Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Ei paikallista tarkennusta.

Formatiivinen arviointi

Jokainen opettaja suunnittelee ja sisällyttää opetukseensa monipuolisesti oppimisen tavoitteita tukevia formatiivisen arvioinnin toimintoja kaikissa oppiaineissa. 

Oppilas on alusta lähtien aktiivisessa roolissa oppimisprosessin arvioinnissa. Itse- ja vertaisarvioinnissa arvioidaan oppimisprosessia. Tavoitteena on, että oppilas oppii säätelemään omaa oppimistaan:

  • Oppilas oppii itsearvioimaan omaa oppimistaan. 

  • Oppilas rakentaa vahvan, mutta realistisen käsityksen itsestään oppijana. 

Formatiivinen arviointi mahdollistuu oppilaan ja opettajan välisissä arjen tilanteissa ja palautekeskusteluissa, joita käydään oppimisen kannalta tarkoituksenmukaisissa kohdissa.

Halutessaan opettaja voi käyttää esimerkiksi Wilman tai jonkin muun sähköisen alustan formatiivisen arvioinnin työkaluja (valmiiksi luotua oppijana kehittymisen arviointityökalua, käyttäytymisen itsearviointia tai luoda omia arviointikohteita) ala-ja yläkoulun formatiivisessa arvioinnissa. Wilman arviointityökalujen käyttö on yksi mahdollinen tapa lisätä formatiivisen arvioinnin läpinäkyvyyttä huoltajille. 


Summatiivinen arviointi

Kouluissa tulee olla yhteinen ymmärrys paikallisessa opetussuunnitelmassa täsmennetyistä oppimisen tavoitteista ja arviointikriteereistä. Tämän rakentamiseen kouluissa käytetään yhteistä suunnitteluaikaa. 

Valkeakoskella oppilaalle ja huoltajalle annetaan oppilaan oppimisesta, osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä kertovaa palautetta vuosiluokilla 1-9 vähintään kaksi kertaa vuodessa:

  • väliarviointi, luokilla 1,3,4,6,7,8,9

  • arviointikeskustelu vuosiluokilla 2, 5 ja 8 

  • lukuvuositodistus vuosiluokilla 1-8 

  • päättötodistus 9.lk:n päätteeksi

1.-3.lk: Kaikki oppiaineet arvioidaan 4-portaisella sanallisella arvioinnilla lukuvuoden päätteeksi. 

  • Äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka arvioidaan erillisellä lukuvuositodistuksen liitteellä.

  • Käyttäytymisestä annetaan arviointi erillisellä liitteellä lukuvuoden päätteeksi. Käyttäytymisen arviointi (ks. 6.5) perustuu Valkeakosken  käyttäytymisen arvioinnin kriteereihin.

  • Opettaja voi täydentää lukuvuosiarviointia sanallisesti. 

  • 2. luokalla nivelvaiheessa painotetaan arviointikeskustelun merkitystä summatiivisena arviointina ja se korvaa väliarvioinnin. 

  • Arviointikeskustelussa oppilaalle ja hänen huoltajalleen kuvataan oppilaan oppimisen edistyminen, osaaminen, työskentely ja käyttäytyminen yksityiskohtaisemmin. Oppilasta opettavien opettajien yhteistyö on tärkeää oppiainekohtaisen edistymisen kuvaamiseksi.

    • Opettaja kuvaa oppilaan oppiainekohtaista osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä Valkeakosken arviointikeskustelupohjaan.

     

     

    4.-9.lk: Kaikki oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroarvosanalla.

     

     

    • Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen 

     

    Valkeakoskella summatiivista arviointia tuetaan myös Wilman tuntimerkinnöillä:

    • positiiviset ja negatiiviset merkinnät (työskentely ja käyttäytyminen)

    • unohdukset (työvälineet, kotitehtävät, tuotokset, palautukset)

    • huom-merkintä (käyttäytyminen/ muu toiminta)

    Arvioinnin esteettömyyteen (monipuolinen ja oppilaan tarpeet huomioiva)  kiinnitetään huomiota ja oppilaalle annetaan mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan ja sen kehittymistä monipuolisesti. 

