Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Formatiivinen arviointi

Formatiivisella arvioinnilla ohjataan oppimista. Oppilaat saavat opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa oppimista ohjaavaa palautetta.

Opettajan tehtävänä on tehdä oppilaan oppimisprosessi näkyväksi. Ohjaaminen ja kannustaminen tarkoittavat sitä, että opettaja auttaa oppilasta ymmärtämään oppimisen tavoitteet sekä kannustaa ja ohjaa häntä niiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on, että oppilas tulee tietoiseksi omasta oppimisprosessistaan ja oppii vaikuttamaan omaan oppimiseensa.

Luokilla 1–6 formatiivinen arviointi toteutetaan palautteena avulla oppitunneilla ja huoltajille yhdesä oppilaan kanssa arviointikeskusteluissa.

Luokilla 7-9 oppilasta ohjataan ja palautetta annetaan oppitunneilla. Huoltajalle saadaan palautetta numeeraalista välitodistusta täydentävällä arviointikeskustelulla.

Arviointikeskusteluun osallistuvat oppilas ja opettaja/opettajat. Arviointikeskustelussa kiinnitetään huomiota oppilaan vahvuuksiin ja onnistumisiin oppijana sekä käsitellään oppimistavoitteita ja oppimisen edistymistä.

Summatiivinen arviointi

Oppilaiden kanssa käydään opettajan toimesta lukuvuoden alussa läpi opetsuunnitelman oppiainekohtaiset tavoitteet kullekin arvosanalle/kirjalliselle arvioinnille oppilaan ikätaso huomioiden. Tavoitteita käydään läpi useamman kerran lukukaudessa aina kun sitä tarvitaan. Tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät ikätasonsa mukaisesti mitä ja miten eri oppiaineita arvioidaan.

Palaute voi olla sekä suullista että kirjallista. Esim. kokeet voivat tukea arviointia. Opettaja dokumentoi lukuvkauden aikana oppilaan koetuloksia, ym. tekemistä itselleen, jotta summatiiviseen arviointiin on tarpeeksi dataa. Oppilaan kanssa käydään myös henkilökohtaisia keskusteluja siitä, miten opinnon etenevät. Tämä varmistaa sen, että oppilaalle ei tule yllätyksenä arvioinnin kohteet missään vaiheessa opintoja.

Kaikilla vuosiluokilla annettavan lukuvuositodistuksen ja yläkoulussa annettavan välitodistuksen lisäksi summatiivista arviointipalautetta voidaan antaa myös erilaisin tiedottein, todistuksin ja muilla tavoilla.

Arvioinnin yleiset periaatteet

Vaasan kristillisen koulun henkilökunta ja johtokunta kehittävät koulun arviointijärjestelmää prosessina. Opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä toteutetussa prosessissa on ollut keskeistä muodostaa yhteinen ja yhtenäinen ajattelu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta ja lisäksi huomioida omasta toimintakulttuurista ja arvoista nousevat lähtökohdat. Arvioinnin kehittäminen on jatkuvaa ja siinä on huomioitava esimerkiksi toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset.

Opetussuunnitelman perusteissa kuvatun arviointiajattelun lisäksi korostetaan, että koulussa tehtävä arviointi ei mittaa ihmisen arvoa. Vuorovaikutustilanteissa pidetään esillä sitä, että arviointi on osa oppimisprosessia. Sillä tehdään näkyväksi oppilaan oppimisprosessi ja kannustetaan oppilasta, mutta ei arvioida oppilaan persoonaa.

Opettajille arviointi tarjoaa reflektoinnin näkökulmasta mahdollisuuden kehittää omaa työtään. Hallinnon näkökulmasta arviointi tarjoaa vahvat perusteet resurssoinnille, eriyttämiselle ja toiminnan kehityskohteiden löytymiselle. Koko yhteisön näkökulmasta arvioinnin koko kuva kertoo osaltaan yhteisön toteutuneista arvoista ja antaa käsityksen toiminnan laadusta. Yhteisöllinen itsearviointi on hyvin keskeistä koulun kehittämisen kannalta.

