Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Formatiivinen arviointi
Oulussa arviointia kehitetään oppimisprosessin näkökulmasta. Oppimisprosessissa korostuvat tavoitteet, arviointikriteerit sekä jatkuva arviointi monipuolisin menetelmin. On tärkeää, että oppilaat tietävät jo työskentelyn alkaessa, mitä työskentelyltä ja oppimiskokonaisuudelta odotetaan ja että oppilaat voivat itse vaikuttaa oppimisprosessiinsa ja asettaa omia tavoitteita. Tavoitteet asetetaan oppilaan omien taitojen mukaan. Tällöin myös itse- ja vertaisarviointia on helpompi harjoitella. Koulun yhteisesti sovitut käytännöt, menetelmät ja dokumentointi tekevät oppimisprosessin näkyväksi. Opettajan ja oppilaiden yhteinen tavoitteiden asettaminen osa jokapäiväistä toimintaa, ja arviointikriteerit ovat kaikkien tiedossa.
Oulussa arvioinnin lähtökohtia ovat oppilaan osallistaminen, oppilaan vahvuuksien tunnistaminen sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien arvioinnin kehittäminen. Arviointikriteerit ja taitotasot auttavat oppimisen näkyväksi tekemisessä ja omien vahvuuksien tunnistamisessa. Oppilaita ja huoltajia osallistetaan oppimisprosessiin strukturoiduissa keskustelutilaisuuksissa. Arviointikeskustelu ja kehityskeskustelu ovat merkittävä osa arviointia lukuvuoden aikana. arviointikeskusteluissa ja kehityskeskusteluissa.
Tavoitteiden asettamisessa, arviointikriteereissä ja palautteen annossa otetaan huomioon Oulun painopisteiksi valitsemat laaja-alaisen osaamisen alueet: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) sekä Osallistuminen ja vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7). Painopisteiksi valittujen laaja-alaisen osaamisen alueiden tulee näkyä koulun lukuvuosisuunnitelmassa ja lukuvuoden arvioinnissa sekä opettajan ja koulun itsearvioinnissa. Koulu voi halutessaan valita näiden painopisteiden lisäksi omia painotuksiaan.
Oulussa perusopetuksen oppilas, huoltajat ja opettaja tapaavat strukturoiduissa keskustelutilaisuuksissa. Arviointikeskustelu ja kehityskeskustelu ovat merkittävä osa arviointia lukuvuoden aikana.
Summatiivinen arviointi
Oulussa arviointia kehitetään oppimisprosessin näkökulmasta. Oppimisprosessissa korostuvat tavoitteet, arviointikriteerit sekä jatkuva arviointi monipuolisin menetelmin. On tärkeää, että oppilaat tietävät jo työskentelyn alkaessa, mitä työskentelyltä ja oppimiskokonaisuudelta odotetaan ja että oppilaat voivat itse vaikuttaa oppimisprosessiinsa ja asettaa omia tavoitteita. Tavoitteet asetetaan oppilaan omien taitojen mukaan. Tällöin myös itse- ja vertaisarviointia on helpompi harjoitella. Koulun yhteisesti sovitut käytännöt, menetelmät ja dokumentointi tekevät oppimisprosessin näkyväksi. Opettajan ja oppilaiden yhteinen tavoitteiden asettaminen osa jokapäiväistä toimintaa, ja arviointikriteerit ovat kaikkien tiedossa.
Oulussa arvioinnin lähtökohtia ovat oppilaan osallistaminen, oppilaan vahvuuksien tunnistaminen sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien arvioinnin kehittäminen. Arviointikriteerit ja taitotasot auttavat oppimisen näkyväksi tekemisessä ja omien vahvuuksien tunnistamisessa. Oppilaita ja huoltajia osallistetaan oppimisprosessiin arviointikeskusteluissa ja kehityskeskusteluissa.
