Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Limingassa oppimisen ja osaamisen arviointia kehitetään sekä osana kunnan opetussuunnitelmatyötä että osana oppilaan oppimisprosessia. Kunnan arviointityöryhmässä on oppilas- ja huoltajaedustus. Lisäksi arviointiluku on ollut kommentoitavana oppilailla ja huoltajilla ennen sivistys- ja hyvinvointilautakunnan käsittelyä. Osaamisen ja oppimisen arviointia arvioidaan kunnassa säännöllisesti osana lukuvuoden arviointia. Opettajat arvioivat tiimeissä arvioinnin toimivuutta, käytössä olevia arvioinnin työkaluja ja menetelmiä. Arvioinnin perusteella kehitetään arviointiprosessia, -menetelmiä ja -työkaluja.
Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu kunkin oppiaineen ja opintokokonaisuuden tavoitteisiin ja arviointikriteereihin. On tärkeää, että oppilas tietää jo työskentelyn alkaessa, mihin oppimisen ja osaamisen arviointi perustuu ja miten arviointi tapahtuu. Opettaja avaa tavoitteita ja arviointikriteereitä oppilaan ikäkauden mukaisella kielellä. Arviointikriteerit ja taitotasot auttavat oppimisen näkyväksi tekemisessä ja oppilaan vahvuuksien tunnistamisessa.
Huoltajille tiedotetaan arvioinnista säännöllisesti ja monipuolisesti eri tilanteiden mukaan. Syksyllä ilmestyvässä lukuvuositiedotteessa, kunnan nettisivulla ja vanhempainilloissa jaetaan perustiedot oppimisen ja osaamisen arvioinnista. Luokanopettaja ja aineenopettaja tiedottavat huoltajille ja oppilaille ajantasaisesti arvioinnista. Oppilaita ja huoltajia osallistetaan ja perehdytetään oppimisprosessiin ja arviointiin kasvun ja oppimisen keskusteluissa ja Lapset puheeksi -keskusteluissa (ks. luku 6.2 Arvioinnin yleiset periaatteet). Wilma-työkalua hyödynnetään päivittäisessä arvioititiedottamisessa ja palautteen antamisessa.
Oppimisprosessissa hyödynnetään monipuolisia formatiivisen arvioinnin menetelmiä. Ne ohjaavat oppilaan opintojen edistymistä ja auttavat häntä ymmärtämään omaa oppimistaan, vahvuuksiaan ja kehittämiskohteita. Lisäksi koulun yhteisesti sovitut käytännöt, menetelmät ja dokumentointi tekevät oppimisprosessia näkyväksi. Opettajan ja oppilaiden yhteinen tavoitteiden asettaminen osa jokapäiväistä toimintaa, ja arviointikriteerit ovat kaikkien tiedossa.
(Sihy LTK 08.09.2020, §52)
Formatiivinen arviointi
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Arvioinnin yleiset periaatteet
Limingassa oppilaat ja huoltajat saavat säännöllisesti tietoa oppilaan edistymisestä, kasvusta ja osaamisesta. Jatkuvaa palautetta saadaan eri oppiaineiden, oppimiskokonaisuuksien ja vuosiluokkien arvioinnista sekä kasvun ja oppimisen keskusteluista. Kasvun ja oppimisen keskustelu (KOP) järjestetään kerran lukuvuodessa ja siihen osallistuvat opettaja, oppilas ja huoltaja. Mikäli huoltaja ei pysty osallistumaan keskusteluun millään käytettävissä olevalla menetelmällä (etäyhteys, puhelinyhteys jne.), keskustelu käydään oppilaan kanssa. Kasvun ja oppimisen keskustelu korvaa välitodistuksen vuosiluokilla 1−5. Keskustelu käydään myös vuosiluokilla 6−9. Vuosiluokilla 1 ja 7 keskustelu toteutetaan Lapset puheeksi -keskusteluna. Kasvun ja oppimisen keskustelussa sekä Lapset puheeksi -keskustelussa oppilaalle asetetut tavoitteet kirjataan Wilmaan. Tehostetun tuen ja erityisen tuen oppilailla tavoitteet kirjataan oppimissuunnitelmaan/henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS).
