Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 6.1 Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Arvioinnissa tulee noudattaa seuraavia yleisiä periaatteita kaikilla vuosiluokilla:

● Arviointi on yhdenvertaista

● Arviointi edellyttää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta

● Arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista

● Arviointi on monipuolista

● Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin

● Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden ikäkausi ja edellytykset

Formatiivinen arviointi

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 6.1.1 Formatiivinen arviointi

Formatiivisen arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan opintojen edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Formatiivinen arviointi auttaa oppilasta ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämään työskentelyään. Jokaisen oppilaan tulee saada käsitys siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen suoriutumistaan arvioidaan.

Formatiivinen arviointi on osa opetusta.
Formatiivinen arviointi on oppimista tukevaa ja ohjaavaa palautetta. Palaute auttaa oppilasta ymmärtämään oppiaineen tavoitteet. Palautteen avulla oppilasta ohjataan hahmottamaan omaa edistymistään ja tunnistamaan kehittämiskohteet.
Itsearviointi ja vertaispalaute ovat osa formatiivista arviointia. Oppilaat harjoittelevat opettajan ohjaamana itsearvioinnin ja vertaispalautteen antamisen ja vastaanottamisen taitoja. Niitä tulee harjoitella osana kaikkien oppiaineiden opiskelua. Itsearviointi ja vertaispalaute eivät vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arviointiin.
Formatiivinen arviointi ei edellytä dokumentointia.
Formatiivisessa arvioinnissa perusopetuksessa on käytössä itsearviointilomakkeita ja Wilma-merkintöjä, joiden avulla oppilas ja hänen huoltajansa saavat tietoa opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä.

Itsearvioinnissa ja vertaispalautteessa on tärkeää kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

Arviointityöskentelyn pohjana on turvallinen ilmapiiri, jossa kaikille näkökulmille on tilaa.
Alussa tarvitaan vahvaa opettajan ohjausta ja tukea.
Arviointitaitojen kehittyminen edellyttää jatkuvaa harjoittelua, joka on hyvä aloittaa pienistä ja konkreettisista asioista. Ryhmän tarpeet ja osaaminen tulee huomioida.
Arvoinnin kohde tulee määritellä tarkasti. Oppilaan pitää tietää, mitä hän arvioi.
Vertaispalautteen antamisessa on tärkeää, että opettaja määrittää ryhmälle sopivan työtavan ja ohjaa oppilaita kannustavaan ja ystävälliseen vuorovaikutukseen.
Itsearviointi ja vertaispalaute on jatkuvaa ja luonteva osa arkisia oppimistilanteita.

Summatiivinen arviointi

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 6.1.2 Summatiivinen arviointi

Summatiivinen arviointi kuvaa, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineille asetetut tavoitteet. Summatiivinen arviointi perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Jokaisen oppilaan tulee saada käsitys siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen suoriutumistaan arvioidaan.

Mynämäen kunnan perusopetuksessa summatiivinen arviointi tehdään ja kirjataan todistuksiin seuraavasti:

Kaikkien luokkien oppilaat 1.-9. vuosiluokilla saavat välitodistuksen syyslukukauden päätteeksi.
Lukuvuositodistuksen kevätlukukauden päätteeksi saavat oppilaat vuosiluokilla 1-8
9. vuosiluokalla lukuvuositodistusta ei jaeta vaan he saavat kevätlukukauden päätteeksi päättötodistuksen.
Arviointi on sanallinen vuosiluokilla 1-2 ja 3. vuosiluokan välitodistuksessa.
Numeroarviointiin siirrytään 3. vuosiluokan lukuvuositodistuksessa.
Vuosiluokilla 4-9 arviointi on numeerinen.
3.-6. vuosiluokilla uusi alkava oppiaine arvioidaan numeerisesti lukuvuositodistuksessa. Uusi alkava oppiaine arvioidaan välitodistuksessa merkinnällä hyväksytty/hylätty.

Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on summatiivinen kokonaisarviointi oppilaan koko lukuvuoden suoriutumisesta.

Päättöarviointi kohdistuu oppiaineille asetettuihin tavoitteisiin perusopetuksen oppimäärän päättyessä. Mynämäen kunnan perusopetuksessa oppiaineen oppimäärä voi päättyä oppiaineesta riippuen vuosiluokalla 7, 8 tai 9.

Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa myös lukuvuoden aikana tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Mynämäen kunnan perusopetuksessa vuosiluokalla 2 käydään mahdollisuuksien mukaan ohjaava nivelvaiheen keskustelu huoltajien kanssa huhti-toukokuussa ja vuosiluokalla 6 annetaan huoltajille mahdollisuuksien mukaan nivelvaiheen ohjaava palaute huhti-toukokuussa ennen oppilaan siirtymistä yläkouluun. Kaikilla vuosiluokilla käydään mahdollisuuksien mukaan vuosittaiset oppilaskohtaiset keskustelut huoltajien ja oppilaan kanssa. Lisäksi arviointia dokumentoidaan lukuvuoden aikana Wilma-järjestelmään, mm. summatiivisessa arvioinnissa vuosiluokkien 3-9 kokeet ja muut arvosanat merkitään Wilma-järjestelmään.

Tuen oppilaan kohdalla arviointikeskustelu/oppilaskohtainen keskustelu on mahdollista korvata oppimissuunnitelman tai HOJKSin laadinnan ja päivittämisen yhteydessä.

Summatiivisen arvioinnin tekee aina oppilasta opettanut opettaja. Jos opettajia on useita, opettajat tekevät arvioinnin yhdessä.

Opettajan tulee dokumentoida arvioinnit niistä näytöistä, jotka vaikuttavat oppilaan summatiiviseen arviointiin.

Arvioinnin vuosikello

Mynämäen kunnan perusopetuksessa lukuvuoden aikana toteutettavaa arviointia ohjaaoppilasarvioinnin vuosikello:

Arvioinnin yleiset periaatteet

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 6.2 Arvioinnin yleiset periaatteet

Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaiden itsearvioinnin taitoja. Arvioinnilla kerrotaan, missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineille asetetut tavoitteet.

Mynämäen kunnassa on käytössä arvioinnin opas, jossa tuodaan esille keskeisimmät asiat, jotka vaikuttavat oppilaan arviointiin. Tällaisia keskeisiä asioita ovat mm. oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen liittyvä arviointi. Oppaan on tarkoitus palvella koulujen henkilökuntaa, oppilaiden huoltajia ja kaikkia koulusta ja oppimisen arvioinnista kiinnostuneita.

Perusopetuksen arvioinnin oppaan koonnista on vastannut kuntakohtainen arviointityöryhmä. Työryhmä on tehnyt yhteistyötä muun opetushenkilöstön ja rehtoreiden kanssa.

Yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin osalta ja arvioinnista tiedottamisen muodot

Arvioinnin perusteista tiedotetaan vanhempainilloissa, vanhempainvarteissa ja Wilman kautta.

Oppilaskohtaiset keskustelut ja nivelvaiheen ohjaavat keskustelut
Oppilaan, huoltajan ja opettajan yhteisissä keskusteluissa kiinnitetään huomiota oppilaan osallistamiseen. Oppilaskohtaiset keskustelut ja nivelvaiheen ohjaavat keskustelut ovat osa monipuolista arviointia, joka ohjaa ja kannustaa opiskelua. Niissä voidaan tuoda esille, miten hyvin oppilas on saavuttanut kasvulle ja oppimiselle asetetut tavoitteet. Oppilaskohtaisissa keskusteluissa ja nivelvaiheen ohjaavissa keskusteluissa tarkastellaan siihen asti vuosiluokalla saavutettuja tavoitteita. Samalla ne antavat sekä oppilaalle että huoltajalle tietoa oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä mahdollisuudesta asettaa tavoitteita lisää oppimiselle niistä oppimisen alueista, joita on kehitettävä. Tapaamiset ovat osa oppilaan oppimisprosessia. Nivelvaiheen ohjaavat keskustelut kirjataan Wilmaan.

