Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Yhteistyö huoltajien kanssa ja arvioinnista tiedottamisen muodot
Vähintään kerran lukuvuodessa luokanopettaja/luokanvalvoja kutsuu oppilaan ja huoltajan arviointikeskusteluun, jossa keskustellaan oppilaan osaamisesta, työskentelytottumuksista ja käyttäytymisestä kannustavassa ja ohjaavassa ilmapiirissä.
Keskustelun pohjana toimii oppilaan ja huoltajan täyttämä itsearviointilomake sekä opettajan havainnot ja muistinpanot. Fredrika-koulussa on käytössä henkilökohtainen itsearviointivihko, joka sisältää itsearviointiaukeaman jokaiselle vuosiluokalle. Itsearviointiaukeamaa käytetään arviointikeskustelun tukena.
Lukuvuoden päätteeksi oppilaalle annetaan lukuvuositodistus. 1-3 luokilla lukuvuositodistus on sanallinen ja vuosiluokilla 4-9 numeerinen. Numeroiden lisäksi vuosiluokkien 4-9 oppilaat saavat myös sanallisen arvioinnin osaamisestaan.
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Formatiivinen arviointi
Arkipäivän työssä tapahtuva arviointi on opettajan ja oppilaan välistä jatkuvaa vuorovaikutusta, myös opettajan järjestämää oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Opettajan tulee jatkuvasti seurata oppilaiden työtapaa, oppimisnopeutta ja erilaisia oppimistapoja. Opettajan tulee antaa jatkuvaa palautetta. Palautteen tulee olla kannustavaa ja sen tulee sisältää oppilaalle tarpeellista tietoa siitä, miten oppimista tai työtapoja voi kehittää. Oppilaat tulee ottaa arviointeihin mukaan niin, että he voivat itse arvioida itseään, ja siten, että toiset oppilaat antavat palautetta.
Oppilaiden itse- ja vertaisarviointia tulee seurata ja ohjata huolella. Palautteen tulee innostaa sekä kohdetta että muita oppilaita. Ääneen lausutun tai lausumattoman keskinäisen vertailun ei tule johtaa kadehtivaan kilpailuun vaan innostuneeseen yrittämiseen.
Arvioinnissa, kuten opetuksessakin, tulee ottaa huomioon oppilaiden valmiudet oppia eri tavoin samoin kuin heidän valmiutensa esittää tietonsa ja osaamisensa eri tavoin.
Jokapäiväisen arvioinnin tehtävä on paitsi edistää oppimista myös kehittää itsensä arvioimista ja ryhmässä toimimisen taitoa. Opettajan tulee tässä – kuten tietysti muutoinkin – ottaa tarkasti huomioon oppilaiden erilaiset tilanteet, ikä ja luonteenpiirteet (kuten temperamentit).
Tärkeä osa arviointia on laadullisen ajattelun kehittäminen. Ilman laadullisuuden tajua arviointikin voi olla vain määrällistä tai subjektiivisista tunteista nousevaa. Laadullisen ajattelun kykyä opettajan tulee jatkuvasti kehittää sekä itsessään että oppilaissa. Taiteelliset harjoitukset ja niiden arviointi on tässä kehittämisessä eräs keskeinen tekijä, mutta laadullista ajattelua edellyttää koko muukin maailman ymmärtäminen sosiaalisista suhteista matematiikkaan. Laadullisen ajattelun ja arviointikyvyn kehittäminen kuuluu steinerpedagogiikkaa, eikä ole sitä tarpeen opetussuunnitelmassa erikseen kuvata.
Jokapäiväisen arvioinnin tehtävä on myös toimia aineistona opettajan itsearvioinnille. Opettajan on jokapäiväisessä opetuksen valmistelussaan pyrittävä päivän aikana tapahtuneen arvioinnin perusteella kehittämään sekä opetustaan että käsitystään yksittäisten oppilaiden tilanteesta, taipumuksista ja tarpeista.
Oppilaan huoltaja pidetään ajan tasalla oppilaan edistymisestä ja toiminnasta koulussa. Tästä on vastuussa luokanopettaja/-ohjaajaa, joka myös sopii aineenopettajien kanssa menettelytavoista.
