Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa
Arviointikulttuurin paikalliset painotukset
Itsearviointia toteutetaan vähintään kaksi kertaa lukuvuoden aikana arviointiaikataulun mukaisesti, katso kohta Opintojen aikaisen arvioinnin toteuttaminen: Oppilasarvioinnin vuosikello.
Arvioinnin keskeiset piirteet
Monipuolinen arviointi ja siihen perustuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden kokonaisvaltaisen kehityksen ja oppimisen tukemiseen.
Koulun arviointikulttuurin keskeisiä piirteitä ovat:
rohkaiseva ja yrittämistä kannustava ilmapiiri
oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintakulttuuri
oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi tekeminen koko oppimisprosessin ajan
arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys
arvioinnin monipuolisuus
arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa.
Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Opettajat huolehtivat siitä, että oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää, mutta myös epäonnistumiset tai virheelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosessia. Niitä hyödynnetään opetuksessa oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioittavalla tavalla.
Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa palautetta toisilleen ja opettajille. Nuorempia tuetaan enemmän valmiilla kysymyksillä (Esim. Mikä meni hyvin? Mikä meni huonosti? Mitä opit? Mitä tekisit toisella tavalla? jne.), yläkoululaisia rohkaistaan pidemmälle menevään itseohjautuvuuteen. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen kehittymiselle perusopetuksen aikana.
Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyttäytymisestä annetaan suullista tai kirjallista tietoa oppilaalle ja huoltajalle vähintään kerran lukukaudessa. Monipuolisen arvioinnin kautta syntyvä käsitys omasta osaamisesta vahvistaa lapsen minäkäsitystä. Kristillisen ihmiskäsityksen tavoitteena on kuitenkin myös opettaa oppilaille heidän olemassaolonsa itseisarvoa, joka ei ole sidoksissa taitoihin ja/tai osaamiseen. Toteutettu oppiaine-, työskentelytaito- ja käyttäytymisarviointi ei siis mittaa oppilaan arvoa. Virheet ja epäonnistumiset ovat oppimiskokemuksia – yrittäminen ja rohkea kokeileminen on aina arvostusta ansaitsevaa.
Arviointikulttuurin kehittäminen
Kehitämme koulumme arviointikulttuuria kollegiaalisessa yhteistyössä oman koulun opettajien ja muiden Suomen kristillisten koulujen opettajien kanssa. Esimerkkinä tästä on kristillisten koulujen laadunkehityksen tiimi, johon osallistuu jokaiselta koululta vähintään yksi kehittäjäopettaja. Tiimissä käydään keskusteluja muun muassa kouluissa toteutetuista arviointikäytänteistä ja pyritään kehittämään toimintaa saadun palautteen pohjalta.
Arviointia yhtenäistetään päivittämällä voimassaolevia koulun arviointikäytäntöjä tarpeen mukaan yläkoulun ja alakoulun opettajista koostuvissa tiimeissä. Tiimit tarkastelevat olemassa olevia arvioinnin periaatteita kerätyn kokemuksen pohjalta. Opettajat tuovat esille omaan arviointiinsa vaikuttavia asioita ja keskustelun kautta pyritään löytämään yhteinen linja eri arviointitulkintojen välillä.
Oppilaat ja huoltajat voivat osallistua arviointikulttuurin kehittämiseen vanhempainilloissa, vanhempainvarteissa sekä arviointikeskusteluissa. Vuosittain jokaisen oppilaan ja hänen huoltajiensa kanssa käydyssä arviointikeskustelussa huolehditaan siitä, että heillä on mahdollisuus tulla kuulluksi koulun arviointikäytäntöihin liittyvissä asioissa. Yläkoulussa arviointikeskusteluja käydään aineenopettajan ja oppilaan kanssa kahden kesken.
