Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

PUDASJÄRVI PAIKALLISESTI PÄÄTETTÄVÄT ASIAT 

 YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA ARVIOINNIN OSALTA  

 Pudasjärvellä jokaisen vuosiluokan vanhempainillat pidetään alkusyksystä lukuvuoden alettua. Vanhempainillassa käsitellään mm. vuosiluokan keskeisimpiä tavoitteita ja esitellään lukuvuositodistuspohja. Lisäksi oppilas, huoltajat ja opettaja tapaavat strukturoiduissa keskustelutilaisuuksissa lukuvuoden aikana.  

Arviointikeskustelu vuosiluokilla 1–4 korvaa välitodistuksen ja on siten tärkeä osa kodin ja koulun yhteistyötä. Arviointikeskustelun tarkoitus on kuvata, kuinka hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut vuosiluokkakohtaiset tavoitteet. Arviointikeskustelu on osa monipuolista arviointia, jonka tarkoitus on antaa sekä oppilaalle että huoltajalle tietoa arvioinnin perusteista, oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointikeskustelussa käytetään Wilmassa olevaa yhteistä pohjaa ja käyty keskustelu merkitään Wilmaan. Arviointikeskustelut ja vanhempainillat voidaan tarvittaessa pitää etäyhteyksin.  

Vuosiluokilla 5–9 tarjotaan mahdollisuutta osallistua tavoitekeskusteluihin lukuvuosittain. Mikäli huoltaja ei halua osallistua keskusteluun, opettaja voi käydä keskustelun oppilaan kanssa. 6. luokan keväällä tavoitekeskustelu käydään osana nivellyspalaveria. Oppilaalle annetaan kuudennen luokan nivellyspalaverissa ohjaavaa palautetta, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen sekä tietoa edistymisestä oppiaineissa. 

 ARVIOINNISTA TIEDOTTAMISEN MUODOT 

Arvioinnista keskustellaan arviointikeskusteluissa, tavoitekeskusteluissa ja vanhempainilloissa. Arviointia toteutetaan monipuolisilla menetelmillä ja niillä edistetään oppilaan oppimista sekä vahvistetaan hänen oppija-minäkuvaansa. Oppiaineiden tavoitteet ja arvioinnin periaatteet selvitetään oppilaille heidän ikäkaudelleen tarkoituksenmukaisella tavalla. Ne ovat huoltajien luettavissa Pudasjärven kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa.  

Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin antamalla heille mahdollisuuksia oppimisen ja opintojen edistymisen pohdintaan sekä itsearviointitaitoja kehittämällä. Oppilaita ohjataan havainnoimaan oppimistaan, sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä sekä yksilönä että ryhmänä. Opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaat toimintatavat. Oppilaan mahdollisuutta saada ja antaa rakentavaa palautetta kehitetään myös vertaisarvioinnin avulla. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla jokainen oppilas tulee tietoiseksi omista vahvuuksistaan, omasta edistymisestään ja ymmärtää, miten itse voi vaikuttaa oppimiseensa ja koulutyössä onnistumiseen. 

Formatiivinen arviointi toimii opintojen aikaisena palautteena, josta tiedotetaan säännöllisesti myös huoltajia. Tiedotustapa voi vaihdella sen mukaan, mitä formatiivisen arvioinnin menetelmää tai välinettä opettaja käyttää. Tiedottamisessa pyritään selkeyteen ja saavutettavuuteen huomioiden myös perheiden kulttuuriset ja kielelliset tekijät. Oppilas tuottaa osana opiskelua materiaalia, jota hyödynnetään formatiivisessa arvioinnissa. 

Oppilaiden osaamisen summatiivinen arviointi näkyy koearvosanoissa ja erilaisissa arvioitavissa tehtävissä. Summatiivisesta arvioinnista tiedotetaan huoltajia mm. Wilman välityksellä. Summatiivinen arviointi näkyy myös väli- ja lukuvuositodistuksissa.  

Oppilaan edistymistä arvioidaan suhteessa hänen opiskelemaansa oppimäärään: oppiaineiden yleisen oppimäärän tavoitteisiin, yksilöllistettyjen oppiaineiden oppimäärän tavoitteisiin tai toiminta-alueittain annettavan opetuksen yksilöllisiin tavoitteisiin. Tärkeä yhteistyön muoto on oppilaan, huoltajan ja opettajan arviointikeskustelu ja siitä tehtävät kirjaukset henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). 

Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan kielitaidon taso. 

Vuosiluokilla 1–4 on arviointikeskustelu Wilmassa olevan arviointikeskustelupohjan mukaisesti aikavälillä marraskuun loppu - helmikuun alku. Vuosiluokilla 5–9 annetaan välitodistus syyslukukauden päättyessä. Pudasjärven peruskouluissa käytetään yhteistä välitodistuksen pohjaa numeroarvioinnissa. 

Kaikille oppilaille annetaan lukuvuositodistus  kevätlukukauden lopuksi. Pudasjärven peruskouluissa käytetään yhteistä lukuvuositodistuksen pohjaa sekä sanallisessa että numeroarvioinnissa. 

Arviointi oppilaan ollessa estynyt osallistumaan opetukseen 

Joskus sairaus voi tilapäisesti estää tai vaikeuttaa oppilaan osallistumista opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ainoastaan yksittäisessä oppiaineessa. Tällöin myös oppiaineen arvioinnissa voidaan menetellä toisin ja antaa sanallinen arvio tai arvosanan perustuen niihin näyttöihin, joita oppilas on kyennyt antamaan.  

Tarvittaessa oppilas voidaan vapauttaa jonkin oppiaineen opiskelusta tietyksi ajaksi. Tällöin myös oppiaineen arvioinnissa voidaan menetellä toisin ja jättää esimerkiksi todistusarvosana antamatta. Asiasta tehdään hallintopäätös. 

Sairaus saattaa kokonaan estää oppilaan opiskelun kotona tai esimerkiksi sairaalakoulussa, jolloin oppilaalle ei kerry opintosuorituksia. Myös erilaisten näyttöjen antaminen voi tuolloin olla mahdotonta tai vaikeaa. Esimerkiksi oppilas on ollut sairaana suuren osan syyslukukaudesta. Tällöin voidaan pitää kohtuuttomana arvioida oppilasta lukukauden päätteeksi samalla tavoin kuin muita oppilaita. Tällöin myös oppiaineen arvioinnissa voidaan menetellä toisin ja jättää esimerkiksi todistusarvosana antamatta. Asiasta tehdään hallintopäätös. 

Ensisijaisena menettelynä niin lyhytkestoisemmassa kuin pidemmässäkin sairaudessa on aina erilaisin järjestelyin turvata oppilaan mahdollisuus osallistua opetukseen. 

KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI JA SEN PERUSTANA OLEVAT TAVOITTEET 

Pudasjärvellä käyttäytymisen arvioinnissa noudatetaan samaa periaatetta kuin muissakin arvioinneissa. Arviointi on sanallista arviointia vuosiluokilla 1–3. Käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti neliportaisella asteikolla lukuvuositodistuksen liitteellä. Vuosiluokilla 4–9 käyttäytyminen arvioidaan numeerisesti todistuksessa.  Käyttäytymistä arvioidaan lisäksi sanallisesti välitodistuksen liitteellä vuosiluokilla 5–6 ja suullisesti arviointikeskusteluissa vuosiluokilla 1–4.   

Käyttäytymisen arvioinnissa käytetään paikallisia arviointikriteereitä. Arviointikriteereissä kuvataan arvosanojen 4–10 kriteerit. Käyttäytymisessä tavoitteet perustuvat koulun yhteisiin järjestyssääntöihin ja toimintatapoihin. Oppilasta opettaneet opettajat arvioivat oppilaan käyttäytymisen yhdessä. 

