Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Formatiivinen arviointi
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Perusopetuksen päättöarviointi
Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen
Yhteisten oppiaineiden päättöarviointi
Yhteisten taide- ja taitoaineiden päättöarviointi
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan päättöarviointi
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Lukuvuositodistus
Välitodistus
Erotodistus
Perusopetuksen päättötodistus
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset
Paikallisesti päätettävät asiat
Lukuvuositodistuksen lisäksi oppilaalle ja huoltajalle annetaan ohjaavaa arviointipalautetta opinnoissa menestymisestä opetussuunnitelman perusteissa määritellyissä asioissa.
Opettaja ratkaisee, millä tavalla hän kulloinkin palautteen antaa. Oppilaille annetaan todistukset lukukauden ja lukuvuoden päättyessä. Tämän lisäksi huoltajan kanssa voidaan käydä erillisiä arviointikeskusteluja.
Vuosiluokilla 1-2 oppilaalle annetaan sanallinen arviointi. Kolmannesta luokasta lähtien oppilaalle annetaan kaikista oppiaineista numeroarvosana.
Oppilaalle tulee antaa riittävästi erilaisia mahdollisuuksia näyttää osaamisensa. Riittävien näyttömahdollisuuksien tarjoaminen merkitsee sitä, että oppilas voi antaa esimerkiksi erilaisia uusinta- ja lisänäyttöjä. Riittävyys on sitäkin, että oppilaalle annetaan riittävästi aikaa suoriutua jostakin tehtävästä, kokeesta tai muusta näytöstä. Tällä tavoin myös tukea tarvitseva oppilas pystyy mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.
Oppiaineesta riippuen osaamistaan on mahdollista näyttää kokeiden lisäksi käytännön toiminnalla, suullisilla kokeilla, tiedonhankintatehtävillä, ryhmätöillä ja projekteilla. Osaamistaan voi näyttää myös verkkotehtävinä.
Arvioinnin tulee kaikessa perustua oppilaan osaamiseen ja tietotasoon. Arviointiin ei saa vaikuttaa oppilaan persoona tai temperamentti.
Jos oppilaan oppimäärä on rajattu, perustuu arviointi suunnitelmassa yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin. Hänen suoritustaan ei verrata muiden oppilaiden suorituksiin. Myös kokeet ja muut näytöt suunnitellaan yksilöllisesti. Arvioon lisätään rajaamista ilmaiseva . Hyvän osaamisen kuvauksia tai päättöarvioinnin kriteerejä ei käytetä. Sanallista arviointia voidaan käyttää kaikilla vuosiluokilla täydennyksenä, myös päättötodistuksessa. Todistuksiin merkitään arvosana 5.
Oppilaalle voidaan antaa väliarviointi joustavasti poiketen kunta/koulukohtaisesta ohjeesta, kun oppilaaksi tulo on lähellä väliarviointiajankohtaa.
Jos oppilas ei sairauden vuoksi ole voinut osallistua kouluopetukseen eikä muutoinkaan opiskella tai antaa näyttöjä, voidaan todistuksen avulla annettava arviointipalaute jättää perusopetuslain (628/1998) 18 §:n perusteella antamatta. Asiasta tehdään hallintopäätös. Huoltajaa tulee kuulla ennen päätöksen tekemistä. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan palautetta muulla tavoin kuin todistuksen avulla.
Tavoitekokonaisuuksittain etenevä oppilas ei jää luokalleen mahdollisten hylättyjen tai puuttuvien suoritusten vuoksi, eivätkä hänen jo hyväksytyt suorituksensa raukea. Lukuvuoden päättyessä hän saa todistuksen hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy seuraavalle luokalle jatkamaan opintojaan siitä, mihin ne edellisenä vuonna jäivät.
Perusopetuksen päättövaiheessa sairauden vuoksi tavoitekokonaisuuksittain etenevä yhdeksännen luokan oppilas ei jää luokalleen vaan hän saa lukuvuositodistuksen, johon on merkitty hänen jo hyväksytysti suorittamansa opinnot ja arviot niistä. Oppilas jatkaa seuraavana lukuvuonna opintojaan 9. luokan oppilaana ja saa päättötodistuksen heti, kun perusopetuksen oppimäärä on kokonaisuudessaan suoritettu.
Ennen luokalle jättämistä oppilaalle annetaan kerran mahdollisuus erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot joko lukuvuoden aikana tai kouluvuoden päätyttyä. Mahdolliset suorituspäivät määrätään lukuvuosisuunnitelmassa.
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti erillisellä liitteellä vuosiluokilla 1-4. Viidennestä luokasta alkaen käyttäytymisestä annetaan numeroarvosana seuraavien arviointikriteerien mukaan.
Käyttäytymisnumeron arviointikriteerit
10 ERINOMAINEN
• Huomioi esimerkillisesti toiset ihmiset ja kouluyhteisön edun. Toimii rakentavasti luokan ja kouluyhteisön parhaaksi.
• Arvostaa kaikkien työtä ja huolehtii annetuista tehtävistä.