Tavoitteiden asettamisessa, arviointikriteereissä ja palautteen annossa otetaan huomioon Oulun painopisteiksi valitsemat laaja-alaisen osaamisen alueet: Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) sekä Osallistuminen ja vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7). Painopisteiksi valittujen laaja-alaisen osaamisen alueiden tulee näkyä myös myös opettajan ja koulun itsearvioinnissa.
Oulussa perusopetuksen oppilas, huoltajat ja opettaja tapaavat strukturoiduissa keskustelutilaisuuksissa. Arviointikeskustelu ja kehityskeskustelu ovat merkittävä osa arviointia lukuvuoden aikana.
Arviointikeskustelu
Arviointikeskustelulla tarkoitetaan välitodistuksen korvaavaa keskustelua, jonka luokanopettaja käy oppilaan ja huoltajan kanssa. Arviointikeskustelussa voi olla mukana myös joku muu oppilaan opettajista. Huoltajan luvalla keskustelussa voi olla mukana myös koulunkäynninohjaaja, erityisopettaja tai oppilaanohjaaja.
Oulussa väliarviointi toteutetaan arviointikeskusteluna vuosiluokilla 1−4, jolloin erillistä välitodistusta ei anneta. Väliarvioinnin korvaava arviointikeskustelu käydään vuosiluokilla 1-4 tammikuun loppuun mennessä. Arviointikeskustelut järjestetään koulukohtaisesti sovitulla tavalla, mutta kuitenkin niin, että ne pidetään oppilaan oppituntien ulkopuolella ja oppilaan viikkotuntimäärä ei vähene. Arviointikeskusteluissa voidaan käyttää hyödyksi myös etäyhteyksiä.
Arviointikeskustelussa käydään läpi oppilaan oma arviointi oppimisen edistymisestä, oppimisen tavoitteet ja niissä edistyminen, työskentelytaidot (sisältäen laaja-alaisen osaamisen taidot) ja käyttäytyminen. Keskustelussa arvioidaan oppilaan edistyminen myös kehityskeskustelussa asetetussa tavoitteessa/tavoitteissa. Arviointikeskustelussa hyödynnetään oppilaan tuottamaa itsearviointimateriaalia.
Arviointikeskustelussa tuodaan esille oppilaan vahvuuksia rohkaisevassa ja kannustavassa ilmapiirissä. Keskustelussa annetaan palautetta oppimistavoitteiden saavuttamisesta, tehdään näkyväksi oppimisprosessia ja asetetaan uusia tavoitteita. Arviointikeskustelu auttaa oppilasta hahmottamaan ja ymmärtämään: mitä oppilaan on tarkoitus oppia, mitä hän on jo oppinut ja miten hän voi edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan.
Arviointikeskustelussa merkitään oppiainekohtainen arviointi arvosanalla ”a”. Arviointikeskustelun sisältö kirjataan Wilman kautta oppimissuunnitelmaan tai henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS).
Arvioinnin yleiset periaatteet
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Oulussa oppilaat ja huoltajat saavat säännöllisesti tietoa oppilaan edistymisestä, kasvusta ja osaamisen tasosta. Jatkuvaa palautetta saadaan eri oppiaineiden, oppimiskokonaisuuksien ja vuosiluokkien arvioinnista sekä oppilasta ja huoltajaa osallistavista arviointikeskusteluista ja kehityskeskusteluista. Jokainen opettaja käsittelee yhdessä oppilaiden kanssa oppimiskokonaisuuden, oppiaineen ja vuosiluokan arviointia ja arvioinnin kirjaamista. Oppilaat osallistuvat tavoitteiden määrittelyyn, tutustuvat arviointikriteereihin, kuten hyvän osaamisen kuvaukset, ja pohtivat yhdessä opettajan ja ryhmän kanssa erilaisia tapoja näyttää osaamista kyseisen arviointikokonaisuuden osalta.