Käyttäytymisen arvosanaa annettaessa sovelletaan seuraavia kriteereitä: 

• Muiden ihmisten huomioiminen (työrauha, toisten kuunteleminen, en kiusaa) 

• Ympäristön huomioiminen (koulun ja ympäristön siisteys) 

• Työn arvostaminen/rakentavasti toimiminen luokassa ja koulussa yhteisten asioiden hoidossa (puhun asiallisesti kaikille, noudatan koulun aikuisten antamia ohjeita, yhteistyön tekeminen kaikkien kanssa, koulutyöhön positiivisesti suhtautuminen) 

• Koulun järjestyssääntöjen ja luokan sääntöjen noudattaminen (kännykkä äänettömänä laukussa, ellei opettaja toisin ohjaa, ei ulkovaatteita luokassa eikä ruokalassa)    

Oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan ikäkausi.  

Erinomainen (10) 

Oppilas noudattaa koulun sääntöjä. 

Oppilas käyttäytyy esimerkillisen kohteliaasti, ystävällisesti ja auttavaisesti muita kohtaan. 

Oppilas käyttäytyy esimerkillisen oikeudenmukaisesti ja suvaitsevasti muita kohtaan. 

Oppilas sopeutuu työhön erilaisissa ryhmissä ja edistää yhteistä työskentelyä. 

Oppilas edistää työrauhaa. 

Oppilaan kielenkäyttö on esimerkillistä. 

Oppilas luo käytöksellään ympärilleen myönteistä ilmapiiriä. 

Oppilasta ei ole ojennettu, eikä hän ole saanut kurinpidollisia rangaistuksia. 

Kiitettävä (9) 

Oppilas noudattaa koulun sääntöjä. 

Oppilas käyttäytyy esimerkillisen kohteliaasti, ystävällisesti ja auttavaisesti muita kohtaan. 

Oppilas käyttäytyy esimerkillisen oikeudenmukaisesti ja suvaitsevasti muita kohtaan. 

Oppilas sopeutuu työhön erilaisissa ryhmissä. 

Oppilas antaa toisille työrauhan. 

Oppilaan kielenkäyttö on asiallista. 

Oppilas luo käytöksellään ympärilleen myönteistä ilmapiiriä. 

Oppilasta ei ole ojennettu kirjallisesti, eikä hän ole saanut kurinpidollisia rangaistuksia. 

Hyvä (8) 

Käyttäytyy yleensä hyvin ja asiallisesti tilanteen vaatimalla tavalla 

Noudattaa useimmiten koulun sääntöjä 

Pystyy yleensä ratkaisemaan ristiriitatilanteita 

Oppilas osaa ohjatusti muuttaa käyttäytymistään toivottuun suuntaan. 

Oppilas sopeutuu yleensä työhön erilaisissa ryhmissä. 

Oppilas antaa toisille yleensä työrauhan. 

Oppilas käyttäytyy ystävällisesti muita kohtaan. 

Oppilaan kielenkäyttö on yleensä asiallista. 

Tyydyttävä (7) 

Oppilaalla on vaikeuksia koulun sääntöjen noudattamisessa. 

Oppilas häiritsee joskus työrauhaa. 

Oppilaalla on jonkin verran ongelmia sopeutumisessa työhön erilaisissa ryhmissä. 

Oppilaalla on joskus vaikeuksia ottaa toiset huomioon. 

Oppilaan käyttäytymistä joudutaan ohjeistamaan. 

Oppilasta on voinut saada joitain kurinpitorangaistuksia. 

Kohtalainen (6) 

Oppilaalla on vaikeuksia koulun sääntöjen noudattamisessa. 

Oppilaalla on ongelmia sopeutumisessa työhön erilaisissa ryhmissä. 

Oppilaalla on vaikeuksia ottaa toiset huomioon. 

Oppilas häiritsee toistuvasti työrauhaa. 

Oppilaan kielenkäyttö vaatii usein ohjausta. 

Oppilaan käyttäytymistä joudutaan ohjeistamaan toistuvasti. 

Oppilas on saanut useita kurinpitorangaistuksia. 

Välttävä (5) 

Oppilaalla on usein vaikeuksia koulun sääntöjen noudattamisessa. 

Oppilaalla on ongelmia sopeutumisessa työhön erilaisissa ryhmissä. 

Oppilas ei osaa ottaa toisia huomioon. 

Oppilas ei anna toisille työrauhaa. 

Oppilaan kielenkäyttö on asiatonta. 

Oppilaan käyttäytymistä joudutaan ohjeistamaan jatkuvasti. 

Oppilas on saanut useita kurinpitorangaistuksia, joilla ei ole ollut vaikutusta. 

Oppilaan käytös on välinpitämätöntä. 

Hylätty (4) 

Oppilas ei kykene toimimaan kouluyhteisössä. 

 VALINNAISTEN AINEIDEN ARVIOINTI 

 Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan Pudasjärvellä vuosiluokilla 5–9 sanallisesti hyväksytty-merkinnällä.  

Vuosiluokat 1–6 

Pudasjärvellä taide- ja taitoaineiden valinnaisten opintojen 6 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 1–6 on jaettu taide- ja taitoaineiden yhteiseen oppimäärään ja arvioidaan osana niitä, eikä niistä anneta erillisiä arvioita väli- ja tai lukuvuositodistuksiin. Tuntijakopäätöksen mukaisesti taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (6 vvt) on sijoitettu vuosiluokalla 3 musiikkiin (1 vvt) ja liikuntaan (1 vvt), vuosiluokilla 4–5 kuvataiteeseen (1 vvt + 1 vvt) ja vuosiluokalla 6 musiikkiin (1 vvt) ja kuvataiteeseen (1 vvt). 

Lisäksi vuosiluokilla 5–6 on yksi valinnaisainetunti. Koulujen lukuvuosisuunnitelmiin kirjataan vuosittain tarjottavat ja toteutettavat valinnaisaineet, joista oppilas valitsee oman/omat valinnaisaineensa. Valinnaisaineita opiskellaan esimerkiksi koko lukuvuoden ajan yksi viikkotunti tai kaksi viikkotuntia yhden lukukauden ajan. Valinnaisaine voidaan toteuttaa myös siten, että oppilas osallistuu lukuvuoden aikana kahteen erilliseen valinnaisaineeseen.  

Pudasjärvellä kaikki vuosiluokkien 5–6 valittavat valinnaisaineet toteutetaan soveltavina kursseina laaja-alaisten osaamisalueiden pohjalta tai sisältäen aineksia useasta eri oppiaineesta. Tavoitteet ja sisällöt antavat mahdollisuuden suunnitella opetusta kunkin oppilasryhmän kanssa, heidän tarpeensa ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien mukaisesti. Kurssin tavoitteiden ja sisältöjen tarkempi määrittely tehdään yhdessä ryhmän kanssa valinnaisen aineen opiskelun alkaessa. Valinnaisaineet arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. 

 Vuosiluokat 7–9 

Tämä osio kirjoitetaan myöhemmin... 

OPINNOISSA ETENEMISEN, VUOSILUOKALTA SIIRTYMISEN JA VUOSILUOKALLE JÄTTÄMISEN PERIAATTEET JA KÄYTÄNNÖT 

Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.  

Mikäli on vaara, että oppilas ei suoriudu hyväksytysti vuosiluokan oppimäärästä, tiedotetaan tästä heti oppilaalle ja huoltajalle sekä sovitaan toimenpiteistä oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseksi. Oppilaalle varataan ennen lukuvuoden loppua mahdollisuus suorittaa ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Mikäli oppilas ei suoriudu hyväksytysti, luokalle jättämisestä tehdään ehdollinen päätös. Päätökseen kirjataan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Oppilas voi osoittaa osaamisensa lukuvuoden päätyttyä kesäkuussa. Suoritusmahdollisuutta suunniteltaessa huomioidaan se, että oppilas saa osoittaa osaamisensa erillisessä näytössä monipuolisesti tavoilla, joilla hän parhaiten saa tietonsa ja taitonsa esille.  

Luokalle jättämistä vältetään järjestämällä oppilaalle riittävästi oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Lisäksi ennen luokalle jättämistä hyödynnetään joustavasti myös muita opetuksen järjestämistapoja, kuten vuosiluokkiin sitomatonta opetusta. Oppilas jatkaa opintoja oman opinto-ohjelman mukaan ja hänen aikaisemmin suorittamat opinnot eivät raukea. Tästä tehdään hallintopäätös. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.  

