Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Perusopetuslain mukaan oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Nämä tehtävät ovat perusopetuksen arviointikulttuurin kehittämisen lähtökohta. Painopiste on oppimista edistävässä arvioinnissa.
Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Turun Steinerkoulussa kehitetään arviointikulttuuria, jonka keskeisiä piirteitä ovat:
- rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri
- oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa
- oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan
edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan
- arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys
- arvioinnin monipuolisuus
- arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön
suunnittelussa
Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää, mutta myös epäonnistumiset tai virheelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosessia. Niitä hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla. Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle perusopetuksen aikana.
Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle itselleen ja huoltajalle. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset kolmikantakeskustelut edistävät keskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta. Tukea tarvitsevien oppilaiden huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää.
Arvioinnin kehittämisessä kiinnitetään huomiota oikeudenmukaisuuteen ja eettisyyteen. Arvioinnissa on tärkeää tiedostaa ne pedagogiset ja yhteiskunnalliset arvot, joiden pohjalta oppimisen arviointia tehdään. Erityisesti pyritään siihen, että arviointia käytetään edistämään oppimista, ei tuottamaan tottelevaisuutta. Parhaimmillaan oppimisen arvioinnissa on kyse sekä oppimistilaisuudesta, oppimisen ohjauksesta että dialogisesta ja osallistavuutta korostavasta tapahtumasta. Arvioinnilla tehdään näkyväksi oppilaan edistymistä koko oppimisprosessin ajan. Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearviointiin.
Arviointi on myös opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline. Arvioinnilla saatu tieto auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti.
Opetuksen järjestäjä seuraa arvioinnin johdonmukaisuutta koulussa.
Formatiivinen arviointi
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Steinerpedagoginen arviointikulttuuri on oppimisorientoitunutta. Opetus, opiskelu ja asioiden oppiminen eivät tähtää numeroihin vaan asioiden ja ilmiöiden ymmärtämiseen ja oivaltamiseen. Suoritusorientoituneessa arviointikulttuurissa korostetaan kokeita, suositaan perinteisiä kirjallisia kokeita ja numeerista arviointia. Tällöin arvioidaan enemmän lopputulosta kuin yrittämistä. Steinerkouluilla on perinteisesti ollut kriittinen suhtautuminen oppimistulosten numeroarviointiin, ulkoiseen mittaamiseen ja valtakunnalliseen testaamiseen. Perinteinen numeerinen arviointi ja testaaminen voivat typistää oppimista liikaa tiedolliselle alueelle ja tuottaa psykososiaalisia haittoja oppilaille.
Steinerpedagogiikassa lapsen oppimista ei mitata pelkästään suoritusten perusteella vaan korostetaan lapsen sisäisen oppimismotivaation merkitystä. Steinerkouluissa sanallisilla, luonnehtivilla ja kuvailevilla lausunnoilla vähennetään oppilaiden keskinäistä kilpailua ja vertailua, tuetaan yhteistyöhenkeä, kannustetaan ja annetaan numeroarviointia yksilöllisempää palautetta.
Perusopetuksessa oppimisen arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin. Sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita.
Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin
Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Opettajat huolehtivat, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden tiedossa. Tavoitteiden pohtiminen ja oman oppimisen edistymisen tarkastelu suhteessa tavoitteisiin on tärkeä osa myös oppilaan itsearviointitaitojen kehittämistä.
Todistusten antamiseen liittyvässä oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetään opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä. Arviointikriteerit on laadittu 6. ja 7. luokan nivelvaiheeseen sekä päättöarviointiin tukemaan opettajien työtä ja yhtenäistämään arviointia. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan ne määrittelevät hyvää osaamista kuvaavaan sanalliseen arvioon tai arvosanaan 8 vaadittavan tason.
Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin edellä mainittuja arviointikriteerejä käyttäen. Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan näissä oppiaineissa suhteessa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin eikä osaamisen tason määrittelyssä käytetä edellä mainittuja arviointikriteerejä.
Kaikessa arvioinnissa opettajan kyky tehdä havaintoja on ratkaisevaa. Onnistunut arviointikulttuuri tarkoittaa, että kaikilla osapuolilla – opettajalla, oppilaalla ja vanhemmilla – on hyvä käsitys siitä, miksi, miten ja mitä arvioidaan.
Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen
Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin antamalla tilaa oppimisen ja opintojen edistymisen pohdintaan ja kehittämällä itsearviointitaitoja. Oppilaita ohjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä siihen vaikuttavia tekijöitä. Tarkoitus on, että opettaja auttaa oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toimintatapoja. Itsearviointiin oppilas oppii keskustelemalla opettajan kanssa esimerkiksi työn tuloksista. Nuorempien oppilaiden kanssa itsearviointitaitoja kehitetään auttamalla oppilaita tunnistamaan vahvuuksiaan ja onnistumisiaan koulutyössä sekä tulemaan tietoiseksi työlle sovittavista tavoitteista. Opetusryhmän yhteistä arviointikeskustelua hyödynnetään, annetaan kiitosta ja osoitetaan, miten monenlaisin tavoin jokainen voi onnistua työssään. Ylemmillä luokilla oman oppimisen ja opintojen edistymisen tarkastelu voi olla analyyttisempää, mikä ohjaa oppilaita toimimaan itseohjautuvammin. Myös tällöin opettajan on tärkeä kehittää oppilaiden keskinäistä arviointikeskustelua eli vertaisarviointia osana ryhmän työskentelyä. Näin oppilailla on mahdollisuus tulla tietoisiksi edistymisestään ja ymmärtää, miten itse voi vaikuttaa oppimiseensa ja koulutyössä onnistumiseen.
Oppilaiden kasvaessa monipuolistetaan arviointia ja lisätään kirjallisessa muodossa olevan sanallisen ja luonnehtivan arvioinnin rinnalle menetelmiä, jotka tukevat oppilaan itsearviointi-taitojen kehitystä. Suositaan ja kehitetään vuorovaikutuksellisia ja oppilaan aktiiviseen rooliin ottavia arviointimenetelmiä oppilaan ikäkausi ja kehitysvaihe huomioiden. Esimerkiksi esi- ja alkuopetuksessa ei korosteta lasten itsearviointikykyä osana oppimisprosessia, vaan keskitytään itsearviointitaitojen edellytysten vahvistamiseen. Itsearviointitaitoihin liittyy olennaisesti kyky nähdä itsensä oppivana ja kehittyvänä yksilönä.
Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt
Arviointikäytännöt ja palautteen antaminen suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Palautetta annettaessa kiinnitetään huomiota oppilaiden vahvuuksiin sekä oppimisen edistymiseen suhteessa aiempaan osaamiseen. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kerää tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. Tällöin on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Oppilaiden tulee voida osoittaa osaamistaan heille soveltuvin tavoin.
Erilaisissa arviointi- ja näyttötilanteissa huolehditaan tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämisen mahdollisuuksia, oppilaan tarvitsemien apuvälineiden saatavuudesta sekä mahdollisesti tarvittavista avustajapalveluista. Lievätkin oppimisvaikeudet ja oppilaiden mahdollinen puutteellinen kielitaito tulee ottaa huomioon arviointi- ja näyttötilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Maahanmuuttajien ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kielitausta, maassaoloaika sekä kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Tällöin pääpaino on oppilaan edistymisen arvioinnissa, jossa käytetään monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointitapoja.
Vuorovaikutuksellinen arviointi lisää oppilaan motivaatiota ja osallisuuden tunnetta sekä keventää opettajan ja oppilaan välistä valtasuhdetta. Oppimista voidaan arvioida myös osana ryhmää eli esim. kuinka oppilaan/opiskelijan toiminta tukee tai ei tue muiden oppimista. Jatkuvaa palaute- ja arviointikulttuuria pidetään tärkeänä. Suullisen ja kirjallisen palautteen lisäksi on rakentavaa, että oppilas oppii arvioimaan osaamistaan pitkin vuotta esim. jakson päätyttyä tai muissa opetuksen taitekohdissa.
Alemmilla luokilla opettaja arvioi yksittäisten oppilaiden osaamista tuntiaktiivisuuden pohjalta, kotitehtävien tarkastamisen yhteydessä tai vihkotyötä tarkastellessaan. Näillä keinoilla päästään lähemmäs oppilaan yksilöllisyyttä ja löydetään tavat oppilaan ohjaamisen kasvamisessa ja kehittymisessä. Esimerkiksi maalaus, muotopiirustus, muovailu ja muut kuvataiteet antavat jatkuvan palautteen mahdollisuuden siten, että työt asetellaan näytteille ja niitä tarkastellaan yhteisesti opettajan kanssa mahdollisimman objektiivisesti ilman nimiä. Tarkastelussa pyritään näkemään onnistuneet kohdat jokaisessa työssä yksilöitynä tai töitä tarkastellaan projektina/kokonaisuutena. Jatkuva palaute on kaikissa oppiaineissa tärkeä oppimista edistävä tekijä.
