Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Formatiivinen arviointi
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Perusopetuksen päättöarviointi
Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen
Yhteisten oppiaineiden päättöarviointi
Yhteisten taide- ja taitoaineiden päättöarviointi
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan päättöarviointi
Ohje kouluille päättöarviointi (koskee kouluja, joissa 9. vuosiluokan opetusta)
Joutsenon koulu: päättöarviointi
OPETTAJA
perehtyy oppiaineen tavoitteisiin, päättöarvioinnin kriteereihin ja oppilaan antamaan monipuoliseen näyttöön
oppilaan taso ilmaistaan numeroarvosanalla tai sanallisella arviolla
antaa oppilaalle riittävästi ennakkoon yksilöllistä palautetta suoriutumisen nykytasosta sekä konkreettisia ohjeita edistyä omalla tasollaan
valinnaiset aineet arvioidaan opetussuunnitelman luvun 6.14 mukaisesti
päättötodistus annetaan luvun 6.11 mukaisesti
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Lukuvuositodistus
Välitodistus
Erotodistus
Perusopetuksen päättötodistus
Valmistavan opetuksen todistukset (Lappeenranta)
Toiminta-alueittain opetus (Lappeenranta)
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset
Paikallisesti päätettävät asiat
Oppilaan arviointi (Lappeenranta)
Arviointi Joutsenon koulussa
Arviointikulttuuri ja monipuoliset arviointikäytännöt
Joutsenon koulussa oppilaan arviointi on jatkuvaa, monipuolista ja kannustavaa. Arvioinnin tehtävä on tehdä oppiminen näkyväksi. Oppilaita harjaannutetaan arvioimaan omaa oppimistaan, työskentelyään ja käyttäytymistään alkuopetuksesta lähtien. Myös vertais- ja ryhmäarviointia käytetään säännöllisesti kaikilla vuosiluokilla.
Arviointi on oppimistilanne. Sen tarkoitus on ohjata oppilaan oppimista ja opettajan työtä. Arviointi on päivittäistä ja muuhun oppimiseen saumattomasti liittyvää. Oppiminen alkaa tavoitteiden asettelusta. Oppilaan on oltava tietoinen tavoitteista ja onnistuneen suorituksen kriteereistä ja hänen on saatava ohjaavaa palautetta oppimisprosessin eri vaiheissa. Arviointia dokumentoidaan säännöllisesti.
Joutsenon koulussa opetus järjestetään niin, että opettajalla on aikaa oppilaiden havainnointiin, oppimista edistävään päivittäiseen arviointiin ja arvioinnin dokumentointiin. Toimiviksi koettuja tapoja ovat esimerkiksi:
Ryhmätyöt
Toisilta oppiminen (oppilaat opettavat toisiaan, voidaan hyödyntää oppilaiden omat vahvuusalueet ja vaikka harrastukset, arvioidaan )
Projektityöskentely (sovittuna aikana tehdään joku tuotos sovitusta aihepiiristä, yksin tai ryhmässä)
Jaksotyöskentely (sovitussa aikarajassa tietty kokonaisuus omaan tahtiin edeten, yhteinen lopetus ja arviointi)
Teematyöskentely (eheyttävä opiskelu, monialainen oppimiskokonaisuus)
Oppimistehtävät (yksilölliset tehtävät, itsenäinen tiedonhankinta)
Viikkotehtävät (maanantaina oppilaskohtaisesti määritellyt tehtävät, jotka oppilas saa suorittaa viikon aikana omaan tahtiin)
Henkilökohtaiset tehtävät (omaan tahtiin eteneminen)
Sähköiset oppimisympäristöt ja –alustat
Erilaiset oppimispelit ja pelillisyys
Pajatyöskentely/karusellitunnit/pistetyöskentely
Draamatyöskentely
Luovat oppimismenetelmät (leikki, rakentelu, taide- ja taitoaineiden hyödyntäminen)
Opetusryhmän yhteinen arviointikeskustelu
Joutsenon koulussa päivittäistä palautetta oppilaalle annetaan keskustellen joko oppilaan kanssa kahden tai koko ryhmän kanssa samanaikaisesti. Kiinnitetään huomio onnistumisiin ja kehitetään vähitellen taitoa arvioida omaa oppimista. Keskustellen oppilaat voivat oppia toisten onnistumisista.