Arvioinnissa opetussuunnitelman tavoitteet ovat keskiössä.

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Työskentelyn arviointi

Opettaja tukee ja ohjaa oppilasta kohti toivottua työskentelyä. Tavoitteena on, että oppilas oppii toimimaan itsenäisesti ja itseohjautuvasti oppimistaipaleensa aikana. Lähtökohtana on kuitenkin, että oppilas tarvitsee apua ja tukea toiminnassaan ja että opettaja on olemassa sitä varten, että tätä prosessia tuetaan ja ohjataan.

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arvioinnin tavoitteet nousevat koulun arvoista sekä perusopetuksen yleisistä arvoista ja tavoitteista. Käyttäytymisen arvioinnilla halutaan tukea oppilaan kasvua tasapainoiseksi, terveen itsetunnon omaavaksi ihmiseksi, joka osaa toimia eettisesti vastuullisena yhteiskunnan jäsenenä. Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet on määritelty yhteistyössä koulumme oppilaiden kanssa ja niiden laadinnassa on kuultu myös huoltajia.

Arviointikriteerit perustuvat koulun arvoihin, opetussuunnitelman kriteereihin sekä yhdistyksen järjestyssääntöihin. Käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti vuosiluokilla 1–3 ja numeroarvosanalla vuosiluokilla 4–9. Käyttäytymisen arvioinnissa huomioidaan oppilaan ikäkausi ja edellytykset. Käyttäytymisen arvosanan saavuttamiseksi numerokohtaisista kriteereistä suurin osa täytyy toteutua.

Lukuvuoden aikana käyttäytyminen on arvioinnin kohteena aivan kuten oppiminen ja työskentelykin. Oppilaat saavat käyttäytymisestään palautetta ja arvioivat sitä myös itse säännöllisin väliajoin. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat.

Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä.

10 Käyttäytyminen on esimerkillistä ja erinomaista. Oppilas:

on rehellinen, avulias ja kohtelias
on vastuuntuntoinen ja oikeudenmukainen suhteessa itseensä, lähimmäisiin ja ympäristöön
sitoutuu esimerkillisesti sääntöihin, noudattaa ohjeita ja käyttää asiallista kieltä
toimii työrauhan, yhteishengen ja ilmapiirin edistäjänä erilaisissa tilanteissa
on huomaavainen: hyväksyy erilaisuutta ja kunnioittaa itseään ja toisia
arvostaa omaa ja toisten työtä ja osaa antaa ja ottaa vastaan rakentavaa palautetta
suhtautuu myönteisesti ja vastuullisesti koulutyöhön, omaisuuteen ja ympäristöön.

9 Käyttäytyminen on kiitettävää. Oppilas:

on rehellinen, vastuuntuntoinen ja kohtelias
noudattaa sääntöjä ja ohjeita sekä käyttää asiallista kieltä
antaa työrauhan ja edistää luokan ilmapiiriä
on huomaavainen: hyväksyy erilaisuutta ja kunnioittaa itseään ja toisia
on yhteistyöhaluinen ja avulias
arvostaa omaa ja toisten työtä
suhtautuu myönteisesti ja vastuullisesti koulutyöhön, omaisuuteen ja ympäristöön.

8 Käyttäytyminen on hyvää. Oppilas:

on rehellinen ja vastuuntuntoinen
pyrkii noudattamaan sääntöjä ja ohjeita
antaa pääsääntöisesti työrauhan
tulee toimeen muiden kanssa ja hyväksyy erilaisuutta
arvostaa omaa ja toisten työtä
pitää huolta yhteisestä omaisuudesta ja ympäristöstä
korjaa käytöstään ja kielenkäyttöään huomautettaessa.

7 Käyttäytyminen on tyydyttävää. Oppilas:

noudattaa useimmiten sääntöjä ja ohjeita
antaa vaihtelevasti työrauhan
käyttäytyy useimmiten asiallisesti ja hyväksyy erilaisuutta
ei aina arvosta omaa ja toisten työtä
suhtautuu ajoittain välinpitämättömästi yhteiseen omaisuuteen ja ympäristöön
yrittää korjata käytöstään ja kielenkäyttöään huomautettaessa.

