Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Formatiivinen arviointi

Summatiivinen arviointi

Arvioinnin yleiset periaatteet

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Työskentelyn arviointi

Käyttäytymisen arviointi

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

Perusopetuksen päättöarviointi

Päättöarvosanan muodostaminen

Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi

Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa

Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Poissaolojen vaikutukset arviointiin

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Todistukset

Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa

Lukuvuositodistus

Välitodistus

Erotodistus

Perusopetuksen päättötodistus

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus

Paikallisesti päätettävät asiat

Yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin osalta ja arvioinnista tiedottaminen

Yhteistyö huoltajien kanssa toteutetaan arviointikeskusteluissa, vanhempainvarteissa, oppilashuoltoryhmän kokouksissa, vanhempainilloissa, Wilman tiedotteilla sekä viesteillä ja muilla tilanteisiin sopivilla menetelmillä. Vanhempainneuvosto on vuosittain valittava toimielin, joka osaltaan hoitaa yhteistyötä koulun ja huoltajien välillä.

Oppilaita ja huoltajia informoidaan oppimisen arvioinnista Wilma-järjestelmän kautta. Wilman pysyvissä tiedotteissa annetaan opetussuunnitelmaa täydentäviä ohjeistuksia arviointikäytänteistä.

Formatiivinen arviointi on oppimista tukevaa ja ohjaavaa palautetta, ja enimmäkseen opettajan tuntityön aikana antamaa arviointia. Oppilaan formatiivisesta arvioinnista tiedotetaan huoltajille esimerkiksi Wilman tuntimerkintöjen avulla.

Summatiivisesta arvioinnista tiedotetaan Wilman kautta. Kokeiden, testien ja laajojen projektitöiden tulokset kirjataan arvosanoina Wilmaan. Summatiivisen arvioinnin perusteet dokumentoidaan.

Opettaja käy oppilaiden kanssa yhdessä läpi oppiaineiden tavoitteet ja arvioinnin kriteerit aina siinä vaiheessa, kun uusi oppimisjakso on alkamassa. Näin oppilaalla on tiedossa, mihin arviointi kohdistuu. Tavoitteiden läpikäynnissä huomioidaan oppilaan ikäkausi ja edellytykset.

Opettaja tarjoaa huoltajille marras-helmikuun välisenä aikana mahdollisuuden keskusteluun, jossa oppilas on mukana. Arviointikeskustelussa pääpaino on oppilaan edistymisessä oppiaineissa sekä työskentely- ja käyttäytymistaidoissa. Työskentelytaitojen arviointiprosessissa käytetään yhteistä lomaketta. Arviointiprosessiin osallistuvat oppilaan lisäksi huoltajat ja häntä opettavat opettajat.

Käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet

Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon

• muut ihmiset (sanoin, teoin; toisen työn)

• ja ympäristön

• sekä noudattaa sääntöjä ja sopimuksia.

Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta käyttäytymään tilannesidonnaisesti siten, että hän ymmärtää ja hyväksyy sopivien käyttäytymismallien merkityksen toimintaa ja turvallisuutta edistävinä tekijöinä. Edelleen tavoitteena on, että oppilas ymmärtää tapojen hallinnan merkityksen osana omaa tulevaisuuttaan ja itsetuntoaan.

Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Käyttäytymisen arviointi perustuu yhteisiin arviointiohjeisiin ja niihin sisältyviin tavoitteisiin.

Arvosanakuvauksissa yhteisillä sopimuksilla ja säännöillä tarkoitetaan perusopetuksessa ja koulussa yhteisesti laadittuja järjestyssääntöjä ja niitä täydentäviä ohjeita.

10 (erinomainen)

Oppilas

• käyttäytyy esimerkillisesti ja ystävällisesti muita kohtaan, on rehellinen, arvostaa omaa ja muiden työtä

• auttaa mielellään ja oma-aloitteisesti muita

• luo ja ylläpitää työrauhaa ja myönteistä ilmapiiriä

• huolehtii tunnollisesti ja oma-aloitteisesti ympäristöstä, yhteisistä tehtävistä ja välineistä 48

• noudattaa sääntöjä, ohjeita ja hyviä tapoja

9 (kiitettävä)

Oppilas

• tulee toimeen muiden kanssa, on rehellinen, arvostaa omaa ja muiden työtä

• haluaa auttaa ja kannustaa muita

• ylläpitää työrauhaa ja myönteistä ilmapiiriä

• huolehtii tunnollisesti ympäristöstä, yhteisistä tehtävistä ja välineistä

• noudattaa sääntöjä, ohjeita ja hyviä tapoja

8 (hyvä)

Oppilas

• tulee yleensä toimeen muiden kanssa, on yleensä rehellinen, arvostaa yleensä omaa ja muiden työtä

• kannustaa yleensä muita ja auttaa pyydettäessä

• ylläpitää yleensä työrauhaa ja myönteistä ilmapiiriä

• huolehtii yleensä ympäristöstä, yhteisistä tehtävistä ja välineistä

• noudattaa yleensä sääntöjä, ohjeita ja hyviä tapoja

7 (tyydyttävä)