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet
Käyttäytymisen arviointia ohjaavat Fredrika-koulussa seuraavat tavoitteet:
Tavoitteet oppilaan näkökulmasta:
▪ puhun toisille ystävällisesti ja käytän asiallista kieltä
▪ kunnioitan jokaisen oikeutta omaan rauhaan koulutyössä, leikeissä ja muussa toiminnassa
▪ minulla on nollatoleranssi kiusaamisen ja loukkaavan kohtelun suhteen
▪ pidän hyvää huolta koulumme tiloista, välineistä ja ympäristöstä
▪ pidän mukana koulutyössä tarvittavat välineet
▪ pidän huolta, että olen ajoissa paikalla
▪ kunnioitan sääntöjä ja sopimuksia, mm. matkapuhelimien käytöstä
Käyttäytymisen arvosanojen kriteerit ovat seuraavat:
Tavoitteet oppilaan näkökulmasta
Erinomainen 10
• olen esimerkillinen kouluyhteisön jäsen; autan ja kannustan toisia oppilaita
• suhtaudun myönteisesti koulutyöhön ja hallitsen erilaiset sosiaaliset tilanteet
• osoitan erinomaisen hyvää käytöstä kaikkia kohtaan ja olen rehellinen ja luotettava
• pystyn tarvittaessa joustamaan mielipiteissäni, mutta uskallan myös puolustaa omia ajatuksiani rakentavasti
Kiitettävä 9
• olen kouluyhteisön vastuullinen jäsen ja haluan auttaa ja kannustaa muita oppilaita
• olen ystävällinen ja kohtelias kouluyhteisön jäseniä kohtaan
• olen rehellinen ja luotettava sekä ratkon eteen tulevia ristiriitatilanteita omatoimisesti
• noudatan koulun sääntöjä ja ohjeita ja hyviä käytöstapoja
Hyvä 8
• osaan toimia kouluyhteisön jäsenenä ja autan sekä kannustan muita oppilaita
• osaan keskustella kouluyhteisön jäsenten kanssa kohteliaasti ja ystävällisesti
• olen rehellinen ja luotettava
• olen yleensä täsmällinen
• ymmärrän oman toimintansa merkityksen ympäristöön
• noudatan koulun sääntöjä ja ohjeita (ei isoja rikkeitä)
• pyrin ratkomaan ristiriitatilanteita omatoimisesti
Tyydyttävä 7
• noudatan vaihtelevasti koulun sääntöjä, käytöstapoja ja ohjeita
• olen toisinaan välinpitämätön kouluympäristönsä suhteen
• pyrin sopeutumaan kouluyhteisön jäseneksi
• autan ja kannustaa muita oppilaita vaihtelevasti
• olen yleensä rehellinen ja luotettava
• koululta on otettu yhteyttä kotiin käyttäytymiseeni liittyen
Kohtalainen 6
• suhtaudun usein välinpitämättömästi tai negatiivisesti koulutyöhön ja – ympäristöön
• minulla on vaikeuksia sopeutua kouluyhteisön jäseneksi
• minulla on huonoja käytöstapoja
• oikean ja väärän raja epäselvä on minulle epäselvä
• minulla on vaikeuksia noudattaa koulun sääntöjä ja ohjeita
• koululta on otettu useampaan kertaan yhteyttä kotiin käyttäytymiseeni liittyen
Välttävä 5
• suhtaudun negatiivisesti tai välinpitämättömästi koulutyöhön ja –ympäristöön
• en kykene yhteistyöhön enkä noudata koulun sääntöjä
• oikean ja väärän raja on minulle vääristynyt
• minulla on jatkuvia laiminlyöntejä
• koululta on otettu toistuvasti yhteyttä kotiin oppilaan käyttäytymiseeni liittyen
Luokilla 1-3 käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti ja luokilla 4-9 numeerisesti. Yhdeksännen luokan päättötodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arvosanaa, mutta se annetaan oppilaalle erillisenä liitteenä.
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Opinnoissa edetään vuosiluokittain. Luokalle jättämistä vältetään, mikäli seon mahdollista. Oppilasta tuetaan monipuolisin tavoin opinnoissaan (tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, ohjaus ja muu tarvittava tuki), jotta hän voisi edetä opiskelussaan ikäkautensa mukaan ja oman tutun ryhmänsä mukana. Kehityksen arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan kokonaistilanne, ja hänelle annetaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa ja kehittymisensä erilaisin tavoin. Oppimisen haasteisiin puututaan ajoissa ja niistä tulee keskustella myös huoltajan kanssa. Jos oppilas ei jossakin aineessa ole saavuttanut kyseisen vuosiluokan tavoitteita hyväksytysti, arvioidaan ongelmien syitä sekä oppilaan mahdollisuuksia selvitä seuraavan vuosiluokan opinnoista. Oppilaalle annetaan mahdollisuus osoittaa hyväksyttävää osaamista erillisissä tilaisuuksissa lukuvuoden aikana, tarvittaessa lukuvuoden ulkopuolella. Erityisen tuen ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman piirissä oleva oppilas opiskelee myös omaa ikätasoaan vastaavalla luokalla, jos se on mahdollista ja asianmukaista.
Jos oppilaalla on yksi tai useampia hylättäväksi katsottavia oppimisalueita ja jos kaikista tukitoimista huolimatta on arvioitavissa, että hän ei tule myöhemminkään vaadittavaa tasoa saavuttamaan ikäkautensa tahdissa, hänet voidaan jättää luokalle. Ennen päätöstä luokalle jättämisestä tulee asiasta neuvotella oppilaan huoltajan kanssa, samoin niiden toimijoiden tai ryhmien kanssa, jotka ovat olleet mukana oppilaalle annetuissa ja annettavissa tukitoimissa.
Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Etenemistä oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokkiin sitomattomasti on mahdollista käyttää silloin, kun siihen on erityinen syy. Oppilas voi silloin opiskella ikäkautensa mukaisen ja hänelle tutun ryhmän mukana, ellei hänen yleinen kehityksensä ja koulumenestyksensä sitä estä. Oman opinto-ohjelman mukaan etenevä 9. luokan oppilas säilyttää hyväksytyt suorituksensa ja jatkaa opiskelua vain niissä aineissa, joissa niitä ei ole. Hän saa päättötodistuksen heti, kun vaaditut opinnot on suoritettu hyväksytysti.
Mikäli oppilas ei ole sinä vuonna, kun hän täyttää 17 vuotta, suorittanut oppivelvollisuuttaan, hän ei voi lähtökohtaisesti jatkaa sen suorittamista Fredrika-koulussa, sillä Fredrika-koulu luetaan lasten perusopetusta antavaksi kouluksi. Oppilas ohjataan tällöin hänelle tarkoituksenmukaiseen koulutukseen. Tästä periaatteesta voidaan poiketa vain silloin, kun on perustellusti oppivelvollisen edun mukaista suorittaa oppivelvollisuus loppuun Fredrika-koulussa.
Arviointi nivelvaiheissa
Kolmannelle luokalle siirryttäessä oppilas saa sanallisen arvioinnin ja seitsemännelle luokalle siirryttäessä numeroarvioinnin. Niiden tehtävänä on opetussuunnitelmien perusteiden mukaisesti, tuoda esille oppilaan vahvuuksia oppijana ja vahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Lisäksi niiden tehtävänä on kiinnittää huomiota alueisiin, missä oppilas voi itse parantaa.
Kummankin nivelvaiheen lähestyessä luokanopettajan tulee koota kaikkien luokalla opetusta antavien opettajien arviot oppilaan kehityksestä. Kaikkien huoltajien kanssa tulee keskustella. Pääasiassa keskustelut käy luokanopettaja, mutta tarvittaessa mukana on muita oppilasta opettavia opettajia. Mahdollisien tukitoimien tarpeellisuus on arvioitava. Nämä kuuluvat steinerkoulun luokanopettajan tehtäviin jatkuvasti, mutta nivelkohtiin tultaessa niihin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Kolmannelle luokalle siirryttäessä kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan perusvalmiuksiin kuten vuorovaikutus eri muodoissaan, työskentelemisen taidot yksi tai ryhmässä sekä kyky huolehtia ja kantaa ikäkaudelle ominaista vastuuta tehtävistä.
Kuudennen luokan aikana arvioidaan ennen kaikkea kykyä oppia ja työskennellä. Lukuvuosiarvioinnin numeroarvosanat 6. luokan lopussa kuvaavat sen hetkistä osaamisen tasoa suhteessa vuosiluokkaistettuihin tavoitteisiin ja osaamisen kriteereihin. Oppilaan ja huoltajan kanssa arvioidaan näitä ennen lukuvuositodistuksen saamista ja etsitään ratkaisuja mahdollisiin ongelmiin.
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Fredrika-koulussa alle kahden vuosiviikkotunnin valinnaiset aineet arvioidaan hyväskytty/hylätty-merkinnällä.
Vapaaehtoisen kielet (ruotsi, A2-oppimäärä ja italia, B2-oppimäärä) arvioidaan numeroarvosanalla.
Taide- ja taitoaineina Fredrika-koulussa opiskellaan kuvataidetta, musiikkia, käsityötä, kotitaloutta ja liikuntaa.
Perusopetuksen päättöarviointi
Päättöarvosanan muodostaminen
Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi
Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa
Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa
Kaikille yhteisiä taide- ja taitoaineita opiskellaan Fredrika-koulussa vuosiluokalle 9 asti, jolloin myös tehdään niiden päättöarviointi. Fredrika-koulun tuntijaosta ilmenee, miten taide- ja taitoaineiden vuosiviikkotunnit jakautuvat eri luokka-asteille, ja onko kyse yhteisesti opiskeltavista aineista vai opetuksen järjestäjän valitsemista taide- ja taitoaineista.
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Fredrika-koulussa ei järjestetä painotettua opetusta.
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Vuosiluokilla 1 - 3 oppilaan osaamista arvioidaan sanallisesti.
Vuosiluokilla 4 - 9 oppilaan osaamista arvioidaan numeerisesti. Lisäksi oppilas saa osaamisestaan sanallisen arvioinnin eri oppiaineiden osalta, joka on lukuvuositodistuksen liitteenä.
Oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen, jossa eri oppiaineet on arvioitu yllä kuvatulla tavalla.
Väliarvioinnin osalta toimitaan pääsääntöisesti seuraavasti:
Luokkien 1 - 7 oppilaiden väliarviointina toimii arviointikeskustelu, joka järjestetään jokaisen oppilaan kohdalla talvilomaan mennessä.
Luokkien 8 - 9 oppilaat saavat kirjallisen väliarvioinnin kevätlukukauden alussa tammikuussa.
Luokilla 4 - 9 oppilaat saavat sanallisen arvion aina oppimiskokonaisuuden- tai jakson päätyttyä.
Mikäli näistä väliarviointiperiaatteista päätetään poiketa, kuvataan se koulun lukuvuosisuunnitelmassa.