Itsearviointi
Oppilaan itsearvioinnista opettaja voi saada itselleen tärkeää tietoa esimerkiksi siitä, mitä oppilas on kokenut oppineensa tai minkä hän on kokenut vaikeaksi. Itsetunto vaikuttaa oppilaan arvioon omasta oppimisestaan ja työskentelystään, jolloin hän saattaa arvioida osaamisensa todellista paremmaksi tai huonommaksi. Opettajan tehtävä on kannustaen ja realistisesti ohjata oppilaan itsearviointitaitoja.
Itsearviointia voidaan toteuttaa myös toiminnallisin menetelmin (esim. lapset asettuvat siihen kohtaan janaa, joka kuvaa omaa osaamista valitusta aiheesta tai laittavat merkin siihen lokeroon, joka vastaa omaa tunnetilaa/osaamista/toimintaa).
Oppilaiden keskinäinen arviointikeskustelu eli vertaisarviointi
Vertaisarviointi on oppilaiden toisilleen antamaa palautetta. Harjoitellaan antamaan ja saamaan myönteistä, rakentavaa palautetta. Joutsenon koulussa vertaisarviointia toteutetaan joko pienissä ryhmissä tai koko opetusryhmän kesken, esimerkiksi antamalla palautetta oppilaiden tuotoksista vuorotellen.
Oppimisen arviointi
Joutsenon koulussa oppilaille mahdollistetaan erilaisia tapoja näyttää edistymistään ja osaamistaan. On hyvä myös kuulla oppilasta itseään siitä, millä keinoin hän haluaa ja voi osoittaa osaamistaan.
Erilaisia tapoja näyttää edistymistä ja osaamista oppimisprosessin aikana (formatiivinen arviointi) ja lopuksi (summatiivinen arviointi):
Vuorovaikutteiset tavat:
Vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät, peukutukset, suullinen keskustelu aikuisen kanssa, parikeskustelu
Kokeet:
Suullinen koe, joka dokumentoidaan, lisäaika, kirjallisen kokeen täydentäminen suullisesti, kirjan käyttäminen kokeessa, koosteen (”lunttilapun”) käyttäminen kokeessa, kokeen pilkkominen osiin, ryhmäkoe, parikoe, valinnaisia kysymyksiä, koekysymykset etukäteen, kotikoe, sähköinen koe, itselaaditut kokeet, erillinen koetila, koetehtävien ääneen lukeminen, kokeen eriyttäminen, lisä- ja apumateriaalit kokeessa, osaamisen ydinalueet kokeessa määritelty tietyn arvosanan saavuttamiseksi, kokeen täydentäminen varsinaisen koetilanteen jälkeen (esim. vastausten täydentäminen erivärisellä kynällä)
Muita tapoja:
Sarjakuvat, näytelmä, julisteet, esitelmä, kirjoitelma, animaatio, elokuva, diasarja, miellekartat, kuunnelma, projektit, portfolio, päiväkirjat, tuotokset (rakennelmat yms.), erilaiset pelit, esim. tietokonepelit (mm. Kahoot)
Arvioinnissa otetaan huomioon oppijoiden erilaisuus, oppimisvaikeudet ja maahanmuuttajataustaisuus. Yksittäinen oppilas voi näyttää osaamistaan muista poikkeavilla tavoilla ilman, että se vaikuttaa suorituksen arviointiin. Opettaja suunnittelee osaamisen näyttötilanteen niin, että hän saa selville oppilaan osaamisen todellisen tason, oppimisvaikeuksista tai maahanmuuttajataustaisuudesta huolimatta.
Työskentelyn arviointi
Työskentelytaitoja kehitetään kaikissa oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Niissä onnistumisesta annetaan kannustavaa ja monipuolista palautetta säännöllisesti. Työskentelytaitojen itsearviointia harjoitellaan ensimmäisestä luokasta lähtien.