Arvioinnin yleiset periaatteet

Arviointi on yhdenvertaista

  • Lukuvuoden alussa ja/tai opintojakson alkaessa oppilaille selvitetään oppiaineiden tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet ikäkaudelle tarkoituksenmukaisella tavalla pääosin oppitunneilla. 

  • Tarvittaessa oppilaita ohjataan löytämään arviointitietoa opetussuunnitelmasta. 

  • Jokaisen oppilaan tulee saada käsitys siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen suoriutumistaan arvioidaan. 

  • Opettajat kertovat oppilaille käytettävistä arvioinnin muodoista. 

  • Lukuvuoden alussa oppilaiden kanssa käydään läpi käyttäytymisen tavoitteet ja arviointikriteerit.

  • Tavoitteisiin ja arviointikriteereihin palataan useamman kerran lukuvuoden aikana.

  • Tavoitteiden saavuttamista ohjataan ja reflektoidaan kaikissa oppiaineissa formatiivisen arvioinnin keinoin.

Arviointi edellyttää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta 

  • Koulun tulee tiedottaa arvioinnista monipuolisesti sekä avata kodin ja koulun välisen yhteistyön käytänteitä.

  • Huoltajille annetaan tietoa arvioinnin perusteista ja tavoitteista vanhempainilloissa, arviointikeskusteluissa, vanhempaintapaamisissa sekä opetussuunnitelmassa kaupungin kotisivuilla.

  • Arviointikeskustelut   

  • Arviointikeskustelut pidetään kaikille 2., 5. ja 8. vuosiluokan oppilaille marras-helmikuussa. Opettaja kutsuu arviointikeskusteluun oppilaan ja huoltajat.

  • Arviointikeskustelupohja toimii runkona tapaamisessa. 

  • Arviointikeskustelussa käsitellään ja kirjataan ylös oppilaan kehityksen ja opintojen kannalta oleellisia tavoitteita.

  • Päättöarvioinnin lähestyessä opettajan tehtävänä on oppilaiden ja huoltajien tiedottaminen oppilaan osaamisen tasosta ja nykytilasta siten, että oppilaalla on mahdollisuus vaikuttaa osaamisensa tasoon vielä perusopetuksen aikana. 

  • Wilman tuntimerkinnät

  • Arviointia dokumentoidaan lukuvuoden aikana myös Wilma-järjestelmään

  • Tuntimerkintöjä käytetään formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin tukena ja lisäämään arvioinnin läpinäkyvyyttä koteihin

  • Oppilaan osallistaminen arviointiin

  • Arviointikeskusteluissa ja oppilaskeskusteluissa kiinnitetään huomiota oppilaan osallistamiseen. Oppilas valmistautuu keskusteluun arviointikeskustelupohjaa käyttäen. 

  • Itse- ja vertaisarviointi ovat osa monipuolista arviointia kaikissa oppiaineissa.

 Arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista 

  • Koulut noudattavat Valkeakosken kaupungin perusopetuksen arvioinnin yhteisiä linjauksia. Arviointiin liittyvät ohjeistukset löytyvät opetussuunnitelmasta. 

Arviointi on monipuolista

  • Monipuolisten opetusmenetelmien käyttäminen tukee arvioinnin monipuolisuuden toteutumista.

  • Arviointimenetelmien valinnassa opettaja huomioi myös TVT:n tarjoamat mahdollisuudet lisätä/ monipuolistaa oppilaan mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan ja osaamistaan. 

             
Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin. 

Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet ja arviointitaulukko.

