätä käyttäytymisen taitoa voidaan arvioida alla olevan kriteeristön mukaisesti. Silloin kyse on oppilaan itsesäätelystä ja toimintakyvystä käyttää jo hallussa olevaa taitoaan, ja sitä voidaan arvioida käyttäytymisen alla. Käyttäytymisen taitojen tavoitteissa arvioidaan jo oppilaan olemassa olevia taitoja.
Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä siitä saatu arvosana tai sanallinen arvio vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.
Toimijuus | Vuorovaikutus | Arvostava suhtautuminen | Turvallisuus | |
Tavoitteet | Oppilas toimii koulun ja luokan sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Hän osaa toimia tilanteeseen sopivalla tavalla. | Oppilas kohtelee toisia ystävällisesti ja osaa käyttää asiallista kieltä. Hän antaa toisille oppimisrauhan ja osallistuu oppimistilanteissa. Oppilas suhtautuu kaikkiin tasavertaisesti osana kouluyhteisöä. | Oppilas suhtautuu positiivisesti koulutyöhön, pitää huolta oppimisympäristöstä ja arvostaa omaa sekä toisten tekemistä. Hän keskittyy koulutyöhön. | Oppilas ei kiusaa. Oppilas liikkuu ja käyttää apuvälineitä ja audiovisuaalisia laitteita tilanteeseen sopivalla tavalla. Hän ei tuo kouluun tarpeettomia tavaroita ja pysyy koulun alueella. |
10 | Oppilas toimii koulun ja luokan sääntöjen ja ohjeiden mukaan sekä toimii siinä esimerkkinä muille yhteisöllisyyttä rakentaen. Hän toimii aina tilanteeseen sopivalla tavalla. | Oppilas suhtautuu niin lapsiin kuin aikuisiin ystävällisesti. Hän tervehtii ystävällisesti ja käyttää asiallista kieltä. Hän pitää aktiivisesti yllä työrauhaa. Hän osallistuu toimintaan aktiivisesti erilaisissa oppimistilanteissa. | Oppilas arvostaa ja pitää huolta oppimisympäristöstään, keskittyy koulutyöhön, kannustaa ja arvostaa muita ihmisiä sekä heidän tekemäänsä työtä. | Oppilas kunnioittaa toisten ihmisten yksityisyyttä ja toimii aktiivisesti kaikenlaisen kiusaamisen estämiseksi. Hän liikkuu aina tilanteeseen sopivalla tavalla, koulun alueella pysyen eikä tuo kouluun asiaankuulumattomia tavaroita. |
9 | Oppilas toimii koulun ja luokan sääntöjen ja ohjeiden mukaan. Hän toimii tilanteeseen sopivalla tavalla. | Oppilas suhtautuu niin lapsiin kuin aikuisiin ystävällisesti. Hän tervehtii ystävällisesti ja käyttää asiallista kieltä. Hän pitää yllä työrauhaa. Hän osallistuu erilaisissa oppimistilanteissa. | Oppilas arvostaa oppimisympäristöään, keskittyy koulutyöhön ja arvostaa muita ihmisiä sekä heidän tekemäänsä työtä. | Oppilas kunnioittaa toisten ihmisten yksityisyyttä ja toimii yleensä kaikenlaisen kiusaamisen estämiseksi. Hän liikkuu aina tilanteeseen sopivalla tavalla, koulun alueella pysyen eikä tuo kouluun asiaankuulumattomia tavaroita. |
8 | Oppilas toimii yleensä sääntöjen mukaisesti sekä tilanteeseen sopivalla tavalla. | Oppilas suhtautuu yleensä lapsiin ja aikuisiin ystävällisesti. Hän yleensä muistaa tervehtiä ystävällisesti ja käyttää asiallista kieltä. Hän antaa toisille työrauhan. Hän osallistuu oppimistilanteisiin. | Oppilas toimii oppimisympäristössään hyvien tapojen mukaisesti, keskittyy useimmiten koulutyöhön ja arvostaa muita ihmisiä sekä heidän tekemäänsä työtä. | Oppilas kunnioittaa toisten ihmisten yksityisyyttä eikä kiusaa muita. Hän liikkuu tilanteeseen sopivalla tavalla, koulun alueella pysyen eikä tuo kouluun asiaankuulumattomia tavaroita. |
