Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Formatiivinen arviointi
Summatiivinen arviointi
Arvioinnin yleiset periaatteet
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Perusopetuksen päättöarviointi
Päättöarvosanan muodostaminen
Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi
Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa
Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa
Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa
Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi
Ohje kouluille päättöarviointi (koskee kouluja, joissa 9. vuosiluokan opetusta)
Kimpisen koulu
Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.
Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosana perustuu kussakin yhteisessä oppiaineessa oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8−9 ja se tehdään 9. vuosiluokan lopussa. Päättöarviointi perustuu Opetushallituksen laatimiin perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereihin kaikissa yhteisissä oppiaineissa. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta monipuoliseen näyttöön perustuen. Päättöarviointi on ennustettavaa ja ennakoitavaa oppilaan ja huoltajan kannalta siten, että heillä on hyvissä ajoin käsitys päättöarvioinnin kriteereistä kussakin oppiaineessa ja oppilaan suoriutumistasosta suhteessa niihin.
Myös tilanteessa, jossa yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan.
Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen.
Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista.
Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa päättöarvioinnin kriteereihin.
Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto/elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous.
Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti alle 2 vvt valinnaisaineet arvioidaan sanallisesti, kestoltaan 2 vvt tai yli laajuiset valinnaisaineet arvioidaan numeroarvioin.
OPETTAJA
- perehtyy oppiaineen tavoitteisiin, päättöarvioinnin kriteereihin ja oppilaan antamaan monipuoliseen näyttöön
- oppilaan taso ilmaistaan numeroarvosanalla tai sanallisella arviolla
- antaa oppilaalle riittävästi ennakkoon yksilöllistä palautetta suoriutumisen nykytasosta sekä konkreettisia ohjeita edistyä omalla tasollaan
- valinnaiset aineet arvioidaan kuten päättöarvioinnin toteuttamisesta on perusteissa määrittelty
- päättötodistus annetaan kuten opetussuunnitelman perusteet ja Lappeenrannan kaupungin opetussuunnitelma määrittelee
Poissaolojen vaikutukset arviointiin
Arvioinnin uusiminen ja oikaisu
Todistukset
Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa
Lukuvuositodistus
Välitodistus
Erotodistus
Perusopetuksen päättötodistus
Valmistavan opetuksen todistukset (Lappeenranta)
Toiminta-alueittain opetus (Lappeenranta)
Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus
Paikallisesti päätettävät asiat
Oppilaan arviointi (Lappeenranta)
Kimpisen koulu
Arviointikulttuuri Kimpisen koulussa
Kimpisen koulu arviointikulttuurin painopisteet ovat oppimista edistävän arvioinnin kehittäminen ja yrittämään kannustavan ilmapiirin luominen. Lisäksi painotetaan työskentelytaitojen kehittämistä sekä oppimisen ohjaamista päivittäisen, työskentelyn osana saatavan palautteen avulla. Kimpisen koulussa arvioidaan lapsen ja nuoren kehityksen ja tulevaisuuden taitojen kannalta merkityksellisiä asioita ja kehitetään aktiivisesti muita kuin helposti mitattavien asioiden arviointia. Koulun arviointikulttuurissa yhdistyy jatkuva oppimisen edistymisen seuranta, oppimiskokonaisuuden päätyttyä tehtävä arviointi sekä oppimisvalmiuksien arviointi.
Opintojen aikaisen formatiivisen arvioinnin ja palautteen antamisen periaatteet, kokonaisuus ja pedagoginen tehtävä oppimisen edistämisessä
Arviointi on oppimisen aikaista, motivoivaa ja ohjaavaa
Arviointi on jatkuvaa, monipuolista, kannustavaa ja avointa
Arviointi on suullista ja kirjallista ja sitä dokumentoidaan
Arvioinnin tavoitteena on itsetunnon ja itsetuntemuksen kehittäminen, syväoppiminen, sisäinen motivaatio ja elinikäistä oppimista tukevien oppimistaitojen saavuttaminen
Arvioidaan työskentelyä, edistymistä ja osaamista suhteessa tavoitteisiin
Arviointi on myös oppilaan, opettajan ja huoltajan kanssa yhteisesti sovittujen tavoitteiden seuraamista
Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi
Toteutus kaupungin yleisen ohjeen mukaisesti ja tämän luvun henkeä noudattaen
Itsearvioinnin edellytysten tukeminen; itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin periaatteet
Itsearviointi ja vertaisarviointi ovat koulussamme osa jokaista oppimistuokiota ja -kokonaisuutta.
1-6 luokat
Itsearviointiin opetellaan esiopetuksesta lähtien ja vähitellen pyritään arvioimaan omaa osaamista kaikissa oppiaineissa sekä käyttäytymistä ja työskentelytaitoja. Vanhempien kanssa käytävän keskustelun pohjana käytetään lapsen täyttämää itsearviointikaavaketta. Arviointikeskustelussa pyritään ohjaamaan oppilasta myös tavoitteiden asettamiseen.
