Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Formatiivinen arviointi
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Nuorten Ystävien koulujen perusopetuksessa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita sellaisenaan. Arviointikäytänteitä ja -kulttuuria yhdenmukaistetaan ja niitä kehitetään opetussuunnitelman perusteiden mukaisiksi. Arviointikäytänteistä ja -perusteista tiedotetaan lukuvuoden alussa sekä oppilaille että huoltajille ja sijaishuollon edustajille.
ARVIOINTI
Arviointipalautteen antamisen muodot
Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan monipuolisesti. Monipuoliseen arviointiin perustuvan ohjaavan palautteen antaminen on opettajan keskeinen pedagoginen keino oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, joka on jatkuvaa, totuudenmukaista ja monipuolista. Oppilasarviointi perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin, ja arviointi toteutetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Vaikka suurin osa arvioinnista on opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta, arviointia suunnitellaan ja suoritetaan yhteistyössä opettajan, oppilaan sekä oppilaan huoltajan kanssa. Oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata, kannustaa ja tukea oppilasta opintojen aikana. Arviointipalautteen tulisi auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Arvioinnin muotojen tulisi myös luoda edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle.
Arviointi opintojen aikana
Opintojen aikainen arviointi on luonteeltaan pääosin formatiivista. Tällöin palautteen antaminen toteutetaan lukuvuoden aikana osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Opettajalta havainnoi oppimisprosessia ja keskustelee siitä oppilaiden kanssa. Oppimista edistävä palaute on laadullista ja kuvailevaa, oppimisen solmukohtia analysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta. Itsearviointi ja vertaisarviointi kehittävät oppilaiden toimijuutta. Formatiivinen arviointi ja ohjaava palaute edistävät opiskeltavien asioiden jäsentymistä kokonaisuuksiksi sekä kehittävät oppilaiden metakognitiivisia taitoja ja työskentelytaitoja.
Opintojen aikaisen arvioinnin toteutus
Arviointi perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi on jatkuvaa, monipuolista ja totuudenmukaista. Arviointiin sisältyy:
käyttäytymisen arviointi
koulun sääntöjen noudattaminen
toisten huomioon ottaminen
ympäristön kunnioittaminen
tunteenhallinta ja itsehillintä
työskentelytaitojen arviointi
vuorovaikutustaidot, kyky työskennellä ryhmässä
toiminnanohjaustaidot, kyky työskennellä itsenäisesti
huolellisuus, keskittyminen, oma-aloitteisuus
tarkkaavaisuus, vastuullisuus ja pitkäjänteisyys
oppimisprosessien arviointi eri oppiaineissa
taito ilmaista itseään eri tavoin: huomioidaan oppilaan tuotokset eri oppiaineissa, kokeet
itsearviointi: luonteeltaan jatkuvaa ja säännöllistä
vertaisarviointi: oppimistilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan palautetta
opettajan tekemä jatkuva arviointi koulutyöskentelyssä.
Opettajat huolehtivat, että oppilaat saavat oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Oppilaille tiedotetaan arvioinnin tavoitteista ja perusteista. Arviointi kohdistuu oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Palautetta annettaessa kiinnitetään huomiota oppilaiden onnistumisiin ja oppimisen edistymiseen. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää, ja mahdollisia epäonnistumisia hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla. Oppilaita ohjataan myös jatkuvasti havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä.
Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. On tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä, sekä huolehtia siitä, ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle ole esteitä. Erilaisissa arviointi- ja näyttötilanteissa varmistetaan, että kukin oppilas ymmärtää tehtäväksi annon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Oppimisvaikeudet ja mahdollinen opetuskielen puutteellinen taito otetaan huomioon arviointi- ja näyttötilanteissa. Oppilaan arvioinnissa sellaisia menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa.