Perusopetusvaiheessa numeroihin tai sanalliseen asteikkoon perustavaa arviointia on korvattu suunnitelmallisella, numeroita yksilöllisemmällä ja henkilökohtaisemmalla sanallisella arvioinnilla. Tällöin jatkuvan päivittäisen koulutyön ohessa tapahtuvan arvioinnin lisäksi käydään tietyin väliajoin ja erilaisin kokoonpanoin yhteisiä kolmikantakeskusteluja. Näissä korostuvat dialogisuus ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Säännöllisillä arviointikeskusteluilla varmistetaan arvioinnin ajantasaisuus. Oppilaan, opettajien ja vanhempien yhteisesti luomat koulunkäynnin suuntaviivat auttavat oppilasta sitoutumaan tavoitteisiin. Kirjallinen arviointi on kuvailevaa, vapain sanankääntein tehtyä ja luonteeltaan auttavaa ja kannustavaa mutta silti rehellistä.
Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien onnistumisen kokemuksia sekä oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta. Epäonnistumiset tai virheelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosessia ja niitä hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla. Oppilaita ohjataan myös vertaisarviointiin ja kannustetaan antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille.
Turun Steiner-koulun kuvaus arvioinnista lukuvuoden aikana
Vuosiluokilla 1–2, 4, 6 ja 8 opettajat käyvät oppilaan ja huoltajan kanssa arviointi-keskustelun (kolmikanta), jonka pohjana on oppilaan ja huoltajan täyttämä oppilaan koulunkäyntiä ja opiskelua luonnehtiva kirjallinen arviointilomake. Kolmikantakeskustelut käydään lukuvuoden aikana syys-helmikuussa. Arviointikeskustelu merkitään Wilmaan päivämäärineen ja osallistujineen.
Kaikilla perusasteen luokilla 1-9 oppilaat suorittavat itsearviointia työskentelystään ja oppimisestaan. Opettaja ja oppilas käyvät yhteistä arviointikeskustelua ja oppilaan itsearvioinnista välitetään myös huoltajalle tietoa.
Vuosiluokilla 8 ja 9 annetaan numeerinen välitodistus syyslukukauden lopussa.
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Turun Steiner-koulussa lukuvuoden päätteeksi annettavassa lukuvuositodistuksessa arvioidaan oppilaan saavuttamat tavoitteet eri oppiaineissa sanallisesti vuosiluokilla 1–3 ja numeerisesti vuosiluokilla 4–9.
Ensimmäisen ja toisen luokan oppilas saa lukuvuositodistuksen lisäksi opettajan oppilaalle kirjoittaman tai valitseman runon tai kertomuksen ja sitä täydentävän kuvan.
Lukuvuositodistuksissa käytetään yhtenäistä todistuspohjaa, joka on opetushallituksen ohjeistuksen mukainen.
Oppiminen arvioinnin kohteena
Oppimisen arviointi sisältää sekä opinnoissa edistymisen että osaamisen tason arviointia ja palautteen antamista niistä. Edistymistä tarkastellaan sekä suhteessa aiempaan osaamiseen että asetettuihin tavoitteisiin. Oppimisen edistymisen huolellinen seuranta on tarpeen koko perusopetuksen ajan, jotta opetuksen, ohjauksen ja tuen keinoin voidaan huolehtia siitä, että oppilaalla on edellytykset opinnoissa etenemiseen. Osaamisen tasolla tarkoitetaan oppilaan eri tavoin osoittamaa osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioituna oppilaan suoritusten perusteella. Osaamisen tason arvioimiseksi oppilaan työn tuloksia tai suorituksia tarkastellaan mahdollisimman monipuolisesti. Tiedollisen ja taidollisen osaamisen tason arvioinnissa hyödynnetään valtakunnallisesti määriteltyjä arviointikriteerejä. Oppilaita ohjataan sekä itsenäisesti että ryhmänä tarkastelemaan edistymistään ja työnsä tuloksia suhteessa tavoitteisiin ja niihin onnistumisen kriteereihin, joista on yhdessä keskustellen sovittu työtä aloitettaessa.
