Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Arviointikulttuurin kehittämisen paikalliset painopistealueet
Valteri-koulussa oppilasarvioinnin perustana on realistinen ja myönteinen näkemys oppilaasta ja luottamus hänen oppimis- ja kuntoutumismahdollisuuksiinsa. Arviointi rakentuu oppilaan vahvuuksien varaan ja sen tavoitteena on vahvistaa oppilaan myönteistä kuvaa itsestään oppijana.
Arviointikulttuuri on oppimista edistävää ja siinä keskeisellä sijalla on oppimisprosessin aikana tapahtuvan välittömän palautteen antaminen. Oppilaan ikäkauden ja edellytysten mukaiseen selkeään tavoitteenasetteluun kiinnitetään erityistä huomioita. Tavoitteiden tulee olla ymmärrettäviä sekä oppilaalle että hänen huoltajalleen. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Arviointimenetelmiä valittaessa huomioidaan erityisesti se, että osaamisen ja edistymisen osoittamiselle ei ole esteitä.
Itsearvioinnin tarkoituksena on tukea oppimisprosessia ohjaamalla oppilasta rakentamaan realistista kuvaa itsestä oppijana ja löytämään itselle sopivia oppimisen tapoja. Oppilaita ohjataan antamaan toisilleen oppimista edistävää palautetta. Vertaisarviointi on tärkeää arjen oppimistilanteissa. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin sisältöjen ja menetelmien kehittämiseen kiinnitetään Valteri-koulussa erityistä huomiota.
Arvioinnin yleiset periaatteet
Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt arvioinnin linjaukset siirretään paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan noudatettaviksi. Myös valtakunnalliset arviointikriteerit 6. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit siirretään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan noudatettaviksi.
Yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin osalta
Oppilaan ja huoltajan tulee saada riittävästi tietoa oppilaan oppimisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Kodin ja koulun yhteistyömuotoja arvioinnin osalta ovat arjen säännöllinen viestintä, oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan liittyvät palaverit, mahdolliset muut koulukäyntiin liittyvät palaverit ja arviointikeskustelut. Jos oppilaan opiskelun etenemisessä ilmenee suuria muutoksia, niin oppilaan kanssa keskustellaan ja huoltajaan ollaan yhteydessä heti. Oppilaan tukemiseksi aloitettavat toimenpiteet sovitaan yhdessä huoltajan kanssa.
Arvioinnista tiedottamisen muodot
Kodin ja koulun välisen yhteistyön yhtenä tavoitteena on selkiyttää huoltajille arvioinnin periaatteita ja käytänteitä. Tiedottaminen on selkeää ja saavutettavaa. Arvioinnista tiedotetaan yleisesti koulun nettisivuilla, lukuvuositiedotteessa (syystiedote) ja yhteisissä tapahtumissa kuten vanhempainilloissa. Arvioinnista ja oppimisen etenemisestä tiedotetaan myös Wilman kautta. Yksilöityä tietoa oppilaan oppimisesta, osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä oppilas ja huoltaja saavat oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan liittyvissä palavereissa, muissa koulunkäyntiin liittyvissä palavereissa ja arviointikeskusteluissa.
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet
Käyttäytymisen arviointi pohjautuu koulun toimintatapoihin ja käyttäytymisen arvioinnista laadittuun kriteeristöön. Kriteeristö on luotu yhdessä oppilaiden kanssa laadittujen järjestyssääntöjen pohjalta, joissa huomio kiinnitetään toivotun käyttäytymisen vahvistamiseen.
Hyvää käytöstä tuetaan opettamalla ja mallintamalla oppilaille tunne- ja sosiaalisia taitoja erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Arviointikeskusteluissa käyttäytymisestä keskustellaan arviointikriteerien mukaisesti. Mikäli oppilaan käytöksestä ollaan huolissaan, aloitetaan koulussa tehostettu yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa ja ryhdytään tarvittaviin tukitoimiin.