Arviointikeskustelu
Arviointikeskustelu vanhempien ja oppilaan kanssa pidetään vähintään kerran lukuvuodessa syyslukukauden aikana tai viimeistään talvilomaan mennessä. Jos oppilaalle on laadittu oppilaskohtaisen tuen suunnitelma, arviointikeskustelu pidetään mahdollisimman aikaisin syksyllä tai viimeistään lokakuun loppuun mennessä.
Arviointikeskusteluissa on wilman lomake tukena. Oppilas täyttää lomakkeen yhdessä huoltajansa kanssa ennen arviointikeskusteluun tuloa. Arviointikeskustelussa tarkastellaan oppilaan tekemää itsearviointia ja opettajan arviointia.
2.- ja 6. luokalla käytävissä arviointikeskusteluissa huomioidaan edellä mainittujen asioiden lisäksi myös opetussuunnitelman perusteiden edellyttämät nivelvaiheisiin liittyvät asiat.
Todistukset
Oppilas saa todistuksen lukuvuoden päätteeksi. 6.-luokalla annetaan välitodistus ja 7.–9.-luokilla väliarviointi 2. jakson päätteeksi.
Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt
Joutsenon koulussa oppilaan opinnoissa eteneminen perustuu opetussuunnitelman tavoitteisiin, monipuoliseen ja jatkuvaan arviointiin sekä oppilaan yksilölliseen oppimisprosessiin. Arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppimista sekä antaa realistinen kuva oppilaan osaamisesta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
Arvioinnin tulee olla yhdenvertaista ja perustua opetussuunnitelman mukaisiin sekä yhteisesti sovittuihin arviointiperusteisiin. Opettajan tulee pystyä perustelemaan antamansa arvosana.
Opinnoissa etenemistä tuetaan varhaisella puuttumisella, kodin ja koulun tiiviillä yhteistyöllä sekä oppilaan yksilölliset tarpeet huomioivilla pedagogisilla ratkaisuilla.
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Oppilas etenee pääsääntöisesti vuosiluokittain. Vuosiluokalta siirtyminen edellyttää, että oppilas on saavuttanut oppiaineissa hyväksyttävät tiedot ja taidot tai jos arvioidaan, että hylätystä oppiaineen suorituksesta huolimatta hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.
Vuosiluokilla 6.–9. arviointi toteutetaan numeerisena kaksi kertaa lukuvuodessa väliarvioinnissa 2. jakson jälkeen sekä lukuvuoden päättyessä annettavassa lukuvuositodistuksessa (6.–8. lk) tai päättötodistuksessa (9. lk). Arvosanat annetaan kaikille oppilaille niissä oppiaineissa, joissa opettaja on opettanut oppilasta kyseisen arviointijakson aikana, tuntimäärästä riippumatta.
Mikäli oppilaalta puuttuu suorituksia ennen arvioinnin antamista, opettaja antaa arvioinnin puuttuvista suorituksista huolimatta ja ottaa ne huomioon arviointia muodostaessaan. Sairastapaukset ja muut perustellut poissaolot huomioidaan yksilöllisesti, ja oppilaalle voidaan tarvittaessa järjestää mahdollisuus täydentää suorituksiaan kohtuullisessa ajassa. Oppilaiden tulee olla tasa-arvoisessa asemassa arvioinnin suhteen.
Mikäli oppilaan arvosanaan on tulossa merkittävä, yli kahden numeron lasku, asiasta keskustellaan etukäteen rehtorin, minkä jälkeen tilanteesta keskustellaan oppilaan ja huoltajan kanssa.
Vuosiluokalta siirtyminen ja vuosiluokalle jättäminen
Oppilaalla ja huoltajalla tulee olla jatkuvasti ajantasainen tieto opintojen etenemisestä. Oppilaan oppimisen edistymistä seurataan systemaattisesti, ja edistymisestä käydään keskustelua oppilaan, huoltajien sekä oppilasta opettavien opettajien kanssa. Oppilaalle ja huoltajille tulee tiedottaa hyvissä ajoin, mikäli on vaara, että oppilas ei saavuta lukuvuoden oppimäärän tavoitteita edes välttävästi. Tiedottaminen tulee tehdä sellaisena ajankohtana, että oppilaalla on vielä mahdollisuus parantaa suorituksiaan ennen lukuvuosiarviointia välttääkseen hylätyn arvosanan. Tätä tuetaan riittävällä ja monipuolisella palautteella, arviointikeskusteluilla sekä suoritusten dokumentoinnilla Wilmaan.