Opettaja käsittelee yhdessä oppilaiden kanssa oppimiskokonaisuuden, oppiaineen ja vuosiluokan arviointia ja arvioinnin kirjaamista ennen opintokokonaisuuden alkamista. Oppilaat tutustuvat arviointikriteereihin, kuten hyvän osaamisen kuvaukset, ja pohtivat yhdessä opettajan ja ryhmän kanssa tavoitteita, arviointikriteereitä ja erilaisia tapoja näyttää osaamista kyseisen arviointikokonaisuuden osalta. On tärkeää, että opettaja avaa tavoitteita ja arviointikriteereitä oppilaille ikäkauden mukaisella kielellä.
Ennen kasvun- ja oppimisen keskustelua oppilas työstää ikäkautensa mukaisen itsearviointilomakkeen, joka toimii keskustelun runkona. Lomake lähetetään ennen KOP-keskustelua kotiin kommentoitavaksi. Keskustelussa asetetut tavoitteet ja vahvuudet kirjataan lomakkeeseen ja Wilman kautta Primukseen.
(Sihy LTK 08.09.2020, §52)
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen arvioinnissa noudatetaan samaa periaatetta kuin muussa arvioinnissa: Arviointi on sanallista arviointia luokilla 1−3, ja arvio annetaan todistuksen liitteellä. Neljänneltä luokalta lähtien käyttäytymistä arvioidaan numeroin, ja arviointiin on työstetty kriteerit. Arviointikriteereissä kuvataan arvosanat 4−10. Käyttäytymisen arviota ei merkitä päättötodistukseen eikä erotodistukseen. Käyttäytymisen arviointikriteereissä on otettu huomioon myös sosiaalistentaitojen ja itsetuntemuksen vahvistaminen.
Käyttäytymisen arvioinnissa huomio kiinnitetään tavoiteltuun käyttäytymiseen. Käyttäytymisen tavoitteet perustuvat koulun yhteisiin järjestyssääntöihin ja toimintatapoihin. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa omaa ja toisten työtä ja noudattaa koulun sääntöjä sekä hyviä tapoja. Käyttäytymisen ohjaus ja käyttäytymiseen liittyvien tietoja ja taitojen opettaminen ovat osa koulun kasvatustehtävää. Oppilaan käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan ikäkausi.
Koululla oppilaat ja huoltajat sekä koulun muut sidosryhmät osallistuvat yhdessä koulun henkilökunnan kanssa koulun kasvatustavoitteiden, toimintatapojen ja sääntöjen työstämiseen ja kehittämiseen. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön sekä noudattaa koulun järjestyssääntöjä.
Käyttäytymisen tavoitteet
Hyvien tapojen noudattaminen
toimii kohteliaasti
toimii avuliaasti
on rehellinen
kielen- ja äänenkäyttö on toiset huomioivaa.