6 Käyttäytyminen on huonoa. Oppilas:

asennoituu koulunkäyntiin usein kielteisesti
suhtautuu välinpitämättömästi sääntöihin
häiritsee usein työrauhaa
oppilaan kielenkäytössä on toistuvasti huomauttamista
hyväksyy vaihtelevasti erilaisuutta: on usein epäystävällinen, epäkohtelias tai epärehellinen
ei yleensä arvosta omaa ja toisten työtä tai ympäristöä.
käyttäytymisen ja kielenkäytön korjaaminen vaatii jatkuvaa huomauttamista

5 Käyttäytyminen on erittäin huonoa. Oppilas:

asennoituu koulunkäyntiin kielteisesti
rikkoo usein yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia
ei anna työrauhaa
ei hyväksy erilaisuutta: on epäystävällinen, epäkohtelias tai epärehellinen
ei arvosta omaa ja toisten työtä tai ympäristöä.
kielenkäyttö on sopimatonta

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

Perusopetuksen tuntijaon mukaiset valinnaiset aineet arvioidaan vuosiluokilla 1–3 opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti joko sanallisesti tai numeroin.

Vuosiluokilla 1-3 annetaan sanalliset arvioinnit.

Vuosiluokilla 4–9 vähintään 2 vuosiviikkotunnin laajuisista valinnaisista aineista annetaan numeroarvosana.

Perusopetuksen päättöarviointi

Päättöarvosanan muodostaminen

Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi

Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa

Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, jonka suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa, tästä tulee mainita selvästi koulun opetussuunnitelmassa. Asia kirjataan valinnaisen aineen kohdalla.

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Poissaolojen vaikutukset arviointiin

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Päätöksestä ilmoitetaan huoltajalle mahdollisimman nopeasti pyynnön jälkeen. Tarvittavat järjestelyt mahdollisen arvioinnin uusimiseen sovitaan tapauskohtaisesti.

Todistukset

Vaasan kristillisellä koululla on valmiit todistuspohjat sähköisessä muodossa, joita käytetään välitodistuksissa ja lukuvuositodistuksissa eri vuosiluokilla.

Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa

Luokilla 1-3 annetaan lukuvuositodistus sanallisin arvioin.

Luokilla 4-6 annetaan lukuvuositodistus numeroarvosanoin.

Luokilla 7-9 annetaan välitodistus ja lukuvuositodistus numeroarvosanoin.

Nivelvaiheissa annetaan arvioinnin sanallinen liite, jossa arvoidaan työskentelytaitoja ja käyttäytymistä laajemmin.

Käyttäytymisestä annetaan numeroarvosana lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa vuosiluokilla 4–8.

Käyttäytymisestä annetaan vuosiluokilla 1–3 sanallinen arvio todistuksen liitteenä

Lukuvuositodistus

Välitodistus

Erotodistus

Perusopetuksen päättötodistus

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus

Paikallisesti päätettävät asiat

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt arvioinnin linjaukset siirretään paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan noudatettaviksi. Myös valtakunnalliset arviointikriteerit 6. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit siirretään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan noudatettaviksi.

Yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin osalta

Perusopetuksen oppilaiden kohdalla käydään yksilölliset arviointikeskustelut jokaisen oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa viimeistään kevätlukukauden alussa (ennen talvilomaa). Arviointikeskustelun tavoitteena on tiedostaa niin oppilaan, kodin kuin koulunkin osalta kuinka oppilaan koulunkäynti sujuu ja arvioida mahdollisen tuen tarpeet oppimisen ja koulunkäynnin suhteen.

Arvioinnista tiedottamisen muodot

Perusopetuksessa oppilaiden oppilaille ja huoltajille tiedotetaan oppilaan saamat koe- ja muut arvosanat wilma-järjestelmän kautta. Oppimisen laajemmat tulokset suhteessa oppimisen tavoitteisiin välitetään oppilaille ja huoltajille vähintään kerran lukuvuodessa arviointikeskustelussa ja lukuvuoden päätteeksi todistuksessa. Huoltajat saavat halutessaan oppilaan kokeet nähtäväksi kotiin joko opettajan kopioimana tai koululle takaisin palautettavana versiona.