7 | Oppilasta on ohjattu toimimaan koulun ja luokan sääntöjen mukaisesti sekä tilanteeseen sopivalla tavalla. | Oppilas suhtautuu yleensä asiallisesti toisiin. Häntä on ohjattu käyttämään asiallista kieltä. Toisinaan häntä on ohjattu antamaan työrauha toisille. Hän osallistuu yleensä oppimistilanteisiin. | Oppilasta on ohjattu arvostamaan oppimisympäristöään ja muita ihmisiä sekä keskittymään koulutyöhön. | Oppilas kunnioittaa vaihtelevasti toisten ihmisten yksityisyyttä. Hän liikkuu yleensä tilanteeseen sopivalla tavalla, koulun alueella pysyen eikä yleensä tuo kouluun asiaankuulumattomia tavaroita. (kts. VOPS - Kasvatuskeskustelut, kurinpidollisten keinojen käyttö sekä niihin liittyvät käytänteet) |
6 | Oppilasta on useasti ohjattu toimimaan koulun ja luokan sääntöjen mukaisesti sekä tilanteeseen sopivalla tavalla. | Oppilaan on vaikea suhtautua toisiin asiallisesti. Häntä ohjataan usein asialliseen kieleen ja työrauhan antamiseen. Osallistuminen oppimistilanteisiin vaihtelee. | Oppilasta on useasti ohjattu arvostamaan oppimisympäristöään ja muita ihmisiä sekä keskittymään koulutyöhön. | Oppilas kunnioittaa vaihtelevasti toisten ihmisten yksityisyyttä. Hänen käytökseensä on jouduttu puuttumaan kurinpidollisin keinoin. |
5 | Oppilasta joudutaan ohjaamaan jatkuvasti toimimaan koulun ja luokan sääntöjen mukaisesti. Käyttäytyminen on usein sopimatonta. | Oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen joudutaan jatkuvasti puuttumaan. Hän häiritsee toistuvasti työrauhaa ja osallistuu harvoin oppimistilanteisiin toivotulla tavalla. | Oppilasta joudutaan ohjaamaan jatkuvasti arvostamaan oppimisympäristöään ja muita ihmisiä sekä keskittymään koulutyöhön. | Oppilaan on vaikea kunnioittaa ihmisten yksityisyyttä. Hänen käytökseensä on jouduttu puuttumaan kurinpidollisin keinoin useasti. |
4 | Oppilas ei saavuta tavoitteita. | Oppilas ei saavuta tavoitteita. | Oppilas ei saavuta tavoitteita. | Oppilas ei saavuta tavoitteita. |
Käyttäytymisen kriteerit Valteri-koulussa
Arviointi | Toimijuus | Vuorovaikutus | Arvostava suhtautuminen | Turvallisuus |
Hyväksytty / Saavutettu hyvin | Oppilas toimii koulun ja luokan sääntöjen ja ohjeiden mukaan sekä toimii siinä esimerkkinä muille. yhteisöllisyyttä rakentaen. Hän toimii aina tilanteeseen sopivalla tavalla. | Oppilas suhtautuu niin lapsiin kuin aikuisiin ystävällisesti ja käyttää asiallista kieltä. Hän pitää aktiivisesti yllä työrauhaa. Hän osallistuu toimintaan aktiivisesti erilasisissa oppimistilanteissa. | Oppilas arvostaa ja pitää huolta oppimisympäristöstään, keskittyy koulutyöhön, kannustaa ja arvostaa muita ihmisiä sekä heidän tekemäänsä työtä. | Oppilas kunnioittaa toisten ihmisten yksityisyyttä ja toimii aktiivisesti kaikenlaisen kiusaamisen estämiseksi. Hän liikkuu aina tilanteeseen sopivalla tavalla, koulun alueella pysyen eikä tuo kouluun asiaankuulumattomia tavaroita. |