Oppilaskohtaiset keskustelut pidetään vuosiluokilla 1.-9. syys-helmikuussa
Oppilaskohtaisen keskustelun pohjana/ apuna voi käyttää arviointikeskustelulomaketta
Huhti-toukokuussa pidetään nivelvaiheen ohjaava keskustelu 2. vuosiluokalla ja 6. vuosiluokalla ohjaava palaute.

Arvioinnista tiedottamisen muodot

Formatiivisessa arvioinnissa yläkoulussa on käytössä itsearviointilomake ja Wilma-merkinnät. Alakoulussa itsearviointi ja mahdolliset Wilma-merkinnät.

Summatiivisessa arvioinnissa 3-9.lk kokeet ja muut arvosanat merkitään Wilmaan sekä suoritusten numeerinen arviointi näkyy Wilmassa.

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 6.3 Oppimisen ja osaamisen arviointi

Työskentelyn arviointi

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 6.4 Työskentelyn arviointi

Työskentelyä arvioidaan osana oppiaineen arviointia eli työskentelyä ei siis arvioida oppiaineista erillisenä. Kun opettaja toteuttaa arvioinnin oppiaineiden tavoitteiden ja kriteerien mukaisesti, tulee myös työskentely arvioiduksi.

Perusopetuksen opetussuunnitelma määrittää, että työskentelytaitoihin sisältyvät seuraavat asiat:

itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taidot
oman työn suunnittelun ja arvioinnin taidot
taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen
taito toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa

Käyttäytymisen arviointi

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 6.5 Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet perustuvat koulun toimintatapoihin ja järjestyssääntöihin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksessa omana kokonaisuutena, eikä siitä saatu arvosana tai sanallinen arvio vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.

Vuosiluokilla 1 ja 2 lukuvuosi- ja välitodistuksessa sekä 3. vuosiluokan välitodistuksessa käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti. Sanallinen arviointi kirjataan todistuksen liitteeseen, koska oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia kuvaava sanallinen arviointi on salassa pidettävää tietoa, eikä voi olla näkyvissä julkisessa todistuksessa.

Alakoulun 1.-2. luokan todistuksissa ja 3. luokan välitodistuksessa käyttäytymisen tavoitteet ovat:

Oppilas

Käyttäytyy ja puhuu kohteliaasti
Ottaa toiset huomioon, auttaa ja tervehtii
Toimii luotettavasti, reilusti ja vastuuntuntoisesti
Noudattaa annettuja ohjeita ja sääntöjä
Arvostaa itseään ja muita

Käyttäytymisen arviointi sanallisessa arvioinnissa

Käytöstavat

E: Käytöksesi ja puheesi on moitteetonta ja kohteliasta eri tilanteissa. Autat ja tervehdit oma-aloitteisesti. Tulet toimeen kaikkien kanssa. Toimit luotettavasti, reilusti ja oma-aloitteisesti. Käytöksesi sopii esimerkiksi muille.

K: Kattaa erinomaisen kriteerit, mutta toteutuu YLEENSÄ.

H: Käytöksesi ja puheesi on pääsääntöisesti kohteliasta eri tilanteissa. Tervehdit pääsääntöisesti ja autat toisia pyydettäessä. Noudatat useimmiten sääntöjä ja ohjeita

T: Käytökseesi (kiusaat, tönit, riitelet, puhut epäkohteliaasti) joudutaan usein puuttumaan. Käytöksestäsi ollaan oltu yhteydessä huoltajiin.

TPH: Syyllistyt kiusaamiseen. Sääntöjen ja ohjeiden noudattamisessa tarvitset usein ohjausta. Toimintasi häiritsee muiden oppilaiden opiskelua.