Oppilaille laaditaan vähintään kaksi kyselyä lukuvuodessa kutakin opettajaa kohtaan, joiden tulokset osoitetaan kyseisen vuosiluokkatason opettajien tiimille. Oppilaat vastaavat kyselyyn nimellä. Oppilaat arvioivat kyselyssä (ja opettajatiimi käyttää arviota laadunkehittämisratkaisujen tekemiseen), miten mm.:
opettaja on tiedottanut ja selventänyt arvioinnin kriteerit ja arvioinnin kokonaisuuden opintojakson alussa
opettaja on osallistanut oppilaita tavoitteiden laatimisessa ja sisältöjen sekä käytettävien työtapojen painottamisessa
oppimisympäristö ja työrauha edisti oppimista
perustuiko toteutunut opetus ja arviointi siihen, mitä alussa sovittiin
Arvioinnin tarjoaman reflektoinnin näkökulmasta jokainen opettaja voi arvioida ja kehittää omaa työtään. Hallinnon näkökulmasta arviointi tarjoaa perusteet resurssoinnille, eriyttämiselle ja toiminnan kehityskohteiden löytymiselle. Koko yhteisön näkökulmasta arvioinnin koko kuva kertoo osaltaan yhteisön toteutuneista arvoista ja antaa käsityksen toiminnan laadusta. Yhteisöllinen itsearviointi on hyvin keskeistä koulun kehittämisen kannalta.
Jo opetussuunnitelman kirjoitusvaiheessa tunnistetaan pedagogisena haasteena se, kuinka oppilas sisäistää ja kuinka hän voi liittyä hänelle asetettuihin tavoitteisiin ennen varsinaista oppimisprosessia. Toiseksi arvoinnin muuttuminen tuo mukanaan suuren vuorovaikutuksen tarpeen oppilaiden ja huoltajien kanssa, jotta arvioinnista ja sen prosessista muodostuu yhteinen ajattelu, joka edistää oppilaan kasvua ja kehitystä.
Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa
Formatiivinen arviointi
Arviointi lukuvuoden aikana
Opettaja seuraa säännöllisesti oppilaiden oppimisprosessia eri tavoin. Oppilaiden työskentelyä, vuorovaikutusta ja oppimista havainnoidaan luokan arjessa. Opettaja dokumentoi merkittävänä pitämänsä havainnot. Alkuopettaja esimerkiksi kuulee päivittäin oppilaiden ääneen lukemista ja havainnoi oppilaan edistymistä. Oppilaat voivat tehdä oppimisprosessista portfoliota tai oppimispäiväkirjaa. Voidaan ottaa myös valokuvia, ääni- tai videomateriaalia ja niiden avulla palata arvioimaan omaa oppimista ja ryhmässä toimimista. Opettajalle nämä toimivat dokumentteina opitusta. Uuden alueen tai taidon omaksumista voidaan seurata muun muassa sanakokeiden, pistokkaiden ja lukutestien avulla, joiden tulokset opettaja kirjaa ylös.
Oppimisen arvioinnissa kiinnitetään huomiota myös siihen, että näyttötavat oppimisesta ovat vaihtelevia. Arvioinnissa käytetään erilaisia tapoja tehdä esimerkiksi koe. Näillä keinoilla pyritään tuomaan oppilaiden vahvuuksia ja todellista osaamista esille.
Opettaja kertoo oppilaalle niistä havainnoista, jotka ovat tarkoituksenmukaisia oppimisprosessin kannalta. Myös oppilaille tarjotaan tilaisuuksia arvioida itseään, toisiaan (esim. ryhmäarviointikeskustelut) ja myös opettajan toimintaa. Kehityskohteisiin keskittyvä arviointi kerrotaan oppilaalle tarvittaessa kahden kesken. Palautteen tarkoitus on parantaa oppilaan suoritusta myönteisellä tavalla. Tällaisessa palautteenantotilanteessa keskitytään kuvaamaan tosiasioita täsmällisesti ja löytämään yhdessä positiivisia vaihtoehtoja etenemiselle. Katse on suunnattuna tulevaan ja erehdyksistä pyritään oppimaan.
Dokumentoitu itsearviointi toteutetaan vähintään kerran lukukaudessa. Itsearviointi voidaan toteuttaa sähköisesti tai paperilomakkeella ja se lähetetään huoltajalle nähtäväksi. Koulussa opettaja luo sellaisia vertaisarvioinnille soveltuvia tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan monipuolista, oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta.
Itsearvioinnissa painotetaan oppimisen prosessia. Oppilaita ohjataan tunnistamaan laaja-alaiset tavoitteet ja huomaamaan niiden toteutuminen omassa oppimisprosessissa. Periaatteena on, että oppimisen tavoitteet käydään läpi oppilaan kanssa jakson alussa. Oppilaat miettivät yhdessä opettajan kanssa ikätasonsa ja edellytystensä mukaisesti, kuinka tavoitteet saavutetaan ja miten edistymistä seurataan. Jakson lopuksi arvioidaan yhdessä oppilaiden kanssa eri tavoin, kuinka tavoitteisiin päästiin.