Hyväksytty / Saavutettu | Oppilas toimii yleensä sääntöjen mukaisesti sekä tilanteeseen sopivalla tavalla. Hän hyötyy aikuisen kevyestä fyysisestä tai visuaalisesta tuesta. | Oppilas suhtautuu yleensä lapsiin ja aikuisiin ystävällisesti. Hän yleensä muistaa tervehtiä ystävällisesti ja käyttää asiallista kieltä. Hän antaa toisille työrauhan. Hän osallistuu oppimistilanteisiin. Hän hyötyy aikuisen kevyestä fyysisestä tai visuaalisesta tuesta. | Oppilas toimii oppimisympäristössään hyvien tapojen mukaisesti, keskittyy useimmiten koulutyöhön ja arvostaa muita ihmisiä sekä heidän tekemäänsä työtä. Hän hyötyy aikuisen kevyestä fyysisestä tai visuaalisesta tuesta. | Oppilas kunnioittaa toisten ihmisten yksityisyyttä eikä kiusaa muita. Hän liikkuu tilanteeseen sopivalla tavalla, koulun alueella pysyen eikä tuo kouluun asiaankuulumattomia tavaroita. Hän hyötyy aikuisen fyysisestä tai visuaalisesta tuesta. |
Hyväksytty / Saavutettu osittain | Oppilasta joudutaan ohjaamaan jatkuvasti toimimaan koulun ja luokan sääntöjen mukaisesti. Käyttäytyminen on usein sopimatonta, vaikka oppilaalla on mahdollisuus aikuisen tukeen. | Oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen joudutaan jatkuvasti puuttumaan. Hän häiritsee toistuvasti työrauhaa ja osallistuu harvoin oppimistilanteisiin toivotulla tavalla, vaikka oppilaalla on mahdollisuus aikuisen tukeen. | Oppilasta joudutaan ohjaamaan jatkuvasti arvostamaan oppimisympäristöään ja muita ihmisiä sekä keskittymään koulutyöhön, vaikka oppilaalla on mahdollisuus aikuisen tukeen. | Oppilaan on vaikea kunnioittaa ihmisten yksityisyyttä. Hänen käytökseensä on jouduttu puuttumaan kurinpidollisin keinoin useasti, vaikka oppilaalla on mahdollisuus aikuisen tukeen. |
Hylätty | Oppilas ei saavuta tavoitteita. | Oppilas ei saavuta tavoitteita. | Oppilas ei saavuta tavoitteita. | Oppilas ei saavuta tavoitteita. |
Käyttäytymisen arviointi toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt
Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.
Mikäli on vaara, että oppilas ei suoriudu hyväksytysti vuosiluokan oppimäärästä, tiedotetaan tästä heti oppilaalle ja huoltajalle sekä sovitaan toimenpiteistä oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseksi. Oppilaalle varataan ennen lukuvuoden loppua mahdollisuus suorittaa ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Mikäli oppilas ei suoriudu hyväksytysti, luokalle jättämisestä tehdään ehdollinen päätös. Päätökseen kirjataan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Oppilas voi osoittaa osaamisensa lukuvuoden päätyttyä kesäkuussa. Suoritusmahdollisuutta suunniteltaessa huomioidaan se, että oppilas saa osoittaa osaamisensa erillisessä näytössä monipuolisesti tavoilla, joilla hän parhaiten saa tietonsa ja taitonsa esille.
Luokalle jättämistä vältetään järjestämällä oppilaalle riittävästi oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Lisäksi ennen luokalle jättämistä hyödynnetään joustavasti myös muita opetuksen järjestämistapoja, kuten vuosiluokkiin sitomatonta opetusta ja etäyhteyksiä hyödyntävää opetusta. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.
Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Perusopetuksen päättöarviointi
Päättöarviointi ja päättötodistus
Päättöarvioinnin kriteerit käydään läpi jo seitsemännen luokan HOJKS-keskustelussa seitsemännellä luokalla päättyvien aineiden osalta. Kahdeksannen luokan HOJKS-arvioinnissa keväällä keskustellaan yhdeksännen luokan tavoitteista. Yhdeksännen luokan syksyllä HOJKS-palavereiden yhteydessä arvioidaan oppilaan suoriutumista suhteessa päättöarvioinnin tavoitteisiin. Samassa yhteydessä keskustellaan päättöarvioinnin vaikutuksista jatko-opintoihin.