Ohjeiden noudattaminen

E: Kuuntelet ohjeet ja noudatat niitä tarkasti. Toimit luotettavasti, reilusti ja vastuuntuntoisesti aina.

K: Kattaa erinomaisen kriteerit, mutta toteutuu YLEENSÄ.

H: Unohdat joskus ohjeet ja sovitut säännöt. Toimit kuitenkin ohjeiden mukaisesti pääsääntöisesti.

T: Unohdat ohjeet usein ja sinua joudutaan muistuttamaan asiasta usein.

TPH: Et piittaa ohjeista ja säännöistä lainkaan. Tarvitset jatkuvaa valvontaa eri koulun tilanteissa. Toimintasi koulussa häiriintyy usein.

Muiden huomioon ottaminen

E: Odotat vuoroasi. Olet aktiivinen ja autat muita oma-aloitteisesti. Vaikutat positiivisesti työrauhaan ja luokkahenkeen. Sinulla on erinomaiset sosiaaliset taidot eri koulun tilanteissa

K: Kattaa erinomaisen kriteerit, mutta toteutuu YLEENSÄ

H: Odotat yleensä vuoroasi. Autat mielelläsi pyydettäessä. Käyttäydyt hyvän luokkatoverin tavoin.

T: Et malta odottaa vuoroasi. Etuilet jonossa. Naurat joskus väärille vastauksille. Otat muiden tavaroita ilman lupaa.

TPH: Rikot työrauhaa ja luokkahenkeä. Kiusaat muita oppilaita.

Vuosiluokalla 3. lukuvuositodistuksessa ja vuosiluokilla 4-8 käyttäytymistä arvioidaan numeerisesti välitodistuksessa ja lukuvuositodistuksessa. 9. vuosiluokalla käyttäytymistä arvioidaan numeerisesti välitodistuksessa, mutta sitä ei arvioida peruskoulun päättötodistuksessa. Käyttäytymisen arviointi muodostetaan hajautetusti, jolloin kaikki oppilasta opettavat opettajat antavat käytösarvosanan. Opettajien antamista arvosanoista muodostetaan keskiarvo, jota luokanvalvoja voi nostaa tai laskea yhden arvosanan verran. Suuremmista numeromuutoksista päätetään koulussa arviointikokouksessa.

Käyttäytymisen tavoitteet numeerisessa arvioinnissa

Oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä vaikuttaa positiivisella esimerkillä muihin oppilaisiin ja oppimistilanteisiin
Oppilas toimii rakentavasti oman ryhmänsä ja kouluyhteisön parhaaksi erilaisissa tilanteissa
Oppilas tarjoaa oma-aloitteisesti apuaan muille
Oppilas kohottaa omalla toiminnallaan luokan henkeä
Oppilas hyväksyy erilaisuuden
Oppilas kykenee vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa
Oppilas asennoituu koulunkäyntiin positiivisesti
Oppilas käyttäytyy ystävällisesti, avuliaasti sekä kohteliaasti ja pyrkii omalta osaltaan vaikuttamaan hyvän työskentelyilmapiirin muodostumiseen
Oppilas pystyy ratkaisemaan ristiriitatilanteita oma-aloitteisesti
Oppilas toimii koulun järjestyssääntöjen ja tilannekohtaisten ohjeiden mukaisesti

Jokainen oppilasta opettava opettaja arvioi ylläolevien tavoitteiden saavuttamista numeroasteikolla 4-10.

Käyttäytymisen arvosanan muodostamisen kriteerit

Erinomainen ( 10)

Oppilas hallitsee erinomaisesti yllä mainitut tavoitteet. Oppilas on erimerkillinen käytöksessään kaikissa tilanteissa ja kannustaa muitakin toimimaan samoin yllä
mainittujen tavoitteiden suhteen.