SANALLISEN ARVION JA NUMEROARVOSANAN ANTAMINEN TODISTUKSISSA ERI OPPIAINEISSA SEKÄ KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINNISSA 

Pudasjärven peruskouluissa käytetään yhteistä väli- ja lukuvuositodistuksen pohjaa sekä sanallisessa että numeroarvioinnissa. 

Lukuvuosiarviointi on sanallinen vuosiluokilla 1–3. Sanallista arviointia suomen kielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan osalta täydennetään arviointilauseille erillisellä liitteellä vuosiluokilla 1–2 kahdella arvioivalla lauseella ja yhdellä kannustavalla lauseella. Edellä mainittujen oppiaineiden lisäksi vuosiluokalla 3 täydennetään myös englannin arviointia arviointilauseilla edellä kuvatulla tavalla. Muut oppiaineet arvioidaan hyväksytty-hylätty -merkinnällä. Muitakin oppiaineita voidaan halutessa täydentää lausepankin arviointilauseilla. 

Vuosiluokilla 4–9  lukuvuosiarviointi on numeerinen. Vuosiluokilla 4–9  numeroarviointia voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla (todistuksen liite). Numeroarviointi tarkoittaa arvosanojen antamista (4–10).  

Sanallista arviointia voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli.  

Yksilöllistetyt oppianeet arvioidaan vuosiluokilla 1–3  sanallisesti, vuosiluokilla 4–9  numeroarviointia voidaan tarvittaessa täydentää sanallisella arvioinnilla. Toiminta-alueittain opiskelevilla oppilaalla on sanallinen arviointi koko kouluajan, myös päättöarviointi on sanallinen. 

Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden yksilöllistettyjen oppiaineiden numeroarviointia voidaan täydentää sanallisesti.  

VÄLIARVIOINTI 

Pudasjärvellä väliarviointi toteutetaan arviointikeskusteluna vuosiluokilla 1–4, jolloin erillistä välitodistusta ei anneta. Vuosiluokilla 5–9 annetaan väliarviointitodistus, jossa oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroin. Myös vuosiluokilla 5–9 voidaan antaa sanallista arviointia ja käydä tavoitekeskustelua väliarvioinnin tukena.  

Väliarvioinnin korvaava arviointikeskustelu vuosiluokilla 1–4 käydään marraskuun lopun ja helmikuun alun välisenä aikana. Arviointikeskusteluun kutsutaan oppilas ja huoltajat. Arviointikeskustelun tavoitteena on edistää oppilaan itsearviointitaitoja, arvioida asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja tehdä oppimisprosessia näkyväksi. Arviointikeskustelussa käydään läpi oppilaan vuorovaikutus-, työskentely- ja oppiainetaidot sekä oppilaan oma itsearviointi edellä mainituista asioista. Lisäksi arviointikeskustelussa keskustellaan oppilaan vahvuuksista ja ajankohtaisista koulunkäyntiin ja ikään liittyvistä asioista.  

Välitodistus voidaan jättää antamatta kokonaan, jos oppilas on ollut sairaana eikä hän ole pystynyt etenemään samaan tahtiin kuin koulussa opiskelevat tai sairaus on estänyt kokonaan oppilaan opiskelun sairaalakoulussa tai kotona, jolloin hänelle ei ole kertynyt opintosuorituksia. Tällöin myös erilaisten näyttöjen antaminen kokeiden ym. avulla voi olla mahdotonta tai vaikeaan. 

ERITYISEN TUTKINNON SUORITTAMISEN MAHDOLLISUUDET JA AJANKOHDAT 

Tämä osio kirjoitetaan myöhemmin... 

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Formatiivinen arviointi

Summatiivinen arviointi

Arvioinnin yleiset periaatteet

YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA ARVIOINNIN OSALTA  

Pudasjärvellä jokaisen vuosiluokan vanhempainillat pidetään alkusyksystä lukuvuoden alettua. Vanhempainillassa käsitellään mm. vuosiluokan keskeisimpiä tavoitteita ja esitellään lukuvuositodistuspohja. Lisäksi oppilas, huoltajat ja opettaja tapaavat strukturoiduissa keskustelutilaisuuksissa lukuvuoden aikana.  

Arviointikeskustelu vuosiluokilla 1–4 korvaa välitodistuksen ja on siten tärkeä osa kodin ja koulun yhteistyötä. Arviointikeskustelun tarkoitus on kuvata, kuinka hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut vuosiluokkakohtaiset tavoitteet. Arviointikeskustelu on osa monipuolista arviointia, jonka tarkoitus on antaa sekä oppilaalle että huoltajalle tietoa arvioinnin perusteista, oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointikeskustelussa käytetään Wilmassa olevaa yhteistä pohjaa ja käyty keskustelu merkitään Wilmaan. Arviointikeskustelut ja vanhempainillat voidaan tarvittaessa pitää etäyhteyksin.  

Vuosiluokilla 5–9 tarjotaan mahdollisuutta osallistua tavoitekeskusteluihin lukuvuosittain. Mikäli huoltaja ei halua osallistua keskusteluun, opettaja voi käydä keskustelun oppilaan kanssa. 6. luokan keväällä tavoitekeskustelu käydään osana nivellyspalaveria. Oppilaalle annetaan kuudennen luokan nivellyspalaverissa ohjaavaa palautetta, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen sekä tietoa edistymisestä oppiaineissa. 

ARVIOINNISTA TIEDOTTAMISEN MUODOT 

Arvioinnista keskustellaan arviointikeskusteluissa, tavoitekeskusteluissa ja vanhempainilloissa. Arviointia toteutetaan monipuolisilla menetelmillä ja niillä edistetään oppilaan oppimista sekä vahvistetaan hänen oppija-minäkuvaansa. Oppiaineiden tavoitteet ja arvioinnin periaatteet selvitetään oppilaille heidän ikäkaudelleen tarkoituksenmukaisella tavalla. Ne ovat huoltajien luettavissa Pudasjärven kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa.  

Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin antamalla heille mahdollisuuksia oppimisen ja opintojen edistymisen pohdintaan sekä itsearviointitaitoja kehittämällä. Oppilaita ohjataan havainnoimaan oppimistaan, sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä sekä yksilönä että ryhmänä. Opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaat toimintatavat. Oppilaan mahdollisuutta saada ja antaa rakentavaa palautetta kehitetään myös vertaisarvioinnin avulla. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla jokainen oppilas tulee tietoiseksi omista vahvuuksistaan, omasta edistymisestään ja ymmärtää, miten itse voi vaikuttaa oppimiseensa ja koulutyössä onnistumiseen. 

Formatiivinen arviointi toimii opintojen aikaisena palautteena, josta tiedotetaan säännöllisesti myös huoltajia. Tiedotustapa voi vaihdella sen mukaan, mitä formatiivisen arvioinnin menetelmää tai välinettä opettaja käyttää. Tiedottamisessa pyritään selkeyteen ja saavutettavuuteen huomioiden myös perheiden kulttuuriset ja kielelliset tekijät. Oppilas tuottaa osana opiskelua materiaalia, jota hyödynnetään formatiivisessa arvioinnissa. 

Oppilaiden osaamisen summatiivinen arviointi näkyy koearvosanoissa ja erilaisissa arvioitavissa tehtävissä. Summatiivisesta arvioinnista tiedotetaan huoltajia mm. Wilman välityksellä. Summatiivinen arviointi näkyy myös väli- ja lukuvuositodistuksissa.  

Oppilaan edistymistä arvioidaan suhteessa hänen opiskelemaansa oppimäärään: oppiaineiden yleisen oppimäärän tavoitteisiin, yksilöllistettyjen oppiaineiden oppimäärän tavoitteisiin tai toiminta-alueittain annettavan opetuksen yksilöllisiin tavoitteisiin. Tärkeä yhteistyön muoto on oppilaan, huoltajan ja opettajan arviointikeskustelu ja siitä tehtävät kirjaukset henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). 

Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan kielitaidon taso. 

Vuosiluokilla 1–4 on arviointikeskustelu Wilmassa olevan arviointikeskustelupohjan mukaisesti aikavälillä marraskuun loppu - helmikuun alku. Vuosiluokilla 5–9 annetaan välitodistus syyslukukauden päättyessä. Pudasjärven peruskouluissa käytetään yhteistä välitodistuksen pohjaa numeroarvioinnissa. 

Kaikille oppilaille annetaan lukuvuositodistus  kevätlukukauden lopuksi. Pudasjärven peruskouluissa käytetään yhteistä lukuvuositodistuksen pohjaa sekä sanallisessa että numeroarvioinnissa. 

Arviointi oppilaan ollessa estynyt osallistumaan opetukseen 

 Joskus sairaus voi tilapäisesti estää tai vaikeuttaa oppilaan osallistumista opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ainoastaan yksittäisessä oppiaineessa. Tällöin myös oppiaineen arvioinnissa voidaan menetellä toisin ja antaa sanallinen arvio tai arvosanan perustuen niihin näyttöihin, joita oppilas on kyennyt antamaan.  

Tarvittaessa oppilas voidaan vapauttaa jonkin oppiaineen opiskelusta tietyksi ajaksi. Tällöin myös oppiaineen arvioinnissa voidaan menetellä toisin ja jättää esimerkiksi todistusarvosana antamatta. Asiasta tehdään hallintopäätös. 

Sairaus saattaa kokonaan estää oppilaan opiskelun kotona tai esimerkiksi sairaalakoulussa, jolloin oppilaalle ei kerry opintosuorituksia. Myös erilaisten näyttöjen antaminen voi tuolloin olla mahdotonta tai vaikeaa. Esimerkiksi oppilas on ollut sairaana suuren osan syyslukukaudesta. Tällöin voidaan pitää kohtuuttomana arvioida oppilasta lukukauden päätteeksi samalla tavoin kuin muita oppilaita. Tällöin myös oppiaineen arvioinnissa voidaan menetellä toisin ja jättää esimerkiksi todistusarvosana antamatta. Asiasta tehdään hallintopäätös. 

Ensisijaisena menettelynä niin lyhytkestoisemmassa kuin pidemmässäkin sairaudessa on aina erilaisin järjestelyin turvata oppilaan mahdollisuus osallistua opetukseen. 

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Eri keinoja osaamisen tason arviointiin:

1. Haastattelu, kysely tai arviointikeskustelu

Haastattelujen, kyselyjen ja keskustelujen avulla saadaan tietoa eri ihmisten käsityksistä lapsen vahvuuksista ja tarpeista. Haastattelut ovat keskusteluja, joiden tarkoituksena on lisätä ymmärrystä lapsesta, hänen oppimistavoistaan ja mahdollisista oppimisen esteistä. Kyselyt ovat kokoelma yhdeltä tai useammalta ihmiseltä (esim. vanhemmilta) saatuja kirjallisia vastauksia lasta koskeviin kysymyksiin.

2. Havainnointi

Havainnointi on keskeinen osa päivittäistä opetustyötä. Havainnoinnissa seurataan lapsen toimintaa ja kirjataan havainnot muistiin. Havainnoinnissa kerätään tietoa lapsesta hänen omassa oppimisympäristössään. Tieto voi olla määrällistä tai laadullista. Havainnointimenettelyä sovelletaan esimerkiksi monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa, mutta myös yksittäisissä aineissa.

3. Kokeet

Kokeet voivat olla formatiivisia (pienien osa-alueiden seuraaminen) tai summatiivisia (laajojen kokonaisuuksien seuraaminen). Kts. 6.2. Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet.

4. Portfolio

Portfoliot ovat kokoelma lapsen tai opettajan arvioimia töitä, joiden avulla saadaan kuvaa lapsen suoriutumisesta ja saavutuksista pidemmällä aikavälillä. Portfolio voi auttaa myös lasta itseään saamaan käsityksen omista taidoistaan ja niiden kehittymisestä.

Työskentelyn arviointi

Työskentelyn arviointi on osa oppilaan oppimistaitojen arviointia. Työskentelyn arvioinnin pohjana ovat työskentelylle eri oppiaineissa asetetut tavoitteet. Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä voidaan arvioida myös erikseen.

Arvioidaan työskentelyn asennetta, vastuullisuutta, oma-aloitteisuutta, taitoa suunnitella, toteuttaa, arvioida sekä arvostaa työtään ja yhteistyökykyä muiden kanssa. Arviointi etenee lapsen ikätason mukaisesti laajentuen ja kuvaten yksityiskohtaisemmin työskentelytaitoja.

Arvioitavat työskentelytaidot:

1.Itsenäinen työskentely
- Keskittyminen, ohjeiden vastaanotto, omatoimisuus, tavoitteellisuus ja sitkeys
2. Yhteistyö
- Osaa työskennellä ryhmässä, oman osan tekeminen, aktiivisuus ryhmässä, toisten huomioiminen
3. Huolellisuus
Työn siisteys, tehtävien tekeminen, omien ja yhteisten tarvaroiden huolellinen käsittely

Käyttäytymisen arviointi

Pudasjärvellä käyttäytymisen arvioinnissa noudatetaan samaa periaatetta kuin muissakin arvioinneissa. Arviointi on sanallista arviointia vuosiluokilla 1–3. Käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti neliportaisella asteikolla lukuvuositodistuksen liitteellä. Vuosiluokilla 4–9 käyttäytyminen arvioidaan numeerisesti todistuksessa.  Käyttäytymistä arvioidaan lisäksi sanallisesti välitodistuksen liitteellä vuosiluokilla 5–6 ja suullisesti arviointikeskusteluissa vuosiluokilla 1–4.   

Käyttäytymisen arvioinnissa käytetään paikallisia arviointikriteereitä. Arviointikriteereissä kuvataan arvosanojen 4–10 kriteerit. Käyttäytymisessä tavoitteet perustuvat koulun yhteisiin järjestyssääntöihin ja toimintatapoihin. Oppilasta opettaneet opettajat arvioivat oppilaan käyttäytymisen yhdessä. 

Käyttäytymisen arvosanaa annettaessa sovelletaan seuraavia kriteereitä: 

• Muiden ihmisten huomioiminen (työrauha, toisten kuunteleminen, en kiusaa) 

• Ympäristön huomioiminen (koulun ja ympäristön siisteys) 

• Työn arvostaminen/rakentavasti toimiminen luokassa ja koulussa yhteisten asioiden hoidossa (puhun asiallisesti kaikille, noudatan koulun aikuisten antamia ohjeita, yhteistyön tekeminen kaikkien kanssa, koulutyöhön positiivisesti suhtautuminen) 

• Koulun järjestyssääntöjen ja luokan sääntöjen noudattaminen (kännykkä äänettömänä laukussa, ellei opettaja toisin ohjaa, ei ulkovaatteita luokassa eikä ruokalassa)    

Oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan ikäkausi.  

Erinomainen (10) 

Oppilas noudattaa koulun sääntöjä. 

Oppilas käyttäytyy esimerkillisen kohteliaasti, ystävällisesti ja auttavaisesti muita kohtaan. 

Oppilas käyttäytyy esimerkillisen oikeudenmukaisesti ja suvaitsevasti muita kohtaan. 

Oppilas sopeutuu työhön erilaisissa ryhmissä ja edistää yhteistä työskentelyä. 

Oppilas edistää työrauhaa. 

Oppilaan kielenkäyttö on esimerkillistä. 

Oppilas luo käytöksellään ympärilleen myönteistä ilmapiiriä. 

Oppilasta ei ole ojennettu, eikä hän ole saanut kurinpidollisia rangaistuksia. 

Kiitettävä (9) 

Oppilas noudattaa koulun sääntöjä. 