Oulussa perusopetuksen oppilas, huoltajat ja opettaja tapaavat strukturoiduissa keskustelutilaisuuksissa. Arviointikeskustelu ja kehityskeskustelu ovat merkittävä osa arviointia lukuvuoden aikana. Oppilas on arviointikeskustelussa ja kehityskeskustelussa keskiössä. Kehityskeskustelussa käydään läpi edellisessä keskustelussa asetettuja tavoitteita ja asetetaan yhdessä uusia tavoitteita. Kehityskeskustelu on tärkeää nivelvaiheessa ja opettajan vaihtuessa. Vuosiluokilla 1 ja 7 tarjottava Lapset puheeksi -menetelmä luo hyvän pohjan yhteistyölle. Lapset puheeksi -menetelmä toimii vaihtoehtona kehityskeskustelulle muillakin vuosiluokilla.
Arviointikeskustelun tavoitteena on edistää oppilaan itsearviointitaitoja, arvioidan asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja tehdä näkyväksi oppimisprosessia. Opettajan tukemana oppilas valitsee arviointikeskustelun pohjaksi näyttöjä, kuten portfolioon kerättyjä töitä, todentamaan edistymistään koulutyössä. Oman työskentelyn ja oppimisen arviointia harjoitellaan perusopetuksen ensimmäiseltä luokalta lähtien. Oman oppimisen arviointi nähdään perusopetuksessa kumuloituvana taitona, josta on hyötyä toisen asteen opinnoissa ja työelämässä.
Kehityskeskustelu
Kehityskeskustelulla tarkoitetaan keskustelua, joka käydään lukuvuoden alussa. Huoltajalle tarjotaan mahdollisuus osallistua kehityskeskusteluun. Mikäli huoltaja ei halua osallistua kehityskeskusteluun, opettaja käy keskustelun oppilaan kanssa. Kehityskeskustelut järjestetään koulukohtaisesti sovitulla tavalla, mutta kuitenkin niin, että ne pidetään oppilaan oppituntien ulkopuolella ja oppilaan viikkotuntimäärä ei vähene. Koulut merkitsevät lukuvuosisuunnitelmaan, miten kehityskeskustelut toteutetaan. Kehityskeskustelukäytänteistä, -aikataulusta ja - materiaaleista kerrotaan huoltajille syksyn vanhempainillassa, koulun tiedotteissa ja/tai nettisivulla.
Vuosiluokilla 1-4 kehityskeskustelut käydään syyskuun loppuun mennessä ja vuosiluokilla 5-9 syyslomaan mennessä. Pedagogisten asiakirjojen laatiminen ja kehityskeskustelu voidaan suorittaa samalla kertaa.
Oppilas on kehitys- ja arviointikeskustelussa keskiössä. Kehityskeskustelussa käsitellään oppilaan vahvuuksia, oppimis- ja työskentelytaitoja sekä ajankohtaisia opiskeluun ja ikävaiheeseen liittyviä kysymyksiä. Kehityskeskustelussa voidaan käyttää Arvioinnin ABC:n liitteenä olevaa keskustelurunkoa. Keskustelun pohjalta kirjataan yhteisesti sovitut tavoitteet oppimissuunnitelmaan. Kehityskeskustelun tavoitteena on varmistaa, että oppilas, huoltaja ja opettaja asettavat yhdessä tavoitteita oppimiselle ja koulunkäynnille sekä pohtivat, miten oppilaan on mahdollista saavuttaa asetetut tavoitteet. Keskustelussa käsitellään myös tuen tarpeita ja mahdollisuutta edetä opinnoissa nopeammin. Keskusteluun sisältyy lapsen ja nuoren elämään kuuluvia hyvinvoinnin näkökulmia, joilla voidaan vahvistaa kasvua ja oppimista.
Vuosiluokilla 1 ja 7 oppilaille ja huoltajille tarjotaan mahdollisuus Lapset puheeksi -keskusteluun. Lapset puheeksi -keskustelu toimii vaihtoehtona kehityskeskustelulle muillakin vuosiluokilla. Keskustelussa käytettävä lomake annetaan oppilaalle ja huoltajille täytettäväksi etukäteen. Keskustelussa sovitut tavoitteet kirjataan Wilman oppimissuunnitelmaan tai henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS).