Turun Steiner-koulussa oppimista arvioidaan monipuolisesti. Arviointi kohdistuu opintojen aikaisiin suorituksiin ja oppilaan työskentelyyn oppimisprosessin aikana. Kunkin oppimisjakson tavoitteet esitellään oppilaille. Oppilasta ohjataan ja kannustetaan arvioimaan omaa oppimistaan ja työskentelytaitojaan. Tavoitteena on oppilaan itse- ja vertaisarviointitaitojen jatkuva kehittyminen. Lukuvuoden aikana oppilaan kanssa käydään arviointikeskusteluja, jonka pohjana voidaan käyttää kirjallisia itsearviointeja. Vertaisarviointia toteutetaan keskustelemalla, toiminnallisilla arviointitehtävillä ja erilaisilla kirjallisilla arviointimenetelmillä. Arviointimenetelmiä pyritään kehittämään säännöllisesti.
Työskentelyn arviointi
Arvioinnin ja palautteen tehtävänä on osaltaan kehittää oppilaiden työskentelytaitoja. Palautetta annetaan sekä itsenäisen että yhdessä työskentelyn taidoista. Työskentelylle asetettavissa tavoitteissa keskeisiä ovat taito suunnitella, säädellä ja arvioida omaa työtään, taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taito toimia rakentavassa vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden kanssa.
Työskentelytaitoja harjoitellaan eri oppiaineissa, monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa ja koulun muussa toiminnassa. Opettaja ohjaa oppilaita sekä yksilöinä että ryhmänä suunnittelemaan työtään ja käyttämään oppimista edistäviä työskentelytapoja. Jälkikäteen tarkastellaan suunnitelmien toteutumista ja arvioidaan työskentelyn onnistumista sekä siihen vaikuttaneita tekijöitä.
Työskentelyn arviointi on pääosin osa oppiaineissa tehtävää arviointia. Tällöin arviointi perustuu oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin. Työskentelyä koskeva monipuolinen palaute kaikissa opiskelutilanteissa edistää oppilaiden mahdollisuuksia tarkastella omaa työskentelyään ja kehittyä työskentelytaidoissa.
Opintojen aikaisella työskentelyn arvioinnilla tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinnin ja palautteen antamisen kokonaisuutta. Opintojen aikainen arviointi on kaikilla vuosiluokilla pääosin oppimisen ohjaamista palautteen avulla. Oppilaalle ja huoltajalle tulee antaa tietoa opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein. Kun oppilas kohdataan säännöllisesti arvioinnin merkeissä henkilökohtaisesti, arvioinnista muodostuu jatkuvasti kehittyvä prosessi. Tässä prosessissa oppilas ja opettaja ovat säännöllisesti vuorovaikutuksessa, joka vahvistaa oppilaan oppimista. Sanallisen arvioinnin kautta tai kasvotusten rakennetaan oppilaan myönteistä minäkuvaa ja tuetaan hyvän itsetunnon rakennusaineita. Kaikilla perusopetuksen vuosiluokilla korostuu opettajan, oppilaan ja huoltajan välinen vuorovaikutus, samalla kun oppilaita ohjataan ottamaan vähitellen yhä enemmän vastuuta omasta oppimisestaan.
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa koulun kasvatustehtävää. Oppilaita ohjataan ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristö sekä noudattamaan yhteisesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä. Heille opetetaan koulun erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asiallista, tilannetietoista käyttäytymistä ja hyviä tapoja. Käyttäytymisen arvioinnissa erityisen tärkeä on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.
Oppilaille annetaan käyttäytymisestä ohjaavaa palautetta suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäytymisen tavoitteet perustuvat koulun kasvatustavoitteisiin, yhteisön toimintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja järjestyssääntöihin. Oppilailla ja huoltajilla tulee olla mahdollisuus osallistua koulun kasvatustavoitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun ja tavoitteiden määrittelyyn. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai arvioon. Päättötodistukseen käyttäytymisen arviota ei merkitä.
Turun Steiner-koulun kuvaus käyttäytymisen arvioinnista:
Arvosana 10
Oppilas toimii oma-aloitteisesti ja esimerkillisesti. Oppilas on esimerkkinä hyvästä käyttäytymisestä. Oppilas arvostaa omaa ja toisten työtä. Oppilas osaa huomioida sekä toiset ihmiset että ympäristönsä esimerkillisesti. Oppilas toimii aktiivisesti ja oma-aloitteisesti kouluyhteisössä ja hän osallistuu hyvän ja kannustavan ilmapiirin luomiseen.