Kiitettävä ( 9)

Oppilas hallitsee kiitettävästi yllä mainitut tavoitteet.

Hyvä ( 8 )

Oppilas hallitsee hyvin yllä mainitut tavoitteet. Joissakin näissä hänen toimintansa on vaatinut keskustelua ja ohjausta, mutta hän on pyrkinyt kehittämään toimintaansa tällä osa-alueella arviointijakson aikana.

Tyydyttävä ( 7 )

Oppilas hallitsee tyydyttävästi. Joissakin näissä hänen toimintansa on vaatinut bkeskustelua ja ohjausta, mutta hän on pyrkinyt kehittämään toimintaansa näillä osaalueilla arviointijakson aikana.

Kohtalainen ( 6)

Oppilas hallitsee kohtalaisesti yllä mainitut tavoitteet. Hänen toimintansa on vaatinut keskustelua ja ohjausta useiden tavoitteiden suhteen arviointijakson aikana. Hän on ajoittain pyrkinyt kehittämään toimintaansa näillä osa alueilla, mutta hän ei ole juurikaan onnistunut siinä.

Välttävä ( 5)

Oppilas hallitsee välttävästi yllä mainitut tavoitteet. Hänen toimintansa on toistuvasti vaatinut keskustelua ja ohjausta kaikkien tavoitteiden suhteen, mutta hän ei ole pystynyt kehittämään toimintaansa arviointijakson aikana.

Hylätty ( 4)

Oppilas ei ole saavuttanut yllä mainittuja tavoitteita, eikä ole sopeutunut koulun toimintaan lainkaan arviointijakson aikana. hylättyä arvosanaa käytetään silloin, jos oppilas ei ole käynyt koulua ja hänen käyttäytymistään ei voida arvioida. Jos oppilaalla on päätös vuosiluokkiin sitomattomasta opetuksesta eikä käyttäytymistä voida arvioida, jätetään todistukseen käyttäytymisen arviointi tyhjäksi.

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 6.6.1 Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Mikäli oppilas on vaarassa saada hylätyn arvosanan jonkin oppiaineen oppimäärän suorittamisesta, tulee koulun hyvissä ajoin ryhtyä tukitoimiin ja olla myös yhteydessän oppilaan huoltajaan. Oleellista on tarttua oppimisen solmukohtiin ja esimerkiksi tukiopetuksen sekä muun tarvittavan tuen avulla pyrkiä varmistamaan oppilaan hyväksyttävä suoriutuminen opinnoistaan. Koulunkäynti- ja oppimismotivaation kannalta on tärkeää kertoa sekä oppilaalle että huoltajalle, millä osa-alueilla osaamista tulisi parantaa ja miten toimien tai opiskellen oppilas voi sen tehdä. Oppilaan tarvitsema tuki sekä näyttömahdollisuudet tulee suunnitella ottaen huomioon oppilaan tarpeet ja edellytykset. Esimerkiksi kirjalliset kokeet, joihin tulee opiskella ulkoa laajoja asiakokonaisuuksia, eivät ole tarkoituksenmukaisia eivätkä edistä todellista oppimista. Oppilaan poissaolot tai ”puuttuvat opinnot” eivät sinällään johda luokalle jättämiseen.

Jos oppilas on vaarassa saada hylätyn arvosanan tai hylättyjä arvosanoja ja jäädä luokalleen, on syytä harkita vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua. Tällaisen päätöksen myötä oppilaan jo hyväksytysti suorittamat opinnot eivät raukea.

Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 6.6.2 Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Oppilas voi edetä opinnoissaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opintoohjelman mukaisesti eli vuosiluokkiin sitomattomasti.
Oppilaan opinnoissa eteneminen suunnitellaan oppimissuunnitelmaan tai erityisen tuen oppilaan kohdalla HOJKSiin.
Oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamista opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle.
Mikäli jonkin oppiaineen oppimäärän suorittaminen on kesken tai jostakin oppiaineen oppimäärän suorittamisesta ei ole näyttöä, jätetään numeerinen arviointi antamatta. Lisätietoja kohtaan kirjoitetaan, että oppiaineen oppimäärän suorittaminen on kesken ja oppilas opiskelee vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa.
Mikäli oppilaalla jää jonkin oppiaineen suorittaminen kesken, kirjataan asia oppimissuunnitelmaan.
Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas käy yhdeksättä vuosiluokkaa kunnes hän on suorittanut perusopetuksen koko oppimäärän ja hänelle annetaan päättötodistus tai hän eroaa koulusta.

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 6.7 Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

Valinnaisaineet ja niiden arviointi

VALINNAISET AINEET SEKÄ TAIDE- JA TAITOAINEIDEN (TATA) VALINNAISET TUNNIT OVAT LÄHTÖKOHTAISESTI KAKSI ERI ASIAA.

Alakoulu (luokat 1-6):
- Valinnainen käsityö arvioidaan osana aineen kaikille yhteisen oppimäärän arviointia.
Yläkoulu (luokat 7-9) valinnaisten taide- ja taitoaineiden (TATA) arviointi:
- Valinnainen taide- ja taitoaine (tata) arvioidaan osana aineen kaikille yhteisen oppimäärän arviointia. Oppiaineen päättöarvosana muodostuu opetussunnitelman perusteiden mukaisten ainekohtaisten arviointikriteerien pohjalta. Taide- ja taitoaineiden valinnaisina tunteina tarjotuista ja suoritetuista opinnoista ei anneta oppilaille todistuksiin erillistä arvosanaa, vaan oppilas saa yhden arvosanan kustakin taide- ja taitoaineesta kaikilla niillä vuosiluokilla, joilla hän niitä opiskelee.
- Valinnaisten aineiden arviointi (2 vvt): Valinnainen aine arvioidaan omalla numeerisella arvosanalla. Arviointi perustuu valinnaisen aineen tavoitteiden saavuttamiseen. Valinnainen aine voi olla myös taide- tai taitoaine, jolloin se arvioidaan omalla erillisellä (poikkeaa siis TATA-valinnaisista) numeerisella arvosanalla.
- Valinnaisten aineiden arviointi (1 vvt): Valinnainen aine arvioidaan sanallisesti hyväksymismerkinnällä (hyväksytty/hylätty). Arviointi perustuu valinnaisen aineen tavoitteiden saavuttamiseen. Tavoitteiden onnistunut saavuttaminen opinnoissa voi vaikuttaa korottavasti (ei laskevasti) aineen yhteisen oppimäärän päättöarviointiin. Tällöin valinnainen aine on määritelty jonkin yhteisen oppiaineen syventäväksi valinnaiseksi.

Perusopetuksen päättöarviointi

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 6.8 Perusopetuksen päättöarviointi

Päättöarvioinnin periaatteet

Perusopetuksen päättöarviointi kuvaa, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppiaineen oppimäärän tavoitteet.
Arvosanan muodostamista varten on opetussuunnitelman perusteissa määritelty valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit sekä päättöarvosanan muodostamisen periaatteet kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin.
Päättöarviointi ajoittuu oppiaineesta riippuen vuosiluokille 7, 8 tai 9.
Niiden oppiaineiden tavoitteiden, joiden osalta osaaminen on osoitettu vuosiluokilla 7 ja 8, arviointi otetaan huomioon päättöarviointia tehtäessä.
Työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arviointiin myös päättöarvioinnissa.
Päättöarvosana on oppiaineen tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi.
Oppilaan päättöarvosanaa ei muodosteta aiempien lukukausi- ja lukuvuositodistusten arvosanoista lasketun keskiarvon perusteella.
Jos oppilaan opiskelu on järjestetty yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) asetettuihin tavoitteisiin ja arviointi annetaan numeerisena.
Jos oppilaan opiskelu on järjestetty yksilöllistetyn oppimäärän mukaan toimintaalueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) asetettuihin tavoitteisiin ja arviointi annetaan sanallisena.