Arviointikeskustelu
Arviointikeskustelulla tarkoitetaan välitodistuksen korvaavaa keskustelua, jonka luokanopettaja käy oppilaan ja huoltajan kanssa. Arviointikeskustelussa voi olla mukana myös joku muu oppilaan opettajista. Huoltajan luvalla keskustelussa voi olla mukana myös koulunkäynninohjaaja, erityisopettaja tai oppilaanohjaaja.
Oulussa väliarviointi toteutetaan arviointikeskusteluna vuosiluokilla 1−4, jolloin erillistä välitodistusta ei anneta. Väliarvioinnin korvaava arviointikeskustelu käydään vuosiluokilla 1-4 tammikuun loppuun mennessä. Arviointikeskustelut järjestetään koulukohtaisesti sovitulla tavalla, mutta kuitenkin niin, että ne pidetään oppilaan oppituntien ulkopuolella ja oppilaan viikkotuntimäärä ei vähene. Arviointikeskusteluissa voidaan käyttää hyödyksi myös etäyhteyksiä.
Arviointikeskustelussa käydään läpi oppilaan oma arviointi oppimisen edistymisestä, oppimisen tavoitteet ja niissä edistyminen, työskentelytaidot (sisältäen laaja-alaisen osaamisen taidot) ja käyttäytyminen. Keskustelussa arvioidaan oppilaan edistyminen myös kehityskeskustelussa asetetussa tavoitteessa/tavoitteissa. Arviointikeskustelussa hyödynnetään oppilaan tuottamaa itsearviointimateriaalia.
Arviointikeskustelussa tuodaan esille oppilaan vahvuuksia rohkaisevassa ja kannustavassa ilmapiirissä. Keskustelussa annetaan palautetta oppimistavoitteiden saavuttamisesta, tehdään näkyväksi oppimisprosessia ja asetetaan uusia tavoitteita. Arviointikeskustelu auttaa oppilasta hahmottamaan ja ymmärtämään: mitä oppilaan on tarkoitus oppia, mitä hän on jo oppinut ja miten hän voi edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan
Arviointikeskustelussa merkitään oppiainekohtainen arviointi arvosanalla ”a”. Arviointikeskustelun sisältö kirjataan Wilman kautta oppimissuunnitelmaan tai henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS).
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Oulussa käyttäytymisen arvioinnissa noudatetaan samaa periaatetta kuin muussakin arvioinnissa eli arviointi on sanallista arviointia luokilla 1−3. Neljänneltä luokalta lähtien käyttäytymistä arvioidaan numeroin. Käyttäytymisen arviointiin on työstetty paikalliset arviointikriteerit. Arviointikriteereissä kuvataan arvosanojen 4−10 kriteerit. Käyttäytymisen arviointikriteereissä on otettu huomioon myös sosiaalisten taitojen ja itsetuntemuksen vahvistaminen. Käyttäytymisen arvioinnissa huomio kiinnitetään tavoiteltuun käyttäytymiseen. Tavoitteet perustuvat koulun yhteisiin järjestyssääntöihin ja toimintatapoihin. Koululla oppilaat ja huoltajat sekä koulun muut sidosryhmät osallistuvat yhdessä koulun henkilökunnan kanssa koulun kasvatustavoitteiden, toimintatapojen ja sääntöjen työstämiseen ja kehittämiseen. Oppilasta opettaneet opettajat arvioivat oppilaan käyttäytymisen yhdessä.