Oppilas käyttäytyy esimerkillisen kohteliaasti, ystävällisesti ja auttavaisesti muita kohtaan. 

Oppilas käyttäytyy esimerkillisen oikeudenmukaisesti ja suvaitsevasti muita kohtaan. 

Oppilas sopeutuu työhön erilaisissa ryhmissä. 

Oppilas antaa toisille työrauhan. 

Oppilaan kielenkäyttö on asiallista. 

Oppilas luo käytöksellään ympärilleen myönteistä ilmapiiriä. 

Oppilasta ei ole ojennettu kirjallisesti, eikä hän ole saanut kurinpidollisia rangaistuksia. 

Hyvä (8) 

Käyttäytyy yleensä hyvin ja asiallisesti tilanteen vaatimalla tavalla 

Noudattaa useimmiten koulun sääntöjä 

Pystyy yleensä ratkaisemaan ristiriitatilanteita 

Oppilas osaa ohjatusti muuttaa käyttäytymistään toivottuun suuntaan. 

Oppilas sopeutuu yleensä työhön erilaisissa ryhmissä. 

Oppilas antaa toisille yleensä työrauhan. 

Oppilas käyttäytyy ystävällisesti muita kohtaan. 

Oppilaan kielenkäyttö on yleensä asiallista. 

Tyydyttävä (7) 

Oppilaalla on vaikeuksia koulun sääntöjen noudattamisessa. 

Oppilas häiritsee joskus työrauhaa. 

Oppilaalla on jonkin verran ongelmia sopeutumisessa työhön erilaisissa ryhmissä. 

Oppilaalla on joskus vaikeuksia ottaa toiset huomioon. 

Oppilaan käyttäytymistä joudutaan ohjeistamaan. 

Oppilasta on voinut saada joitain kurinpitorangaistuksia. 

Kohtalainen (6) 

Oppilaalla on vaikeuksia koulun sääntöjen noudattamisessa. 

Oppilaalla on ongelmia sopeutumisessa työhön erilaisissa ryhmissä. 

Oppilaalla on vaikeuksia ottaa toiset huomioon. 

Oppilas häiritsee toistuvasti työrauhaa. 

Oppilaan kielenkäyttö vaatii usein ohjausta. 

Oppilaan käyttäytymistä joudutaan ohjeistamaan toistuvasti. 

Oppilas on saanut useita kurinpitorangaistuksia. 

Välttävä (5) 

Oppilaalla on usein vaikeuksia koulun sääntöjen noudattamisessa. 

Oppilaalla on ongelmia sopeutumisessa työhön erilaisissa ryhmissä. 

Oppilas ei osaa ottaa toisia huomioon. 

Oppilas ei anna toisille työrauhaa. 

Oppilaan kielenkäyttö on asiatonta. 

Oppilaan käyttäytymistä joudutaan ohjeistamaan jatkuvasti. 

Oppilas on saanut useita kurinpitorangaistuksia, joilla ei ole ollut vaikutusta. 

Oppilaan käytös on välinpitämätöntä. 

Hylätty (4) 

Oppilas ei kykene toimimaan kouluyhteisössä. 

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

OPINNOISSA ETENEMISEN, VUOSILUOKALTA SIIRTYMISEN JA VUOSILUOKALLE JÄTTÄMISEN PERIAATTEET JA KÄYTÄNNÖT 

Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.  

Mikäli on vaara, että oppilas ei suoriudu hyväksytysti vuosiluokan oppimäärästä, tiedotetaan tästä heti oppilaalle ja huoltajalle sekä sovitaan toimenpiteistä oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseksi. Oppilaalle varataan ennen lukuvuoden loppua mahdollisuus suorittaa ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Mikäli oppilas ei suoriudu hyväksytysti, luokalle jättämisestä tehdään ehdollinen päätös. Päätökseen kirjataan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Oppilas voi osoittaa osaamisensa lukuvuoden päätyttyä kesäkuussa. Suoritusmahdollisuutta suunniteltaessa huomioidaan se, että oppilas saa osoittaa osaamisensa erillisessä näytössä monipuolisesti tavoilla, joilla hän parhaiten saa tietonsa ja taitonsa esille.  

Luokalle jättämistä vältetään järjestämällä oppilaalle riittävästi oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Lisäksi ennen luokalle jättämistä hyödynnetään joustavasti myös muita opetuksen järjestämistapoja, kuten vuosiluokkiin sitomatonta opetusta. Oppilas jatkaa opintoja oman opinto-ohjelman mukaan ja hänen aikaisemmin suorittamat opinnot eivät raukea. Tästä tehdään hallintopäätös. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Ennen luokalle jättämistä oppilaalle annetaan mahdollisuus osoittaa ilman opetukseen osallistumista hallitsevansa vaadittavat tiedot erillisessä kokeessa seuraavasti:

1 krt lukukauden aikana ja 1 krt lukuvuoden koulutyön jälkeen (kesäkuussa).

Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Kuka voi opiskella vuosiluokkaan sitomattomasti?
Oppilas voi opiskellla Pudasjärvellä oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokkaan sitomattomasti yleisen, tehostetun tai erityisen tuen tasolla. Vuosiluokkiin sitomaton järjestely voi koskea kaikkia koulun oppilaita, tiettyjen vuosiluokkien/opetusryhmien oppilaita tai yksittäisiä koulussa opiskelevia oppilaita. Järjestelyn taustalla voi olla erilaisia syitä kuten koulun yleiset pedagogiset ratkaisut, yhdysluokkaopetuksen järjestelyt tai yksittäistä oppilasta koskien esimerkiksi opiskelun vaikeutuminen sairauden vuoksi. Järjestely tuo joustoa sekä opetusjärjestelyihin, opinnoissa etenemiseen että oppilaan arviointiin.

Pedagogiset asiakirjat
Jos oppilaalle tehdään päätös vuosiluokkaan sitomattomasta opiskelusta, niin hänelle laaditaan Wilmaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan kirjataan suunnitelma oppilaan opintojen etenemisestä, opintojen sisällöt ja tavoitteet.Yleisen tuen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma yleiseen tukeen. Jos oppilas siirtyy samaan aikaan tehosttettuun tukeen, niin hänelle laaditaan ensin pedaoginen arvio ja sen jälkeen oppimissuunnitelma tehosttuun tukeen. Erityisen tuen oppilaalle opinto-ohjelma laaditaan HOJKS:iin.

Huoltajan kuuleminen
Huoltajan kuuleminen kirjataan oppilaan oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin. Asiakirjoihoin kirjataan, mitä päätös käytännössä tarkoittaa ja miten arviointi suoritetaan.

Arviointi
Lukuvuoden päättyessä oppilas saa todistuksen hyväksytysti suorittamistaan opintokokonaisuuksista ja siirtyy seuraavalle luokalle jatkamaan opintojaan siitä, mihin ne edellisenä lukuvuonna jäivät. Sanallista arviointia käytettäessä lukuvuositodituskesta on aina käytävä ilmi, onko oppilas suorittanut opintokokonaisuudet hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää luokalleen vain yleisen huonon koulumenestyksen perusteella.

Oppilas luetaan yhdeksännen vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa koko oppimäärän ha saa päättötodistuksen tai hänen oppivelvollisuusikänsä täyttyy ja hän eroaa koulusta.

Päätöksen teko
Vuosiluokkaan sitomattoman opetuksen päätöksen tekee koulunjohtaja/ rehtori. Jos oppilas on erityisessä tuessa päätös voidaan sisällyttää eristyisen tuen päätökseen, jonka valmistelee erityisopetuksen koordinaattori. Tapauskohtaisesti tulee aina arvioida, sopiiko vuosiluokkiin sitomaton opetus oppilaan tilanteeseen. Päätös perustuu perusopetusasetuksen 11§ :ään Opinnoissa eteneminen ja vuosiluokalta siirtyminen.

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

SANALLISEN ARVION JA NUMEROARVOSANAN ANTAMINEN TODISTUKSISSA ERI OPPIAINEISSA SEKÄ KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINNISSA 

 Pudasjärven peruskouluissa käytetään yhteistä väli- ja lukuvuositodistuksen pohjaa sekä sanallisessa että numeroarvioinnissa. 