Sääntöjen ja ohjeiden noudattaminen
noudattaa koulun järjestyssääntöjä
toimii annettujen ohjeiden mukaisest
ottaa vastuuta yhteisten asioiden hoidosta
käy säännöllisesti koulua eikä ole aiheettomia poissaoloja
Muiden ihmisten ja ympäristön huomioon ottaminen
pystyy työskentelemään kunnioittaen ja arvostaen kaikkia
ei kiusaa
tukee toiminnallaan työrauhaa
toimii kouluympäristöä kunnioittaen ja turvallisuuden huomioiden
huolehtii oma-aloitteisesti ja vastuullisesti opiskeluympäristön viihtyvyydestä
Asiallinen ja tilannetietoinen käyttäytyminen
päivittäisessä koulutyössä
yhteisissä tapahtumissa, retkillä ja koulun ulkopuolisessa toiminnassa
pettymysten sietäminen koulunkäynnissä
Käyttäytymisen arviointikriteerit vuosiluokille 1−3
Käyttäytymisen sanallinen arviointi luokilla 1–3 perustuu seuraaviin kriteereihin:
SÄÄNTÖJEN JA OHJEIDEN NOUDATTAMINEN
Tarvitsee toistuvasti ohjausta ja neuvontaa käyttäytymisessä ja koulun sääntöjen noudattamisessa. | Tiedostaa koulun säännöt. Tarvitsee tukea ohjeiden noudattamiseen. Käyttäytyy tuetusti tilanteeseen sopivalla tavalla. | Käyttäytyy usein koulun sääntöjen mukaisesti ja noudattaa yleensä annettuja ohjeita. Toimii yleensä esimerkillisesti ja vastuullisesti. | Käyttäytyy koulun sääntöjen ja annettujen ohjeiden mukaisesti. Toimii esimerkillisesti ja vastuullisesti. Pyrkii vaikuttamaan myönteisen ilmapiirin muodostumiseen. |
ASIALLINEN JA TILANNETIETOINEN KÄYTTÄYTYMINEN
Tarvitsee jatkuvaa aikuisen tukea käyttäytyäkseen asiallisesti ja tilannetietoisesti koulun eri tilanteissa ja tapahtumissa. | Pystyy tuetusti toimimaan tilanteeseen sopivalla tavalla koulun eri tilanteissa ja tapahtumissa. | Toimii yleensä tilannetietoisesti ja asiallisesti koulun eri tilanteissa ja tapahtumissa. | Toimii esimerkillisesti, asiallisesti ja tilannetietoisesti koulun eri tilanteissa ja tapahtumissa. |
MUIDEN IHMISTEN HUOMIOON OTTAMINEN
Tarvitsee jatkuvaa aikuisen tukea pystyäkseen toimimaan ryhmässä. Ei vielä kykene huomioimaan toisia oppilaita ryhmässä työskennellessään. | Pystyy tuetusti työskentelemään ryhmässä. Tarvitsee aikuisen tukea toisten oppilaiden huomioimisessa, opiskeluympäristön kunnioittamisessa ja turvallisuuden huomioimisessa. | Työskentelee yleensä kaikkien kanssa kunnioittavasti ja ottaa toiset huomioon. Toimii yleensä opiskeluympäristöä kunnioittaen ja turvallisuuden huomioiden. | Työskentelee kaikkien kanssa toimien kunniottavasti ja toiset huomioon ottaen. Toimii opiskeluympäristöä kunnioittaen ja turvallisuuden huomioiden. |
Käyttäytymisen arviointikriteerit vuosiluokille 4–9
Erinomainen 10
Oppilas
käyttäytyy esimerkillisesti suhteessa oppilastovereihin ja muihin koulu- ja luokkayhteisön jäseniin
arvostaa omaa ja toisen työtä ja toimii kannustavasti
toimii aktiivisesti myönteisen työilmapiirin saavuttamiseksi sekä parantaa työilmapiiriä omalla esimerkillään
ohjaa myönteisesti myös muita järjestyssääntöjen noudattamisessa ja tuntemisessa
osoittaa oma-aloitteisuutta yleisen järjestyksen ja siisteyden ylläpitämisessä.