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Opinnoissa etenemisessä noudatetaan opetussuunnitelman perusteiden kirjauksia. Oppilas, joka on saavuttanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan sanallisen tai numeerisen arvioinnin, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokkainen arviointinsa olisi jossain oppiaineessa hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksyttävästi. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen lukuvuotta koskeva suorituksensa on hylätty yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa oppiaineessa. Ennen luokalle jättämistä oppilaalla on mahdollisuus osoittaa erillisessä kokeessa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Erillinen koe voi koostua monipuolisista näyttömahdollisuuksista (esim. suulliset, kirjalliset ja muut näytöt). Kokeen suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, ja luokalle jättämisestä tehdään koulutyön päättyessä ehdollinen päätös lukuvuositodistukseen. Päätöksessä mainitaan, millä vuosiluokan oppimäärän osa-alueilla vaaditaan hyväksyttyä suoritusta, jotta oppilas voidaan siirtää seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan jättää luokalle, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia, mikäli tämä on tarkoituksenmukaista oppilaan yleisen koulumenestyksen kannalta. Oppilaan huoltajaa täytyy kuulla ennen päätöksen tekemistä.
Oulussa on työstetty yhtenäisen perusopetuksen jatkumon tueksi ohjauspolku alkuopetuksesta perusopetuksen päättövaiheeseen. Ohjauspolun alussa kuvataan siirtymä esiopetuksesta perusopetukseen, ja perusopetuksen päättyessä kuvataan siirtymä perusopetuksesta toiselle asteelle. Näihin siirtymävaiheisiin on työstetty prosessikuvaukset, joiden kautta kunkin toimijan vastuut siirtymävaiheyhteistyössä havainnollistuvat. Siirtymä 6. luokalta 7. luokalle on erityisen merkittävä siirtymävaihde. Myös vuosiluokkien 6 ja 7 välinen siirtymävaiheyhteistyö on kuvattu prosessimuotoon.
Arvioinnin osalta siirtymävaiheet merkitsevät usein toimintakulttuurista toiseen siirtymistä, mikä tarkoittaa muutosta arviointikriteereissä. Perusteissa on kuvattu arviointikriteerit, jotka perustuvat kunkin siirtymävaiheen; vuosiluokkien 1−2, 3−6 ja 7−9, oppimisessa ja kasvussa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioinnin tehtävään. On tärkeää, että arviointikriteerejä sekä palautteen antamisen käytäntöjä avataan yhteisesti koulun vanhempainilloissa sekä kehitys-ja arviointikeskusteluissa oppilaille ja huoltajille. Koululla keskustellaan siirtymävaiheiden arviointikriteerien merkityksestä oppimisen arvioinnissa. Oulun ohjauspolussa muistutetaan opettajia siirtymävaiheiden arviointikriteereistä ja ohjataan opettajaa avaamaan arviointikriteerejä oppilaille ja huoltajille.
Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Vuosiluokilla 1-3 on sanallinen arviointi lukuvuositodistuksissa. Vuosiluokilla 4-9 lukuvuosiarviointi on numeerinen. Vuosiluokalla 4 numeroarviointia täydennetään sanallisella arvioinnilla äidinkielen, A1-kielen ja matematiikan osalta (todistuksen liite). Vuosiluokilla 5−9 lukuvuositodistuksessa oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroin. Myös vuosiluokilla 5−9 voidaan antaa sanallista arviointia numeroarvioinnin tueksi.
Vuosiluokilla 5 ja 6 opiskeltavat valinnaiset aineet ovat yhden vuosiviikkotunnin laajuisia ja ne arvioidaan sanallisesti asteikolla hyväksytty/hylätty. Vuosiluokilla 8-9 valinnaiset aineet ovat joko 2 tai 4 vuosiviikkotunnin laajuisia, ja ne arvioidaan numeroin. Taito- ja taideaineiden valinnaiset tunnit (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta, kotitalous) arvioidaan opetussuunnitelman perusteiden mukaan osana kaikille yhteisten taito- ja taideaineiden oppimääriä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi oppilas, joka valitsee liikunnan taito- ja taideaineiden valinnaisena, saa yhden arvosanan liikunnasta. Tähän arvosanaan sisällytetään yhteisen liikunnan ja taito- ja taideaineiden liikunnan arviointi sekä vuosiviikkotuntimäärä. Taito- ja taideaineiden valinnaisista tunneista ei tule erillistä arviota lukuvuositodistukseen tai päättötodistukseen. Muut valinnaisaineet arvioidaan omina oppiaineinaan vuosiluokilla 8-9 numeroin.
