Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Ei paikallista tarkennusta.
Formatiivinen arviointi
Jokainen opettaja suunnittelee ja sisällyttää opetukseensa monipuolisesti oppimisen tavoitteita tukevia formatiivisen arvioinnin toimintoja kaikissa oppiaineissa.
Oppilas on alusta lähtien aktiivisessa roolissa oppimisprosessin arvioinnissa. Itse- ja vertaisarvioinnissa arvioidaan oppimisprosessia. Tavoitteena on, että oppilas oppii säätelemään omaa oppimistaan:
Oppilas oppii itsearvioimaan omaa oppimistaan.
Oppilas rakentaa vahvan, mutta realistisen käsityksen itsestään oppijana.
Formatiivinen arviointi mahdollistuu oppilaan ja opettajan välisissä arjen tilanteissa ja palautekeskusteluissa, joita käydään oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisissa kohdissa.
Halutessaan opettaja voi käyttää esimerkiksi Wilman tai jonkin muun sähköisen alustan formatiivisen arvioinnin työkaluja (valmiiksi luotua oppijana kehittymisen arviointityökalua, käyttäytymisen itsearviointia tai luoda omia arviointikohteita) ala-ja yläkoulun formatiivisessa arvioinnissa. Wilman arviointityökalujen käyttö on yksi mahdollinen tapa lisätä formatiivisen arvioinnin läpinäkyvyyttä huoltajille.
Summatiivinen arviointi
Kouluissa tulee olla yhteinen ymmärrys paikallisessa opetussuunnitelmassa täsmennetyistä oppimisen tavoitteista ja arviointikriteereistä. Tämän rakentamiseen kouluissa käytetään yhteistä suunnitteluaikaa.
Valkeakoskella oppilaalle ja huoltajalle annetaan oppilaan oppimisesta, osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä kertovaa palautetta vuosiluokilla 1-9 vähintään kaksi kertaa vuodessa:
väliarviointi, luokilla 1,3,4,6,7,8,9
arviointikeskustelu vuosiluokilla 2, 5 ja 8
lukuvuositodistus vuosiluokilla 1-8
päättötodistus 9.lk:n päätteeksi
1.-3.lk: Kaikki oppiaineet arvioidaan 4-portaisella sanallisella arvioinnilla lukuvuoden päätteeksi.
Äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka arvioidaan erillisellä lukuvuositodistuksen liitteellä.
Käyttäytymisestä annetaan arviointi erillisellä liitteellä lukuvuoden päätteeksi. Käyttäytymisen arviointi (ks. 6.5) perustuu Valkeakosken käyttäytymisen arvioinnin kriteereihin.
Opettaja voi täydentää lukuvuosiarviointia sanallisesti.
2. luokalla nivelvaiheessa painotetaan arviointikeskustelun merkitystä summatiivisena arviointina ja se korvaa väliarvioinnin.
Arviointikeskustelussa oppilaalle ja hänen huoltajalleen kuvataan oppilaan oppimisen edistyminen, osaaminen, työskentely ja käyttäytyminen yksityiskohtaisemmin. Oppilasta opettavien opettajien yhteistyö on tärkeää oppiainekohtaisen edistymisen kuvaamiseksi.
Opettaja kuvaa oppilaan oppiainekohtaista osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä Valkeakosken arviointikeskustelupohjaan.
4.-9.lk: Kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroarvosanalla.
Opettaja voi täydentää arvioita sanallisesti.
Käyttäytymisen arviointi (ks. 6.5) perustuu Valkeakosken käyttäytymisen arvioinnin kriteereihin.
Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen
Valkeakoskella summatiivista arviointia tuetaan myös Wilman tuntimerkinnöillä:
positiiviset ja negatiiviset merkinnät (työskentely ja käyttäytyminen)
unohdukset (työvälineet, kotitehtävät, tuotokset, palautukset)
huom-merkintä (käyttäytyminen/ muu toiminta)
Arvioinnin esteettömyyteen (monipuolinen ja oppilaan tarpeet huomioiva) kiinnitetään huomiota ja oppilaalle annetaan mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan ja sen kehittymistä monipuolisesti.