Päättöarvosanan muodostaminen

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 6.8.1 Päättöarvosanan muodostaminen

Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 6.8.2 Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen toteuttaminen edellyttää monipuolista yhteistyötä ja vuorovaikutusta oppilaan ja huoltajan kanssa. Oppilaalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen. Oppilaalla on mahdollisuus osoittaa osaamistaan monin eri tavoin.

Opiskelun erityiset painoalueet

Opiskelun erityisillä painoalueilla tarkoitetaan eriyttämisen keinoa, jossa

Oppilas opiskelee oman vuosiluokan tai opetettavan aineen keskeisimmät sisällöt
On useimmiten väliaikainen ratkaisu
Voidaan käyttää vain tehostetun tai erityisen tuen tukitoimena
Oppiainekohtaiset painoalueet määritellään oppimissuunnitelmaan tai HOJKSiin
Arviointi toteutetaan yleisen oppimäärän tavoittein ja kriteerein.

Oppilaalla on oikeus saada oppimiseensa tukea, kuten eriyttämistä. Yhtenä eriyttämisen menetelmänä voidaan käyttää opiskelun erityisiä painoalueita. Tavoitteena on auttaa oppilasta ottamaan haltuun opinnoissa etenemisen kannalta välttämättömät sisällöt.

Keskittymällä olennaiseen oppilaalle jää voimavaroja vahvistaa oppimaan oppimisen taitojaan. On huomattava, että oppilas tarvitsee edelleen myös muuta tukea selviytyäkseen hänelle määriteltyjen painoalueiden opiskelusta ja saavuttaakseen opetussuunnitelmassa asetetut yhteiset tavoitteet.

Opiskelun erityisiä painoalueita voidaan käyttää vain tehostetun tai erityisen tuen aikana ja painoalueiden määrittely on oppilasta opettavan opettajan tehtävä. Painoalueet määritellään oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa niissä oppiaineissa, joiden oppimäärää ei ole yksilöllistetty.

Opiskelun erityiset painoalueet muodostetaan opetussuunnitelmassa määritellyistä, oman vuosiluokan keskeisimmistä sisällöistä eli ns. ydinsisällöistä. Tällöin oppilas pyrkii edelleen oman vuosiluokkansa tavoitteisiin; painoalueet eivät siis voi olla esimerkiksi alempien vuosiluokkien tavoitteita tai sisältöjä. Tässä painoalueittain tapahtuva opiskelu eroaa yksilöllistämisestä, koska yksilöllistämisessä on kyse myös opiskelun tavoitetason madaltamisesta.

Mikäli oppilas ei tuesta huolimatta kykene saavuttamaan edes ydinsisältöihin liittyviä tavoitteita hyväksytysti, oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Nämä ydinsisällöt ovat juuri niitä sisältöjä, joihin oppilas ohjataan keskittymään silloin, kun tukikeinona käytetään erityisiä painoalueita.

Erityistä tukea saavan oppilaan arviointi

Oppilas opiskelee oppiainekohtaisesti yleisen tai yksilöllisen oppimäärän mukaisesti.
Yksilöllisen oppimäärän mukaan opiskeleva arvioidaan HOJKSiin kirjattujen tavoitteiden mukaisesti. Todistukseen tulee yksilöllistetyn oppiaineen kohdalle *(tähti) merkintä. Yksilöllistetty oppiaine arvioidaan yleisten arviointiperiaatteiden mukaan eli 1.-2. lk ja 3.lk syksy sanallisesti ja numeerisesti 4.lk eteenpäin.
Yleisen oppimäärän mukaan opiskelevan arviointi toteutetaan yleisen opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti.
Lukuvuoden päätteeksi annettava lukuvuositodistus ja päättötodistus ovat Mynämäen perusopetuksessa erityistä tukea saavalla oppilaalla samat kuin yleisopetuksen oppimäärän mukaan opiskelevalla.
Toiminta-alueittain opetusta saavalla oppilaalla todistus on erilainen ja siinä oleva arviointi on sanallista.