Valinnaisten A2- ja B2-kielten arviointi
Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta A2- tai B2- kielestä, arvosana jätetään pois ja päättötodistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä eli ruotsin kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja siitä annetaan numeroarvosana.
Perusopetuksen päättöarviointi
Päättöarvosanan korottaminen
Oppiaineen oppimäärän hyväksyttyä päättöarvosanaa ei voi korottaa, paitsi seuraavissa tapauksissa:
• Jos kyseessä on oppiaineen oppimäärän hylätty suoritus, jolloin päättötodistusta ei voida antaa, tulee oppilaalle varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta korottaa saamansa hylätty arvosana.
• Lisäopetuksessa tai erityisessä tutkinnossa päättötodistuksen saamisen jälkeen.
• Yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa (1vvt) osoitetulla osaamisella. Tämä ei tällä hetkellä koske Oulun kaupungin perusopetusta, koska tarjolla ei ole yhden vuosiviikkotunnin laajuisia valinnaisia oppiaineita.
Päättöarvosanan muodostaminen
Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi
Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa
Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa
Taito- ja taideaineiden valinnaiset tunnit (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta, kotitalous) arvioidaan opetussuunnitelman perusteiden mukaan osana kaikille yhteisten taito- ja taideaineiden oppimääriä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi oppilas, joka valitsee liikunnan taito- ja taideaineiden valinnaisena, saa yhden arvosanan liikunnasta. Tähän arvosanaan sisällytetään yhteisen liikunnan ja taito- ja taideaineiden liikunnan arviointi sekä vuosiviikkotuntimäärä. Taito- ja taideaineiden valinnaisista tunneista ei tule erillistä arviota lukuvuositodistukseen tai päättötodistukseen.
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Valinnaisten A2- ja B2-kielten arviointi
Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta A2- tai B2- kielestä, arvosana jätetään pois ja päättötodistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä eli ruotsin kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja siitä annetaan numeroarvosana.
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Lukuvuositodistus
Vuosiluokilla 1-3 on sanallinen arviointi lukuvuositodistuksissa. Vuosiluokilla 4-9 lukuvuosiarviointi on numeerinen. Vuosiluokalla 4 numeroarviointia täydennetään sanallisella arvioinnilla äidinkielen, A1-kielen ja matematiikan osalta (todistuksen liite). Vuosiluokilla 5−9 lukuvuositodistuksessa oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroin. Myös vuosiluokilla 5−9 voidaan antaa sanallista arviointia numeroarvioinnin tueksi.
Välitodistus
Oulussa väliarviointi toteutetaan vuosiluokilla 1-4 arviointikeskustelulla. Vuosiluokilla 5−9 annetaan välitodistus, jossa oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroin. Vuosiluokalla 5 väliarviointia täsmennetään sanallisella arvioinnilla äidinkielen, A1-kielen ja matematiikan osalta erillisellä liitteellä.
Valtakunnallinen opetussuunnitelma ei velvoita väliarvioinnin tekemiseen, vaan välitodistuksen antaminen on Oulun kaupungin paikallinen linjaus. Oulussa oppilaan väliarviointi voidaan jättää tekemättä, jos se on terveydellisestä syistä perusteltua, ja oppilaalta puuttuu tämän vuoksi suorituksia ja näyttöjä.
Erotodistus
Perusopetuksen päättötodistus
Vuosiluokan 9 päättyessä oppilaat saavat päättötodistuksen. Päättötodistus noudattaa perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereitä.
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus
Erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat Oulussa
Erityistä tutkintoa suorittavan oppilaan huoltaja on yhteydessä oman lähikoulunsa rehtoriin. Rehtorin ja mahdollisen tutkintoa arvioivan opettajan kanssa sovitaan, millaisin näytöin tutkinto suoritetaan ja minä ajankohtana. Näyttömahdollisuuksia järjestetään enintään neljä kertaa lukuvuodessa. Tutkinto suoritetaan lähikoululla ja mikäli mahdollista, niin se järjestään saman aikaisesti koulun muiden oppilaiden kokeiden tms. näyttöjen yhteydessä.