Arvioinnin yleiset periaatteet
Arviointi on yhdenvertaista
Lukuvuoden alussa ja/tai opintojakson alkaessa oppilaille selvitetään oppiaineiden tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet ikäkaudelle tarkoituksenmukaisella tavalla pääosin oppitunneilla.
Tarvittaessa oppilaita ohjataan löytämään arviointitietoa opetussuunnitelmasta.
Jokaisen oppilaan tulee saada käsitys siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen suoriutumistaan arvioidaan.
Opettajat kertovat oppilaille käytettävistä arvioinnin muodoista.
Lukuvuoden alussa oppilaiden kanssa käydään läpi käyttäytymisen tavoitteet ja arviointikriteerit.
Tavoitteisiin ja arviointikriteereihin palataan useamman kerran lukuvuoden aikana.
Tavoitteiden saavuttamista ohjataan ja reflektoidaan kaikissa oppiaineissa formatiivisen arvioinnin keinoin.
Arviointi edellyttää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta
Koulun tulee tiedottaa arvioinnista monipuolisesti sekä avata kodin ja koulun välisen yhteistyön käytänteitä.
Huoltajille annetaan tietoa arvioinnin perusteista ja tavoitteista vanhempainilloissa, arviointikeskusteluissa, vanhempaintapaamisissa sekä opetussuunnitelmassa kaupungin kotisivuilla.
Arviointikeskustelut
Arviointikeskustelut pidetään kaikille 2., 5. ja 8. vuosiluokan oppilaille marras-helmikuussa. Opettaja kutsuu arviointikeskusteluun oppilaan ja huoltajat.
Arviointikeskustelupohja toimii runkona tapaamisessa.
Arviointikeskustelussa käsitellään ja kirjataan ylös oppilaan kehityksen ja opintojen kannalta oleellisia tavoitteita.
Päättöarvioinnin lähestyessä opettajan tehtävänä on oppilaiden ja huoltajien tiedottaminen oppilaan osaamisen tasosta ja nykytilasta siten, että oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa osaamisensa tasoon vielä perusopetuksen aikana.
Wilman tuntimerkinnät
Arviointia dokumentoidaan lukuvuoden aikana myös Wilma-järjestelmään
Tuntimerkintöjä käytetään formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin tukena ja lisäämään arvioinnin läpinäkyvyyttä koteihin
Oppilaan osallistaminen arviointiin
Arviointikeskusteluissa ja oppilaskeskusteluissa kiinnitetään huomiota oppilaan osallistamiseen. Oppilas valmistautuu keskusteluun arviointikeskustelupohjaa käyttäen.
Itse- ja vertaisarviointi ovat osa monipuolista arviointia kaikissa oppiaineissa.
Arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista
Koulut noudattavat Valkeakosken kaupungin perusopetuksen arvioinnin yhteisiä linjauksia. Arviointiin liittyvät ohjeistukset löytyvät opetussuunnitelmasta.
Arviointi on monipuolista
Monipuolisten opetusmenetelmien käyttäminen tukee arvioinnin monipuolisuuden toteutumista.
Arviointimenetelmien valinnassa opettaja huomioi myös TVT:n tarjoamat mahdollisuudet lisätä/ monipuolistaa oppilaan mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan ja osaamistaan.
Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin.
Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet ja arviointitaulukko.
Kouluissa tulee olla yhteinen ymmärrys paikallisen opetussuunnitelman oppimisen tavoitteista sekä opetussuunnitelman perusteissa määritellyistä osaamisen tasoa kuvaavista arviointikriteereistä.
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Opettajan opetuksen suunnittelutyö tulee olla kokonaisvaltaista, ja sen tulee tukea opetussuunnitelmassa määrättyjen tavoitteiden saavuttamista.