Oppilas

• on usein vaikeuksissa muiden kanssa, on joskus vilpillinen, arvostaa joskus omaa ja muiden työtä

• kannustaa ja auttaa joskus muita

• häiritsee joskus työrauhaa

• suhtautuu vaihtelevasti ympäristöön, yhteisiin tehtäviin ja välineisiin

• noudattaa vaihtelevasti sääntöjä, ohjeita ja hyviä tapoja

6 (kohtalainen)

Oppilas

• on toistuvasti vaikeuksissa muiden kanssa, on vilpillinen, arvostaa harvoin omaa ja muiden työtä

• kannustaa ja auttaa muita hyvin harvoin

• häiritsee usein työrauhaa

• laiminlyö toistuvasti ympäristöä, yhteisiä tehtäviä ja välineitä

• suhtautuu välinpitämättömästi sääntöihin, ohjeisiin ja hyviin tapoihin

5 (välttävä)

Oppilas

• ei tule toimeen muiden kanssa, syyllistyy jatkuvasti rangaistaviin rikkomuksiin, ei arvosta omaa ja muiden työtä

• ei kannusta tai auta muita

• häiritsee jatkuvasti työrauhaa

• laiminlyö ympäristöä, yhteisiä tehtäviä ja välineitä

• ei välitä säännöistä, ohjeista eikä hyvistä tavoista

4 (hylätty)

Oppilas

• ei tule toimeen muiden kanssa, syyllistyy jatkuvasti rangaistaviin rikkomuksiin, ei arvosta omaa ja muiden työtä

• ei kannusta tai auta muita

• estää käyttäytymisellään muiden työskentelyn

• halveksii ja laiminlyö ympäristöä, yhteisiä tehtäviä ja välineitä

• rikkoo tietoisesti sääntöjä, ohjeita sekä hyviä tapoja

1. – 2. luokan oppilaiden käyttäytyminen arvioidaan todistuksessa vaihtoehdoilla hyväksytty ja hylätty. Sanallinen kuvaus annetaan todistuksen liitteellä käyttäen neliportaista asteikkoa.

Erinomaisesti - Oppilas, joka ylittää käyttäytymisen tavoitetason

• noudattaa koulun ja luokan sääntöjä sekä hyviä tapoja ja toimii esimerkkinä muille

• toimii rakentavasti oman ryhmänsä ja kouluyhteisön parhaaksi erilaisissa tilanteissa

• huolehtii omatoimisesti ympäristöstä ja koulun tavaroista

Hyvin - Oppilas, joka saavuttaa käyttäytymisen tavoitetason

• noudattaa koulun ja luokan sääntöjä sekä hyviä tapoja

• osaa käyttäytyä tilanteisiin sopivalla tavalla

• käyttäytyy ystävällisesti ja avuliaasti, pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan hyvän työskentelyilmapiirin muodostumiseen

• huolehtii ympäristöstä ja koulun tavaroista

Osittain - Oppilas tarvitsee ajoittain tukea ja lisäharjoitusta käyttäytymisen tavoitetason saavuttamiseksi

• noudattaa vaihtelevasti koulun ja luokan sääntöjä sekä hyviä tapoja

• tarvitsee muistuttamista käyttäytyäkseen tilanteisiin sopivalla tavalla

• saattaa aiheuttaa asenteillaan ja teoillaan kielteistä ilmapiiriä

• tarvitsee aikuisen ohjausta ristiriitatilanteiden selvittämisessä

• tarvitsee muistuttamista ympäristöstä ja koulun tavaroista huolehtimiseen

Heikosti – Oppilas, joka tarvitsee säännöllisesti tukea ja lisäharjoitusta käyttäytymisen tavoitetason saavuttamiseksi

• rikkoo toistuvasti koulun ja luokan sääntöjä, ja tarvitsee jatkuvaa neuvontaa hyvien tapojen noudattamisessa

• tarvitsee jatkuvaa ohjausta käyttäytyäkseen tilanteisiin sopivalla tavalla

• suhtautuu usein välinpitämättömästi muihin

• aiheuttaa asenteillaan ja teoillaan kielteistä ilmapiiriä

• tarvitsee aikuisen apua ympäristöstä ja koulun tavaroista huolehtimiseen

Valinnaisten aineiden arviointi

Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta ja kotitalous) valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimäärää vuosiluokilla 1-7. Koulutuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti ne arvioidaan osana yhteisten taide- ja taitoaineiden opetusta. Näistä opinnoista ei tule erillistä arviota väli- tai lukuvuositodistukseen vuosiluokilla 1-7. Jos taide- ja taitoaineita ei enää opeteta yhteisenä oppiaineena kahdeksannella tai yhdeksännellä vuosiluokalla, niin näillä vuosiluokilla suoritetut valinnaiset opintokokonaisuudet voivat korottaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa. Arviointiharkinnan suorittavat ko. aineita opettavat opettajat päättöarviointivaiheessa.