Paikallisesti päätettävät asiat
Oppimisen arviointi
Oulussa arviointia kehitetään oppimisprosessin näkökulmasta. Oppimisprosessissa korostuvat tavoitteet, arviointikriteerit sekä jatkuva arviointi monipuolisin menetelmin. Oppilaiden tulee tietää jo työskentelyn alkaessa, mitä työskentelyltä ja oppimiskokonaisuudelta odotetaan. Oppilaiden pitää myös itse voida vaikuttaa oppimisprosessiinsa ja asettaa omia tavoitteita. Tavoitteet asetetaan oppilaan omien taitojen mukaan. Tällöin myös itse- ja vertaisarviointia on helpompi harjoitella. Koulun yhteisesti sovitut käytännöt ja menetelmät tekevät oppimisprosessin näkyväksi. Opettajan ja oppilaiden yhteinen tavoitteiden asettaminen on osa jokapäiväistä toimintaa, ja jokaisen oppiaineen arviointikriteerit ovat kaikkien tiedossa.
Oulussa arvioinnin lähtökohtia ovat oppilaan osallistaminen, oppilaan vahvuuksien tunnistaminen sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien arvioinnin kehittäminen osana oppiaineiden arviointia. Oppilaita ja huoltajia osallistetaan oppimisprosessiin vanhempainilloissa, kehityskeskusteluissa ja arviointikeskusteluissa.
Tavoitteiden asettamisessa, arviointikriteereissä ja palautteen annossa otetaan huomioon Oulun painopisteiksi valitsemat, lukuvuosittain vaihtuvat laaja-alaisen osaamisen alueet. Koulu voi halutessaan valita näiden painopisteiden lisäksi omia painotuksiaan. Painopisteiksi valittujen laaja-alaisen osaamisen alueiden tulee näkyä koulun lukuvuosisuunnitelmassa ja lukuvuoden arvioinnissa.
Kehityskeskustelu
Kehityskeskustelulla tarkoitetaan keskustelua, joka käydään lukuvuoden alussa. Huoltajalle tarjotaan mahdollisuus osallistua kehityskeskusteluun. Mikäli huoltaja ei halua osallistua kehityskeskusteluun, opettaja käy keskustelun oppilaan kanssa. Kehityskeskustelut järjestetään koulukohtaisesti sovitulla tavalla, mutta kuitenkin niin, että ne pidetään oppilaan oppituntien ulkopuolella ja oppilaan viikkotuntimäärä ei vähene. Koulut merkitsevät lukuvuosisuunnitelmaan, miten kehityskeskustelut toteutetaan. Kehityskeskustelukäytänteistä, -aikataulusta ja - materiaaleista kerrotaan huoltajille syksyn vanhempainillassa, koulun tiedotteissa ja/tai nettisivulla.
Vuosiluokilla 1-4 kehityskeskustelut käydään syyskuun loppuun mennessä ja vuosiluokilla 5-9 syyslomaan mennessä. Pedagogisten asiakirjojen laatiminen ja kehityskeskustelu voidaan suorittaa samalla kertaa.
Oppilas on kehitys- ja arviointikeskustelussa keskiössä. Kehityskeskustelussa käsitellään oppilaan vahvuuksia, oppimis- ja työskentelytaitoja sekä ajankohtaisia opiskeluun ja ikävaiheeseen liittyviä kysymyksiä. Kehityskeskustelussa voidaan käyttää Oulun Arvioinnin ABC:n liitteenä olevaa keskustelurunkoa. Keskustelun pohjalta kirjataan yhteisesti sovitut tavoitteet oppimissuunnitelmaan. Kehityskeskustelun tavoitteena on varmistaa, että oppilas, huoltaja ja opettaja asettavat yhdessä tavoitteita oppimiselle ja koulunkäynnille sekä pohtivat, miten oppilaan on mahdollista saavuttaa asetetut tavoitteet. Keskustelussa käsitellään myös tuen tarpeita ja mahdollisuutta edetä opinnoissa nopeammin. Keskusteluun sisältyy lapsen ja nuoren elämään kuuluvia hyvinvoinnin näkökulmia, joilla voidaan vahvistaa kasvua ja oppimista.