Yhteistyö huoltajien kanssa
Oppilaalla ja huoltajalla sekä sijaishuollon edustajilla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin. Arviointiperusteet löytyvät OPS:n ainekohtaisista osioista. Huoltajien ja sijaishuollon edustajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikriteereistä. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä annetaan tietoa huoltajille ja sijaishuollon edustajille riittävän usein. Huoltajien, sijaishuollon edustajien ja koulun välinen keskustelu arvioinnista korostuu peruskoulun nivelvaiheissa toisen ja kolmannen luokan, sekä kuudennen ja seitsemännen luokan välillä. Koulun ja kodin väliset yhteiset keskustelut edistävät keskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta. 1.-6. vuosiluokilla voidaan antaa välitodistus tai se voidaan korvata vanhempien kanssa käytävällä arviointikeskustelulla, joka toteutetaan syyslukukauden päätteeksi tai viimeistään tammikuun loppuun mennessä.
Oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen
Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on pyrkiä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaita ohjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toimintatapoja. Itsearviointitaitoja kehitetään auttamalla oppilaita tunnistamaan onnistumisia ja vahvuuksiaan koulutyössä sekä tulemaan tietoisiksi työlle sovittavista tavoitteista. Ylemmillä luokilla kiinnitetään huomiota itseohjautuvuuteen ja oman oppimisen analyyttisempään tarkasteluun. Opettaja kehittää oppilaiden keskinäistä vertaisarviointia osana ryhmätyöskentelyä. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla jokainen oppilas voi tulla tietoiseksi edistymisestään ja ymmärtää, miten voi itse vaikuttaa oppimiseensa. Itsearviointi on luonteeltaan jatkuvaa. Itsearvioinnin toteuttamistavassa otetaan huomioon oppilaan käyttämät kommunikaatiomenetelmät.
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Työskentelytaitojen arviointi
Käyttäytymisen arvioinnin lisäksi huomiota kiinnitetään työskentelytaitojen arviointiin. Työskentelytaitoja arvioidaan vuosiluokilla 1-9 osana oppiaineen arviointia. Työskentelytaitoja arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Työskentelytaitoja arvioitaessa keskeisiä arvioinnin kohteita vuosiluokilla 1-9 ovat vuorovaikutustaidot ja työskentelyyn liittyvät toiminnanohjaustaidot.
Työskentelytaitojen tavoitteet:
Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot
vuorovaikutustaidot, kyky työskennellä ryhmässä
keskustelutaidot, vastavuoroinen keskustelu ja kompromisseihin kykeneminen
toisten auttaminen
itsehillintä
Toiminnanohjaustaidot
kyky noudattaa annettuja toimintaohjeita
kyky työskennellä itsenäisesti
huolellisuus, keskittyminen, oma-aloitteisuus
tarkkaavaisuus, vastuullisuus ja pitkäjänteisyys
Vuosiluokkien 1-6 työskentelytaitojen sanallisen arvioinnin perusteet
1= kiitettävä, 2=hyvä, 3=tyydyttävä ja 4=taito kehittymässä
Vuosiluokilla 7-9 käytetään alla olevaa sanallista kuvausta vastaavaa numeroarviointia, jolloin kiitettävä vastaa arvosanoja 10 ja 9, hyvä arvosanaa 8, tyydyttävä arvosanoja 7 ja 6 ja taito kehittymässä arvosanoja 5 ja 4. Numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan osaamisen tasoa suhteessa tavoitteisiin kussakin oppiaineessa.
Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot:
1) Oppilas kykenee työskentelemään kaikkien oppilaiden kanssa ja auttamaan omatoimisesti. Oppilas osaa keskustella vastavuoroisesti ja tehdä kompromisseja. Oppilas osaa kuunnella toisia ja pystyy hillitsemään itsensä myös ristiriitatilanteissa.
2) Oppilas kykenee pääsääntöisesti työskentelemään kaikkien oppilaiden kanssa ja auttamaan omatoimisesti. Oppilas osaa keskustella vastavuoroisesti. Yleensä oppilas osaa kuunnella toisia ja suostuu kompromisseihin. Oppilas pystyy hillitsemään itsensä myös ristiriitatilanteissa.