Valinnaisina aineina tarjotaan perusopetuksen yhteisten aineiden syventäviä ja soveltavia opintoja, jotka voivat koostua useasta eri oppiaineesta tai laaja-alaisesta osaamisesta. Valinnaisina aineina voidaan tarjota myös sellaisia opintoja, jotka eivät kuulu minkään yhteisen oppiaineen piiriin.

Valinnaiset taide- ja taitoaineet sekä valinnaiset aineet, joiden laajuus on vähintään 2 vuosiviikkotuntia, arvioidaan numeroin. Laajuudeltaan tätä lyhyemmät valinnaiset oppiaineet arvioidaan sanallisesti (hylätty – hyväksytty). Suoritus voi korottaa kyseisten oppiaineiden päättöarvosanaa.

Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät arvioidaan seuraavalla tavalla. Vapaaehtoinen A2-kieli arvioidaan numeroarvosanalla. Valinnainen B2-kieli arvioidaan numeroarvosanalla.

Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt

Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle.

Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Arvioinnin ja päätöksen suorittaa opettajainkokous tapauskohtaisesti.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa oppiaineessa on hylätty. Vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori ja opettajat yhdessä. Oppilaalle varataan mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Hylätyn suorituksen voi korottaa hyväksytyksi erillisessä kuulustelussa ennen lukuvuoden loppua ja toisen kerran lukuvuoden päätyttyä, jolloin luokalle jättämisestä tehdään lukuvuositodistuksessa ehdollinen päätös. Suorituksen hyväksymisestä päättää kuulusteleva opettaja. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttömahdollisuuksia, joilla oppilas parhaiten kykenee osoittamaan osaamisensa.

Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat. Arvioinnin ja päätöksen suorittaa opettajainkokous tapauskohtaisesti.

Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle myös kesken lukuvuotta, jos hän etenee opinnoissaan siten, että vuosiluokan vaihtaminen kesken lukuvuotta katsotaan hänen kehityksensä kannalta tarkoituksenmukaiseksi. Arvioinnin ja päätöksen suorittaa opettajainkokous tapauskohtaisesti. Oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokkiin sitomattomasti opiskeleva oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oman opinto-ohjelman mukaisesti etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Päätös vuosiluokalle jäämisestä tehdään opettajainkokouksessa. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hän eroaa koulusta.

Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.

Sanallisen arvion ja numeroarvosanan antaminen todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa

Vuosiluokilla 1-2 lukuvuositodistus annetaan sanallisena arviointina arviointiasteikkona hyväksytty - hylätty.

Lukuvuositodistuksen liitteenä arvioidaan käyttäytyminen, äidinkieli ja kirjallisuus sekä matematiikka arvosteluasteikolla:

Tavoitteet saavutettu erinomaisesti - Tavoitteet saavutettu hyvin - Tavoitteet saavutettu osittain - Tavoitteet saavutettu heikosti.

Äidinkielen ja kirjallisuuden liitteessä arvioitavat osa-alueet ovat:

• Itsensä ilmaiseminen ja vuorovaikutustaidot

• Tekninen lukutaito

• Luetun ymmärtäminen

• Oikeinkirjoitustaito

• Luova kirjoittaminen

Matematiikan liitteessä arvioitavat osa-alueet ovat

• Lukujonotaidot lukualueella 0-20 (0-100 2. luokka)

• Yhteen ja vähennyslaskutaidot lukualueella 0-20 (1-100 2. luokka)

• Kertolaskutaidot (vain 2. luokka)

• Ongelmanratkaisutaidot

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Alle kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti (hyväksytty/hylätty). Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa. Päätöksen arvosanan korottamisesta tekee kyseisen aineen opettaja.

Välitodistukset

Vuosiluokilla 0-2 käyttäytyminen ja työskentelytaidot sekä oppiaineet ja aineryhmät arvioidaan sanallisesti. Arviointi toteutetaan huoltajien ja oppilaan kanssa käytävänä (tammi- helmikuu) arviointikeskusteluna. Toisella luokalla arviointi painottuu palautteen ja arvioinnin antamiseen siten, että huomioidaan lähestyvä toisen ja kolmannen luokan nivelvaihe. Arviointikeskustelu kirjataan Wilma-lomakkeeseen.

Vuosiluokilla 3-9 annetaan lukukauden päätteeksi välitodistus numeroarvioinnilla

Erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat

Perusopetuksen oppimäärä tai sen osa voidaan suorittaa perusopetuslaissa ja -asetuksessa tarkoitetussa erityisessä tutkinnossa. Erityisen tutkinnon voi järjestää se, jolla on lupa järjestää perusopetusta. Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat perusopetuksen eri oppiaineiden yleisen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja.

Erityisessä tutkinnossa käytettävät todistukset ovat:

• Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta

• Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä

• Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta

Jos oppilas tai muu henkilö suorittaa perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Vain osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten yhden vuosiluokan oppimäärän, suorittaneelle annetaan todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä.

Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen.