Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Formatiivinen arviointi

Summatiivinen arviointi

Arvioinnin yleiset periaatteet

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Työskentelyn arviointi

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet

Käyttäytymisen arvioinnin tarkoituksena on ohjata oppilaita kasvamaan itsetunnoltaan vahvaksi ja hyvin käyttäytyväksi. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset, ympäristön sekä noudattaa sääntöjä.

Oppilaat suorittavat myös itsearviointia omasta käyttäytymisestään ennen todistusten antamista. Oppilaan ohella käyttäytymistä arvioivat myös opettaja ja huoltajat. Kaikilla osapuolilla on myös mahdollisuus täydentää arviointiaan kirjallisesti. Itsearviointilomake voi olla runkona vanhempaintapaamisissa, jolloin se suuntaa keskustelua koulumme toiminta-ajatukseen ja tavoitteisiin oppilaan yksilöllisyyden huomioiden.

 

KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINTIKRITEERIT

ARVOSANA 10

Käyttäytyminen on ERINOMAISTA, kun oppilas

  • ottaa huomioon muut ihmiset on halukas kantamaan vastuuta

  • toimii rakentavasti ja kannustavasti ryhmässä noudattaa sääntöjä

  • on myönteinen esimerkki toisille

  • suhtautuu vastuullisesti koulu- ja työympäristöön

  • ottaa huomioon sekä oman että kouluyhteisön jäsenten turvallisuuden oppilas on rehellinen ja luotettava

  • hoitaa asiansa omatoimisesti ja vastuuntuntoisesti

ARVOSANA 9

Käyttäytyminen on KIITETTÄVÄÄ, kun oppilas ottaa huomioon muut ihmiset

  • kantaa vastuun itsestään ja omasta työskentelystään osaa toimia ryhmässä hyvin

  • noudattaa sääntöjä

  • on myönteinen esimerkki toisille

  • suhtautuu vastuullisesti koulu- ja työympäristöön

ARVOSANA 8

Käyttäytyminen on HYVÄÄ, kun oppilas

  • ottaa enimmäkseen huomioon muut ihmiset

  • kantaa yleensä vastuun itsestään ja omasta työskentelystään osaa toimia ryhmässä

  • noudattaa useimmiten koulun sääntöjä käyttäytyy yleensä hyvien käytöstapojen mukaan suhtautuu asiallisesti  koulu-  ja työympäristöön ei ole toisten johdateltavissa tyhmyyksiin

ARVOSANA 7

Käyttäytyminen on TYYDYTTÄVÄÄ, kun oppilas

  • osaa vain joskus ottaa huomioon muut ihmiset

  • yrittää kantaa vastuun itsestään ja omasta työskentelystään osaa tuetusti toimia ryhmässä

  • tuntee ja hyväksyy koulun säännöt ja yrittää noudattaa niitä suhtautuu huolimattomasti koulu- ja työympäristöön unohtaa joskus hyvät tavat, harkinta voi pettää

ARVOSANA 6

Käyttäytyminen on VÄLTTÄVÄÄ, kun oppilas ei arvosta eikä tue muita

  • ei juurikaan ota vastuuta itsestään ja omasta työskentelystään ei osaa työskennellä ryhmässä

  • suhtautuu välinpitämättömästi koulun sääntöihin eikä yleensä noudata niitä

  • ei arvosta koulu- ja työympäristöä, turmelee silloin tällöin ja tahallisesti ympäristöä käyttäytyy häiritsevästi ja piittaamattomasti

  • tarvitsee jatkuvasti ohjausta ja neuvontaa käyttäytymisessä

ARVOSANA 5

Käyttäytyminen on HEIKKOA, kun oppilas

  • käyttäytyy sopimattomasti ja on vaaraksi kouluyhteisölle

  • ei ota vastuuta itsestään eikä työskentelystään

  • suhtautuu erittäin välinpitämättömästi kouluyhteisöön

  • rikkoo koulun sääntöjä tietoisesti ja jatkuvasti

  • tarvitsee erityisiä toimenpiteitä

  • on runsaasti aiheettomasti poissa koulusta

  • saa kirjallisia varoituksia tai hänet erotetaan määräajaksi

  • kun oppilaaseen kohdistuvissa kurinpidollisissa toimenpiteissä tarvitaan viranomaisyhteistyötä.

ARVOSANA 4

Käyttäytyminen on HYLÄTTYÄ, kun oppilas on vaaraksi ympäristölleen

  • on siirrettävä pois kouluyhteisöstä

  • kun oppilaan käyttäytyminen kouluyhteisössä on täysin sopimatonta

  • kun oppilaan koulunkäynnissä on tehty huonon käyttäytymisen takia erityisjärjestelyjä

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

Perusopetuksen päättöarviointi

Päättöarvosanan muodostaminen

Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi

Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa

Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Poissaolojen vaikutukset arviointiin

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Todistukset

Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa

Lukuvuositodistus

Välitodistus

Erotodistus

Perusopetuksen päättötodistus

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus

Erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat

Erityinen tutkinto on ajankohtainen viimeistään perusopetuksen päättövaiheessa, sillä se on huoltajan päätöksellä kotona opiskelevalle keino saada perusopetuksen päättötodistusta vastaava todistus.

Erityisessä tutkinnossa suoritetuista opinnoista voidaan antaa todistus tietyn oppiaineen oppimäärän suorittamisesta, tietyn vuosiluokan oppiaineen suorittamisesta tai perusopetuksen päättötodistusta vastaavan perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Paikallisesti päätettävät asiat

Yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin osalta

Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikäytänteistä. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle itselleen ja huoltajalle. Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset keskustelut edistävät keskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta. Tukea tarvitsevien oppilaiden huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää. Huoltajat ovat myös mukana 1. luokan syksyllä sekä 2. ja 6. luokan keväällä järjestettävissä arviointikeskusteluissa.

Arvioinnista tiedottamisen muodot

Arviointiin kuuluu oleellisesti yhteistyö huoltajien kanssa. Tiedottaminen arvioinnin tavoitteista ja käytännöistä tapahtuu syystiedotteessa ja vanhempainilloissa. Oppilaille tiedottaminen on jatkuvaa. Kaikilla vuosiluokilla oppilaan oppimista ohjataan monipuolisen palautteen avulla ja osaamisen tasoa kuvataan todistuksissa.

Todistusten lisäksi arviointipalautetta annetaan arviointikeskustelussa 1. luokan syksyllä sekä 2. ja 6. luokkien keväällä. Arviointikeskustelussa sovitut tavoitteet kirjataan Wilmaan. Keskustelu on osa arviointia, joka ohjaa oppilaan opiskelua kohti tavoitteita. Keskustelussa oppilas ja huoltaja saavat tietoa arvioinnin perusteista sekä oppilaan edistymisestä tavoitteisiinsa nähden. Lisäksi vanhempainvartit ovat vähintään kerran vuodessa opettajan, oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa.

Säännöllistä arviointipalautetta oppilaalle ja huoltajille annetaan Wilmassa.

Valinnaisten aineiden arviointi

ALAKOULU 3-6 lk

Alakoulun valinnaiset taito- ja taideaineet arvioidaan osana kaikille yhteisten taito- ja taideaineiden oppimääriä, eikä niistä tule erillistä arviointia lukuvuositodistukseen.

Muut alakoulun valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti.

YLÄKOULU 7-9 lk

Valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeerisesti. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti hyväksytty/hylätty. Yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa osoitettu osaaminen voi korottaa tai alentaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa. Korottamisesta päätetään 9. luokan arviointia käsittelevässä opettajainkokouksessa toukokuussa aineenopettajan esityksestä.

Taito- ja taideaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä, jolloin oppilas saa yhden arvosanan kustakin taide- ja taitoaineesta päättötodistukseen. Taide- ja taitoaineiden valinnaisina tunteina tarjotuista ja suoritetuista opinnoista ei anneta päättötodistukseen erillistä arvosanaa.

Arviointikulttuuri

ePerusteet