Opettaja käyttää monipuolisesti formatiivisen arvioinnin keinoja oppimisprosessin ohjaamisessa ja palautteenannossa.
Opettaja huomioi kokonaisuutena oppiaineen osaamisen ja työskentelyn tavoitteet ja kriteerit opetuksessaan, ja sisällyttää suunnitelmaan kulloinkin tarkoituksenmukaisimman arviointimenetelmän.
Opettaja avaa jakson/ lukukauden alkaessa oppiaineen tavoitteet ja arviointikohteet. Näihin palataan useaan kertaan opetuksen aikana.
Työskentelyn arviointi
Monipuolisten opetusmenetelmien käyttäminen tukee arvioinnin monipuolisuuden toteutumista.
Opettaja avaa jakson/ lukukauden alkaessa oppiaineessa harjoiteltavat työskentelyn tavoitteet ja arviointikohteet. Näihin palataan useaan kertaan opetuksen aikana.
Opetuksessa tulee hyödyntää monipuolisesti itse- ja vertaisarvioinnin keinoja. Tavoitteena on saavuttaa vahvat itsereflektion ja vuorovaikutteisen palautteenannon taidot.
Oppilaan työskentelyyn liittyvät erityistarpeet otetaan huomioon myös toiminnan suunnittelussa ja työskentelyn arvioinnissa (Tuen pedagogiset lomakkeet ja niiden laatiminen).
Käyttäytymisen arviointi
Valkeakoskella käyttäytymisen arviointi pohjautuu perusopetusta koskeviin käyttäytymisen tavoitteisiin
ja järjestyssääntöihin sekä järjestyssääntöjä tarkentaviin koulukohtaisiin toimintatapoihin.
Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeä on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.
Käyttäytymistä arvioidaan vuosiluokilla 1-3 erillisellä liitteellä ja vuosiluokilla 4-9 numerolla.
Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä. Huoltaja voi erikseen pyytää päättötodistuksen liitteeksi käyttäytymisen arvioinnin.
Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet ja arvosanakohtaiset kuvaukset ovat luettavissa Wilman tiedotteista.
Käyttäytymisen arvioinnin tekee aina oppilasta opettanut opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä.
Opettaja avaa käyttäytymisen arvioinnin tavoitteet ja arviointikriteerit oppilaille ja niihin palataan useaan kertaan lukuvuoden aikana.
Opettaja voi halutessaan tarjota oppilaille käyttäytymisen itsearviointiin Wilman formatiivisen arvioinnin työkalua.
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus on tulossa hylätyksi, sovitaan erilaisista tukitoimista oppimisen tukemiseksi.
Kerran lukuvuoden aikana tai viimeistään lukuvuoden koulutyön päätyttyä annetaan mahdollisuus kirjallisesti, suullisesti tai muulla tavoin osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa oppiaineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot.
Kaupungin opetussuunnitelmassa ehtolaiskuulustelupäiväksi on määritelty juhannusta edeltävän viikon perjantai.
Tarvittaessa oppilas voidaan siirtää koulun esityksestä ja opetuspäällikön päätöksellä vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen (vsop). Jos uskotaan hylkäyksen pysyvyyteen, oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää, mikä edellyttää pedagogisen selvityksen laatimista ja erityisen tuen päätöstä.
Muutoin noudatetaan perusopetuslaissa ja perusopetuksen opetussuunnitelman luvussa 6.6.1 määriteltyjä periaatteita ja käytäntöjä.
Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita avoimuudesta, yhteistyöstä ja läpinäkyvyydestä.
Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Valkeakosken kaupungin kouluissa oppilas voi edetä opinnoissaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti vuosiluokkiin sitomattomasti. Oppilas opiskelee oppimäärän opintokokonaisuuksina oman opinto-ohjelman mukaisesti. Oman opinto-ohjelman mukaisesti edettäessä opinnoissa eivät aiemmat opinnot raukea.
Oppilas saa lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuotena hyväksytysti suoritetuista opinnoista. Oppilaan opinto-ohjelmassa voidaan määritellä oppilaalle oma tavoitearvosana, jonka saavuttamiseksi suoritettavat opintosisällöt tulee määritellä yhdessä oppilaan ja huoltajan kanssa. Mikäli tavoitearvosanaa ja sen edellyttämiä suorituksia ei ole määritelty, arvioidaan vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa olevan opinnot yleisen arvioinnin ohjeen mukaisesti.
Vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen siirtyvälle oppilaalle tehdään hallinnollinen päätös, ellei hän ole jo erityisen tuen piirissä. Vuosiluokkiin sitomattomasti etenevälle oppilaalle tehdään opinto-ohjelma tai erityisen tuen piirissä olevalle oppilaan opinto-ohjelma määritellään tarvittaessa HOJKSissa.
Oppilaalla tulee olla riittävät tiedot ja taidot suhteessa edellisen opintokokonaisuuden tavoitteisiin, jotta hän voi edetä opiskelemaan seuraavaa opintokokonaisuutta. Opintokokonaisuus tulee suunnitella opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti ja oppilaan yksilöllinen osaamisen taso huomioon ottaen.
Jos 9.lk:n VSOP-oppilas ei saa suoritettua kaikkia oppiaineita valmiiksi, hän saa lukuvuositodistuksen, johon merkitään ”Jää 9.lk:lle”. Yhdessä VSOP-päätöksen kanssa tämä tarkoittaa mahdollisuutta täydentää vain puuttuvat oppiaineet eivätkä jo suoritetut opintosuoritukset raukea.
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Oppilaan opintoihin tulee sisältyä vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuoden aikana. Näissä kokonaisuuksissa opetus perustuu oppiaineisiin. Opetuksen suunnittelussa huomioidaan monialaisen oppimiskokonaisuuden velvoite. Arvioinnissa huolehditaan siitä, että ko. kokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomioon kokonaisuuden toteuttamisessa mukana olevien oppiaineiden arvioinnissa.
Valinnaiset aineet
Valinnaiset taito- ja taideaineet (ko, ks, ku, li, mu) arvioidaan osana oppiaineen arvosanaa.
Lyhyt, alle kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaine, arvioidaan sanallisesti ”hyväksytty” -merkinnällä. Poikkeuksena esim. matematiikan tehoryhmän lisäkurssi, joka valitaan 7.luokalla
Pitkä, kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaine, arvioidaan numeerisesti.
Perusopetuksen päättöarviointi
Jokainen opettaja käy oppiaineen tavoitteet ja päättöarvioinnin kriteerit läpi oppilaiden kanssa hyvissä ajoin ennen päättöarvioinnin toteuttamista. Opetuksen aikana on tärkeää muistuttaa päättöarvioinnin kriteereistä.
Päättöarvosanan muodostaminen
Ei paikallista tarkennusta.
Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi
Ei paikallista tarkennusta.
Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa
Ei paikallista tarkennusta.
Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa
Ei paikallista tarkennusta.
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Koulut määrittelevät lukuvuosisuunnitelmissaan lukuvuonna toteutuvat valinnaisaineet. Valinnaisaineet arvioidaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa luvussa 6.8.5 määritellyllä tavalla.
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Ei paikallista tarkennusta.
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Oppilaan poissaolot ovat Wilmaan kirjattavia tilastoitavia tuntimerkintöjä.
Opetushallitus: Oppilaan poissaolot ja arviointi: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppilaan-poissaolot-ja-arviointi
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Ei paikallista tarkennusta.
Todistukset
Ei paikallista tarkennusta.