Mikäli oppilaan suoritukset eivät riitä hyväksyttyyn arvosanaan, oppilaalle tulee antaa mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot erillisessä näytössä joko ennen lukuvuoden päättymistä tai lukuvuoden päätyttyä ennen seuraavan lukuvuoden alkua. Erillisiä näyttöjä voidaan järjestää yksi tai useampi, ja ne voivat sisältää monipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita suorituksia.
Ennen mahdollista vuosiluokalle jättämistä tarkastellaan oppilaan kokonaistilannetta yhdessä oppilaan ja hänen huoltajan kanssa: millaista tukea oppilas on saanut, miten hän on hyötynyt tukitoimista ja miten hän mahdollisesti hyötyisi vuosiluokan kertaamisesta. Ensisijaisesti arvioidaan myös mahdollisuutta edetä opinnoissa tavoitekokonaisuuksittain luokan kertaamisen sijaan, erityisesti silloin, kun oppilas saa oppilaskohtaisia tukitoimia.
Oppilaalla, joka opiskelee rajatun oppimäärän mukaan, ei vuosiluokan kertaamisen perusteena voi olla heikko koulumenestys kyseisessä rajatussa oppimäärässä. Vuosiluokalle jättämisestä päättävät rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.
Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain
Oppilas voi edetä opinnoissaan myös tavoitekokonaisuuksittain vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan. Tavoitekokonaisuuksittain opiskelu perustuu oppilaskohtaiseen suunnitelmaan, joka laaditaan yhteistyössä oppilaan, huoltajien sekä oppilasta opettavien opettajien kanssa. Suunnitelmassa määritellään oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvat tavoitekokonaisuudet sekä niiden suorittamisjärjestys. Vuosiviikkotunnit noudattavat oppilaan ikätason mukaista tuntimäärää.
Tavoitekokonaisuuksittain opiskelu on tarkoituksenmukaista tilanteissa, joissa oppilas etenee oppiaineessa vuosiluokkatasoa hitaammin tai nopeammin oppimisen kannalta perustellusti. Oppilaalle laadittua suunnitelmaa päivitetään vähintään kerran lukuvuodessa tai tarvittaessa useammin. Suunnitelman seurannan päävastuu on oppilaan luokanopettajalla, erityisopettajalla tai erityisluokanopettajalla yhteistyössä oppilasta opettavien opettajien kanssa. Mikäli oppilaan tavoitteet eivät ole toteutumassa suunnitelman mukaisesti, opettajien tulee viipymättä keskustella asiasta oppilaan ja huoltajien kanssa sekä arvioida oppilaan tarvetta lisätukeen.
Lukuvuositodistukseen kirjataan kaikki oppilaalle laadittuun suunnitelmaan kuuluvat opinnot sekä hyväksytysti suoritetut tavoitekokonaisuudet oppiaineittain. Kesken olevia tavoitekokonaisuuksia ei arvioida todistuksessa, ja lisätietoihin merkitään, minkä vuosiluokan opinnoista on kyse.
Käyttäytymisen arviointi
Käytös arvioidaan vuosiluokilla 1.–8. lukuvuosiarvioinnissa, mutta ei päättöarvioinnissa 9. luokalla. Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.
Käyttäytymisen arvioinnin tulee olla kannustavaa, jatkuvaa, monipuolista, oppilaan kasvua ja kehittymistä edistävää. Oppilaan ja huoltajan kanssa käydään läpi käyttäytymisen arvioinnin kriteerit ja periaatteet. Käyttäytymistä arvioidaan myös itsearviointina.
ARVOSANA
KRITEERIT
10 erinomainen
Oppilas noudattaa koulun sääntöjä.
Oppilas käyttäytyy esimerkillisen kohteliaasti, ystävällisesti tai auttavaisesti muita kohtaan.
Oppilas sopeutuu työhön erilaisissa ryhmissä ja edistää yhteistä työskentelyä eikä jätä ketään ulkopuolelle
Oppilas edistää työrauhaa.
