Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Formatiivinen arviointi
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Perusopetuksen päättöarviointi
Päättöarvosanan muodostaminen
Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi
Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa
Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Ohje kouluille päättöarviointi (koskee kouluja, joissa 9. vuosiluokan opetusta)
Joutsenon koulu: päättöarviointi
OPETTAJA
perehtyy oppiaineen tavoitteisiin, päättöarvioinnin kriteereihin ja oppilaan antamaan monipuoliseen näyttöön
oppilaan taso ilmaistaan numeroarvosanalla tai sanallisella arviolla
antaa oppilaalle riittävästi ennakkoon yksilöllistä palautetta suoriutumisen nykytasosta sekä konkreettisia ohjeita edistyä omalla tasollaan
valinnaiset aineet arvioidaan opetussuunnitelman luvun 6.14 mukaisesti
päättötodistus annetaan luvun 6.11 mukaisesti
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Lukuvuositodistus
Välitodistus
Erotodistus
Perusopetuksen päättötodistus
Valmistavan opetuksen todistukset (Lappeenranta)
Toiminta-alueittain opetus (Lappeenranta)
Valmistavan opetuksen todistukset (Lappeenranta)
Toiminta-alueittain opetus (Lappeenranta)
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus
Paikallisesti päätettävät asiat
Oppilaan arviointi (Lappeenranta)
Joutsenon koulu
Arviointikulttuuri ja monipuoliset arviointikäytännöt
Joutsenon koulussa oppilaan arviointi on jatkuvaa, monipuolista ja kannustavaa. Arvioinnin tehtävä on tehdä oppiminen näkyväksi. Oppilaita harjaannutetaan arvioimaan omaa oppimistaan, työskentelyään ja käyttäytymistään alkuopetuksesta lähtien. Myös vertais- ja ryhmäarviointia käytetään säännöllisesti kaikilla vuosiluokilla.
Arviointi on oppimistilanne. Sen tarkoitus on ohjata oppilaan oppimista ja opettajan työtä. Arviointi on päivittäistä ja muuhun oppimiseen saumattomasti liittyvää. Oppiminen alkaa tavoitteiden asettelusta. Oppilaan on oltava tietoinen tavoitteista ja onnistuneen suorituksen kriteereistä ja hänen on saatava ohjaavaa palautetta oppimisprosessin eri vaiheissa. Arviointia dokumentoidaan säännöllisesti.
Joutsenon koulussa opetus järjestetään niin, että opettajalla on aikaa oppilaiden havainnointiin, oppimista edistävään päivittäiseen arviointiin ja arvioinnin dokumentointiin. Toimiviksi koettuja tapoja ovat esimerkiksi:
Ryhmätyöt
Toisilta oppiminen (oppilaat opettavat toisiaan, voidaan hyödyntää oppilaiden omat vahvuusalueet ja vaikka harrastukset, arvioidaan )
Projektityöskentely (sovittuna aikana tehdään joku tuotos sovitusta aihepiiristä, yksin tai ryhmässä)
Jaksotyöskentely (sovitussa aikarajassa tietty kokonaisuus omaan tahtiin edeten, yhteinen lopetus ja arviointi)
Teematyöskentely (eheyttävä opiskelu, monialainen oppimiskokonaisuus)
Oppimistehtävät (yksilölliset tehtävät, itsenäinen tiedonhankinta)
Viikkotehtävät (maanantaina oppilaskohtaisesti määritellyt tehtävät, jotka oppilas saa suorittaa viikon aikana omaan tahtiin)
Henkilökohtaiset tehtävät (omaan tahtiin eteneminen)
Sähköiset oppimisympäristöt ja –alustat
Erilaiset oppimispelit ja pelillisyys
Pajatyöskentely/karusellitunnit/pistetyöskentely
Draamatyöskentely
Luovat oppimismenetelmät (leikki, rakentelu, taide- ja taitoaineiden hyödyntäminen)
Opetusryhmän yhteinen arviointikeskustelu
Joutsenon koulussa päivittäistä palautetta oppilaalle annetaan keskustellen joko oppilaan kanssa kahden tai koko ryhmän kanssa samanaikaisesti. Kiinnitetään huomio onnistumisiin ja kehitetään vähitellen taitoa arvioida omaa oppimista. Keskustellen oppilaat voivat oppia toisten onnistumisista.