3) Oppilas tarvitsee aikuisen ohjausta, jotta kykenee työskentelemään toisten oppilaiden kanssa. Oppilaalla on ajoittain hankaluuksia kuunnella toisia oppilaita. Oppilaalla voi myös olla vaikeuksia ilmaista itseään ryhmässä ja oppilas voi tarvita usein aikuisen tukea vastavuoroiseen keskusteluun. Oppilas ei auta toisia omatoimisesti. Oppilas tarvitsee aikuisen tukea kompromissi - ja ristiriitatilanteissa sekä itsensä hillitsemisessä.
4) Oppilas ei kykene toimimaan ryhmässä. Oppilas ei pysty kuuntelemaan muita ryhmän jäseniä, eikä osaa neuvotella asioista toisten kanssa. Oppilas ei pysty hillitsemään itseään ristiriitatilanteissa, eikä tekemään kompromisseja, vaikka opettaja olisi ryhmätilanteessa tukena.
Toiminnanohjaustaidot:
1) Oppilas noudattaa annettuja ohjeita ja kykenee työskentelemään itsenäisesti. Oppilas on oma-aloitteinen ja kykenee työskentelemään pitkäjänteisesti. Oppilas on tehtäviä suorittaessaan vastuullinen, huolellinen ja tarkkaavainen.
2) Oppilas noudattaa annettuja ohjeita pääsääntöisesti. Yleensä oppilas kykenee työskentelemään itsenäisesti. Oppilas on pääsääntöisesti oma-aloitteinen, huolellinen ja tarkkaavainen. Oppilas kykenee yleensä pitkäjänteiseen työskentelyyn.
3) Oppilas tarvitsee usein aikuisen tukea, jotta pystyy noudattamaan annettuja ohjeita ja kykenee työskentelemään niiden mukaisesti. Itsenäinen työskentely ei aina onnistu. Opettaja joutuu usein muistuttelemaan oppilasta huolellisuudesta ja tarkkaavaisuudesta. Oppilaan oma-aloitteisuus on kehittymässä.
4) Oppilas ei kykene noudattamaan annettuja toimintaohjeita, eikä itsenäinen työskentely onnistu vielä. Oppilas ei pysty kantamaan vastuuta tehtävistään, eikä kiinnitä huomiota huolellisuuteen. Oppilaalta puuttuu oma-aloitteisuus työskentelystä.
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen arviointi kohdistuu yleisten sääntöjen noudattamisen lisäksi siihen, millä tavalla oppilas kykenee ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristön. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Käyttäytymisen arviointi suoritetaan vuosiluokilla 1-6 sanallisesti ja vuosiluokilla 7-9 numeroin. Väliarvioinnissa käyttäytymistä arvioidaan arviointikeskustelussa vuosiluokilla 1-6 ja numeroarvioinnilla vuosiluokilla 7-9. Numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan osaamisen tasoa suhteessa tavoitteisiin kussakin oppiaineessa.
Käyttäytymisen arvioinnin keskeisiä kohteita vuosiluokilla 1-9 ovat koulun sääntöjen noudattaminen ja toisten huomioon ottaminen.
Tavoitteet:
Koulun sääntöjen noudattaminen
yhdessä sovittujen sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen
koulun ympäristön kunnioittaminen
hyvät tavat
täsmällisyys
Toisten huomioon ottaminen
toisen koskemattomuuden kunnioittaminen
erilaisuuden hyväksyminen ja sietäminen
suvaitsevaisuus
hienotunteisuus
kohteliaisuus
Vuosiluokkien 1-6 käyttäytymisen sanallisen arvioinnin perusteet
1= kiitettävä, 2=hyvä, 3=tyydyttävä ja 4=taito kehittymässä
Vuosiluokilla 7-9 käytetään alla olevaa sanallista kuvausta vastaavaa numeroarviointia, jolloin kiitettävä vastaa arvosanoja 10 ja 9, hyvä arvosanaa 8, tyydyttävä arvosanoja 7 ja 6 ja taito kehittymässä arvosanoja 5 ja 4. Käyttäytymisen arvosana muodostuu opettajien antamien arvosanojen keskiarvosta.
