Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Formatiivinen arviointi

Summatiivinen arviointi

Arvioinnin yleiset periaatteet

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Työskentelyn arviointi

Käyttäytymisen arviointi

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

Perusopetuksen päättöarviointi

Päättöarvosanan muodostaminen

Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi

Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa

Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Poissaolojen vaikutukset arviointiin

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Todistukset

Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa

Lukuvuositodistus

Välitodistus

Erotodistus

Perusopetuksen päättötodistus

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus

Paikallisesti päätettävät asiat

Arviointikulttuurin paikalliset painotukset

Muhoksen kunnan perusopetuksessa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita sellaisenaan. Arviointikäytänteet ja -kulttuuri yhdenmukaistetaan ja niitä kehitetään uuden opetussuunnitelman perusteiden mukaisiksi. Arviointikäytänteistä ja -perusteista tiedotetaan lukuvuoden alussa sekä oppilaille että huoltajille.

Opintojen aikaisen arvioinnin toteuttaminen

ARVIOINTI

Arviointipalautteen antamisen muodot

Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä tulee arvioida monipuolisesti. Monipuoliseen arviointiin perustuvan ohjaavan palautteen antaminen on opettajan keskeinen pedagoginen keino oppilaiden koko kehityksen ja oppimisen tukemiseen. Oppilaan arviointi muodostaa kokonaisuuden, joka on jatkuvaa, totuudenmukaista ja monipuolista. Oppilasarviointi perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin, ja arviointi toteutetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Vaikka suurin osa arvioinnista on opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta, arviointia suunnitellaan ja suoritetaan yhteistyössä opettajan, oppilaan sekä oppilaan huoltajan kanssa. Oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata, kannustaa ja tukea oppilasta opintojen aikana. Arviointipalautteen tulisi auttaa oppilasta tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Arvioinnin muotojen tulisi myös luoda edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle.

Arviointi opintojen aikana

Opintojen aikainen arviointi on luonteeltaan pääosin formatiivista. Tällöin palautteen antaminen toteutetaan lukuvuoden aikana osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se edellyttää opettajalta oppimisprosessiin liittyvää havainnointia ja vuorovaikutusta oppilaiden kanssa. Oppimista edistävä palaute on laadullista ja kuvailevaa, oppimisen solmukohtia analysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta. Opintojen aikaisessa arvioinnissa tärkeää on myös oppilaiden toimijuutta kehittävä itsearviointi ja vertaisarviointi. Formatiivinen arviointi ja ohjaava palaute edistävät opiskeltavien asioiden jäsentymistä kokonaisuuksiksi sekä kehittävät oppilaiden metakognitiivisia taitoja ja työskentelytaitoja.

Opintojen aikaisen arvioinnin toteutus

Arviointi perustuu opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi on jatkuvaa, monipuolista ja totuudenmukaista. Arviointiin sisältyy:

  • käyttäytymisen arviointi

  • koulun sääntöjen noudattaminen

  • toisten huomioon ottaminen

  • ympäristön kunnioittaminen

  • tunteenhallinta ja itsehillintä

  • työskentelytaitojen arviointi

  • vuorovaikutustaidot, kyky työskennellä ryhmässä

  • toiminnanohjaustaidot, kyky työskennellä itsenäisesti

  • huolellisuus, keskittyminen, oma-aloitteisuus

  • tarkkaavaisuus, vastuullisuus ja pitkäjänteisyys

  • oppimisprosessien arviointi eri oppiaineissa

  • taito ilmaista itseään eri tavoin: huomioidaan oppilaan tuotokset eri oppiaineissa, kokeet (kunnassa yhtenäiset kokeiden arvosteluasteikot)

  • itsearviointi: luonteeltaan jatkuvaa ja säännöllistä, kirjallinen itsearviointi toteutetaan vähintään kerran lukuvuodessa

  • vertaisarviointi: oppimistilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan palautetta

  • opettajan tekemä jatkuva arviointi koulutyöskentelyssä.

Opettajat huolehtivat, että oppilaat saavat oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Oppilaiden tulee olla tietoisia arvioinnin tavoitteista ja perusteista. Arviointi kohdistuu oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Palautetta annettaessa kiinnitetään huomiota oppilaiden onnistumisiin ja oppimisen edistymiseen. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää, ja mahdollisia epäonnistumisia hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla. Oppilaita ohjataan myös jatkuvasti havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä.

Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. On tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä, sekä huolehtia siitä, ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle ole esteitä. Erilaisissa arviointi- ja näyttötilanteissa varmistetaan, että kukin oppilas ymmärtää tehtäväksi annon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Oppimisvaikeudet ja mahdollinen opetuskielen puutteellinen taito tulee ottaa huomioon arviointi- ja näyttötilanteissa. Opettajan tulee käyttää oppilaan arvioinnissa sellaisia menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Luotettava arviointi edellyttää jatkuvaa huolellista havainnointia ja dokumentointia.

Yhteistyö huoltajien kanssa

Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin. Arviointiperusteet löytyvät OPS:n ainekohtaisista osioista. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoitteista ja koulun arviointikriteereistä. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä annetaan tietoa huoltajille. Koulun ja kodin väliset yhteiset keskustelut edistävät keskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta.

Oppilaan itsearvioinnin edellytysten kehittäminen

Perusopetuksen yhtenä tehtävänä on pyrkiä kehittämään oppilaan edellytyksiä itsearviointiin. Oppilaita ohjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Itsearviointitaitojen kehittämisen tarkoituksena on tukea oppilaan itsetuntemuksen kasvua ja opiskelutaitojen kehittymistä. Opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toimintatapoja. Itsearviointitaitoja kehitetään auttamalla oppilaita tunnistamaan onnistumisia ja vahvuuksiaan koulutyössä sekä tulemaan tietoisiksi työlle sovittavista tavoitteista. Ylemmillä luokilla kiinnitetään huomiota itseohjautuvuuteen ja oman oppimisen analyyttisempään tarkasteluun. Opettaja kehittää oppilaiden keskinäistä vertaisarviointia osana ryhmätyöskentelyä. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla jokainen oppilas voi tulla tietoiseksi edistymisestään ja ymmärtää, miten voi itse vaikuttaa oppimiseensa. Itsearviointi on luonteeltaan jatkuvaa. Kirjallinen itsearviointi toteutetaan kerran lukukaudessa tai kun kurssi päättyy.

Arviointi lukuvuoden päättyessä

Perusopetusasetuksen velvoitteen mukaisesti kunkin lukuvuoden päätteeksi oppilaalle annetaan lukuvuositodistus, joka sisältää arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Vuosiluokilla 1-6 lukuvuositodistukseen sisältyy sanallinen käyttäytymisen ja työskentelytaitojen arviointi.

Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on summatiivista kokonaisarviota oppilaan edistymisestä kyseisenä lukuvuotena. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle. Vuosiluokilla 1-7 arviointi voi olla sanallista tai numeroarviointia. Vuosiluokkien 8-9 arvioinnissa käytetään numeroarviointia. Numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan osaamisen tasoa suhteessa tavoitteisiin kussakin oppiaineessa. Sanallista arviointia voidaan käyttää monipuolistavana ja tarkentavana palautteen antamisen muotona myös numeroarvioinnin rinnalla.

Lukuvuositodistukset

1.-2. vuosiluokan oppilaat saavat todistuksen, jossa eri oppiaineet, käyttäytyminen ja työskentelytaidot arvioidaan sanallisesti.

3.-4. vuosiluokan oppilaat saavat todistuksen, jossa eri oppiaineet arvioidaan numeroin ja käyttäytyminen ja työskentelytaidot arvioidaan sanallisesti.

5.-6. vuosiluokan oppilaat saavat todistuksen, jossa eri oppiaineet arvioidaan numeroin ja käyttäytyminen ja työskentelytaidot arvioidaan sanallisesti.

7.-9. vuosiluokan oppilaat saavat todistuksen, jossa eri oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroin.

Arviointi nivelkohdissa

Kuudennen ja yhdeksännen vuosiluokan päätteeksi arvioidaan oppilaan edistymistä ja valmiuksia suhteessa valtakunnallisiin kriteereihin.

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Vuosiluokan hyväksytyn suorittamisen ja luokalta siirtymisen periaatteet sekä luokalle jättämisen periaatteet määräytyvät perusopetusasetuksen ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden ohjeiden mukaisesti. Esityksen luokalle jättämisestä tekee opettaja ja päätöksen tekee rehtori.

Oppilas, joka on vuosiluokan oppiaineissa osoittanut saavuttaneensa vähintään välttävät tiedot ja taidot, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. Oppilas voidaan siirtää seuraavalle vuosiluokalle silloinkin, kun hänellä jossakin oppiaineessa on hylätty arvosana, mutta opettaja sekä rehtori arvioivat hänen suoriutuvan seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.

Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppiaineessa on hylätty. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset kyseiseltä luokalta raukeavat. Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä pidetään hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle on tällöin varattava mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Oppilas voidaan siirtää vuosiluokalta ehdollisesti. Tällöin lukuvuositodistuksessa mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Koe voi sisältää erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttömahdollisuuksia. Vuosiluokilla 0 – 6 erillinen koe järjestetään lukuvuoden päätyttyä erikseen ilmoitettuna päivänä. Vuosiluokilla 7 – 9 erillisen kokeen suoritusmahdollisuus järjestetään oppilaalle kerran lukuvuoden aikana ja kerran lukuvuoden päätyttyä.

Opinnoissa eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Keskeneräiset suoritukset kirjataan todistukseen merkinnällä K (kesken). Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella.

Yhdeksännen vuosiluokan oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hän eroaa koulusta.

Valinnaisaineiden arviointi

Vuosiluokilla 1-6. kaikki valinnaisaineet arvioidaan sanallisesti.

Vuosiluokilla 7-9. ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittää valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Sanallisesti arvioitavista hyväksytysti suoritetuista valinnaisista aineista merkitään todistuksiin vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä S (hyväksytty). Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.

Käyttäytymisen ja työskentelytaitojen arviointi

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen arviointi kohdistuu yleisten sääntöjen noudattamisen lisäksi siihen, millä tavalla oppilas kykenee ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristön. Oppilaan käyttäytymistä arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Käyttäytymisen arvosana muodostuu opettajien antamien arvosanojen keskiarvosta. Käyttäytymisen arviointi suoritetaan vuosiluokilla 1-2 sanallisesti ja vuosiluokilla 3-6 on numeroarviointi. Lisäksi 3-6 luokilla käyttäytymisestä annetaan väliarvioinnin yhteydessä sanallinen arviointi. Vuosiluokilla 7-9 käyttäytymisestä annetaan numeroarviointi.

Käyttäytymisen arvioinnin keskeisiä kohteita vuosiluokilla 1-9 ovat koulun sääntöjen noudattaminen ja toisten huomioon ottaminen.

Tavoitteet

Koulun sääntöjen noudattaminen

  • yhdessä sovittujen sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen

  • koulun ympäristön kunnioittaminen

  • hyvät tavat

  • täsmällisyys

Toisten huomioon ottaminen

  • toisen koskemattomuuden kunnioittaminen

  • erilaisuuden hyväksyminen ja sietäminen

  • suvaitsevaisuus

  • hienotunteisuus

  • kohteliaisuus

Vuosiluokkien 1-6 käyttäytymisen sanallisen arvioinnin perusteet

1= kiitettävä, 2=hyvä, 3=tyydyttävä ja 4=taito kehittymässä

Koulun sääntöjen noudattaminen:

1) Oppilas noudattaa koulun sääntöjä, myös opettajan poissa ollessa. Oppilas kunnioittaa koulun ympäristöä ja irtaimistoa. Oppilas noudattaa hyviä tapoja ja on täsmällinen.

2) Oppilas noudattaa sääntöjä muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Oppilas kunnioittaa koulun ympäristöä ja irtaimistoa ja noudattaa pääsääntöisesti hyviä tapoja ja on täsmällinen.

3) Opettajan on puututtava usein sääntöjen vastaiseen käyttäytymiseen. Oppilas tarvitsee usein aikuisen ohjausta kyetäkseen toimimaan sääntöjen mukaisesti. Oppilas on välinpitämätön koulun ympäristöä ja irtaimistoa kohtaan. Oppilasta täytyy huomauttaa toistuvasti hyvien tapojen noudattamisesta ja täsmällisyydestä.

4) Opettajan on puututtava päivittäin sääntöjen vastaiseen käyttäytymiseen. Oppilas ei kykene noudattamaan sääntöjä ilman aikuisen jatkuvaa ohjausta. Oppilas on välinpitämätön koulun ympäristöä ja irtaimistoa kohtaan ja saattaa turmella niitä. Oppilasta täytyy huomauttaa päivittäin hyvien tapojen noudattamisesta ja täsmällisyydestä.

Toisten huomioon ottaminen:

1) Oppilas huomioi toisia omatoimisesti ja on avulias. Oppilas hyväksyy ja sietää erilaisuutta. Oppilas on toisia kohtaan hienotunteinen ja kohtelias. Oppilas kunnioittaa toisten koskemattomuutta.

2) Oppilas huomioi toisia pääsääntöisesti ja on yleensä avulias. Oppilas hyväksyy ja sietää erilaisuutta pääsääntöisesti. Oppilas on yleensä toisia kohtaan hienotunteinen ja käyttäytyy useimmiten kohteliaasti. Oppilas kunnioittaa toisten koskemattomuutta.