ottaa vastuuta omalta osaltaan koulun yhteisistä asioista
käyttää asiallista ja kohteliasta kieltä
ottaa vastuun poissaoloajan opinnoista
Kiitettävä 9
Oppilas
toimii rehellisesti ja suvaitsevaisesti sekä arvostaa kaikkia kouluyhteisön jäseniä sekä heidän työtään
arvostaa omaa ja toisten työtä
käyttäytyy ystävällisesti ja auttavaisesti
pitää yllä toiminnallaan hyvää työilmapiiriä
tuntee järjestyssäännöt ja noudattaa niitä
toimii vastuuntuntoisesti yleisen järjestyksen ja siisteyden ylläpitämisessä
on saanut yksittäisiä suullisia huomautuksia rikkeistä, jotka ovat vakavuudeltaan vähäisiä
käyttää asiallista ja kohteliasta kieltä
huolehtii poissaolon ajan opinnoista
Hyvä 8
Oppilas
ottaa huomioon koko työyhteisön: toiset oppilaat, opettajat ja koulun muun henkilökunnan
arvostaa omaa ja toisten työtä
noudattaa pääsääntöisesti sovittuja sääntöjä
käyttäytyy yleensä hyvien tapojen mukaisesti
on saanut huomautuksia vähäisistä käyttäytymisrikkeistä
käyttäytyy yleensä rehellisesti, kohteliaasti ja ystävällisesti
asennoituu myönteisesti koulutyöhön ja antaa pääsääntöisesti työrauhan muille oppilaille
käyttää useimmiten asiallista ja kohteliasta kieltä
huolehtii pääsääntöisesti poissaoloajan opinnoista
Tyydyttävä 7
Oppilas
kohtaa haasteita suhtautumisessa muihin kouluyhteisön jäseniin
kykenee toimimaan ryhmässä ohjatusti
onnistuu pääsääntöisesti noudattamaan sovittuja sääntöjä joistakin huomautukseen johtaneesta järjestyssääntörikkomuksista huolimatta
on saanut toistuvasti suullisia tai kirjallisia huomautuksia käyttäytymisrikkeistä
parantaa ajoittain käyttäytymistään
käyttää epäasiallista kieltä
häiritsee työrauhaa
on pois koulusta luvattomasti
Kohtalainen 6
Oppilas
suhtautuu muihin kouluyhteisön jäseniin toisinaan epäasiallisesti
kykenee toisinaan työskentelemään ryhmässä ohjatusti
vaikuttaa kielteisesti työrauhaan omalla käytöksellään ja asenteellaan
käyttäytyy vastuuttomasti ja pystyy ajoittain noudattamaan järjestyssääntöjä itseä kiinnostavissa
oppiaineissa
on saanut usein suullisia tai kirjallisia huomautuksia käyttäytymisrikkeistä
käyttää epäasiallista ja toisinaan törkeää kieltä
on usein luvattomasti pois koulusta
Välttävä 5
Oppilas
suhtautuu kouluyhteisön jäseniin epäasiallisesti ja mahdollisesti myös uhkaavasti
tarvitsee jatkuvaa tukea kyetäkseen toimimaan ryhmässä
ei pyri parantamaan käytöstään
pystyy ajoittain noudattamaan järjestyssääntöjä vain häntä kiinnostavissa tilanteissa
häiritsee työrauhaa ja tarvitsee jatkuvaa tukea kyetäkseen toimimaan ryhmässä
useita käyttäytymisrikkeitä ja rangaistuksia, joilla ei ole tehoa
käyttää törkeää kieltä
käy koulua epäsäännöllisesti
Hylätty 4
Oppilas
ei kykene noudattamaan koulun järjestyssääntöjä eikä ohjeita mittavista tukitoimenpiteistä huolimatta
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Mikäli oppilaalle on vaarassa tulla hylätty arvosana, hänelle tulee tarjota monimuotoisia tukitoimia tukiopetuksen, näytön monipuolistamisen, eriyttämisen sekä oppilashuollollisten tukitoimien muodossa. Nelosvaroitus tulee antaa hyvissä ajoin ennen arvioinnin antamista. Limingassa annetaan mahdollisuus nelosvaroituksen jälkeen osoittaa osaaminen näyttöjen avulla vähintään yhden kerran lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Erillisessä näytössä tulee antaa mahdollisuus suoritustapoihin, joilla oppilas parhaiten voi osoittaa osaamisensa. Näyttöjen suorittamistapa tulee valita oppilaan vahvuudet huomioiden.