Jos toiminta-alueittain opiskeleva oppilas ei pysty säätelemään omaa toimintaansa, on taidon tavoite, harjoittelu ja sen arviointi sijoitettava sopivan toiminta-alueen alle. Kun oppilaalla on käyttäytymiseen liittyvä, saavutettu taito, tätä käyttäytymisen taitoa voidaan arvioida alla olevan kriteeristön mukaisesti. Silloin kyse on oppilaan itsesäätelystä ja toimintakyvystä käyttää jo hallussa olevaa taitoaan, ja sitä voidaan arvioida käyttäytymisen alla. Käyttäytymisen taitojen tavoitteissa arvioidaan jo oppilaan olemassa olevia taitoja.
Toimijuus | Vuorovaikutus | Arvostava suhtautuminen | Turvallisuus | |
Tavoitteet | Oppilas toimii koulun ja luokan sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Hän osaa toimia tilanteeseen sopivalla tavalla. | Oppilas kohtelee toisia ystävällisesti ja osaa käyttää asiallista kieltä. Hän antaa toisille oppimisrauhan ja osallistuu oppimistilanteissa. Oppilas suhtautuu kaikkiin tasavertaisesti osana kouluyhteisöä. | Oppilas suhtautuu positiivisesti koulutyöhön, pitää huolta oppimisympäristöstä ja arvostaa omaa sekä toisten tekemistä. Hän keskittyy koulutyöhön. | Oppilas ei kiusaa. Oppilas liikkuu ja käyttää apuvälineitä ja audiovisuaalisia laitteita tilanteeseen sopivalla tavalla. Hän ei tuo kouluun tarpeettomia tavaroita ja pysyy koulun alueella. |
10 | Oppilas toimii koulun ja luokan sääntöjen ja ohjeiden mukaan sekä toimii siinä esimerkkinä muille yhteisöllisyyttä rakentaen. Hän toimii aina tilanteeseen sopivalla tavalla. | Oppilas suhtautuu niin lapsiin kuin aikuisiin ystävällisesti. Hän tervehtii ystävällisesti ja käyttää asiallista kieltä. Hän pitää aktiivisesti yllä työrauhaa. Hän osallistuu toimintaan aktiivisesti erilaisissa oppimistilanteissa. | Oppilas arvostaa ja pitää huolta oppimisympäristöstään, keskittyy koulutyöhön, kannustaa ja arvostaa muita ihmisiä sekä heidän tekemäänsä työtä. | Oppilas kunnioittaa toisten ihmisten yksityisyyttä ja toimii aktiivisesti kaikenlaisen kiusaamisen estämiseksi. Hän liikkuu aina tilanteeseen sopivalla tavalla, koulun alueella pysyen eikä tuo kouluun asiaankuulumattomia tavaroita. |
9 | Oppilas toimii koulun ja luokan sääntöjen ja ohjeiden mukaan. Hän toimii tilanteeseen sopivalla tavalla. | Oppilas suhtautuu niin lapsiin kuin aikuisiin ystävällisesti. Hän tervehtii ystävällisesti ja käyttää asiallista kieltä. Hän pitää yllä työrauhaa. Hän osallistuu erilaisissa oppimistilanteissa. | Oppilas arvostaa oppimisympäristöään, keskittyy koulutyöhön ja arvostaa muita ihmisiä sekä heidän tekemäänsä työtä. | Oppilas kunnioittaa toisten ihmisten yksityisyyttä ja toimii yleensä kaikenlaisen kiusaamisen estämiseksi. Hän liikkuu aina tilanteeseen sopivalla tavalla, koulun alueella pysyen eikä tuo kouluun asiaankuulumattomia tavaroita. |
