Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Formatiivinen arviointi
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Perusopetuksen päättöarviointi
Päättöarvosanan muodostaminen
Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi
Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa
Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Lukuvuositodistus
Välitodistus
Erotodistus
Perusopetuksen päättötodistus
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus
Paikallisesti päätettävät asiat
Uudenkaupungin opetussuunnitelman ohjeet ja painotukset
Oppimisen arvioinnin paikallinen kuvaus
Opintojen aikainen arviointi
Syyslukukauden alkaessa järjestetään vanhempainilta, jossa kerrotaan koulun arviointikäytännöt. Lisäksi arviointikäytännöt on kirjattu lukuvuositiedotteeseen ja opettaja käsittelee niitä oppilaiden kanssa lukukauden alussa. Kaikilla vuosiluokilla käydään vähintään kerran vuodessa henkilökohtainen keskustelu, johon luokanopettaja tai luokanvalvoja kutsuu oppilaan ja huoltajan. Keskustelussa käsitellään mm. arviointikäytäntöjä ja oppilaan oppimisen edistymistä ja osaamisen tasoa monipuolisten tuotosten ja erilaisten näyttöjen avulla. Tällä turvataan oppilaan ja hänen huoltajiensa riittävä tieto opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Arviointi on kokonaan sanallista vuosiluokilla 1-2. Kolmannelta vuosiluokalta alkaen oppiaineet arvioidaan numeerisesti väli- ja lukuvuositodistuksessa lukukauden päätteeksi. Tämä on summatiivista arviointia. Opintojen aikainen formatiivinen arviointi on jatkuvaa ja myös tärkeä osa oppilaan oppimisen arviointia.
Valinnaisten aineiden arviointi
Niistä valinnaisista aineista, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, merkitään todistukseen numeroarvosana. Numeroin arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistukseen nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät oppilaan suorittamat valinnaiset aineet, merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle syventävänä valinnaisena. (esim. Kuvataide - vuosiviikkotuntimäärä - arvosana ja alempana Kuvataiteen syventävä valinnainen - 2 vuosiviikkotuntia - arvosana)
Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista ja tällaisista oppimääristä koostuvista kokonaisuuksista merkitään todistuksiin sanallinen arvio. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen nimen kohdalle tulee kurssin nimi (esim. musiikin alle bändisoitto) 1 vuosiviikkotunti sekä merkintä ”hyväksytty”.
Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon Soveltavat valinnaiset aineet alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”.
Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen joko omassa koulussaan tai koulun vaihdon yhteydessä, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet. Kesken jäänyt valinnaisaine arvioidaan numeroin, mikäli oppilas on ehtinyt suorittaa kyseisestä aineesta vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuisen osuuden. Mikäli osuus on alle kaksi vuosiviikkotuntia, kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle tulee merkintä ”osallistunut”. Kesken jääneestä valinnaisesta aineesta merkitään todistukseen myös oppilaan suorittama tuntimäärä. Uudesta valinnaisesta aineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai sanallinen arvio ”hyväksytty” riippuen siitä, minkä laajuiseksi kyseinen valinnainen aine on koulun opetussuunnitelmassa määritelty sekä merkintä opetussuunnitelman mukaisesta tuntimäärästä.
Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvioidaan numeroin.
Päättöarvioinnissa yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa osoitettu osaaminen voi korottaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa.
Valinnaisten aineiden (oppiaineisiin liittyvät syventävät valinnaiset ja muut soveltavat valinnaiset) arvioinnissa käytetään yleistä uutta ohjeistusta. Näin toimitaan myös päättöarvioinnin kohdalla.
Päättöarvioinnissa yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa osoitettu osaaminen voi korottaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa.
Opinnoissa eteneminen
Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt noudattavat yleistä opetussuunnitelmaa kohdassa 6.6.1. Oppilaalla tulee olla mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa erillisissä näytöissä saavuttaneensa yhdessä tai useammassa oppiaineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Näyttöjä voi olla yksi tai useampia rehtorin harkinnan mukaan joko lukuvuoden aikana tai lukuvuoden päätyttyä.
Erityinen tutkinto
Uudessakaupungissa ei voi suorittaa erityistä tutkintoa. Erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuus on lähiseudun vapaan sivistystyön oppilaitoksissa. Rehtori voi kuitenkin harkintansa mukaan päättää yksittäisen oppilaan kohdalla erityisen tutkinnon osien suorittamisesta.