Vuosiluokkien päättöarviointiin tulevista hylätyistä arvosanoista varoitetaan oppilasta ja huoltajia hyvissä ajoin joko suullisesti tai kirjallisesti.

Käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet

Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet perustuvat koulun toimintatapoihin ja järjestyssääntöihin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä siitä saatu arvosana tai sanallinen arvio vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.

Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä.

Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit löytyvät otsikon Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa -> Käyttäytymisen arviointi alta.

Valinnaisten aineiden arviointi sen mukaan, miten opetuksen järjestäjä niitä tarjoaa

Taide- ja taitoaineiden, musiikin, kuvataiteen, käsityön, liikunnan ja kotitalouden, valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimäärää, ja ne myös arvioidaan osana niiden opetusta. Näistä opinnoista ei tule erillistä arviota lukuvuositodistukseen tai päättötodistukseen.

Jos taide- ja taitoaineita ei enää opeteta yhteisenä oppiaineena kahdeksannella tai yhdeksännellä vuosiluokalla, seuraavilla vuosiluokilla suoritetut valinnaiset opintokokonaisuudet voivat korottaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa tai ne arvioidaan erillisinä ko. oppiaineen yhteydessä.

Valinnaisena aineena tarjotaan perusopetuksen yhteisten aineiden yksittäisiä syventäviä opintoja ja soveltavia opintoja, jotka voivat koostua useasta eri oppiaineesta tai laaja-alaisesta osaamisesta. Jokainen valinnainen opintokokonaisuus arvioidaan sanallisesti (hyväksytty). Suoritus voi korottaa kyseisten oppiaineiden päättöarvosanaa.

Sellaiset valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen arvioidaan sanallisesti (hyväksytty).

Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät arvioidaan seuraavasti: Vapaaehtoinen A-kieli arvioidaan vuosiluokilla 4–9 numeroin. Valinnainen B2-kieli arvioidaan myös numeroin.

Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt

Oppimista edistävän arvioinnin tehtävä on edistää, kehittää ja kannustaa oppimista oppimisprosessin aikana monipuolisin pedagogisin keinoin (mm. palaute, itsearvio, vertaispalaute).

Oppimisen tulosten arviointi on oppimisprosessin jälkeen tehtävää loppuarviointia, jonka tehtävä on kertoa, miten hyvin oppilas saavutti oppimisjakson tavoitteet. Oppimisen tulosten arviointia kutsutaan myös summatiiviseksi arvioinniksi, johon arvosanat pääosin pohjautuvat. Oppimisen tulosten arvioinnin keskeinen tehtävä on edistää oppimista:

Vuosiluokilla 1–2:

lukuvuositodistus on sanallinen: Tavoitteet saavutettu: kiitettävästi, hyvin, melko hyvin, osittain, tavoitteet eivät vielä täyty (oppiaineittain)
todistuksessa voidaan antaa lisäksi muuta sanallista arviointia
lukuvuositodistuksen lisäksi oppilaan ja huoltajan kanssa käydään vähintään kerran lukuvuoden aikana arviointikeskustelu oppilaan edistymisestä oppiaineissa, työskentelytaidoissa ja käyttäytymisessä.

Vuosiluokilla 3–6:

lukuvuositodistus on 3. luokalla sanallinen: Tavoitteet saavutettu: kiitettävästi, hyvin, melko hyvin, osittain, tavoitteet eivät vielä täyty (oppiaineittain)
todistuksessa voidaan antaa lisäksi muuta sanallista arviointia
lukuvuositodistuksen lisäksi oppilaan ja huoltajan kanssa käydään vähintään kerran lukuvuoden aikana arviointikeskustelu oppilaan edistymisestä oppiaineissa, työskentelytaidoissa ja käyttäytymisessä.
4.- 6. vuosiluokilla oppilaalle annetaan lukuvuositodistukseen numeerinen arviointi, jota voidaan täydentää sanallisesti.