8 | Oppilas toimii yleensä sääntöjen mukaisesti sekä tilanteeseen sopivalla tavalla. | Oppilas suhtautuu yleensä lapsiin ja aikuisiin ystävällisesti. Hän yleensä muistaa tervehtiä ystävällisesti ja käyttää asiallista kieltä. Hän antaa toisille työrauhan. Hän osallistuu oppimistilanteisiin. | Oppilas toimii oppimisympäristössään hyvien tapojen mukaisesti, keskittyy useimmiten koulutyöhön ja arvostaa muita ihmisiä sekä heidän tekemäänsä työtä. | Oppilas kunnioittaa toisten ihmisten yksityisyyttä eikä kiusaa muita. Hän liikkuu tilanteeseen sopivalla tavalla, koulun alueella pysyen eikä tuo kouluun asiaankuulumattomia tavaroita. |
7 | Oppilasta on ohjattu toimimaan koulun ja luokan sääntöjen mukaisesti sekä tilanteeseen sopivalla tavalla. | Oppilas suhtautuu yleensä asiallisesti toisiin. Häntä on ohjattu käyttämään asiallista kieltä. Toisinaan häntä on ohjattu antamaan työrauha toisille. Hän osallistuu yleensä oppimistilanteisiin. | Oppilasta on ohjattu arvostamaan oppimisympäristöään ja muita ihmisiä sekä keskittymään koulutyöhön. | Oppilas kunnioittaa vaihtelevasti toisten ihmisten yksityisyyttä. Hän liikkuu yleensä tilanteeseen sopivalla tavalla, koulun alueella pysyen eikä yleensä tuo kouluun asiaankuulumattomia tavaroita. (kts. VOPS - Kasvatuskeskustelut, kurinpidollisten keinojen käyttö sekä niihin liittyvät käytänteet) |
6 | Oppilasta on useasti ohjattu toimimaan koulun ja luokan sääntöjen mukaisesti sekä tilanteeseen sopivalla tavalla. | Oppilaan on vaikea suhtautua toisiin asiallisesti. Häntä ohjataan usein asialliseen kieleen ja työrauhan antamiseen. Osallistuminen oppimistilanteisiin vaihtelee. | Oppilasta on useasti ohjattu arvostamaan oppimisympäristöään ja muita ihmisiä sekä keskittymään koulutyöhön. | Oppilas kunnioittaa vaihtelevasti toisten ihmisten yksityisyyttä. Hänen käytökseensä on jouduttu puuttumaan kurinpidollisin keinoin. |
5 | Oppilasta joudutaan ohjaamaan jatkuvasti toimimaan koulun ja luokan sääntöjen mukaisesti. Käyttäytyminen on usein sopimatonta. | Oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen joudutaan jatkuvasti puuttumaan. Hän häiritsee toistuvasti työrauhaa ja osallistuu harvoin oppimistilanteisiin toivotulla tavalla. | Oppilasta joudutaan ohjaamaan jatkuvasti arvostamaan oppimisympäristöään ja muita ihmisiä sekä keskittymään koulutyöhön. | Oppilaan on vaikea kunnioittaa ihmisten yksityisyyttä. Hänen käytökseensä on jouduttu puuttumaan kurinpidollisin keinoin useasti. |
4 | Oppilas ei saavuta tavoitteita. | Oppilas ei saavuta tavoitteita. | Oppilas ei saavuta tavoitteita. | Oppilas ei saavuta tavoitteita. |
Käyttäytymisen kriteerit Valteri-koulussa oppiaineittain opiskelevilla
Arviointi | Toimijuus | Vuorovaikutus | Arvostava suhtautuminen | Turvallisuus |