Käyttäytymisen arvioinnin ohjeet ja painotukset:
Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaan kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Käyttäytymisen arviointi on jatkuvaa, monipuolista ja totuudenmukaista. Käyttäytymisen arvosana perustuu seuraavassa esitettyjen käyttäytymiskasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Oppilaita ohjataan näihin tavoitteisiin pyrkimisessä. Käyttäytymisestä arvioidaan seuraavia asioita
1. Sääntöjen noudattaminen ja niihin sitoutuminen
2. Hyvät tavat (tervehtiminen, asiallinen kielenkäyttö, kohteliaisuus, hyvät ruokailutavat, rehellisyys)
3. Yhteistyötaidot ja empatia (toisten kuunteleminen, kunnioittaminen ja auttaminen, yhteistyökykyisyys ja vastuullisuus, henkisen ja ruumiillisen koskemattomuuden kunnioittaminen)
4. Työn arvostaminen (työrauha, oman ja toisen työn arvostaminen)
5. Ympäristön vaaliminen (siisteydestä ja järjestyksestä huolehtiminen sekä kestävän kehityksen edistäminen)
Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit:
Erinomainen (10) Noudattaa hyviä käytöstapoja oma-aloitteisesti ja luontevasti eri tilanteissa. Kunnioittaa ja kannustaa toisia joka tilanteessa. Arvostaa toisten töitä ja kannustaa heitä työskentelemään. Toimii itse sääntöjen mukaan. Toimii rehellisesti. On esimerkkinä muille.
Kiitettävä (9) Noudattaa hyviä käytöstapoja luontevasti eri tilanteissa. Kunnioittaa ja ohjatessa kannustaa toisia melkein joka tilanteessa. Arvostaa toisten töitä. Toimii sääntöjen mukaan. Toimii rehellisesti.
Hyvä (8) Noudattaa yleensä hyviä käytöstapoja. Huomioi yleensä toiset. Ohjattaessa kannustaa toisia. Huolehtii yleensä omista töistään, mutta ei osaa huomioida toisten töitä. Pyrkii noudattamaan koulun sääntöjä.
Tyydyttävä (7) Käytöstavat vaativat vielä harjoittelua ja muistuttamista. Toisten huomioon ottamisessa valikoivuutta ja välinpitämättömyyttä. Ei suhtaudu arvostaen omiin eikä toisten töihin. Ei aina noudata koulun sääntöjä.
Kohtalainen (6) Käytöstavat ovat huonot ja välinpitämättömät. Käyttäytyy tahallaan huonosti toisia kohtaan. Ei huolehdi töistään. Arvostelee toisten töitä negatiivisesti. Vilpillinen käytös toistuu. Ei arvosta koulun sääntöjä.
Välttävä (5) Käytöstavat ovat törkeät ja välinpitämättömät. Koulutyö on täysin epäsäännöllistä. Ei noudata ollenkaan sääntöjä.
Monikielisen oppilaan arviointi
S2-oppilaan arviointi perustuu opetuksen tavoitteisiin ja niistä johdettuihin kriteereihin sekä jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön opetussuunnitelman mukaisesti. Arvioinnin tehtävä on tukea oppilaan kehitystä ja ohjata oppilasta tunnistamaan oman osaamisensa edistymistä, vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Arvioinnin tulee olla monipuolista ja konkreettista sekä kiinteä osa oppimisprosessia. Muissa oppiaineissa on lisäksi hyvä ottaa huomioon, että opiskelussa tarvittavan kielitaidon saavuttaminen vie aikaa, joten kaikkien oppiaineiden opetuksessa tulee oppilaalle tarjota kielellistä tukea. Kaikkien aineiden opetuksen tulee olla kielitietoista: jokainen opettaja on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.
S2-oppilaan arviointi Uudessakaupungissa
Arviointi on kokonaan sanallista vuosiluokilla 1–2. Monikielisten oppilaiden arvioinnissa käytetään numeerista arviointia kolmannesta luokasta ylöspäin, jos oppilaan kielitaito on riittävä opetussuunnitelmassa olevien tavoitteiden saavuttamiseksi. Mikäli monikielisen oppilaan suomen kielen taito ei vielä riitä opiskelukielenä opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseen jossakin oppiaineessa, annetaan arviointi sanallisena, lukuun ottamatta peruskoulun päättöarviointia.
Miten arviointi tehdään, jos oppilas osallistuu S2-opetuksen lisäksi myös suomen kieli ja kirjallisuus -opetukseen?
Oppilas voi opiskella kerrallaan vain yhtä oppimäärää, vaikka hän osallistuisi sekä S2-opetukseen että suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetukseen.