  • Kouluissa tulee olla yhteinen ymmärrys paikallisen opetussuunnitelman oppimisen tavoitteista sekä opetussuunnitelman perusteissa määritellyistä osaamisen tasoa kuvaavista arviointikriteereistä.


Oppimisen ja osaamisen arviointi

Opettajan opetuksen suunnittelutyö tulee olla kokonaisvaltaista, ja sen tulee tukea opetussuunnitelmassa määrättyjen tavoitteiden saavuttamista.  

  • Opettaja käyttää monipuolisesti formatiivisen arvioinnin keinoja oppimisprosessin ohjaamisessa ja palautteenannossa.

  • Opettaja huomioi kokonaisuutena oppiaineen osaamisen ja työskentelyn tavoitteet ja kriteerit opetuksessaan, ja sisällyttää suunnitelmaan kulloinkin tarkoituksenmukaisimman arviointimenetelmän. 

  • Opettaja avaa jakson/ lukukauden alkaessa oppiaineen tavoitteet ja arviointikohteet. Näihin palataan useaan kertaan opetuksen aikana.

Työskentelyn arviointi

Monipuolisten opetusmenetelmien käyttäminen tukee arvioinnin monipuolisuuden toteutumista.

  • Opettaja avaa jakson/ lukukauden alkaessa oppiaineessa harjoiteltavat työskentelyn tavoitteet ja arviointikohteet. Näihin palataan useaan kertaan opetuksen aikana.

  • Opetuksessa tulee hyödyntää monipuolisesti itse- ja vertaisarvioinnin keinoja. Tavoitteena on saavuttaa vahvat itsereflektion ja vuorovaikutteisen palautteenannon taidot.

  • Oppilaan työskentelyyn liittyvät erityistarpeet otetaan huomioon myös toiminnan suunnittelussa ja työskentelyn arvioinnissa (Tuen pedagogiset lomakkeet ja niiden laatiminen).

Käyttäytymisen arviointi

 ja järjestyssääntöihin sekä järjestyssääntöjä tarkentaviin koulukohtaisiin toimintatapoihin. 

  • Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeä on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. 

  • Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.

  • Käyttäytymistä arvioidaan vuosiluokilla 1-3 erillisellä liitteellä ja vuosiluokilla 4-9 numerolla.

  • Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä. Huoltaja voi erikseen pyytää päättötodistuksen liitteeksi käyttäytymisen arvioinnin. 

  • Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet ja arvosanakohtaiset kuvaukset ovat luettavissa Wilman tiedotteista. 

  • Käyttäytymisen arvioinnin tekee aina oppilasta opettanut opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä. 

  • Opettaja avaa käyttäytymisen arvioinnin tavoitteet ja arviointikriteerit oppilaille ja niihin palataan useaan kertaan lukuvuoden aikana.

  • Opettaja voi halutessaan tarjota oppilaille käyttäytymisen itsearviointiin Wilman formatiivisen arvioinnin työkalua.

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

  • Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus on tulossa hylätyksi, puututaan asiaan jo hyvissä ajoin kouluvuoden aikana ja suunnitellaan tarvittavat toimet oppimisen tukemiseksi.  

  • Lukuvuoden aikana viimeisille kouluviikoille saakka tai viimeistään lukuvuoden koulutyön päätyttyä annetaan mahdollisuus kirjallisesti, suullisesti tai muulla tavoin osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa oppiaineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot.  

  • Kaupungin opetussuunnitelmassa ehtolaiskuulustelupäiväksi on määritelty juhannusta edeltävän viikon perjantai. 

  • Tarvittaessa oppilaalle voidaan tehdä rehtorin esityksestä päätös tavoitekokonaisuuksittain opiskelusta tai oppiaineen oppimäärän rajaamisesta.

Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita avoimuudesta, yhteistyöstä ja läpinäkyvyydestä.

Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain

Valkeakosken kaupungin kouluissa oppilas voi tarvittaessa edetä opinnoissaan tavoitekokonaisuuksittain, jos asiasta tehdään tarpeen yksilöivä arvio, suunnitelma sekä hallinnollinen päätös. Tavoitekokonaisuuksittain opiskeltaessa aiemmat opintosuoritukset eivät raukea. Oppilas saa lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuotena hyväksytysti suoritetuista opinnoista.

Oppilaalla tulee olla riittävät tiedot ja taidot suhteessa edellisen tavoitekokonaisuuden tavoitteisiin, jotta hän voi edetä opiskelemaan seuraavaa kokonaisuutta, joka tulee suunnitella opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti ja oppilaan yksilöllinen osaamisen taso huomioon ottaen. 

Jos 9.lk:n tavoitekokonaisuuksittain opiskellut oppilas ei saa suoritettua kaikkia oppiaineita valmiiksi, hän saa lukuvuositodistuksen, johon merkitään ”Jää 9.lk:lle”. Yhdessä tavoitekokonaisuuksittain opiskelua koskevan hallintopäätöksen kanssa tämä tarkoittaa mahdollisuutta täydentää vain puuttuvat oppiaineet eivätkä jo suoritetut opintosuoritukset raukea. 

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

  • Oppilaan opintoihin tulee sisältyä vähintään yksi monialainen oppimiskokonaisuus lukuvuoden aikana. Näissä kokonaisuuksissa opetus perustuu oppiaineisiin. Opetuksen suunnittelussa huomioidaan monialaisen oppimiskokonaisuuden velvoite. Arvioinnissa huolehditaan siitä, että ko. kokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomioon kokonaisuuden toteuttamisessa mukana olevien oppiaineiden arvioinnissa.


Valinnaiset aineet

Valinnaiset taito- ja taideaineet (ko, ks, ku, li, mu) arvioidaan osana oppiaineen arvosanaa. 

  • Lyhyt, alle kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaine, arvioidaan sanallisesti ”hyväksytty” -merkinnällä. Poikkeuksena esim. matematiikan tehoryhmän lisäkurssi, joka valitaan 7.luokalla

  • Pitkä, kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaine, arvioidaan numeerisesti. 

Perusopetuksen päättöarviointi

Jokainen opettaja käy oppiaineen tavoitteet läpi opetusryhmän kanssa aina lukuvuoden sekä uuden opintojakson alkaessa. Lisäksi päättöarvioinnin kriteerit käydään läpi oppilaiden kanssa hyvissä ajoin ennen päättöarvioinnin toteuttamista. Opetuksen aikana on tärkeää muistuttaa päättöarvioinnin kriteereistä. 

Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen

Ei paikallista tarkennusta.

Yhteisten oppiaineiden päättöarviointi

Ei paikallista tarkennusta.

Yhteisten taito- ja taideaineiden päättöarviointi

Ei paikallista tarkennusta.

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Koulut määrittelevät lukuvuosisuunnitelmissaan lukuvuonna toteutuvat valinnaisaineet. Valinnaisaineet arvioidaan kunkin valinnaisaineen opetussuunnitelmassa määritellyllä tavalla.

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Ei paikallista tarkennusta.

Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan päättöarviointi

Ei paikallista tarkennusta.

Poissaolojen vaikutukset arviointiin

Oppilaan poissaolot ovat Wilmaan kirjattavia tilastoitavia tuntimerkintöjä. 


Opetushallitus: Oppilaan poissaolot ja arviointi: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/oppilaan-poissaolot-ja-arviointi

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Ei paikallista tarkennusta.

Todistukset

Ei paikallista tarkennusta.

Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa

Vuosiluokkien 1-3 todistuksissa käytetään Valkeakoskella sanallista arviointia. Vuosiluokkien 4-8 todistuksissa käytetään numeroarviointia.

Käytössä olevista todistuksista on yhteiset lomakepohjat Primuksen oppilasrekisterin tulosterekisterissä. 