(Sihy LTK 08.09.2020, §52)
Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Limingassa vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen mukaisesti (VSOP) voidaan edetä koko koulun, oppilasryhmän tai yksittäisen oppilaan kohdalla. VSOP:n mukaisesti etenevän oppilaan opetus voi edetä Limingassa oppiainekohtaisesti tuntijaon mukaisesti tai oppiaineista voidaan muodostaa laajempia opintokokonaisuuksia. Oma opinto-ohjelma ja siinä eteneminen kirjataan oppimissuunnitelmaan. Lukuvuositodistuksessa arvioidaan ne oppiaineet, joissa oppilas on saavuttanut sen vuosiluokan tavoitteet, jolla on kirjoilla. Mikäli suorituksia oppiaineesta ei ole ko. vuosiluokalta, jätetään arviointi tyhjäksi. Todistuksen lisätietoihin laitetaan merkintä opiskelusta oman opinto-ohjelman mukaisesti.
(Sihy LTK 08.09.2020, §52)
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Limingan perusopetuksessa arviointi on sanallista lukuvuositodistuksessa vuosiluokilla 1−3. Neljännen luokan lukuvuositodistuksessa kaikki yhteiset aineet ja vapaaehtoinen A2-kieli arvioidaan numeroin. Numeroarviointia voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Viidennellä ja kuudennella luokalla opiskeltavat valinnaiset aineet ovat yhden vuosiviikkotunnin laajuisia, ja ne arvioidaan sanallisesti hyväksytty-merkinnällä. Alakoulussa päättyvästä valinnaisesta aineesta ei tule arviointia päättötodistukseen.
Yläkoulussa kahdeksannella luokalla valinnaisena aineena on kahden vuosiviikkotunnin mittainen jatkava taide- ja taitoaine, joka arvioidaan numeroin. Tästä taide- ja taitoaineesta ei tule uutta numeroa, vaan se arvioidaan osana seitsemännellä luokalla alkanutta taide- ja taitoainetta.
Kahdeksannella ja yhdeksännellä luokalla on kahden vuosiviikkotunnin mittainen syventävä valinnainen aine, joka arvioidaan numeroin. Lisäksi kahdeksannella luokalla on kahden vuosiviikkotunnin mittainen soveltava valinnaisaine, joka arvioidaan numeroin.
(Sihy LTK 08.09.2020, §52)
Perusopetuksen päättöarviointi
Päättöarvosanan muodostaminen
Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi
Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa
Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Valinnaisten aineiden päättöarviointi
Limingassa kaikki syventävät valinnaiset aineet ovat vähintään kahden vuosiviikkotunnin mittaisia ja arvioidaan numeroin.
(Sihy LTK 08.09.2020, §52)
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Limingan kunnassa annetaan kaksikielistä opetusta ja matematiikkapainotteista opetusta. Kaksikielisessä opetuksessa kohdekielellä (A1 englanti) on omia tavoitteita, joiden saavuttamisesta annetaan lukuvuositodistuksen yhteydessä erillinen liite. Matematiikkapainotteisessa opetuksessa on omia tavoitteita ja sisällöllisiä syventämismahdollisuuksia, joiden saavuttamisesta annetaan lukuvuositodistuksen yhteydessä erillinen liite. Painotetut oppiaineet arvioidaan päättöarvioinnissa kyseisen oppiaineen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan.
(Sihy LTK 08.09.2020, §52)
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Lukuvuositodistus
Välitodistus
Välitodistus
Limingassa välitodistus annetaan vuosiluokilla 6–9. Vuosiluokilla 1–5 välitodistuksen korvaa kasvun- ja oppimisen keskustelu tai Lapset puheeksi -keskustelu. (Ks. luku 6.2. Arvioinnin yleiset periaatteet)
(Sihy LTK 08.09.2020, §52)