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Valkeakoskella noudatetaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden luvussa 6.11 määriteltyjä periaatteita ja käytäntöjä. Valkeakoskella annettaviin todistuksiin lisätään kunnan vaakuna tai logo. Käytössä olevista todistuksista on yhteiset lomakepohjat Primuksen oppilasrekisterin tulosterekisterissä. Valkeakoskella vuosiluokilla 1-3 käyttäytymisen arvio annetaan erillisellä Käyttäytymisen tavoitteet ja kuvaukset –liitteellä. (täältä) |
Lukuvuositodistus
Vuosiluokkien 1-3 todistuksissa käytetään Valkeakoskella sanallista arviointia, jota täydennetään erillisellä sanallisella liitteellä äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan oppiaineiden osalta.
Vuosiluokkien 4-8 todistuksissa käytetään numeroarviointia.
Jos oppilaan äidinkieli on muu kuin suomi tai oppilas opiskelee yksilöllistettyä oppimäärää, voidaan käyttää sanallista arviointia, jota täydennetään erillisellä liitteellä kaikkien sanallisesti arvioitavien oppiaineiden osalta.
Toiminta-alueittain opiskelevat oppilaat arvioidaan omalla sanallisella todistuksella.
Välitodistus
Luokilla 7.-9. jaetaan syyslukukauden päätteeksi epävirallinen jaksotodistus, joka mahdollistaa joustavamman arvioinnin.
Erotodistus
Oppilaalle annetaan erotodistus, kun hän eroaa kunnan koululaitoksesta kesken oppivelvollisuuden. Jos oppilas vaihtaa koulua kunnan sisällä, niin tällöin oppilaalle ei anneta erotodistusta.
Jos oppilas lähtee kesken lukuvuoden väliaikaisesti ulkomaille ja poissaolo on kestoltaan vähintään 1 kk mittainen, annetaan oppilaalle erotodistus.
Myös kotiopetukseen siirtyvälle oppilaalle annetaan erotodistus.
Erotodistuksen liitteeksi laitetaan aina koulun / kunnan tuntijako sekä selvitys mahdollisesta opetuksen painotuksesta.
Perusopetuksen päättötodistus
Päättöarvioinnissa noudatetaan opetussuunnitelman perusteissa luvussa 6.11.5 määriteltyjä käytäntöjä.
Päättötodistuksessa annettuja arvosanoja ei voi myöhemmin korottaa.
Mahdolliselta kymppiluokalta eli lisäopetuksesta tulee oma todistus ja muista suorituksista erillinen todistus.
Opetuspäällikkö voi antaa huoltajan hakemuksesta luvan opintojen jatkamiseen myös oppivelvollisuuden jälkeen.
Käyttäytymisen arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen. Koulut kuitenkin arvioivat myös päättöluokilla käyttäytymisen numeraalisesti ja huoltajan pyynnöstä koulu lähettää käyttäytymisen arvosanan erillisellä todistuksen mukaan liitettävällä liitteellä. Pyyntö liitteestä on tehtävä kirjallisesti koulun rehtorille viikon 21 loppuun mennessä.
Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain (motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot). Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.
Monialaiset oppimiskokonaisuudet:
Arvioinnissa huolehditaan siitä, että ko. kokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomioon kokonaisuuden toteuttamisessa mukana olevien oppiaineiden arvioinnissa.
Valinnaiset aineet
Valinnaisaineet arvioidaan päättötodistuksessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa luvuissa 6.8.5 ja 6.11.5 määritellyllä tavalla.
Valinnaiset taito- ja taideaineet (ko, ks, ku, li, mu) arvioidaan osana oppiaineen arvosanaa.
Lyhyt, alle kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaine, arvioidaan sanallisesti ”hyväksytty” -merkinnällä.
Pitkä, kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaine, arvioidaan numeerisesti.
Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta A2- tai B2- kielestä, arvosana jätetään pois ja päättötodistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Huoltajan tulee tehdä kirjallinen pyyntö koulun rehtorille ”hyväksytty”-merkinnästä viikon 21 loppuun mennessä.
Valkeakoskella annettavista todistuksista otetaan talteen sähköinen kopio Primuksen tulostearkistoon.
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus
Valkeakoskella oppilaalle järjestetään tarvittaessa mahdollisuus erityisen tutkinnon suorittamiseen.