Lukuvuosiarviointi on sanallinen vuosiluokilla 1–3. Sanallista arviointia suomen kielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan osalta täydennetään arviointilauseille erillisellä liitteellä vuosiluokilla 1–2 kahdella arvioivalla lauseella ja yhdellä kannustavalla lauseella. Edellä mainittujen oppiaineiden lisäksi vuosiluokalla 3 täydennetään myös englannin arviointia arviointilauseilla edellä kuvatulla tavalla. Muut oppiaineet arvioidaan hyväksytty-hylätty -merkinnällä. Muitakin oppiaineita voidaan halutessa täydentää lausepankin arviointilauseilla. 

Vuosiluokilla 4–9  lukuvuosiarviointi on numeerinen. Vuosiluokilla 4–9  numeroarviointia voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla (todistuksen liite). Numeroarviointi tarkoittaa arvosanojen antamista (4–10).  

Sanallista arviointia voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli.  

Yksilöllistetyt oppianeet arvioidaan vuosiluokilla 1–3  sanallisesti, vuosiluokilla 4–9  numeroarviointia voidaan tarvittaessa täydentää sanallisella arvioinnilla. Toiminta-alueittain opiskelevilla oppilaalla on sanallinen arviointi koko kouluajan, myös päättöarviointi on sanallinen. 

Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden yksilöllistettyjen oppiaineiden numeroarviointia voidaan täydentää sanallisesti.  

VALINNAISTEN AINEIDEN ARVIOINTI 

 Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan Pudasjärvellä vuosiluokilla 5–9 sanallisesti hyväksytty-merkinnällä.  

Vuosiluokat 1–6 

Pudasjärvellä taide- ja taitoaineiden valinnaisten opintojen 6 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 1–6 on jaettu taide- ja taitoaineiden yhteiseen oppimäärään ja arvioidaan osana niitä, eikä niistä anneta erillisiä arvioita väli- ja tai lukuvuositodistuksiin. Tuntijakopäätöksen mukaisesti taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (6 vvt) on sijoitettu vuosiluokalla 3 musiikkiin (1 vvt) ja liikuntaan (1 vvt), vuosiluokilla 4–5 kuvataiteeseen (1 vvt + 1 vvt) ja vuosiluokalla 6 musiikkiin (1 vvt) ja kuvataiteeseen (1 vvt). 

Lisäksi vuosiluokilla 5–6 on yksi valinnaisainetunti. Koulujen lukuvuosisuunnitelmiin kirjataan vuosittain tarjottavat ja toteutettavat valinnaisaineet, joista oppilas valitsee oman/omat valinnaisaineensa. Valinnaisaineita opiskellaan esimerkiksi koko lukuvuoden ajan yksi viikkotunti tai kaksi viikkotuntia yhden lukukauden ajan. Valinnaisaine voidaan toteuttaa myös siten, että oppilas osallistuu lukuvuoden aikana kahteen erilliseen valinnaisaineeseen.  

Pudasjärvellä kaikki vuosiluokkien 5–6 valittavat valinnaisaineet toteutetaan soveltavina kursseina laaja-alaisten osaamisalueiden pohjalta tai sisältäen aineksia useasta eri oppiaineesta. Tavoitteet ja sisällöt antavat mahdollisuuden suunnitella opetusta kunkin oppilasryhmän kanssa, heidän tarpeensa ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien mukaisesti. Kurssin tavoitteiden ja sisältöjen tarkempi määrittely tehdään yhdessä ryhmän kanssa valinnaisen aineen opiskelun alkaessa. Valinnaisaineet arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. 

 Vuosiluokat 7–9 

 Tämä osio kirjoitetaan myöhemmin... 

Perusopetuksen päättöarviointi

Päättöarvosanan muodostaminen

Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi

Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa

Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Poissaolojen vaikutukset arviointiin

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Todistukset

Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa

Lukuvuositodistus

Välitodistus

Erotodistus

Perusopetuksen päättötodistus

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus

Paikallisesti päätettävät asiat

YHTEISTYÖ HUOLTAJIEN KANSSA ARVIOINNIN OSALTA  

Pudasjärvellä jokaisen vuosiluokan vanhempainillat pidetään alkusyksystä lukuvuoden alettua. Vanhempainillassa käsitellään mm. vuosiluokan keskeisimpiä tavoitteita ja esitellään lukuvuositodistuspohja. Lisäksi oppilas, huoltajat ja opettaja tapaavat strukturoiduissa keskustelutilaisuuksissa lukuvuoden aikana.  

Arviointikeskustelu vuosiluokilla 1–4 korvaa välitodistuksen ja on siten tärkeä osa kodin ja koulun yhteistyötä. Arviointikeskustelun tarkoitus on kuvata, kuinka hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut vuosiluokkakohtaiset tavoitteet. Arviointikeskustelu on osa monipuolista arviointia, jonka tarkoitus on antaa sekä oppilaalle että huoltajalle tietoa arvioinnin perusteista, oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Arviointikeskustelussa käytetään Wilmassa olevaa yhteistä pohjaa ja käyty keskustelu merkitään Wilmaan. Arviointikeskustelut ja vanhempainillat voidaan tarvittaessa pitää etäyhteyksin.  

Vuosiluokilla 5–9 tarjotaan mahdollisuutta osallistua tavoitekeskusteluihin lukuvuosittain. Mikäli huoltaja ei halua osallistua keskusteluun, opettaja voi käydä keskustelun oppilaan kanssa. 6. luokan keväällä tavoitekeskustelu käydään osana nivellyspalaveria. Oppilaalle annetaan kuudennen luokan nivellyspalaverissa ohjaavaa palautetta, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen sekä tietoa edistymisestä oppiaineissa. 

ARVIOINNISTA TIEDOTTAMISEN MUODOT 

Arvioinnista keskustellaan arviointikeskusteluissa, tavoitekeskusteluissa ja vanhempainilloissa. Arviointia toteutetaan monipuolisilla menetelmillä ja niillä edistetään oppilaan oppimista sekä vahvistetaan hänen oppija-minäkuvaansa. Oppiaineiden tavoitteet ja arvioinnin periaatteet selvitetään oppilaille heidän ikäkaudelleen tarkoituksenmukaisella tavalla. Ne ovat huoltajien luettavissa Pudasjärven kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa.  

Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin antamalla heille mahdollisuuksia oppimisen ja opintojen edistymisen pohdintaan sekä itsearviointitaitoja kehittämällä. Oppilaita ohjataan havainnoimaan oppimistaan, sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä sekä yksilönä että ryhmänä. Opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaat toimintatavat. Oppilaan mahdollisuutta saada ja antaa rakentavaa palautetta kehitetään myös vertaisarvioinnin avulla. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla jokainen oppilas tulee tietoiseksi omista vahvuuksistaan, omasta edistymisestään ja ymmärtää, miten itse voi vaikuttaa oppimiseensa ja koulutyössä onnistumiseen. 

Formatiivinen arviointi toimii opintojen aikaisena palautteena, josta tiedotetaan säännöllisesti myös huoltajia. Tiedotustapa voi vaihdella sen mukaan, mitä formatiivisen arvioinnin menetelmää tai välinettä opettaja käyttää. Tiedottamisessa pyritään selkeyteen ja saavutettavuuteen huomioiden myös perheiden kulttuuriset ja kielelliset tekijät. Oppilas tuottaa osana opiskelua materiaalia, jota hyödynnetään formatiivisessa arvioinnissa. 

Oppilaiden osaamisen summatiivinen arviointi näkyy koearvosanoissa ja erilaisissa arvioitavissa tehtävissä. Summatiivisesta arvioinnista tiedotetaan huoltajia mm. Wilman välityksellä. Summatiivinen arviointi näkyy myös väli- ja lukuvuositodistuksissa.  

Oppilaan edistymistä arvioidaan suhteessa hänen opiskelemaansa oppimäärään: oppiaineiden yleisen oppimäärän tavoitteisiin, yksilöllistettyjen oppiaineiden oppimäärän tavoitteisiin tai toiminta-alueittain annettavan opetuksen yksilöllisiin tavoitteisiin. Tärkeä yhteistyön muoto on oppilaan, huoltajan ja opettajan arviointikeskustelu ja siitä tehtävät kirjaukset henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). 

Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan kielitaidon taso. 

Vuosiluokilla 1–4 on arviointikeskustelu Wilmassa olevan arviointikeskustelupohjan mukaisesti aikavälillä marraskuun loppu - helmikuun alku. Vuosiluokilla 5–9 annetaan välitodistus syyslukukauden päättyessä. Pudasjärven peruskouluissa käytetään yhteistä välitodistuksen pohjaa numeroarvioinnissa. 

Kaikille oppilaille annetaan lukuvuositodistus  kevätlukukauden lopuksi. Pudasjärven peruskouluissa käytetään yhteistä lukuvuositodistuksen pohjaa sekä sanallisessa että numeroarvioinnissa. 

Arviointi oppilaan ollessa estynyt osallistumaan opetukseen 

 Joskus sairaus voi tilapäisesti estää tai vaikeuttaa oppilaan osallistumista opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ainoastaan yksittäisessä oppiaineessa. Tällöin myös oppiaineen arvioinnissa voidaan menetellä toisin ja antaa sanallinen arvio tai arvosanan perustuen niihin näyttöihin, joita oppilas on kyennyt antamaan.  

Tarvittaessa oppilas voidaan vapauttaa jonkin oppiaineen opiskelusta tietyksi ajaksi. Tällöin myös oppiaineen arvioinnissa voidaan menetellä toisin ja jättää esimerkiksi todistusarvosana antamatta. Asiasta tehdään hallintopäätös. 

Sairaus saattaa kokonaan estää oppilaan opiskelun kotona tai esimerkiksi sairaalakoulussa, jolloin oppilaalle ei kerry opintosuorituksia. Myös erilaisten näyttöjen antaminen voi tuolloin olla mahdotonta tai vaikeaa. Esimerkiksi oppilas on ollut sairaana suuren osan syyslukukaudesta. Tällöin voidaan pitää kohtuuttomana arvioida oppilasta lukukauden päätteeksi samalla tavoin kuin muita oppilaita. Tällöin myös oppiaineen arvioinnissa voidaan menetellä toisin ja jättää esimerkiksi todistusarvosana antamatta. Asiasta tehdään hallintopäätös. 

Ensisijaisena menettelynä niin lyhytkestoisemmassa kuin pidemmässäkin sairaudessa on aina erilaisin järjestelyin turvata oppilaan mahdollisuus osallistua opetukseen. 

KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTI JA SEN PERUSTANA OLEVAT TAVOITTEET 

 Pudasjärvellä käyttäytymisen arvioinnissa noudatetaan samaa periaatetta kuin muissakin arvioinneissa. Arviointi on sanallista arviointia vuosiluokilla 1–3. Käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti neliportaisella asteikolla lukuvuositodistuksen liitteellä. Vuosiluokilla 4–9 käyttäytyminen arvioidaan numeerisesti todistuksessa.  Käyttäytymistä arvioidaan lisäksi sanallisesti välitodistuksen liitteellä vuosiluokilla 5–6 ja suullisesti arviointikeskusteluissa vuosiluokilla 1–4.   

Käyttäytymisen arvioinnissa käytetään paikallisia arviointikriteereitä. Arviointikriteereissä kuvataan arvosanojen 4–10 kriteerit. Käyttäytymisessä tavoitteet perustuvat koulun yhteisiin järjestyssääntöihin ja toimintatapoihin. Oppilasta opettaneet opettajat arvioivat oppilaan käyttäytymisen yhdessä. 

Käyttäytymisen arvosanaa annettaessa sovelletaan seuraavia kriteereitä: 

• Muiden ihmisten huomioiminen (työrauha, toisten kuunteleminen, en kiusaa) 

• Ympäristön huomioiminen (koulun ja ympäristön siisteys) 

• Työn arvostaminen/rakentavasti toimiminen luokassa ja koulussa yhteisten asioiden hoidossa (puhun asiallisesti kaikille, noudatan koulun aikuisten antamia ohjeita, yhteistyön tekeminen kaikkien kanssa, koulutyöhön positiivisesti suhtautuminen) 

• Koulun järjestyssääntöjen ja luokan sääntöjen noudattaminen (kännykkä äänettömänä laukussa, ellei opettaja toisin ohjaa, ei ulkovaatteita luokassa eikä ruokalassa)    

Oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan ikäkausi.  

Erinomainen (10) 

Oppilas noudattaa koulun sääntöjä. 

Oppilas käyttäytyy esimerkillisen kohteliaasti, ystävällisesti ja auttavaisesti muita kohtaan. 

Oppilas käyttäytyy esimerkillisen oikeudenmukaisesti ja suvaitsevasti muita kohtaan. 

Oppilas sopeutuu työhön erilaisissa ryhmissä ja edistää yhteistä työskentelyä. 

Oppilas edistää työrauhaa. 

Oppilaan kielenkäyttö on esimerkillistä. 

Oppilas luo käytöksellään ympärilleen myönteistä ilmapiiriä. 

Oppilasta ei ole ojennettu, eikä hän ole saanut kurinpidollisia rangaistuksia. 

Kiitettävä (9) 

Oppilas noudattaa koulun sääntöjä. 

Oppilas käyttäytyy esimerkillisen kohteliaasti, ystävällisesti ja auttavaisesti muita kohtaan. 

Oppilas käyttäytyy esimerkillisen oikeudenmukaisesti ja suvaitsevasti muita kohtaan. 

Oppilas sopeutuu työhön erilaisissa ryhmissä. 

Oppilas antaa toisille työrauhan. 

Oppilaan kielenkäyttö on asiallista. 

Oppilas luo käytöksellään ympärilleen myönteistä ilmapiiriä. 

Oppilasta ei ole ojennettu kirjallisesti, eikä hän ole saanut kurinpidollisia rangaistuksia. 

Hyvä (8) 

Käyttäytyy yleensä hyvin ja asiallisesti tilanteen vaatimalla tavalla 

Noudattaa useimmiten koulun sääntöjä 

Pystyy yleensä ratkaisemaan ristiriitatilanteita 

Oppilas osaa ohjatusti muuttaa käyttäytymistään toivottuun suuntaan. 

Oppilas sopeutuu yleensä työhön erilaisissa ryhmissä. 

Oppilas antaa toisille yleensä työrauhan. 

Oppilas käyttäytyy ystävällisesti muita kohtaan. 

Oppilaan kielenkäyttö on yleensä asiallista. 

Tyydyttävä (7) 

Oppilaalla on vaikeuksia koulun sääntöjen noudattamisessa. 

Oppilas häiritsee joskus työrauhaa. 

Oppilaalla on jonkin verran ongelmia sopeutumisessa työhön erilaisissa ryhmissä. 

Oppilaalla on joskus vaikeuksia ottaa toiset huomioon. 

Oppilaan käyttäytymistä joudutaan ohjeistamaan. 

Oppilasta on voinut saada joitain kurinpitorangaistuksia. 

Kohtalainen (6) 

Oppilaalla on vaikeuksia koulun sääntöjen noudattamisessa. 

Oppilaalla on ongelmia sopeutumisessa työhön erilaisissa ryhmissä. 

Oppilaalla on vaikeuksia ottaa toiset huomioon. 

Oppilas häiritsee toistuvasti työrauhaa. 

Oppilaan kielenkäyttö vaatii usein ohjausta. 

Oppilaan käyttäytymistä joudutaan ohjeistamaan toistuvasti. 

Oppilas on saanut useita kurinpitorangaistuksia. 

Välttävä (5) 

Oppilaalla on usein vaikeuksia koulun sääntöjen noudattamisessa. 

Oppilaalla on ongelmia sopeutumisessa työhön erilaisissa ryhmissä. 