Mikäli oppilas opiskelee S2-oppimäärää osittain (ks. Valtioneuvoston asetus 422/2012), korostuu opetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa opettajien välinen yhteistyö. Opetusta on eriytettävä siten, että oppilas voi opiskella S2-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti osallistuessaan toisen oppimäärän tunneille. Tällöin myös arvioinnin tulee perustua S2-oppimäärän tavoitteisiin.
Miten taitotasoasteikkoa voi käyttää S2-opetuksessa ja arvioinnissa?
S2-oppimäärän uudet opetussuunnitelman perusteet ovat muuttuneet taitotasoasteikon käytön suhteen. Perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerien (2020) mukaan päättöarviointi perustuu opetuksen tavoitteista johdettuihin kriteereihin, jotka määrittelevät numero arvosanan kahdeksan (8) vaadittavan tieto- ja taitotason.
Kehittyvän kielitaidon asteikko on tarkoitettu opetuksen suunnittelun sekä oppilaiden kielitaidon arvioinnin ja itsearvioinnin tueksi.
Kehittyvän kielitaidon asteikko
Opetushallituksen toimesta on laadittu opettajien opetuksen suunnittelun ja oppilaiden kielitaidon arvioinnin ja itsearvioinnin tueksi kehittyvän kielitaidon asteikko.
Asteikko ottaa huomioon nimenomaan toisen kielen oppimisen tarpeet ja kontekstin. Asteikko on laadittu käyttäen pohjana eurooppalaista viitekehystä ja sen suomalaisia sekä muissa maissa tehtyjä sovelluksia sekä hyödyntäen tietoa suomi toisena kielenä opetuksesta ja viimeaikaisista tutkimuksista. Tasokuvauksissa on pyritty ottamaan huomioon nimenomaan toisen kielen opetuksen tarpeet ja perusopetuksen näkökulma. Ne on myös linkitetty S2-oppimäärän opetussuunnitelman perusteiden tavoitteiden kanssa. Tämä näkyy muun muassa siten, että asteikossa tarkastellaan kielitaitoa sekä osa-alueittain että vuorovaikutuksessa toisiinsa kietoutuvina taitoina, määritellään kullekin tasolle tyypillisiä tekstitaitoja ja tekstejä sekä kuvataan, miten kielitaito kehittyy tasolta toiselle ja millaisen tuen avulla oppilas voi ylittää senhetkisen osaamisensa.
Asteikolla pyritään konkretisoimaan, miten kielitaito yleisellä tasolla kehittyy, vaikka kielitaidon kuvaaminen tasoina ei olekaan ongelmatonta. Siksi onkin huomattava, että oppilaan osaamisessa on usein piirteitä eri tasojen kuvauksista tai oppilaan osaaminen ei kata kaikkia kullekin tasolle määriteltyjä piirteitä. Eri tasoihin liitettyjen tekstien kuvaus ei myöskään ole aukoton, koska esim. alkeisvaiheessa oleva oppilas voi riittävästi tuettuna pystyä tuottamaan myös B-tason tekstilajeja. Samoin esim. vuorovaikutustilanteissa oppilas voi pystyä ylittämään merkittävästi kielitaitonsa rajoja. Vuorovaikutuksessa opitaan ja vuorovaikutus tukee myös oppilaan omaa tuottamista ja ymmärtämistä.
Tekstilistauksen tarkoituksena on lähinnä ilmentää, millaisia tekstejä oppilaan olisi syytä oppia hallitsemaan, jotta kielitaito ja tekstitaidot laajenevat ja monipuolistuvat.
Asteikkoa ei ole tarkoitettu käytettäväksi arviointikriteereinä, vaan oppilaan oppimisen arvioinnissa käytetään opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä. Asteikko on tarkoitettu tukimateriaaliksi oppilaan kielitaidon kartoittamiseen. Asteikon kuvausten avulla on mahdollista saada tietoa oppilaan kielitaidon vahvuuksista ja kehittämiskohteista, jolloin opetuksen suunnittelu ja oppimateriaalien valinta on helpompaa varsinkin silloin, kun oppilaiden kielitaitoprofiilit vaihtelevat.
Todistusmallipohjat
• käyttäytymisen liite alkuopetuksen välitodistukseen
• alkuopetuksen lukuvuositodistus
• käyttäytymisen liite alkuopetuksen lukuvuositodistukseen
• sanallisen arvioinnin kriteerit
• 3.-6.-luokkien lukuvuositodistus