Lukuvuositodistus

  • Vuosiluokkien 1-3 todistuksissa käytetään Valkeakoskella sanallista arviointia, jota täydennetään erillisellä sanallisella liitteellä äidinkielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan oppiaineiden osalta. 

  • Valkeakoskella annettaviin todistuksiin lisätään kunnan vaakuna tai logo. 

  • Käytössä olevista todistuksista on yhteiset lomakepohjat Primuksen oppilasrekisterin tulosterekisterissä. 

  • Valkeakoskella vuosiluokilla 1-3 käyttäytymisen arvio annetaan erillisellä Käyttäytymisen tavoitteet ja kuvaukset –liitteellä. (täältä) 

Välitodistus

Luokilla 7.-9. jaetaan syyslukukauden päätteeksi epävirallinen jaksotodistus, joka mahdollistaa joustavamman arvioinnin.

Erotodistus

  • Oppilaalle annetaan erotodistus, kun hän eroaa kunnan koululaitoksesta kesken oppivelvollisuuden. Jos oppilas vaihtaa koulua kunnan sisällä, niin tällöin oppilaalle ei anneta erotodistusta. 

  • Jos oppilas lähtee kesken lukuvuoden väliaikaisesti ulkomaille ja poissaolo on kestoltaan vähintään 1 kk mittainen, annetaan oppilaalle erotodistus. 

  • Myös kotiopetukseen siirtyvälle oppilaalle annetaan erotodistus. 

  • Erotodistuksen liitteeksi laitetaan aina koulun / kunnan tuntijako sekä selvitys mahdollisesta opetuksen painotuksesta.

Perusopetuksen päättötodistus

Päättöarvioinnissa noudatetaan opetussuunnitelman perusteissa luvussa 6.11.5 määriteltyjä käytäntöjä.

  • Päättötodistuksessa annettuja arvosanoja ei voi myöhemmin korottaa. 

  • Mahdolliselta kymppiluokalta eli lisäopetuksesta tulee oma todistus ja muista suorituksista erillinen todistus.

  • Käyttäytymisen arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen. Koulut kuitenkin arvioivat myös päättöluokilla käyttäytymisen numeraalisesti ja huoltajan pyynnöstä koulu lähettää käyttäytymisen arvosanan erillisellä todistuksen mukaan liitettävällä liitteellä. Pyyntö liitteestä on tehtävä kirjallisesti koulun rehtorille viikon 21 loppuun mennessä. 

Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain (motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot). Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä. 

Monialaiset oppimiskokonaisuudet: 

Arvioinnissa huolehditaan siitä, että ko. kokonaisuuksissa osoitetut työskentelytaidot ja muu osaaminen otetaan huomioon kokonaisuuden toteuttamisessa mukana olevien oppiaineiden arvioinnissa.

Valinnaiset aineet 

Valinnaisaineet arvioidaan päättötodistuksessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa luvuissa 6.8.4 ja 6.11.5 määritellyllä tavalla.

Valinnaiset taito- ja taideaineet (ko, ks, ku, li, mu) arvioidaan osana oppiaineen arvosanaa. 

  • Lyhyt, alle kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaine, arvioidaan sanallisesti ”hyväksytty” -merkinnällä.

  • Pitkä, kahden vuosiviikkotunnin valinnaisaine, arvioidaan numeerisesti. 

  • Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta A2- tai B2- kielestä, arvosana jätetään pois ja päättötodistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Huoltajan tulee tehdä kirjallinen pyyntö koulun rehtorille ”hyväksytty”-merkinnästä viikon 21 loppuun mennessä.


Valkeakoskella annettavista todistuksista otetaan talteen sähköinen kopio Primuksen tulostearkistoon.







Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset

Valkeakoskella oppilaalle järjestetään tarvittaessa mahdollisuus erityisen tutkinnon suorittamiseen.

Paikallisesti päätettävät asiat

ePerusteet