LKK:n arvioinnin ja palautteen antamisen periaatteet:
1. Lähimmäisen kunnioittaminen ja kannustava ilmapiiri
• jokainen esioppilaasta rehtoriin on oppija
• palautteessa keskitytään positiivisuuteen
• virheet ja epäonnistumiset ovat oppimiskokemuksia
• rohkeat ja luovat kokeilut ovat arvostettavia
2. Arvioinnin monipuolisuus
• arviointi on osa oppimista ja sen avulla oppiminen tehdään näkyväksi
• osaamista voi näyttää monella tavalla
• arviointi on kokonaisvaltaista: kokonaisprosessin eri osa-alueet ovat ideointi, suunnittelu, kokeilut, tekeminen, dokumentointi ja arviointi (erityisesti huomioitava ilmiöpohjaisessa oppimisessa)
• itsearviointi, vertaisarviointi ja tavoitelähtöinen arviointi on jatkuvaa
3. Oppimisprosessin, itseohjautuvuuden ja johtajuuden sekä innovatiivisuuden edistäminen
• Mitä opin ja mitä on tarkoitus oppia?
• Mitä muut ovat oppineet?
• Mitä opimme yhdessä tiiminä ja yhteisönä?
• Millä tavalla voin ja voimme oppia paremmin ja lisää?
Itsearvioinnin edellytysten tukeminen LKK:ssa; itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin periaatteet
Pyrimme koulussamme käyttämään monipuolisesti erilaisia itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin muotoja kaikilla luokka-asteilla. Näin oppilaan käsitys siitä, millainen oppija hän on, tarkentuu. Oppilas oppii ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan ja myös ryhmänsä oppimisedellytysten parantamisesta. Hän näkee itsessään tapahtuneen kasvun ja kehityksen ja oman työn merkityksen siihen. Rakentavan palautteen saamisen myötä oppilaan motivaatio omaa koulutyötä kohtaan kasvaa ja sen merkityksellisyys tulee näkyväksi.
Yhtenä tapana arvioida koko lukuvuoden aikana tapahtunutta oppimista käytämme vuorovaikutuksellista ryhmäarviointikeskustelua, jossa oppilaat arvioivat itseään ja toisiaan lukuvuoden aikana tekemiensä havaintojen perusteella. Tästä arviointikäytännöstä on sovittu lukuvuoden alussa yhdessä oppilaiden kanssa. Tällöin käydään läpi myös se, mitä havainnoidaan ja missä ryhmissä lopullinen arviointikeskustelu tapahtuu, jotta oppilaat osaavat kiinnittää huomioita oikeisiin asioihin. Tasaisin väliajoin lukuvuoden aikana oppilaat kirjaavat ylös havaintojaan omasta sekä ryhmäläistensä oppimisprosessista opettajan ohjeistuksen mukaisesti. Lopullisessa arviointikeskustelussa on ryhmän lisäksi mukana opettaja, joka kuulee keskustelun aikana oppilaiden itsearvioinnit ja ryhmäläisten vertaisarvioinnit sekä kertoo omista havainnoistaan ja osaamisen arviostaan. Tämä arviointitapa on erityisen toimiva taito- ja taideaineissa ja opettaja voi muokata sitä oppilaiden ikätasolle sopivaksi.
Osana oman oppimisen arviointia oppilaat voivat tehdä portfolioita ja oppimispäiväkirjaa, joissa kuvataan oman oppimisprosessin eri vaiheita, tavoitteita, suorituksia ja saavutuksia. Oppilaat keräävät kirjallista ja kuvallista materiaalia vihkoihin tai kansioihin. Näihin kirjataan ylös omat oppimistavoitteet ja dokumentteja matkalla kohti niiden saavuttamista. Näin itsereflektointitaidot ja ymmärrys itsestä oppijana kehittyvät.