3) Oppilas tarvitsee aikuisen apua toisten huomioimiseen. Oppilaalla on haasteita sietää erilaisuutta ja toimia hienotunteisesti. Oppilasta pitää muistuttaa kohteliaasta käytöksestä ja toisten koskemattomuudesta.

4) Oppilas ei huomioi toisia omassa käyttäytymisessään. Oppilaan on vaikea hyväksyä erilaisuutta ja vaikea kunnioittaa toisten koskemattomuutta.

Vuosiluokilla 7-9 käytetään yllä olevaa sanallista kuvausta vastaavaa numeroarviointia, jolloin kiitettävä vastaa arvosanoja 10 ja 9, hyvä arvosanaa 8, tyydyttävä arvosanoja 7 ja 6 ja taito kehittymässä arvosanoja 5 ja 4. Käyttäytymisen arvosana muodostuu opettajien antamien arvosanojen keskiarvosta.

Työskentelytaitojen arviointi

Käyttäytymisen arvioinnin lisäksi huomiota kiinnitetään työskentelytaitojen arviointiin. Työskentelytaitoja arvioidaan vuosiluokilla 1-9 osana oppiaineen arviointia. Työskentelytaitoja arvioivat kaikki oppilasta opettavat opettajat. Työskentelytaitoja arvioitaessa keskeisiä arvioinnin kohteita vuosiluokilla 1-9 ovat vuorovaikutustaidot ja työskentelyyn liittyvät toiminnanohjaustaidot.

Työskentelytaitojen tavoitteet:

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot

  • vuorovaikutustaidot, kyky työskennellä ryhmässä

  • keskustelutaidot, vastavuoroinen keskustelu ja kompromisseihin kykeneminen

  • toisten auttaminen

  • itsehillintä

Toiminnanohjaustaidot

  • kyky noudattaa annettuja toimintaohjeita

  • kyky työskennellä itsenäisesti

  • huolellisuus, keskittyminen, oma-aloitteisuus

  • tarkkaavaisuus, vastuullisuus ja pitkäjänteisyys

Vuosiluokkien 1-6 työskentelytaitojen sanallisen arvioinnin perusteet

1= kiitettävä, 2=hyvä, 3=tyydyttävä ja 4=taito kehittymässä

Yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot:

1) Oppilas kykenee työskentelemään kaikkien oppilaiden kanssa ja auttamaan omatoimisesti. Oppilas osaa keskustella vastavuoroisesti ja tehdä kompromisseja. Oppilas osaa kuunnella toisia ja pystyy hillitsemään itsensä myös ristiriitatilanteissa.

2) Oppilas kykenee pääsääntöisesti työskentelemään kaikkien oppilaiden kanssa ja auttamaan omatoimisesti. Oppilas osaa keskustella vastavuoroisesti. Yleensä oppilas osaa kuunnella toisia ja suostuu kompromisseihin. Oppilas pystyy hillitsemään itsensä myös ristiriitatilanteissa.

3) Oppilas tarvitsee aikuisen ohjausta, jotta kykenee työskentelemään toisten oppilaiden kanssa. Oppilaalla on ajoittain hankaluuksia kuunnella toisia oppilaita. Oppilaalla voi myös olla vaikeuksia ilmaista itseään ryhmässä ja oppilas voi tarvita usein aikuisen tukea vastavuoroiseen keskusteluun. Oppilas ei auta toisia omatoimisesti. Oppilas tarvitsee aikuisen tukea kompromissi - ja ristiriitatilanteissa sekä itsensä hillitsemisessä.

4) Oppilas ei kykene toimimaan ryhmässä. Oppilas ei pysty kuuntelemaan muita ryhmän jäseniä, eikä osaa neuvotella asioista toisten kanssa. Oppilas ei pysty hillitsemään itseään ristiriitatilanteissa, eikä tekemään kompromisseja, vaikka opettaja olisi ryhmätilanteessa tukena.

Toiminnanohjaustaidot

1) Oppilas noudattaa annettuja ohjeita ja kykenee työskentelemään itsenäisesti. Oppilas on oma-aloitteinen ja kykenee työskentelemään pitkäjänteisesti. Oppilas on tehtäviä suorittaessaan vastuullinen, huolellinen ja tarkkaavainen.

2) Oppilas noudattaa annettuja ohjeita pääsääntöisesti. Yleensä oppilas kykenee työskentelemään itsenäisesti. Oppilas on pääsääntöisesti oma-aloitteinen, huolellinen ja tarkkaavainen. Oppilas kykenee yleensä pitkäjänteiseen työskentelyyn.