7-9 luokat
Itsearviointi kirjataan oppiainekohtaisesti.
Oppilaiden vertaisarviointi
Vertaisarviointiin totutellaan ja sitä opetellaan peruskoulun aikana oppilaiden ikätaso huomioiden. Vertaisarviointia toteutetaan opetusryhmien arviointikeskusteluina osana ryhmän työskentelyä ja oppimisprosessia.
Opinnoissa etenemisen, luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt
Oppilas siirtyy seuraavalla vuosiluokalle pääasiallisesti valtakunnallisten perusteiden mukaan eli jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot.
Perustellusta syystä oppilas voi edetä myös oman opinto-ohjelman mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa oppilaan opinto-ohjelma suunnitellaan yksilöllisesti ja siitä sovitaan oppimissuunnitelmassa/ HOJKS:ssa. Oman opinto-ohjelman mukaisesti etenevän oppilaan oppimissuunnitelmassa/ HOJKS:ssa määritellään tarkemmin opintokokonaisuuksien suoritusjärjestys ja tavoitteet sekä arviointi ja seuranta sekä dokumentointi.
Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle varataan kuitenkin mahdollisuus osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot.
Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Oppilaan huoltajalle varataan tällöin mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle myös huoltajien ja koulu yhteisellä päätöksellä.
Oppilaalla on mahdollisuus hylätyn arvosanan tai vuosiluokan oppimäärän yksilölliseen suorittamiseen. Vuosiluokan yksilöllisestä suorittamisesta päätettäessä tulee huomioida oppilaan edellytykset suoriutua oppimäärästä sekä arvioida hänen tilanteensa ja kykynsä kokonaisvaltaisesti. Suoritustavat määritellään tapauskohtaisesti.
Vuosiluokalle jättämisestä pyritään sopimaan yhteistyössä vanhempien kanssa.
Toisen ja kolmannen vuosiluokan sekä kuudennen ja seitsemännen vuosiluokan nivelvaiheisiin liittyvät arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöt
Kimpisen koulussa pidetään luokanvalvojan- /opettajan ja huoltajan väliset arviointikeskustelut vähintään kerran vuodessa kaikilla luokka-asteilla. Näissä arviointikeskusteluissa huomioidaan nivelvaiheiden arvioinnin ja palautteen annon erityispiirteet.
Arviointikeskusteluissa annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen palautetta oppilaan edistymisestä oppimisessa, työskentelytaidoissa ja käyttäytymisessä. Lisäksi arviointikeskustelujen yhteydessä huomioidaan oppilaan edistyminen laaja-alaisessa osaamisessa.
Nivelvaiheiden (2. ja 6. luokan keväällä) arviointikeskusteluissa annetaan laajempi palaute opintojen edistymisestä. 2. vuosiluokan kevätlukukaudella käytävässä arviointikeskustelussa keskitytään oppilaan vahvuuksien huomioimiseen, hänen itsetuntonsa vahvistamiseen ja oppimismotivaation lisäämiseen. 6. vuosiluokan arviointikeskustelussa keskitytään erityisesti oppilaan oppimisen taitojen ja työskentelytaitojen arviointiin, jotta sekä oppilas itse että huoltajat tietävät, mitä vahvuuksia, ja mitä kehityskohteita näissä taidoissa on yläkouluun siirtymistä ajatellen.
Valinnaisten aineiden arviointi
Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin.
Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.
Käyttäytymisen arviointi
Käyttäytymisen arvioinnin tulee olla kannustavaa, jatkuvaa, monipuolista, oppilaan kasvua ja kehittymistä edistävää. Oppilaan ja huoltajan kanssa käydään läpi käyttäytymisen arvioinnin kriteerit ja periaatteet. Käyttäytymistä arvioidaan myös itsearviointina.