Itsearviointi
Oppilaan itsearvioinnista opettaja voi saada itselleen tärkeää tietoa esimerkiksi siitä, mitä oppilas on kokenut oppineensa tai minkä hän on kokenut vaikeaksi. Itsetunto vaikuttaa oppilaan arvioon omasta oppimisestaan ja työskentelystään, jolloin hän saattaa arvioida osaamisensa todellista paremmaksi tai huonommaksi. Opettajan tehtävä on kannustaen ja realistisesti ohjata oppilaan itsearviointitaitoja.
Itsearviointia voidaan toteuttaa myös toiminnallisin menetelmin (esim. lapset asettuvat siihen kohtaan janaa, joka kuvaa omaa osaamista valitusta aiheesta tai laittavat merkin siihen lokeroon, joka vastaa omaa tunnetilaa/osaamista/toimintaa).
Oppilaiden keskinäinen arviointikeskustelu eli vertaisarviointi
Vertaisarviointi on oppilaiden toisilleen antamaa palautetta. Harjoitellaan antamaan ja saamaan myönteistä, rakentavaa palautetta. Joutsenon koulussa vertaisarviointia toteutetaan joko pienissä ryhmissä tai koko opetusryhmän kesken, esimerkiksi antamalla palautetta oppilaiden tuotoksista vuorotellen.
Oppimisen arviointi
Joutsenon koulussa oppilaille mahdollistetaan erilaisia tapoja näyttää edistymistään ja osaamistaan. On hyvä myös kuulla oppilasta itseään siitä, millä keinoin hän haluaa ja voi osoittaa osaamistaan.
Erilaisia tapoja näyttää edistymistä ja osaamista oppimisprosessin aikana (formatiivinen arviointi) ja lopuksi (summatiivinen arviointi):
Vuorovaikutteiset tavat:
Vaihtoehtoiset kommunikaatiomenetelmät, peukutukset, suullinen keskustelu aikuisen kanssa, parikeskustelu
Kokeet:
Suullinen koe, joka dokumentoidaan, lisäaika, kirjallisen kokeen täydentäminen suullisesti, kirjan käyttäminen kokeessa, koosteen (”lunttilapun”) käyttäminen kokeessa, kokeen pilkkominen osiin, ryhmäkoe, parikoe, valinnaisia kysymyksiä, koekysymykset etukäteen, kotikoe, sähköinen koe, itselaaditut kokeet, erillinen koetila, koetehtävien ääneen lukeminen, kokeen eriyttäminen, lisä- ja apumateriaalit kokeessa, osaamisen ydinalueet kokeessa määritelty tietyn arvosanan saavuttamiseksi, kokeen täydentäminen varsinaisen koetilanteen jälkeen (esim. vastausten täydentäminen erivärisellä kynällä)
Muita tapoja:
Sarjakuvat, näytelmä, julisteet, esitelmä, kirjoitelma, animaatio, elokuva, diasarja, miellekartat, kuunnelma, projektit, portfolio, päiväkirjat, tuotokset (rakennelmat yms.), erilaiset pelit, esim. tietokonepelit (mm. Kahoot)
Arvioinnissa otetaan huomioon oppijoiden erilaisuus, oppimisvaikeudet ja maahanmuuttajataustaisuus. Yksittäinen oppilas voi näyttää osaamistaan muista poikkeavilla tavoilla ilman, että se vaikuttaa suorituksen arviointiin. Opettaja suunnittelee osaamisen näyttötilanteen niin, että hän saa selville oppilaan osaamisen todellisen tason, oppimisvaikeuksista tai maahanmuuttajataustaisuudesta huolimatta.
Mikäli oppilaalla on vaikeuksia jonkin oppiaineen suorittamisessa, hänelle voidaan oppimissuunnitelmassa tai HOJKSissa määritellä erityiset painoalueet tässä oppiaineessa. Silloin sisältöjä karsitaan ja oppilas voi keskittyä oppiaineen keskeisiin sisältöihin. Tavoitteet ovat silti yleisiä ja arviointi suoritetaan suhteessa yleiseen oppimäärään. Mikäli oppilas ei selviydy yleisestä oppimäärästä, harkitaan yksilöllistämistä (vain erityisessä tuessa).
Työskentelyn arviointi
Työskentelytaitoja kehitetään kaikissa oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa. Niissä onnistumisesta annetaan kannustavaa ja monipuolista palautetta säännöllisesti. Työskentelytaitojen itsearviointia harjoitellaan ensimmäisestä luokasta lähtien.