Oppilas ei osaa ottaa toisia huomioon. 

Oppilas ei anna toisille työrauhaa. 

Oppilaan kielenkäyttö on asiatonta. 

Oppilaan käyttäytymistä joudutaan ohjeistamaan jatkuvasti. 

Oppilas on saanut useita kurinpitorangaistuksia, joilla ei ole ollut vaikutusta. 

Oppilaan käytös on välinpitämätöntä. 

Hylätty (4) 

Oppilas ei kykene toimimaan kouluyhteisössä. 

 VALINNAISTEN AINEIDEN ARVIOINTI 

 Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan Pudasjärvellä vuosiluokilla 5–9 sanallisesti hyväksytty-merkinnällä.  

Vuosiluokat 1–6 

Pudasjärvellä taide- ja taitoaineiden valinnaisten opintojen 6 vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 1–6 on jaettu taide- ja taitoaineiden yhteiseen oppimäärään ja arvioidaan osana niitä, eikä niistä anneta erillisiä arvioita väli- ja tai lukuvuositodistuksiin. Tuntijakopäätöksen mukaisesti taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (6 vvt) on sijoitettu vuosiluokalla 3 musiikkiin (1 vvt) ja liikuntaan (1 vvt), vuosiluokilla 4–5 kuvataiteeseen (1 vvt + 1 vvt) ja vuosiluokalla 6 musiikkiin (1 vvt) ja kuvataiteeseen (1 vvt). 

Lisäksi vuosiluokilla 5–6 on yksi valinnaisainetunti. Koulujen lukuvuosisuunnitelmiin kirjataan vuosittain tarjottavat ja toteutettavat valinnaisaineet, joista oppilas valitsee oman/omat valinnaisaineensa. Valinnaisaineita opiskellaan esimerkiksi koko lukuvuoden ajan yksi viikkotunti tai kaksi viikkotuntia yhden lukukauden ajan. Valinnaisaine voidaan toteuttaa myös siten, että oppilas osallistuu lukuvuoden aikana kahteen erilliseen valinnaisaineeseen.  

Pudasjärvellä kaikki vuosiluokkien 5–6 valittavat valinnaisaineet toteutetaan soveltavina kursseina laaja-alaisten osaamisalueiden pohjalta tai sisältäen aineksia useasta eri oppiaineesta. Tavoitteet ja sisällöt antavat mahdollisuuden suunnitella opetusta kunkin oppilasryhmän kanssa, heidän tarpeensa ja ympäristön tarjoamien mahdollisuuksien mukaisesti. Kurssin tavoitteiden ja sisältöjen tarkempi määrittely tehdään yhdessä ryhmän kanssa valinnaisen aineen opiskelun alkaessa. Valinnaisaineet arvioidaan asteikolla hyväksytty-hylätty. 

 Vuosiluokat 7–9 

 Tämä osio kirjoitetaan myöhemmin... 

OPINNOISSA ETENEMISEN, VUOSILUOKALTA SIIRTYMISEN JA VUOSILUOKALLE JÄTTÄMISEN PERIAATTEET JA KÄYTÄNNÖT 

Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion. Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.  

Mikäli on vaara, että oppilas ei suoriudu hyväksytysti vuosiluokan oppimäärästä, tiedotetaan tästä heti oppilaalle ja huoltajalle sekä sovitaan toimenpiteistä oppimisen ja koulunkäynnin tukemiseksi. Oppilaalle varataan ennen lukuvuoden loppua mahdollisuus suorittaa ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Mikäli oppilas ei suoriudu hyväksytysti, luokalle jättämisestä tehdään ehdollinen päätös. Päätökseen kirjataan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Oppilas voi osoittaa osaamisensa lukuvuoden päätyttyä kesäkuussa. Suoritusmahdollisuutta suunniteltaessa huomioidaan se, että oppilas saa osoittaa osaamisensa erillisessä näytössä monipuolisesti tavoilla, joilla hän parhaiten saa tietonsa ja taitonsa esille.  

Luokalle jättämistä vältetään järjestämällä oppilaalle riittävästi oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Lisäksi ennen luokalle jättämistä hyödynnetään joustavasti myös muita opetuksen järjestämistapoja, kuten vuosiluokkiin sitomatonta opetusta. Oppilas jatkaa opintoja oman opinto-ohjelman mukaan ja hänen aikaisemmin suorittamat opinnot eivät raukea. Tästä tehdään hallintopäätös. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.  

SANALLISEN ARVION JA NUMEROARVOSANAN ANTAMINEN TODISTUKSISSA ERI OPPIAINEISSA SEKÄ KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINNISSA 

 Pudasjärven peruskouluissa käytetään yhteistä väli- ja lukuvuositodistuksen pohjaa sekä sanallisessa että numeroarvioinnissa. 

Lukuvuosiarviointi on sanallinen vuosiluokilla 1–3. Sanallista arviointia suomen kielen ja kirjallisuuden sekä matematiikan osalta täydennetään arviointilauseille erillisellä liitteellä vuosiluokilla 1–2 kahdella arvioivalla lauseella ja yhdellä kannustavalla lauseella. Edellä mainittujen oppiaineiden lisäksi vuosiluokalla 3 täydennetään myös englannin arviointia arviointilauseilla edellä kuvatulla tavalla. Muut oppiaineet arvioidaan hyväksytty-hylätty -merkinnällä. Muitakin oppiaineita voidaan halutessa täydentää lausepankin arviointilauseilla. 

Vuosiluokilla 4–9  lukuvuosiarviointi on numeerinen. Vuosiluokilla 4–9  numeroarviointia voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla (todistuksen liite). Numeroarviointi tarkoittaa arvosanojen antamista (4–10).  

Sanallista arviointia voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli.  

Yksilöllistetyt oppianeet arvioidaan vuosiluokilla 1–3  sanallisesti, vuosiluokilla 4–9  numeroarviointia voidaan tarvittaessa täydentää sanallisella arvioinnilla. Toiminta-alueittain opiskelevilla oppilaalla on sanallinen arviointi koko kouluajan, myös päättöarviointi on sanallinen. 

Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaiden yksilöllistettyjen oppiaineiden numeroarviointia voidaan täydentää sanallisesti.  

VÄLIARVIOINTI 

Pudasjärvellä väliarviointi toteutetaan arviointikeskusteluna vuosiluokilla 1–4, jolloin erillistä välitodistusta ei anneta. Vuosiluokilla 5–9 annetaan väliarviointitodistus, jossa oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroin. Myös vuosiluokilla 5–9 voidaan antaa sanallista arviointia ja käydä tavoitekeskustelua väliarvioinnin tukena.  

Väliarvioinnin korvaava arviointikeskustelu vuosiluokilla 1–4 käydään marraskuun lopun ja helmikuun alun välisenä aikana. Arviointikeskusteluun kutsutaan oppilas ja huoltajat. Arviointikeskustelun tavoitteena on edistää oppilaan itsearviointitaitoja, arvioida asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja tehdä oppimisprosessia näkyväksi. Arviointikeskustelussa käydään läpi oppilaan vuorovaikutus-, työskentely- ja oppiainetaidot sekä oppilaan oma itsearviointi edellä mainituista asioista. Lisäksi arviointikeskustelussa keskustellaan oppilaan vahvuuksista ja ajankohtaisista koulunkäyntiin ja ikään liittyvistä asioista.  

Välitodistus voidaan jättää antamatta kokonaan, jos oppilas on ollut sairaana eikä hän ole pystynyt etenemään samaan tahtiin kuin koulussa opiskelevat tai sairaus on estänyt kokonaan oppilaan opiskelun sairaalakoulussa tai kotona, jolloin hänelle ei ole kertynyt opintosuorituksia. Tällöin myös erilaisten näyttöjen antaminen kokeiden ym. avulla voi olla mahdotonta tai vaikeaan. 

ERITYISEN TUTKINNON SUORITTAMISEN MAHDOLLISUUDET JA AJANKOHDAT 

Tämä osio kirjoitetaan myöhemmin...