Hyväksytty / Saavutettu hyvin | Oppilas toimii koulun ja luokan sääntöjen ja ohjeiden mukaan sekä toimii siinä esimerkkinä muille. yhteisöllisyyttä rakentaen. Hän toimii aina tilanteeseen sopivalla tavalla. | Oppilas suhtautuu niin lapsiin kuin aikuisiin ystävällisesti ja käyttää asiallista kieltä. Hän pitää aktiivisesti yllä työrauhaa. Hän osallistuu toimintaan aktiivisesti erilasisissa oppimistilanteissa. | Oppilas arvostaa ja pitää huolta oppimisympäristöstään, keskittyy koulutyöhön, kannustaa ja arvostaa muita ihmisiä sekä heidän tekemäänsä työtä. | Oppilas kunnioittaa toisten ihmisten yksityisyyttä ja toimii aktiivisesti kaikenlaisen kiusaamisen estämiseksi. Hän liikkuu aina tilanteeseen sopivalla tavalla, koulun alueella pysyen eikä tuo kouluun asiaankuulumattomia tavaroita. |
Hyväksytty / Saavutettu | Oppilas toimii yleensä sääntöjen mukaisesti sekä tilanteeseen sopivalla tavalla. Hän hyötyy aikuisen kevyestä fyysisestä tai visuaalisesta tuesta. | Oppilas suhtautuu yleensä lapsiin ja aikuisiin ystävällisesti. Hän yleensä muistaa tervehtiä ystävällisesti ja käyttää asiallista kieltä. Hän antaa toisille työrauhan. Hän osallistuu oppimistilanteisiin. Hän hyötyy aikuisen kevyestä fyysisestä tai visuaalisesta tuesta. | Oppilas toimii oppimisympäristössään hyvien tapojen mukaisesti, keskittyy useimmiten koulutyöhön ja arvostaa muita ihmisiä sekä heidän tekemäänsä työtä. Hän hyötyy aikuisen kevyestä fyysisestä tai visuaalisesta tuesta. | Oppilas kunnioittaa toisten ihmisten yksityisyyttä eikä kiusaa muita. Hän liikkuu tilanteeseen sopivalla tavalla, koulun alueella pysyen eikä tuo kouluun asiaankuulumattomia tavaroita. Hän hyötyy aikuisen fyysisestä tai visuaalisesta tuesta. |
Hyväksytty / Saavutettu osittain | Oppilasta joudutaan ohjaamaan jatkuvasti toimimaan koulun ja luokan sääntöjen mukaisesti. Käyttäytyminen on usein sopimatonta, vaikka oppilaalla on mahdollisuus aikuisen tukeen. | Oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen joudutaan jatkuvasti puuttumaan. Hän häiritsee toistuvasti työrauhaa ja osallistuu harvoin oppimistilanteisiin toivotulla tavalla, vaikka oppilaalla on mahdollisuus aikuisen tukeen. | Oppilasta joudutaan ohjaamaan jatkuvasti arvostamaan oppimisympäristöään ja muita ihmisiä sekä keskittymään koulutyöhön, vaikka oppilaalla on mahdollisuus aikuisen tukeen. | Oppilaan on vaikea kunnioittaa ihmisten yksityisyyttä. Hänen käytökseensä on jouduttu puuttumaan kurinpidollisin keinoin useasti, vaikka oppilaalla on mahdollisuus aikuisen tukeen. |
Hylätty | Oppilas ei saavuta tavoitteita. | Oppilas ei saavuta tavoitteita. | Oppilas ei saavuta tavoitteita. | Oppilas ei saavuta tavoitteita. |
Käyttäytymisen arviointi toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt
Luokalle jättämistä vältetään järjestämällä oppilaalle riittävästi oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Lisäksi ennen luokalle jättämistä hyödynnetään joustavasti myös muita opetuksen järjestämistapoja, kuten tavoitekokonaisuuksittain etenemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.
Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain
Tavoitekokonaisuuksittain opiskelussa etenemisen periaatteet Valterissa:
Tavoitekokonaisuuksittain opiskelua voidaan käyttää Valteri-kouluissa oppilaille, jotka esimerkiksi vamman tai sairauden takia tarvitsevat enemmän aikaa tai etenevät vuosiluokkaansa nopeammin
Päätös tavoitekokonaisuuksittain opetuksesta tehdään oppilaskohtaisesti
Päätös tavoitekokonaisuuksittain opiskelusta tehdään aina yksilöllisesti ja harkinnan mukaan
Tavoitekokonaisuuksittain opiskelusta tulee aina tehdä hallinnollinen päätös
Päätöksen tekee toimipisteen rehtori
Päätöstä on edeltänyt huoltajan ja oppilaan kuuleminen
Aloitteellinen päätöksen tekemisestä voi olla oppilas, huoltaja, opettaja, rehtori, apulaisrehtori tai joku muu oppilaan oppimisessa mukana oleva
Päätös viedään oppilashallintojärjestelmään
Tavoitekokonaisuuksittain opiskelevan oppilaan oppimäärät noudattavat valtakunnallista opetussuunnitelmaa. Opintokokonaisuudet ja niiden toteuttaminen suunnitellaan aina yksilöllisesti ja ne kuvataan oppilaalle laaditussa oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevassa suunnitelmassa. Suunnitelman tulee olla joustava ja sitä tulee tarkastella aina, mikäli oppilaan oppimisedellytykset muuttuvat. Opintojen etenemistä seurataan säännöllisesti. Oppimisen arviointi kuvataan Valterin opetussuunnitelmassa Arviointi-luvussa.
Tavoitekokonaisuuksittain opiskelussa tulee noudattaa valtakunnallista tuntijakoa (228 vuosiviikkotuntia). Taito- ja taideaineiden valinnaiset (11 tuntia) voidaan toteuttaa yksilöllisesti valtakunnalliset minimit huomioiden. Tavoitekokonaisuuksittain opiskelussa voi pohjana olla myös Valteri-koulun tuntijako (suomenkielinen 235, viittomakielinen 235 tai ruotsinkielinen 239 vuosiviikkotuntia). Oppiminen voidaan rytmittää kursseiksi tai jaksoiksi.
Tavoitekokonaisuuksittain edettäessä otetaan huomioon oppimisen arviointia sekä seuraavalle vuosiluokalle siirtymistä koskevat erityismääräykset.
Oppilas etenee vuosiluokille 3 ja 7 pääsääntöisesti vasta silloin, kun hän on suorittanut hänelle laaditun suunnitelman mukaiset tavoitekokonaisuudet hyväksytysti. Vuosiluokkien 3–6 ja 7–9 nivelvaiheissa oppilaan osaamista arvioidaan suhteessa valtakunnallisiin arviointikriteereihin.
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Valinnaiset aineet, joiden oppimäärä on yhtenäinen ja vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuinen, arvioidaan numeroarvosanoilla asteikolla 4–10. Yhteisiin oppiaineisiin liittyvät syventävät valinnaiset aineet arvioidaan kyseisen yhteisen oppiaineen osana.
Alle kahden vuosiviikkotunnin laajuiset valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti merkinnällä ”hyväksytty” tai ”hylätty”.
Valinnaiset aineet, jotka eivät liity yhteisiin oppiaineisiin merkitään todistuksissa kohtaan "soveltavat valinnaiset aineet". Arviointi suoritetaan numeroarvosanana tai merkinnällä ”hyväksytty” tai “hylätty”.
Jos oppilas suorittaa kesken jääneestä valinnaisesta aineesta vähintään kahden vuosiviikkotunnin osuuden, aine arvioidaan numeroin. Alle kahden vuosiviikkotunnin suoritus merkitään ”osallistunut” suoritettujen tuntien määrän kera. Uudesta valinnaisesta aineesta annetaan arviointi sen laajuuden mukaisesti.
Luokka-asteilla 1–6 on valinnaisainetunteja sisällytettynä äidinkielen ja taito- ja taideaineiden tunteihin. Arviointi tapahtuu osana kyseisten oppiaineiden arviointia.
Perusopetuksen päättöarviointi
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Yli kahden vuosiviikkotunnin oppimääräiset aineet arvioidaan numeroarvosanalla asteikolla 5–10. Yhteisiin oppiaineisiin liittyvät syventävät valinnaiset aineet merkitään välittömästi kyseisen oppiaineen nimen alle. Lisäksi merkitään aineen vuosiviikkotuntimäärä.
Alle kahden vuosiviikkotunnin laajuisista valinnaisista aineista annetaan arviointi merkinnällä ”hyväksytty” tai “hylätty”. Lisäksi merkitään aineen vuosiviikkotuntimäärä. Huoltajan kirjallisesta pyynnöstä sanallisesti arvioitavasta valinnaisesta aineesta voidaan antaa erillinen liite.
Syventävien valinnaisten aineiden sanallinen arviointi voi vaikuttaa yhteisen oppiaineen päättöarvosanan korottamiseen. Tämä tulee kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan.
Valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen. Päättötodistukseen aineet merkitään otsikon “soveltavat valinnaiset aineet” alle. Arviointi voi olla numeroarvosana tai merkintä ”hyväksytty” tai “hylätty”. Lisäksi merkitään aineen vuosiviikkotuntimäärä.
Kesken jääneet aineet arvioidaan numeroin, mikäli suoritettu osuus on vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuinen. Alle kahden vuosiviikkotunnin suoritus merkitään ”osallistunut” ja siihen liitetään suoritettu tuntimäärä. Uudesta valinnaisesta aineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai sanallinen arvio “hyväksytty” tai “hylätty” suoritetusta vuosiviikkotuntimäärästä riippuen.
Valinnaisena opiskeltavista kielistä (A2- ja B2-kielet) päättötodistukseen voidaan merkitä ”hyväksytty” numeroarvosanan sijaan huoltajan kirjallisesta pyynnöstä.
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Se, käytetäänkö sanallista vai numeroarviointia riippuu siitä, opiskeleeko oppilas oppiaineittain vai toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa tai millä luokkatasolla oppilas opiskelee.
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat, kun oppilas opiskelee oppiaineittain
Vuosiluokilla 1–3 lukuvuositodistus annetaan oppiaineittain opiskeleville oppilaille sanallisena. Arvioinnissa käytetään asteikkoa: Hyväksytty kiitettävin tiedoin - Hyväksytty hyvin tiedoin - hyväksytty tyydyttävin tiedoin - hyväksytty heikoin tiedoin - hylätty.
Mikäli oppilas opiskelee rajatun oppimäärän mukaisesti, hänen osaamistaan arvioidaan sanallisesti vuosiluokilla 1–8 sekä yhdeksännen vuosiluokan välitodistuksessa. Arvioinnissa käytetään asteikkoa: Hyväksytty kiitettävin tiedoin - Hyväksytty hyvin tiedoin - hyväksytty tyydyttävin tiedoin - hyväksytty heikoin tiedoin - hylätty*.
Välitodistus annetaan oppiaineittain opiskeleville neljänneltä vuosiluokalta alkaen. Vuosiluokilla 1–3 välitodistusta ei anneta, mutta arviointi toteutetaan väliarviointikeskustelulla, jossa arvioidaan osaamista ja käyttäytymistä. Väliarviointikeskustelun voi tarvittaessa pitää myös vuosiluokilla 4–9. Oppilasta ohjaava palaute kirjataan oppilaskohtaisen tuen toteuttamista koskevaan suunnitelmaan vähintään kerran lukuvuodessa.
Käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti lukuvuositodistuksen liitteenä oppiaineittain opiskeleville oppilaille vuosiluokilla 1–3. Arvioinnissa käytetään asteikkoa: Hyväksytty - Hylätty. Vuosiluokilla 4–8 sekä yhdeksännen vuosiluokan välitodistuksessa käyttäytyminen arvioidaan numeerisesti. Käyttäytymisen numeerista arvosanaa voi täydentää sanallisesti todistuksen liitteessä huoltajan niin pyytäessä. Käyttäytymisen sanallista arviota koskevasta liitteestä merkitään tieto todistuksen lisätietoihin.
Päättötodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arvosanaa. Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi erillinen arvio oppilaan käyttäytymisestä. Liite käyttäytymisen arvioinnista lisätään päättötodistukseen huoltajan pyytäessä. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.