Vuosiluokilla 7–9:

yläkoululaisille annetaan numeerinen välitodistus
lukuvuositodistus on numeerinen
todistuksen liitteeksi voidaan antaa sanallista arviointia
lukuvuositodistuksen lisäksi oppilaalle ja huoltajille annetaan vähintään kerran lukuvuoden aikana suullisesti tai kirjallisesti arviointi oppilaan edistymisestä oppiaineissa, työskentelytaidoissa ja käyttäytymisessä
9. luokan oppilaille annetaan myös välitodistus jatko-opintoja varten.

Kaikilla vuosiluokilla voidaan lisäksi antaa tarvittaessa välitodistus tai muu kirjallinen arviointi oppimisen edistymisestä eri oppiaineissa joulu-/tammikuussa arviointikeskustelun tueksi.

Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista. Arviointi perustuu oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin.

Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutenaan, eikä se vaikuta oppiaineista saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arviointiin. Katso kriteerit kohdasta käyttäytymisen arviointi.

Oppimisen tulosten arviointi ja lukuvuosiarviointi

Oppilaalle annetaan lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistus, joka sisältää vuosiluokilla 1–3 sanallisesti ja vuosiluokilla 4–9 numeroin ilmaistut arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviointi.

Sanallinen arvio tai numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan osaamisen tasoa suhteessa tavoitteisiin kussakin oppiaineessa tai opintokokonaisuudessa. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.

Todistuksen liitteeksi voidaan antaa sanallista arviointia. Sanallisen arvioinnin avulla kuvataan oppilaan osaamisen tasoa, hänen edistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Sanallisella arvioinnilla voidaan myös antaa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisesta ja oppimisen edistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla.

Vuosiluokkiin sitomattomasti, oman opinto-ohjelman mukaan opiskelevan oppilaan oppimäärien arvioinnissa käytetään sanallista tai numeroarviointia, kuten edellä eri vuosiluokilla. Oppilaan lukuvuositodistukseen merkitään kuitenkin vain ne opinnot, jotka hän saa suoritetuksi hyväksytysti lukuvuoden aikana.

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle.

Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen lukuvuotta koskeva suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa oppiaineessa on hylätty.

Ennen luokalle jättämistä oppilaalla on mahdollisuus opetukseen osallistumatta erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttömahdollisuuksia, joilla oppilas parhaiten kykenee osoittamaan osaamisensa. Suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä; luokalle jättämisestä tehdään koulutyön päättyessä lukuvuositodistuksessa ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys.

Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.

Hylätyn suorituksen ennakointi

Opetus ja arviointikäytännöt suunnitellaan ja toteutetaan siten, että oppilaalla on riittävästi monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, ohjausta ja muuta tukea tilanteessa, jossa hän sairauden, oppimisvaikeuksien, vaikeasta elämäntilanteesta johtuvien poissaolojen tai muun syyn vuoksi on jäänyt tai on vaarassa jäädä jälkeen opinnoissaan. Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, tulee asiasta keskustella hyvissä ajoin lukuvuoden aikana huoltajan ja oppilaan kanssa sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi.

Oma opinto-ohjelma

Perusopetuksen opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti vuosiluokkiin sitomattomasti. Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oman opinto-ohjelman mukaisella etenemisellä voidaan tarvittaessa välttää luokalle jättäminen, jonka myötä oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä luokalta raukeaisivat. Oman opinto-ohjelman mukaisesti etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hän eroaa koulusta.

Erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat.

Erityinen tutkinto voidaan järjestää tilanteen vaatiessa. Lähtökohtaisesti ei kuitenkaan järjestetä ajankohtia erityisille tutkinnoille vaan ajankohta määritellään tapauskohtaisesti keskustelujen avulla sekä huoltajan että oppilaan kanssa. Yleensä tilaisuudelle sopiva ajankohta on kesäkuun aikana.

ePerusteet