Oppilaan kielenkäyttö on esimerkillistä.
Oppilas luo käytöksellään ympärilleen myönteistä ilmapiiriä.
Oppilaaseen ei ole kohdennettu kasvatuksellisia toimia (kirjattu kasvatuskeskustelu, jälki-istunto), opetuksen epäämistä tai kurinpidollisia toimia (kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen). Oppilaalla ei ole luvattomia poissaoloja.
9 kiitettävä
Oppilas noudattaa koulun sääntöjä.
Oppilas käyttäytyy kohteliaasti, ystävällisesti tai auttavaisesti muita kohtaan.
Oppilas sopeutuu työhön erilaisissa ryhmissä.
Oppilas antaa toisille työrauhan.
Oppilaan kielenkäyttö on asiallista.
Oppilaaseen on voitu kohdentaa yksittäinen kasvatuskeskustelu tai jälki-istunto, mutta ei opetuksen epäämistä tai kurinpidollisia toimia (kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen). Oppilas on muuttanut käyttäytymistään ohjattuun suuntaan. Oppilaalla ei ole luvattomia poissaoloja.
8 hyvä
Oppilas noudattaa koulun sääntöjä.
Oppilas sopeutuu työhön erilaisissa ryhmissä.
Oppilas antaa toisille työrauhan.
Oppilas käyttäytyy ystävällisesti muita kohtaan.
Oppilaan kielenkäyttö on yleensä asiallista.
Oppilaaseen on voitu kohdentaa kasvatuksellisia toimia (kirjattu kasvatuskeskustelu, jälki-istunto), mutta ei opetuksen epäämistä tai kurinpidollisia toimia (kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen). Oppilas on muuttanut käyttäytymistään ohjattuun suuntaan.
7 tyydyttävä
Oppilaalla on vaikeuksia koulun sääntöjen noudattamisessa.
Oppilas häiritsee joskus työrauhaa.
Oppilaalla on jonkin verran ongelmia sopeutumisessa työhön erilaisissa ryhmissä.
Oppilaalla on joskus vaikeuksia ottaa toiset huomioon.
Oppilaan kielenkäyttö vaatii ohjausta.
Oppilaan käyttäytymistä joudutaan ohjeistamaan.
Oppilaaseen on voitu kohdentaa kasvatuksellisia toimia (kirjattu kasvatuskeskustelu, jälki-istunto) tai opetuksen epäämistä, mutta ei kurinpidollisia toimia (kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen). Oppilas on muuttanut käyttäytymistään ohjattuun suuntaan.
6 kohtalainen
Oppilaalla on vaikeuksia koulun sääntöjen noudattamisessa.
Oppilaalla on ongelmia sopeutumisessa työhön erilaisissa ryhmissä.
Oppilaalla on vaikeuksia ottaa toisia huomioon.
Oppilas häiritsee toistuvasti työrauhaa.
Oppilaan kielenkäyttö vaatii usein ohjausta.
Oppilaan käyttäytymistä joudutaan ohjeistamaan toistuvasti.
Oppilaaseen on kohdennettu kasvatuksellisia toimia (kirjattu kasvatuskeskustelu, jälki-istunto), opetuksen epäämistä tai kurinpidollisia toimia (kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen). Oppilas on muuttanut käyttäytymistään ohjattuun suuntaan.
5 välttävä
Oppilaalla on usein vaikeuksia koulun sääntöjen noudattamisessa.
Oppilaalla on ongelmia sopeutumisessa työhön erilaisissa ryhmissä.
Oppilas ei anna toisille työrauhaa.
Oppilas ei osaa ottaa toisia huomioon.
Oppilaan kielenkäyttö on asiatonta.
Oppilaan käyttäytymistä joudutaan ohjeistamaan jatkuvasti.
Oppilas käyttäytyy välinpitämättömästi.
Oppilaaseen on kohdennettu useita kasvatuksellisia toimia (kirjattu kasvatuskeskustelu, jälki-istunto), opetuksen epäämistä tai kurinpidollisia toimia (kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen). Oppilas ei ole muuttanut käyttäytymistään ohjattuun suuntaan.
4 hylätty
Oppilas ei kykene toimimaan kouluyhteisössä.