Koulun alimmat luokat arvioivat omaa tai ryhmänsä toimintaansa ja oppimistaan erilaisten konkreettisten välineiden tai kuvien avulla (esimerkiksi hymynaamojen, tarrojen tai helmien keräily, peukkuarviointi). Jo alkuopetusluokilta lähtien harjoitellaan kuvaamaan omaa ja toisten työprosessia ja oppimista sanallisesti sekä suullisesti että kirjallisesti. Käytännön harjoittelussa lähdetään liikkeelle opettajan mallintamisen avulla. Esimerkiksi kuvataidetunnilla opettaja sanoo laatusanan ja pyytää oppilasta menemään sitä vastaavan työn luokse. Tämän jälkeen oppilas kuvaa omin sanoin, millä perusteella teki valintansa. Opettaja auttaa sanallistamisprosessissa tarvittaessa lisäkysymyksin.
Yhtenä vertaisarvioinnin keinona oppilaat arvioivat toistensa tuotoksia antamalla niiden eri osa-alueista pisteitä tai sanallista palautetta tutustuttuaan huolella tuotokseen. Oppilaita kehotetaan miettimään perusteet antamalleen palautteelle ja tarvittaessa kertomaan ne.
Oppimisjakson ja lukukauden lopussa oppilailta pyydetään arvio omasta oppimisestaan. Samassa yhteydessä kysytään palautetta opetuksesta. Oppilaille toteutetaan vähintään kerran lukuvuodessa arviointikeskustelu, jossa oppilas arvioi erilliselle lomakkeelle omaa oppimistaan eri oppiaineissa sekä käyttäytymistään ja huolellisuuttaan. Tämän jälkeen oppilas kuulee opettajan arvion, ja myös paikalla olevalla vanhemmalla on tilaisuus esittää oma näkemyksensä.
Itsearviointia täydentää vertaisarviointi, mikä ohjeistetaan aina huolellisesti ja sitä harjoitellaan pitkäjänteisesti opettajan ohjauksessa. Vertaisarviointia tehdessä harjoitellaan mielipiteen ilmaisemista rakentavasti ja arvostavasti ja opetellaan ilmaisemaan perustelut mielipiteille. Tavoitelähtöinen arviointi toteutetaan yhteisten käsitteiden avulla. Vertaisarvioinnissa käytetään esim. opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä ikä- ja kehitystaso huomioiden.
Summatiivinen arviointi
Arviointi lukuvuoden päättyessä
LKK:ssa käytetään vuosiluokittain yhteisiä opetushallituksen kaavan mukaisia todistuspohjia. Vuosiluokilla 1-3 arviointi on sanallista ja 4-9. vuosiluokilla numeroarviointia. Luokilla 4-7 numeroarviointia voidaan täydentää sanallisella arvioinnilla. Vanhat arvioinnit jäävät paperiversion lisäksi nähtäväksi Wilmaan huoltajille. Oppilaan oma opettaja päättää hänelle annettavasta arviosta, mutta mikäli opettajia on useita, he tekevät päätökset yhdessä. Näin menetellään sekä käyttäytymistä, työskentelyä että oppimista arvioitaessa.
Todistuksen ei tulisi sisältää yllätyksiä oppilaalle ja hänen huoltajilleen, vaan heidän tulee saada riittävästi tietoa koulunkäynnin sujumisesta pitkin lukuvuotta. Oppilas on saanut ennen lukuvuositodistuksen vastaanottamista monipuolista arviointipalautetta, joka on muodostunut suullisesta, jatkuvasti opettajan antamasta palautteesta, itsearvioinneista, arviointikeskusteluista sekä muusta mahdollisesta kirjallisesta palautteesta. Opettaja antaa pyydettäessä perustelut oppilaan huoltajalle liittyen lukuvuoden päätteeksi tehtävään tai muuhun arviointiin.
Lukuvuositodistus annetaan oppilaalle lukuvuoden viimeisenä työpäivänä. Arvioinnin kriteereistä, ajankohdista sekä muodoista tiedotetaan oppilaan huoltajaa Wilmassa ja arviointikeskusteluissa. Oppilaille kerrotaan arviointiperusteet oppimisjakson alussa.
Oppilas, joka opiskelee vuosiluokkiin sitomattomasti oman opinto-ohjelmansa mukaan, saa lukuvuositodistuksen, jossa on arvioitu ne opintokokonaisuudet tai oppiaineet, jotka on merkitty hänen henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaansa. Seuraavan lukuvuoden aluksi opinto-ohjelmaan päivitetään uudet tavoitteet. Oppilas saa päättötodistuksen sitten, kun on suorittanut kaikki peruskoulun oppisisällöt hyväksytysti.