• Ei tee sääntörikkomuksia. Toimii rehellisesti ja antaa työrauhan.
• Kielenkäyttö on kohteliasta.
9 KIITETTÄVÄ
• Ottaa huomioon toiset ihmiset ja yhteisön.
• Arvostaa omaa ja toisten työtä. Tuntee vastuunsa tehtävistään.
• Noudattaa koulun sääntöjä. Toimii rehellisesti ja antaa työrauhan.
• Kielenkäyttö on asiallista.
8 HYVÄ
• Suhtautuu koulukäyntiin ja kouluyhteisöön myönteisesti.
• Pyrkii arvostamaan omaa ja toisten työtä.
• Ei häiritse muita tahallaan. Saattaa saada joskus pieniä huomautuksia. Väärin tehtyään korjaa käyttäytymistään.
• Kielenkäyttö on lähes aina asiallista.
7 TYYDYTTÄVÄ
• Suhtautuu vaihtelevasti kouluyhteisöön ja sen sääntöihin. Saattaa käyttäytyä tahallaan huonosti toisia kohtaan.
• Oman ja toisten työn arvostaminen ei aina onnistu.
• Häiritsee toisinaan oppituntia. Joskus rangaistavia sääntörikkomuksia.
• Joskus epäasiallista kielenkäyttöä.
6 KOHTALAINEN
• Enimmäkseen kielteinen asenne koulunkäyntiin ja kouluyhteisöön. Käyttäytyy tahallaan huonosti toisia kohtaan.
• Arvostaa harvoin omaa tai toisten työtä.
• Häiritsee usein eikä noudata sääntöjä. Saa usein rangaistuksia toistuvista sääntörikkomuksista.
• Kielenkäyttö epäasiallista.
5 VÄLTTÄVÄ
• Kielteinen asenne koulukäyntiä ja muita ihmisiä kohtaan.
• Häiritseminen on jatkuvaa.
• Tuhoaa tahallaan ympäristöä ja haluaa muitakin mukaansa.
• Kielenkäyttö melko törkeää.
• Rikkoo toistuvasti koulun järjestyssääntöjä ja on toisille pelottava.
4 HYLÄTTY
• Oppilas ei saavuta asetettuja tavoitteita miltään osin.
Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt
Erityisen tutkinnon suorittamisen toimintatavat
Opetuksen järjestäjä nimeää tutkivan opettajan selvittämään ja arvioimaan erityistä tutkintoa suorittavan oppivelvollisen edistymistä siitä koulusta, jossa oppivelvollinen on suorittanut tai suorittaisi oppivelvollisuuttaan. Tutkiva opettaja on yhteydessä oppivelvollisen huoltajaan ja sopii valvonnan käytännön järjestelyistä sekä käy läpi huoltajan ja opetuksen järjestäjän vastuut ja velvoitteet. Mikäli huoltaja laatii oppivelvolliselle oman opetussuunnitelman, tulee suunnitelma toimittaa opetuksen järjestäjälle sekä tutkivalle opettajalle.
Oppivelvollisen edistymistä valvotaan ja seurataan suhteessa perusopetuksen oppimäärään kuuluvien oppiaineiden tavoitteisiin. Valvontatilaisuudet järjestetään vähintään kerran vuodessa siten, että oppivelvollinen osoittaa edistymisensä lukuvuoden päätöspäivään mennessä. Mikäli oppivelvollinen aikoo osallistua 9. vuosiluokan kevätlukukaudella yhteishakuun, tulee huoltajan huolehtia, että tarvittava näyttö oppivelvollisuuden suorittamisesta on esitetty tutkivalle opettajalle riittävän ajoissa ennen yhteishaun päättymistä.
Valvontatilaisuuksissa tutkiva opettaja arvioi oppivelvollisen edistymistä mahdollisimman monipuolisten näyttöjen avulla. Etenkin taito- ja taideaineissa edistymisen arvioinnissa on tarpeen, että näyttöihin sisältyy taitojen osoittamista erilaisin suorituksin sekä esimerkiksi opiskelun tuotoksena syntyneiden portfolioiden avulla. Oppivelvollinen voi antaa näyttöjä osaamisestaan erilaisissa oppimisympäristöissä, kuten liikuntatiloissa tai laboratoriossa. Tutkiva opettaja laatii arvioinnin perusteella oppivelvollisen edistymisestä kirjallisen selosteen, joka toimitetaan opetuksen järjestäjälle sekä oppivelvollisen huoltajalle.
Erityinen tutkinto järjestetään pääsääntöisesti kerran vuodessa, kevätlukukauden loppupuolella. Painavista syistä tutkinto voidaan järjestää myös muuna ajankohtana.
Oppilaan huoltaja sopii etukäteen koulun kanssa, millaisiin näyttöihin oppilaan arviointi perustuu. Näyttöjä voi olla kokeiden lisäksi erilaiset tuotokset: tutkielmat, videot, oppimispäiväkirjat, portfolio jne. Opettaja voi tutkintotilanteessa käydä arvioivaa keskustelua oppilaan tuotoksista ja näin varmistaa oppilaan osaamisen.