Arvosana 9
Oppilas noudattaa yhteisesti sovittuja sääntöjä ja ohjeita täsmällisesti. Oppilas käyttäytyy kohteliaasti ja vastuuntuntoisesti kaikissa tilanteissa ja hän arvostaa omaa ja toisten työtä ja työskentelyä. Oppilas tukee omalla toiminnallaan luokan työrauhaa ja hän toimii rehellisesti ja luotettavasti muita kohtaan.
Arvosana 8
Oppilas käyttäytyy pääsääntöisesti asiallisesti ja vastuuntuntoisesti. Oppilas toimii rehellisesti ja luotettavasti. Oppilas toimii pääsääntöisesti myönteisesti kouluyhteisössä ja hän osaa huomioida toiset ihmiset. Oppilas ymmärtää pääsääntöisesti sääntöjen ja ohjeiden merki-tyksen sekä noudattaa niitä. Oppilas käy säännöllisesti koulua.
Arvosana 7
Oppilaan käytös on toisinaan häiritsevää tai hänen toiminnassaan on huomautettavaa liittyen koulunkäyntiin ja sääntöjen noudattamiseen. Oppilaan suhtautuminen yhteiseen tai toisen omaisuuteen voi olla huolimatonta. Oppilas on voinut saada yksittäisiä huomautuksia tai rangaistuksia. Oppilas on voinut osallistua muita häiritsevään käyttäytymiseen.
Arvosana 6
Oppilaan käytös ja kielenkäyttö on toistuvasti muita häiritsevää. Oppilas on voinut laiminlyödä koulunkäyntiään ja suhtautunut huolettomasti ympäristöön. Oppilas on koulun säännöistä ja ohjeista toistuvasti piittaamaton. Oppilas on saanut useita huomautuksia ja rangaistuksia. Oppilas on osallistunut muita häiritsevään ja loukkaavaan käyttäytymiseen.
Arvosana 5
Oppilaan käytös on jatkuvasti häiritsevää ja hänen kielenkäyttönsä on erittäin epäkohteliasta ja toisia loukkaavaa. Oppilas rikkoo koulun sääntöjä jatkuvasti tieten tahtoen. Oppilas on osallistunut toistuvasti toisia häiritsevään ja loukkaavaan käytökseen. Oppilaalla on paljon luvattomia poissaoloja tai hän on saanut monia rangaistuksia.
Arvosana 4
Oppilas ei toiminnallaan ja käyttäytymisellään sopeudu kouluyhteisöön.
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Opetus suunnitellaan siten, että oppilaalla on riittävästi monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Oppilaan kokonaistilannetta tulee tarkastella riittävän ajoissa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, ohjausta ja muuta tukea tilanteessa, jossa hän on jäänyt tai on vaarassa jäädä jälkeen opinnoissaan. Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, tulee asiasta keskustella hyvissä ajoin lukuvuoden aikana huoltajan ja oppilaan kanssa sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi.
Turun Steiner-koulun kuvaus opinnoissa etenemisestä perusopetuksen aikana
Mikäli oppilas on jäänyt tai on vaarassa jäädä jälkeen opinnoissaan, hänelle tarjotaan tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta ja/tai ohjausta opintoihin. Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, keskustellaan hyvissä ajoin oppilaan ja huoltajan kanssa ja yhdessä sovitaan toimenpiteistä oppimisen edistymisen tukemiseksi. Oppilaalle tarjotaan mahdollisuus osoittaa osaamistaan monipuolisin ja hänelle sopivin tavoin. Koe tai kertaus voi sisältää erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttömahdollisuuksia, jotka parhaiten sopivat oppilaan osoittaa taitojaan ja osaamistaan.
Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Perusopetuksen päättöarviointi
Päättöarviointi ajoittuu oppiaineesta ja paikallisesta opetussuunnitelmaratkaisusta riippuen vuosiluokille 7, 8 tai 9. Päättöarviointiin johtavien arviointikäytäntöjen tulee olla oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisia.