HOJKS laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja oppilasta opettavien kanssa. HOJKSissa kuvataan mahdollisimman konkreettisesti, miten oppilas työskentelee, mitä muuta tukea hän saa ja minkälaisin tavoin hän voi osoittaa osaamisensa. On tärkeää, että tavoitteet kuvataan HOJKSiin konkreettisesti. Tämä tukee lukuvuoden päätteeksi toteutettavaa arviointia ja arvosanan muodostamista. Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan opiskeltavan aineen arviointi perustuu HOJKSiin kirjattuihin tavoitteisiin.

Opetussuunnitelman valinnaisia aineita käsittelevässä luvussa määritellään sanallisesti arvioitavat syventävät valinnaisaineiden opinnot, joilla voidaan korottaa päättöarvioinnissa yhteisen oppiaineen arvosanaa.

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 6.8.6 Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Poissaolojen vaikutukset arviointiin

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 6.9 Poissaolojen vaikutukset arviointiin

On tilanteita, joissa oppilaalle kertyy paljon poissaoloja. Tällaisia voivat olla mm.

Sairaudesta johtuvat poissaolot
Luvattomat poissaolot.

Tärkeää on aina pyrkiä ennakoimaan tilanteet ja tehdä yksittäistä oppilasta koskevat ratkaisut hyvissä ajoin ennen lukuvuoden päättymistä. Koululla on oikeus pyytää huoltajaa toimittamaan lääkärintodistus pitkittyneissä sairauspoissaoloissa tai jos on perustellusti syytä epäillä sairauspoissaolon perusteita.

Suurista poissaolomääristä huolimatta, oppilaalle tulee antaa mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan monin eri tavoin ja tarjota tukea. Poissaolot sinällään eivät aiheuta luokalle jättämistä, mikäli oppilas on antanut riittävän määrän hyväksyttyä näyttöä.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 6.10 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Todistukset

Linkki Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin: Luku 6.11 Todistukset

Lukuvuoden aikana toteutettujen opintojen arviointi sisältää oppimisprosessin jälkeen tehtävää, oppilaiden osaamisen summatiivista arviointia, jonka tuloksena annetaan kunkin lukuvuoden päättyessä lukuvuositodistus, lukuunottamatta vuosiluokkaa 9, jolloin oppilas saa päättötodistuksen.

Lukuvuositodistus on päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle. On huomattava, että myös sanallista arvioita käytettäessä lukuvuositodistuksesta on aina käytävä ilmi, onko oppilas suorittanut vuosiluokan oppimäärän hyväksytysti eri oppiaineissa.

Mynämäen kunnan perusopetuksessa:

Käytetään vuosiluokittain yhteisiä todistuspohjia
Lukuvuositodistus annetaan keväällä vuosiluokille 1-8, lukuvuositodistuksen arviointi on sanallista vuosiluokilla 1-2
Päättötodistus annetaan keväällä vuosiluokalle 9
Välitodistus annetaan vuosiluokilla 1-9 jouluna, välitodistuksen arviointi on sanallista vuosiluokilla 1-3
Välitodistus on mahdollista jättää antamatta, jos syyslukukauden suoritukset ovat kesken. Lukuvuoden päätyttyä oppilalle annetaan mahdollisuus kahdessa eri ehtolaiskuulustelussa suorittaa hylätyn oppiaineen/hylättyjen oppiaineiden oppimäärä. Jos hän osoittaa kokeessa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot, hänet siirretään seuraavalle vuosiluokalle.
3. luokan keväästä eteenpäin käytetään numeroarviointia.
Lukuvuositodistus toimii myös tarvittaessa erotodistuksena, mutta erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arvioita.