Koulun sääntöjen noudattaminen:
1) Oppilas huomioi toisia omatoimisesti ja on avulias. Oppilas hyväksyy ja sietää erilaisuutta. Oppilas on toisia kohtaan hienotunteinen ja kohtelias. Oppilas kunnioittaa toisten koskemattomuutta.
2) Oppilas huomioi toisia pääsääntöisesti ja on yleensä avulias. Oppilas hyväksyy ja sietää erilaisuutta pääsääntöisesti. Oppilas on yleensä toisia kohtaan hienotunteinen ja käyttäytyy useimmiten kohteliaasti. Oppilas kunnioittaa toisten koskemattomuutta.
3) Oppilas tarvitsee aikuisen apua toisten huomioimiseen. Oppilaalla on haasteita sietää erilaisuutta ja toimia hienotunteisesti. Oppilasta pitää muistuttaa kohteliaasta käytöksestä ja toisten koskemattomuudesta.
4) Oppilas ei huomioi toisia omassa käyttäytymisessään. Oppilaan on vaikea hyväksyä erilaisuutta ja vaikea kunnioittaa toisten koskemattomuutta.
Toisten huomioon ottaminen:
1) Oppilas huomioi toisia omatoimisesti ja on avulias. Oppilas hyväksyy ja sietää erilaisuutta. Oppilas on toisia kohtaan hienotunteinen ja kohtelias. Oppilas kunnioittaa toisten koskemattomuutta.
2) Oppilas huomioi toisia pääsääntöisesti ja on yleensä avulias. Oppilas hyväksyy ja sietää erilaisuutta pääsääntöisesti sekä on yleensä toisia kohtaan hienotunteinen ja käyttäytyy useimmiten kohteliaasti. Oppilas kunnioittaa toisten koskemattomuutta.
3) Oppilas tarvitsee aikuisen apua, jotta huomioi toiset. Oppilasta tarvitsee aikuisen ohjausta, jotta pystyy sietämään erilaisuutta ja pystyy toimimaan hienotunteisesti. Oppilas tarvitsee ajoittain aikuisen muistutuksia toisten koskemattomuuden kunnioittamiseen ja kohteliaaseen käytökseen liittyen.
4) Oppilas ei huomioi toisia omassa käyttäytymisessään ja hänen on vaikea hyväksyä erilaisuutta ja vaikea kunnioittaa toisten koskemattomuutta.
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Keskeneräiset suoritukset kirjataan todistukseen merkinnällä K (kesken). Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella.
Yhdeksännen vuosiluokan oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hän eroaa koulusta.
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Perusopetuksen päättöarviointi
Päättöarvosanan muodostaminen
Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi
Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa
Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Arviointi ja todistukset Nuorten Ystävien kouluissa
1.-2. vuosiluokan oppilaat saavat todistuksen, jossa eri oppiaineet, käyttäytyminen ja työskentelytaidot arvioidaan sanallisesti.
3.-4. vuosiluokan oppilaat saavat todistuksen, jossa eri oppiaineet arvioidaan numeroin ja käyttäytyminen ja työskentelytaidot arvioidaan sanallisesti.
5.-6. vuosiluokan oppilaat saavat todistuksen, jossa eri oppiaineet arvioidaan numeroin ja käyttäytyminen ja työskentelytaidot arvioidaan sanallisesti.
7.-9. vuosiluokan oppilaat saavat todistuksen, jossa eri oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroin.