Päättöarvioinnin lähestyessä opettajien tehtävänä on lukuvuoden vielä ollessa käynnissä antaa oppilaille paitsi tietoa suoriutumisen nykytilasta ja -tasosta myös oppimista eteenpäin ohjaavaa arviointipalautetta. Samoin tulee huolehtia siitä, että oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia tavoitteista, arviointiperusteista ja päättöarvioinnin kriteereistä. Palautteen ja ohjauksen tulee olla riittävän yksityiskohtaista ja yksilöllistä. Mikäli ennakoidaan, että 9. luokan oppilas ei tukitoimista huolimatta suoriudu opinnoistaan ja on vaarassa jäädä luokalle, voidaan oman opinto-ohjelman mukaiseen etenemiseen siirtymisellä ehkäistä oppilaan kaikkien suoritusten raukeaminen. Oman opinto-ohjelman mukaan etenevää, vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua käsitellään tarkemmin luvussa 5.
Päättöarvosanan muodostaminen
Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi
Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa
Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa
Turun Steiner-koulussa taide- ja taitoaineiden tunnit on jaettu eurytmialiikunnan ja käsityön kesken. Lisäksi oppilailla on vaadittua valtakunnallista vuosiviikkotuntimäärää enemmän kuvataidetta ja musiikkia. Näin ollen oppiaineiden päättöarviointi tapahtuu vasta 9. luokalla.
Kotitalouden vuosiviikkotunnit on jaettu 7.-8. luokille. Oppiaineen päättöarviointi annetaan 8. luokalla.
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Turun Steiner-koulussa lukuvuoden päätteeksi annettavassa lukuvuositodistuksessa arvioidaan oppilaan saavuttamat tavoitteet eri oppiaineissa sanallisesti vuosiluokilla 1–3 ja numeerisesti vuosiluokilla 4–9.
Ensimmäisen ja toisen luokan oppilas saa lukuvuositodistuksen lisäksi opettajan oppilaalle kirjoittaman tai valitseman runon tai kertomuksen ja sitä täydentävän kuvan.
Lukuvuositodistuksissa käytetään yhtenäistä todistuspohjaa, joka on opetushallituksen ohjeistuksen mukainen.
Lukuvuositodistus
Toisen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi
Koska valtioneuvoston asetus jakaa perusopetuksen 1–2 ja 3–6 luokkien kokonaisuuksiin, on toisen vuosiluokan lopussa olevassa nivelkohdan arvioinnissa annettava oppilaalle lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta, jossa tavoitteena on vahvistaa oppilaan itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Usein on tarpeen myös arvioida ja suunnitella yhdessä oppilaan tarvitsemaa ohjausta ja tukea. Siinä on tärkeää, että oppilaan omat arviot ja toiveet sekä huoltajan näkemykset tulevat kuulluiksi.
Turun Steiner-koulussa toisen vuosiluokan päätteeksi annettavassa sanallisessa arvioinnissa huomioidaan oppilaan oppimisprosessin kannalta keskeisiä, laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin perustuvia näkökulmia. Lukuvuositodistuksessa arvioidaan oppilaan
- edistyminen kielellisissä valmiuksissa
- kysymisen ja kuuntelemisen taidot,
- vuorovaikutustaidot ja taito ilmaista itseään eri keinoin,
- edistyminen työskentelytaidoissa,
- taito työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä
- edistyminen taidossa huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä.
Lisäksi annetaan palautetta oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen etenemisestä eri
oppiaineissa.
Kuudennen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi
Kuudennen vuosiluokan lopulla oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Palautteessa kiinnitetään huomiota erityisesti työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen. Oppilas tarvitsee tietoa myös edistymisestään oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa. Arviointikäytänteet ja palautteen antaminen suunnitellaan niin, että oppilas ja huoltaja saavat monipuoliseen tietoon perustuvan käsityksen oppilaan oppimisen edistymisestä. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelumotivaation tukemiseen.
Kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa annettavaa arviointia varten kaikkiin yhteisin oppiaineisiin on määritelty tavoitteista johdetut arviointikriteerit hyvää (8) osaamista kuvaavalle sanalliselle arviolle. Kriteerien avulla on kuvattu, millaista osaamista edellytetään kyseisen arvion saavuttamiseksi. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan opettajan arvioinnin apuvälineitä. Sanallista arviota antaessaan opettaja pohtii oppilaan edistymistä suhteessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin ja osaamisen tasoa suhteessa valtakunnallisesti määriteltyihin arviointikriteereihin. Opettajan tulee käyttää näitä kriteerejä antaessaan oppilaalle sanallisen arvion kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistukseen. Oppilas saa hyvää (8) osaamista kuvaavan sanallisen arvion, mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista. Tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.