10 (erinomainen):
- innostava, positiivinen ja kannustava esimerkki muille
- luokkahengen kohottaja
- yhteistyökykyinen kaikissa tilanteissa, huomaavainen ja avulias
- osoittaa oma-aloitteisuutta yhteisten asioiden hoitamisessa
9 (kiitettävä):
- aktiivinen, positiivinen, kannustava
- sisäistänyt järjestyssäännöt ja noudattaa niitä
- yritteliäs
- sujuvaa yhteistyötä
8 (hyvä):
- perusarvosana
- käyttäytyy luontevasti, tilanteisiin sopivalla tavalla, ottaen huomioon kanssaihmiset ja ympäristön
- kohtelias
- käytös on yleensä moitteetonta
7 (tyydyttävä)
- käyttäytyy toistuvasti tilanteeseen sopimattomalla tavalla
- oppilaan käytöksen ohjaus usein toistuvaa
- rikkoo satunnaisesti järjestyssääntöjä
- oman käytöksen säätely puutteellista
6 (kohtalainen)
- passiivinen
- usein yhteys kotiin käyttäytymiseen liittyvissä asioissa
- on voinut saada kirjallisen varoituksen
- rikkoo usein yhteisiä sääntöjä
- voi olla välinpitämätön, kielteinen, epärehellinen, yhteistyökyvytön ja huonosti ojennettavissa
- aiheuttaa asenteellaan tai teoillaan kielteistä ilmapiiriä
- voi olla luvattomia poissaoloja
5 (välttävä)
- rikkoo tietoisesti toistuvasti koulun järjestyssääntöjä
- suhtautuu kielteisesti kanssaihmisiin ja koulutyöhön
- voi olla agressiivista käytöstä
- voi olla jatkuvasti luvattomia poissaoloja
- ei paranna käyttäytymistään ojentamis- ja kurinpitotoimenpiteistä huolimatta
- on voitu erottaa koulusta määräajaksi
4 (hylätty)
- kouluyhteisöön sopeutumaton, vaatii erityistoimenpiteitä ja yksilöllisiä ratkaisuja jatkuvien rikkeiden vuoksi
Käytettävät todistukset
Käytetään Lappeenrannan kaupungin B-sarjan todistuspohjia. Sanalliset arvioinnit annetaan 1.-4. luokilla. Numeroarviointi on käytössä 5. vuosiluokan lukuvuositodistuksesta alkaen. Lukuvuositodistus annetaan aina vuosiluokan päättyessä. 7.-9.-luokilla väliarviointi annetaan jouluna käyttämällä Lappeenrannan kaupungin todistuspohjia. Arviointi 7.-9.-luokilla on numeroarviointia ja sitä voidaan tarvittaessa täydentää sanallisesti.
Arviointikeskustelut pidetään lukuvuosittain. Arviointipalautetta annetaan koko ajan ja tärkeänä periaatteena on sen ajantasaisuus ja kannustavuus.
Päättöarviointi
Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa.
Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosana perustuu kussakin yhteisessä oppiaineessa oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8−9 ja se tehdään 9. vuosiluokan lopussa. Päättöarviointi perustuu Opetushallituksen laatimiin perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereihin kaikissa yhteisissä oppiaineissa. Oppilaan osaaminen arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta monipuoliseen näyttöön perustuen. Päättöarviointi on ennustettavaa ja ennakoitavaa oppilaan ja huoltajan kannalta siten, että heillä on hyvissä ajoin käsitys päättöarvioinnin kriteereistä kussakin oppiaineessa ja oppilaan suoriutumistasosta suhteessa niihin.
Myös tilanteessa, jossa yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan.
Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Päättöarvioinnin kriteerit on laadittu siten, että oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen.
Oppilas on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossakin määrin kriteerien edellyttämää osaamista.
Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisen oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa päättöarvioinnin kriteereihin.
Perusopetuksen päättövaiheessa numeroin arvosteltavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto/elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous.
Opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti alle 2 vvt valinnaisaineet arvioidaan sanallisesti, kestoltaan 2 vvt tai yli laajuiset valinnaisaineet arvioidaan numeroarvioin.
OPETTAJA
- perehtyy oppiaineen tavoitteisiin, päättöarvioinnin kriteereihin ja oppilaan antamaan monipuoliseen näyttöön
- oppilaan taso ilmaistaan numeroarvosanalla tai sanallisella arviolla
- antaa oppilaalle riittävästi ennakkoon yksilöllistä palautetta suoriutumisen nykytasosta sekä konkreettisia ohjeita edistyä omalla tasollaan
- valinnaiset aineet arvioidaan kuten luku 6.6 määrittelee
- päättötodistus annetaan kuten Lappeenrannan kaupungin opetussuunnitelma ja luku 6.6 määrittelee
Arviointikeskustelut ja niiden järjestämisen periaatteet
Kimpisen koulussa pidetään luokanvalvojan- /opettajan ja huoltajan väliset arviointikeskustelut vähintään kerran vuodessa kaikilla luokka-asteilla. Näissä arviointikeskusteluissa huomioidaan nivelvaiheiden arvioinnin ja palautteen annon erityispiirteet.
Arviointikeskusteluissa annetaan oppilaalle ja hänen huoltajalleen palautetta oppilaan edistymisestä oppimisessa, työskentelytaidoissa ja käyttäytymisessä. Lisäksi arviointikeskustelujen yhteydessä huomioidaan oppilaan edistyminen laaja-alaisessa osaamisessa.