Toiminta-alueittain opiskelevien oppilaiden todistukset vuosiluokilla 1-9 noudattavat samaa periaatetta huomioiden kappaleessa Arviointi lukuvuoden päättyessä mainittu sanallisen arvioinnin osuus.
Lukuvuositodistus
Arviointi lukuvuoden päättyessä
Perusopetusasetuksen velvoitteen mukaisesti kunkin lukuvuoden päätteeksi oppilaalle annetaan lukuvuositodistus, joka sisältää arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Vuosiluokilla 1-6 lukuvuositodistukseen sisältyy sanallinen käyttäytymisen ja työskentelytaitojen arviointi.
Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on summatiivista kokonaisarviota oppilaan edistymisestä kyseisenä lukuvuotena. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle. Vuosiluokilla 1-7 arviointi voi olla sanallista tai numeroarviointia. Vuosiluokkien 8-9 arvioinnissa käytetään numeroarviointia. Numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan osaamisen tasoa suhteessa tavoitteisiin kussakin oppiaineessa. Sanallista arviointia voidaan käyttää monipuolistavana ja tarkentavana palautteen antamisen muotona myös numeroarvioinnin rinnalla.
Välitodistus
Välitodistus
Välitodistus voidaan korvata vuosiluokilla 1-6 korvaa huoltajan tai sijaishuollon edustajan kanssa käytävällä arviointikeskustelulla, joka pidetään tammikuun loppuun mennessä. Keskustelun runkona käytetään arviointikeskustelulomaketta.
Pohjolan koululla annetaan välitodistus vuosiluokilla 1-9 syyslukukauden lopussa. Välitodistuksessa arviointi annetaan ko. lukukautena opiskellusta oppimäärästä.
Nuorten Ystävien koululla voidaan antaa välitodistus tai käydä arviointikeskustelu huoltajan tai sijaishuollon edustajan kanssa. Oppilaille, joilla on yleisopetuksen oppimäärä tai osittain / kokonaan yksilöllistetty oppimäärä, annetaan välitodistus vuosiluokilla 7-9. Oppilaille, joilla opetus on järjestetty osittain tai kokonaan toiminta-alueittain, voidaan antaa välitodistus tai käydä huoltajan tai sijaishuollon edustajan kanssa arviointikeskustelu.
Erotodistus
Erotodistus
Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toisen opetuksen järjestäjän kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä on koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erillistä erotodistusta ei anneta, jos oppilas siirtyy Nuorten Ystävät ry:n ylläpitämään toiseen kouluun.
Erotodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus koskien sanallisen tai numeroarvosanan käyttöä, uskonnon ja elämänkatsomustiedon arviointimerkintää, opetuskieltä sekä yksilöllisten oppimäärien mukaista opiskelua. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arvioita.
Perusopetuksen päättötodistus
Päättöarviointia ja päättötodistusta koskeva kuvaus on kirjattu OPS:n lukuun 6.8. Perusopetuksen päättöarviointi.
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset
Perusopetuksen oppimäärä tai sen osa voidaan suorittaa perusopetuslaissa ja –asetuksessa tarkoitetussa erityisessä tutkinnossa. Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat perusopetuksen eri oppiaineiden yleisen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja.
Erityisessä tutkinnossa käytettävät todistukset ovat:
Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta
Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä
Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta
Jos oppilas tai muu henkilö suorittaa perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistukseen kirjataan suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Vain osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, suorittaneelle annetaan todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä.
Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.
Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä.
Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki perusopetuksen oppimäärään kuuluvat yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.
Nuorten Ystävien kouluissa erityisessä tutkinnossa on mahdollista suorittaa opintoja joustavasti lukuvuoden aikana ja jatkaa aloitettujen opintojen suorittamista seuraavan lukuvuoden puolella. Todistus opintojen suorittamisesta annetaan lukuvuoden aikana siinä vaiheessa, kun oppimäärä tai sen osa on saatu suoritettua loppuun.