3) Oppilas tarvitsee usein aikuisen tukea, jotta pystyy noudattamaan annettuja ohjeita ja kykenee työskentelemään niiden mukaisesti. Itsenäinen työskentely ei aina onnistu. Opettaja joutuu usein muistuttelemaan oppilasta huolellisuudesta ja tarkkaavaisuudesta. Oppilaan oma-aloitteisuus on kehittymässä.

4) Oppilas ei kykene noudattamaan annettuja toimintaohjeita, eikä itsenäinen työskentely onnistu vielä. Oppilas ei pysty kantamaan vastuuta tehtävistään, eikä kiinnitä huomiota huolellisuuteen. Oppilaalta puuttuu oma-aloitteisuus työskentelystä.

Vuosiluokilla 7-9 käytetään yllä olevaa sanallista kuvausta vastaavaa numeroarviointia, jolloin kiitettävä vastaa arvosanoja 10 ja 9, hyvä arvosanaa 8, tyydyttävä arvosanoja 7 ja 6 ja taito kehittymässä arvosanoja 5 ja 4.

Todistukset ja niiden antamiseen liittyvät käytännöt

Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat:

  1. Lukuvuositodistus

  2. Välitodistus

  3. Erotodistus

  4. Päättötodistus

  5. Erityisessä tutkinnossa annettavat todistukset

1. Lukuvuositodistus

1.-2. vuosiluokan oppilaat saavat todistuksen, jossa eri oppiaineet, käyttäytyminen ja työskentelytaidot arvioidaan sanallisesti.

3.-4. vuosiluokan oppilaat saavat todistuksen, jossa eri oppiaineet arvioidaan numeroin ja käyttäytyminen ja työskentelytaidot arvioidaan sanallisesti.

5.-6. vuosiluokan oppilaat saavat todistuksen, jossa eri oppiaineet arvioidaan numeroin ja käyttäytyminen ja työskentelytaidot arvioidaan sanallisesti.

7.-9. vuosiluokan oppilaat saavat todistuksen, jossa eri oppiaineet ja käyttäytyminen arvioidaan numeroin.

Arviointi lukuvuoden päättyessä

Perusopetusasetuksen velvoitteen mukaisesti kunkin lukuvuoden päätteeksi oppilaalle annetaan lukuvuositodistus, joka sisältää arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Vuosiluokilla 1-6 lukuvuositodistukseen sisältyy sanallinen käyttäytymisen ja työskentelytaitojen arviointi.

Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on summatiivista kokonaisarviota oppilaan edistymisestä kyseisenä lukuvuotena. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle. Vuosiluokilla 1-7 arviointi voi olla sanallista tai numeroarviointia. Vuosiluokkien 8-9 arvioinnissa käytetään numeroarviointia. Numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan osaamisen tasoa suhteessa tavoitteisiin kussakin oppiaineessa. Sanallista arviointia voidaan käyttää monipuolistavana ja tarkentavana palautteen antamisen muotona myös numeroarvioinnin rinnalla.

2. Välitodistus

Välitodistus annetaan vuosiluokilla 1-6 syyslukukauden päätteeksi. Vuosiluokilla 7-9 välitodistus annetaan syyslukukauden lopussa. Välitodistuksessa arviointi annetaan ko. lukukautena päättyneistä kursseista sekä hajautetuista aineista.

3. Erotodistus

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toisen opetuksen järjestäjän kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun.

Erotodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus koskien sanallisen tai numeroarvosanan käyttöä, uskonnon ja elämänkatsomustiedon arviointimerkintää, opetuskieltä sekä yksilöllisten oppimäärien mukaista opiskelua. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arvioita.

4. Päättötodistus

Päättöarviointia ja päättötodistusta koskeva kuvaus on kirjattu OPS:n lukuun "Päättöarvioinnin toteuttaminen".

5. Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset

Perusopetuksen oppimäärä tai sen osa voidaan suorittaa perusopetuslaissa ja –asetuksessa tarkoitetussa erityisesä tutkinnossa. Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat perusopetuksen eri oppiaineiden yleisen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja.

Erityisessä tutkinnossa käytettävät todistukset ovat:

  1. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta

  2. Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä

  3. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta

Jos oppilas tai muu henkilö suorittaa perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistukseen kirjataan suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Vain osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, suorittaneelle annetaan todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä.

Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä.

Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki perusopetuksen oppimäärään kuuluvat yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Päättöarvioinnin toteuttaminen

Muhoksen kunnan perusopetuksessa noudatetaan opetussuunnitelman perusteita sellaisenaan. Paikallisia painotuksia ei ole.

ePerusteet