Vuosiluokilla 1 ja 7 oppilaille ja huoltajille tarjotaan mahdollisuus Lapset puheeksi -keskusteluun. Lapset puheeksi -keskustelu toimii vaihtoehtona kehityskeskustelulle muillakin vuosiluokilla. Keskustelussa käytettävä lomake annetaan oppilaalle ja huoltajille täytettäväksi etukäteen. Keskustelussa sovitut tavoitteet kirjataan Wilman oppimissuunnitelmaan tai henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS).
Arviointikeskustelu
Arviointikeskustelulla tarkoitetaan välitodistuksen korvaavaa keskustelua, jonka luokanopettaja käy oppilaan ja huoltajan kanssa. Arviointikeskustelussa voi olla mukana myös joku muu oppilaan opettajista. Huoltajan luvalla keskustelussa voi olla mukana myös koulunkäynninohjaaja, erityisopettaja tai oppilaanohjaaja.
Oulussa väliarviointi toteutetaan arviointikeskusteluna vuosiluokilla 1−4, jolloin erillistä välitodistusta ei anneta. Väliarvioinnin korvaava arviointikeskustelu käydään vuosiluokilla 1-4 tammikuun loppuun mennessä. Arviointikeskustelut järjestetään koulukohtaisesti sovitulla tavalla, mutta kuitenkin niin, että ne pidetään oppilaan oppituntien ulkopuolella ja oppilaan viikkotuntimäärä ei vähene. Arviointikeskusteluissa voidaan käyttää hyödyksi myös etäyhteyksiä.
Arviointikeskustelussa käydään läpi oppilaan oma arviointi oppimisen edistymisestä, oppimisen tavoitteet ja niissä edistyminen, työskentelytaidot (sisältäen laaja-alaisen osaamisen taidot) ja käyttäytyminen. Keskustelussa arvioidaan oppilaan edistyminen myös kehityskeskustelussa asetetussa tavoitteessa/tavoitteissa. Arviointikeskustelussa hyödynnetään oppilaan tuottamaa itsearviointimateriaalia.
Valinnaisaineiden arviointi
Vuosiluokilla 5 ja 6 opiskeltavat valinnaiset aineet ovat yhden vuosiviikkotunnin laajuisia ja ne arvioidaan sanallisesti asteikolla hyväksytty/hylätty. Vuosiluokilla 8-9 valinnaiset aineet ovat joko 2 tai 4 vuosiviikkotunnin laajuisia, ja ne arvioidaan numeroin. Taito- ja taideaineiden valinnaiset tunnit (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta, kotitalous) arvioidaan opetussuunnitelman perusteiden mukaan osana kaikille yhteisten taito- ja taideaineiden oppimääriä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi oppilas, joka valitsee liikunnan taito- ja taideaineiden valinnaisena, saa yhden arvosanan liikunnasta. Tähän arvosanaan sisällytetään yhteisen liikunnan ja taito- ja taideaineiden liikunnan arviointi sekä vuosiviikkotuntimäärä. Taito- ja taideaineiden valinnaisista tunneista ei tule erillistä arviota lukuvuositodistukseen tai päättötodistukseen. Muut valinnaisaineet arvioidaan omina oppiaineinaan vuosiluokilla 8-9 numeroin.
Valinnaisten A2- ja B2-kielten arviointi Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta A2- tai B2- kielestä, arvosana jätetään pois ja päättötodistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä eli ruotsin kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja siitä annetaan numeroarvosana.