Arviointikeskustelu
Arviointikeskustelu vanhempien ja oppilaan kanssa pidetään vähintään kerran lukuvuodessa syyslukukauden aikana tai viimeistään tammikuun loppuun mennessä. Jos oppilaalle on laadittu oppimissuunnitelma tai HOJKS, arviointikeskustelu pidetään mahdollisimman aikaisin syksyllä tai viimeistään marraskuun loppuun mennessä ja samalla päivitetään pedagogiset suunnitelmat.
Arviointikeskusteluissa on lomakkeet tukena. Arviointikeskustelussa tarkastellaan oppilaan tekemää itsearviointia ja opettajan arviointia. Vanhempien näkemykset pyritään saamaan esiin keskustellen. Jokainen keskusteluun osallistuja on asiantuntija omalla alueellaan ja parhaimmillaan arviointikeskustelun myötä opettajan tietämys oppilaasta lisääntyy ja oppilaan, huoltajien ja opettajan välille syntyy yhteinen ymmärrys. Keskustelu on opettajalle myös mahdollisuus saada palautetta omasta työstään.
2.- ja 6. luokalla käytävissä arviointikeskusteluissa huomioidaan edellä mainittujen asioiden lisäksi myös opetussuunnitelman perusteiden edellyttämät nivelvaiheisiin liittyvät asiat.
Todistukset
Oppilas saa todistuksen lukuvuoden päätteeksi. 6.-9.-luokalla annetaan myös välitodistus 2. jakson lopussa.
Opinnoissa eteneminen, luokalta siirtyminen ja luokalle jättäminen
Ennen luokalle jättämistä oppilaalle annetaan useampia mahdollisuuksia erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Lukuvuoden koulutyön päätyttyä annetaan yksi mahdollisuus opetukseen osallistumatta erillisessä kokeessa suorittaa oppiaine hyväksytysti. Erillinen koe voi sisältää suullisia, kirjallisia ja muita näyttömahdollisuuksia oppilaan vahvuuksia painottaen.
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen arvioinnin tulee olla kannustavaa, jatkuvaa, monipuolista, oppilaan kasvua ja kehittymistä edistävää. Oppilaan ja huoltajan kanssa käydään läpi käyttäytymisen arvioinnin kriteerit ja periaatteet. Käyttäytymistä arvioidaan myös itsearviointina.
10 (erinomainen):
- innostava, positiivinen ja kannustava esimerkki muille
- luokkahengen kohottaja
- yhteistyökykyinen kaikissa tilanteissa, huomaavainen ja avulias
- osoittaa oma-aloitteisuutta yhteisten asioiden hoitamisessa
9 (kiitettävä):
- aktiivinen, positiivinen, kannustava
- sisäistänyt järjestyssäännöt ja noudattaa niitä
- yritteliäs
- sujuvaa yhteistyötä
8 (hyvä):
- perusarvosana
- käyttäytyy luontevasti, tilanteisiin sopivalla tavalla, ottaen huomioon kanssaihmiset ja ympäristön
- kohtelias
- käytös on yleensä moitteetonta
7 (tyydyttävä)
- käyttäytyy toistuvasti tilanteeseen sopimattomalla tavalla
- oppilaan käytöksen ohjaus usein toistuvaa
- rikkoo satunnaisesti järjestyssääntöjä
- oman käytöksen säätely puutteellista
6 (kohtalainen)
- passiivinen
- usein yhteys kotiin käyttäytymiseen liittyvissä asioissa
- on voinut saada kirjallisen varoituksen
- rikkoo usein yhteisiä sääntöjä
- voi olla välinpitämätön, kielteinen, epärehellinen, yhteistyökyvytön ja huonosti ojennettavissa
- aiheuttaa asenteellaan tai teoillaan kielteistä ilmapiiriä
- voi olla luvattomia poissaoloja
5 (välttävä)
- rikkoo tietoisesti toistuvasti koulun järjestyssääntöjä
- suhtautuu kielteisesti kanssaihmisiin ja koulutyöhön
- voi olla agressiivista käytöstä
- voi olla jatkuvasti luvattomia poissaoloja
- ei paranna käyttäytymistään ojentamis- ja kurinpitotoimenpiteistä huolimatta
- on voitu erottaa koulusta määräajaksi
4 (hylätty)
- kouluyhteisöön sopeutumaton, vaatii erityistoimenpiteitä ja yksilöllisiä ratkaisuja jatkuvien rikkeiden takia