Erityisen tutkinnon ottaa vastaan oppilaan lähikoulu tai oppilaan kotiopetuksen toteutumista valvova koulu.
Perusopetuksessa olevat oppilaat ja perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilaat voivat hakea erityisen tutkinnon suoritusmahdollisuutta oman koulunsa rehtorilta. Huoltaja tekee ilmoittautumisen kirjallisesti koulun rehtorille. Kirjallisessa ilmoittautumisessa on oltava erityisen tutkinnon suorittajan tunnistetiedot sekä tieto siitä, suoritetaanko erityisessä tutkinnossa
perusopetuksen oppiaineen suorittamisesta oppiaineet ja vuosiluokkakokonaisuudet eriteltyinä
osa perusopetuksen oppimäärästä (esim. tietyn vuosiluokan opinnot)
perusopetuksen koko oppimäärä
Mikäli oppilaalle myönnetään lupa suorittaa erityinen tutkinto, rehtori päättää yhdessä opettajan kanssa erityisen tutkinnon suoritusajankohdasta ja -tavoista. Erityisen tutkinnon laatimisessa ja oppilaan arvioinnissa voidaan tehdä opettajien ja koulujen välistä yhteistyötä.
Perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot voi hankkia perusopetukseen osallistumisen sijasta myös opiskelemalla kotona. Oppivelvollisuuden suorittamista muutoin kuin perusopetuslain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen osallistumalla kutsutaan kotiopetukseksi. Perusopetuslain 26 §:n mukaan asuinkunnan tulee valvoa oppivelvollisen edistymistä, jos tämä ei osallistu kouluopetukseen.
Kotiopetuksessa olevat oppivelvolliset ja perusopetuksen päättöarvosanaa korottavat voivat suorittaa erityisen tutkinnon.
Päättöarvioinnin jälkeen oppiaineen oppimäärän arvosanaa voi korottaa erityisessä tutkinnossa.
Erityisessä tutkinnossa annettava todistus on sanallinen tai numeerinen samoin periaattein kuin muutkin perusopetuksessa annettavat todistukset.
Alakoulun valinnaisaineet ja niiden arviointi
Valinnaisaineiden toteuttaminen alakoulussa
Siikalatvalla kukin alakoulu päättää vuosittain koulukohtaisesti, tarjoaako se 3. ja 4. luokkien taito- ja taideaineiden valinnaisaineena musiikkia tai kuvataidetta painottaen (1 h /vk).
Koulukohtainen painotusalue kirjataan lukuvuosisuunnitelmaan.
Koulujen 5. ja 6. luokilla oppilaille tarjotaan valinnaisaineita. Vuosiluokalla 5 1 vvt ja vuosiluokalla 6 2 vvt.
Arviointi:
5. lk hyväksytty/hylätty
6. lk numeroarviointi
Mikäli valinnaisaine toteutetaan kahtena 1 vvt:n mittaisena valintana arviointi suoritetaan sanallisena.
Yläkoulun valinnaisaineet ja niiden arviointi
Yläkoulussa valinnaisaineiden arviointi toteutetaan perusteissa ohjeistetun mukaisesti. Yläkoulu tarjoaa valinnaisuutta 7- ja 9. luokilla. 8.–9. luokalla suoritettu syventävä kurssi voi korottaa, mutta ei laskea, 7. luokalla päättyneen oppiaineen arvosanaa. Jos syventävä kurssi vaikuttaa 7. vuosiluokan arvosanaan korottavasti, vahvistetaan asia arviointikokouksessa ja merkitään päättöarviointiin.
Valinnaisuuden osalta on lisäksi aina huomioitava, että valinnaisaineiden sekä taito- ja taideaineiden osalta opetussuunnitelman perusteiden mukainen tuntimäärä täyttyy.
7. lk 1 vvt
8 lk 6 vvt
9 lk 4 vvt
SYVENTÄVÄT PITKÄT VALINNAISAINEET 2 vvt + 2 vvt
8–9 Luokilla pääaineen alla oma numero /numeroarvioiti
SYVENTÄVÄT VALINNAISAINEET 2 vvt
8 luokalla pääaineen alla oma numero /numeroarviointi
VIERAAT KIELET
7–9 luokilla Vieraat kielet/numero
SYVENTÄVÄT LYHYET VALINNAISAINEET
8 luokilla pääaineen alla hyväksytty/hylätty
SOVELTAVAT LYHYET VALINNAISAINEET
8 luokilla Soveltavat valinnaisaineet hyväksytty/hylätty
Valmistavassa opetuksessa olevan oppilaan arviointi
Valmistavan opetuksen päättyessä oppilaalle annetaan osallistumistodistus, jossa kuvataan opetuksen laajuus ja sisältö sekä oppilaan edistyminen. Valmistavan opetuksen oppilasta ei arvioida numeerisesti, vaan arviointi on sanallista ja oppilaan itsearvioinnin edellytyksiä kehittävää.