Erityistä tukea saavaa oppilasta, joka opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin, ja arvioinnissa käytetään opetussuunnitelmaan kirjattuja päättöarvioinnin kriteereitä. Yleisen oppimäärän mukaan arvioitavista aineista annetaan aina numeroarviointi.
Yksilöllisen oppimäärän mukaisesti opiskeltavat aineet arvioidaan HOJKSissa oppilaalle määriteltyjen tavoitteiden ja sisältöjen perusteella. Yksilöllistettyjen oppiaineiden arvioinnissa voidaan käyttää sanallista arviota numeroarvioinnin sijasta.
Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan päättöarviointi perustuu perusopetuksen yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin sen mukaan, mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Toiminta-alueittain etenevän opinto-ohjelman mukaan etenevä opetus arvioidaan aina sanallisesti.
Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan hyväksytty/ osallistunut .
Päättöarvosanan muodostaminen
Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi
Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa
Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Sanallisen arvion ja numeroarvosanan antaminen todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa
Lukuvuositodistus annetaan oppiaineittain ja toiminta-alueittain opiskeleville oppilaille vuosiluokilla 1-3 sanallisena. Oppiaineittain etenevän oppilaan todistuksesta ilmenee, onko oppilaan suoritus hyväksytty vai hylätty. Toiminta-alueittain etenevän oppilaan todistuksessa kuvataan sanallisesti osa-alueiden tavoitteiden saavuttamista. Vuosiluokilla 4-8 välitodistus ja lukuvuositodistus ovat kaikille oppiaineittain opiskeleville numeerisia samoin kuin vuosiluokan 9 välitodistus ja päättötodistus. Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden väli- ja lukuvuositodistus ovat vuosiluokilla 4-9 sanallisia.
Käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti lukuvuositodistuksen liitteenä oppiaineittain opiskeleville oppilaille vuosiluokilla 1-3. Vuosiluokilla 4-8 käyttäytyminen arvioidaan numeerisesti. Päättötodistuksessa käyttäytyminen arvioidaan numeerisesti ja arviointi liitetään päättötodistukseen huoltajan pyytäessä. Käyttäytymisen sanallista arviota koskevasta liitteestä merkitään tieto todistuksen lisätietoihin. Toiminta-alueittain opiskelevien käyttäytymisen arviointi on lukuvuositodistuksessa sanallinen vuosiluokilla 1-8. Päättötodistuksessa arviointi annetaan sanallisena liitteessä huoltajan niin pyytäessä.
Oppilaan osaamista ja käyttäytymistä arvioidaan arviointikeskustelussa vuodenvaihteessa ja pedagogisia asiakirjoja kirjattaessa sekä päivitettäessä. Vuosiluokalla 9 arviointikeskustelu voi korvautua nivelvaihepalaverina toiselle asteelle haettaessa. Oppilasta ohjaava palaute kirjataan henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS) vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa.
Arvioinnissa huolehditaan oppilaan osallisuudesta ikäkauteen soveltuvalla tavalla. Osallisuuden tavoitteena on varmistaa oppilaan toiveiden ja tarpeiden näkyvyys, jotta yksilökohtaiset ja yhteiset tavoitteet selkeytyvät. Osallisuudella vahvistetaan oppilaan motivaatiota ja hyvinvointia sekä tavoitteisiin pyrkimistä. Huoltajia kannustetaan tukemaan osaltaan lapsen tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä.
Lukuvuositodistus
Välitodistus
Erotodistus
Perusopetuksen päättötodistus
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus
Erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat
Perusopetuksen erityisen tutkinnon suorittaminen on mahdollista Valteri-koulun oppilaalle, jolla perusopetuksen suorittaminen on kesken sen lukuvuoden lopussa, jonka kalenterivuoden aikana hän täyttää 17 vuotta. Erityisen tutkinnon voi suorittaa ainoastaan oppilas, jolla on oppilaspaikka Valterissa. Oppilas voi osallistua opetukseen läsnäolevana oppilaana.