Sanalliset arviot todistuksissa, kun oppilas opiskelee toiminta-alueittain
Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan arviointi on aina sanallista. Arvioinnissa käytetään asteikkoa: hyväksytty/saavutettu hyvin - hyväksytty/saavutettu - hyväksytty/saavutettu osittain - hylätty.
Toiminta-alueittain opiskeleville ei anneta välitodistusta, mutta se on mahdollista saada yhdeksännellä vuosiluokalla jatko-opintoja varten. Toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa väliarviointi toteutetaan arviointikeskusteluna vuosiluokilla 1–9.
Valteri-koulussa summatiivinen arviointi toteutetaan toiminta-alueittain järjestettävässä opetuksessa arviointikeskusteluna joulu-tammikuussa. Arviointikeskustelussa sekä huoltajalle että oppilaalle kerrotaan opintojen etenemisestä sekä toiminta-alueittain asetettujen tavoitteiden saavuttamisesta. Kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle annetaan sanallisesti arvioitu lukuvuositodistus (Valteri-koulun arviointiasteikko). Summatiivista arviointia varten tehdään oppilasta opettaneiden opettajien antama kokonaisarviointi siitä, missä määrin oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut asetetut tavoitteensa toiminta-alueittain. Summatiivista arviointia varten oppilaalle ja huoltajalle annetaan tietoa oppilaan oppimisen ja osaamisen edistymisestä toiminta-alueittain asetettujen tavoitteiden mukaisesti sekä oppilaan toimintakyvystä. Lisäksi summatiivisesta kokonaisarvioinnista tehdään oppilaskohtaisen tuen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan kooste arvioinnista. Tarvittaessa lukuvuoden päättyessä pidetään arviointikeskustelu.
Toiminta-alueittain opiskelevien käyttäytymisen arviointi on aina sanallista. Arvioinnissa käytetään asteikkoa: hyväksytty/saavutettu hyvin - hyväksytty/saavutettu - hyväksytty/saavutettu osittain - hylätty. Toiminta-alueittain opiskeleva oppilas voidaan vapauttaa käyttäytymisen arvioinnista, mikäli se on oppilaan edun mukaista.
Päättötodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arvosanaa. Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi erillinen arvio oppilaan käyttäytymisestä. Liite käyttäytymisen arvioinnista lisätään päättötodistukseen huoltajan pyytäessä. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.
Välitodistus
Välitodistus annetaan Valteri-koulussa oppiaineittain etenevillä oppilailla vuosiluokilla 4.–9. Väliarviointikeskustelu oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa vuosiluokilla 1.-3. sekä tarvittaessa vuosiluokilla 4.-9.
Väliarviointi toiminta-alueittain opiskelevilla oppilailla toteutetaan väliarviointikeskustelulla oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa.
Todistusten mahdolliset liitteet
Oppiaineittain opiskelevan oppilaan lukuvuositodistukseen on mahdollista lisätä tarvittaessa liite, jossa sanallista arviointia tarkennetaan. Opettaja voi myös täydentää lukuvuositodistuksen numeroarviointia sanallisella arvioinnilla liitteessä.
Käyttäytymisen arviointi on sanallisessa liiteessä vuosiluokilla 1.–3. lukuvuositodistuksessa.
Käyttäytymisen arvioidaan perusopetuksen 9. luokalla ja arviointi viedään järjestelmään, muttei sitä ei ole päättötodistuksessa. Käyttäytymisen arviointi annetaan liitteenä vain huoltajan pyynnöstä.
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset
Erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat
Perusopetuksen erityisen tutkinnon suorittaminen on mahdollista Valteri-koulun oppilaalle, jolla perusopetuksen suorittaminen on kesken sen lukuvuoden lopussa, jonka kalenterivuoden aikana hän täyttää 17 vuotta. Erityisen tutkinnon voi suorittaa ainoastaan oppilas, jolla on oppilaspaikka Valterissa. Oppilas voi osallistua opetukseen läsnäolevana oppilaana.