Opinnoissa etenemisen, luokalta siirtymisen ja luokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt LKK:ssa
Oppilaalle tarjotaan yksi tai useampia mahdollisuuksia osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot, mikäli hän on saanut hylätyn jostakin oppiaineesta tai aineryhmästä. Luokallejättämispäätöksessä huoltaja ja oppilas tulevat kuulluksi. Jos oppilaan huoltajan kanssa yhdessä on päädytty siihen tulokseen, että on oppilaan edun mukaista jäädä luokalle, tähän voidaan päätyä, vaikka oppilas olisi suorittanut hyväksytysti kaikki oppiaineet. Esimerkiksi, jos oppilas on syntynyt loppuvuodesta, voi olla perusteltua antaa hänelle mahdollisuus kasvaa rauhassa ilman seuraavalle vuosiluokalle siirtymistä. Yhdysluokkaopetus tarjoaa koulussamme pehmeän mahdollisuuden luokalle jättämiseen tarvittaessa. Ryhmä voi säilyä samana, vaikka seuraavalle vuosiluokalle ei siirryttäisi ikätovereiden mukana.
Oppilaan on mahdollista edetä opinnoissaan oman opinto-ohjelman mukaisesti, jolloin opintoja ei ole sidottu vuosiluokkiin, vaan perusopetuksen oppimäärän suorittamiseen yksilöllistettyyn etenemistahtiin. Tämä tulee kyseeseen lähinnä silloin, jos oppilas on ollut pitkään sairaana tai hänen oppimisedellytyksensä ovat joiltain osin paljon ikätasosta poikkeavia. Oppilaan omaan opinto-ohjelmaan kirjataan vuosittaiset tavoitteet opintojen etenemiselle. Esimerkiksi se, mitä oppiaineita oppilas suorittaa minkäkin luokan mukana. Oppilas saa lukuvuositodistuksen, jossa on arvioitu ne opintokokonaisuudet tai oppiaineet, jotka on merkitty hänen henkilökohtaiseen opinto-ohjelmaansa. Seuraavan lukuvuoden aluksi opinto-ohjelmaan päivitetään uudet tavoitteet. Oppilas saa päättötodistuksen sitten, kun on suorittanut kaikki peruskoulun oppisisällöt hyväksytysti.
Toisen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi
Toisen vuosiluokan lopulla oppimisen arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautettaarviointikeskustelun avulla. Keskusteluun osallistuvat oppilas, huoltaja ja opettaja sekä tarvittaessa muita oppilaan koulunkäyntiin liittyviä henkilöitä. Arviointikeskustelu pidetään joulu- tammikuun aikana. On tärkeää, että oppilaan omat arviot ja toiveet sekä huoltajan näkemykset tulevat kuulluiksi. Tämä tavoite toteutuu parhaiten arviointikeskustelun kautta.
Kuudennen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi
Kuudennen vuosiluokan lopulla oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa palautetta arviointikeskustelun avulla. Keskusteluun osallistuvat oppilas, huoltaja ja opettaja sekä tarvittaessa muita oppilaan koulunkäyntiin liittyviä henkilöitä.Arviointikeskustelu pidetään joulu-tammikuun aikana. Palautteessa kiinnitetään huomiota erityisesti työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen. Oppilas tarvitsee tietoa myös edistymisestään oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa. Arviointikäytänteet ja palautteen antaminen suunnitellaan niin, että oppilas ja huoltaja saavat monipuoliseen tietoon perustuvan käsityksen oppilaan oppimisen edistymisestä. Tämä tavoite toteutuu parhaiten arviointikeskustelun kautta. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelumotivaation tukemiseen.
LKK:ssa nivelvaiheen siirtymiä helpottaa se, että opettajakunta on entuudestaan tuttua. Usein toteutuu myös se, että sama opettaja jatkaa oppilaan kanssa nivelvaiheiden yli. Nivelvaihetta lähestyttäessä opettaja arvioi, onko nähtävissä erityisiä haasteita nivelvaiheen siirtymässä. Mikäli näin on, järjestetään keväällä arviointikeskustelu, johon osallistuvat oppilas, oppilaan nykyinen ja mahdollisuuksien mukaan myös tuleva opettaja, huoltajat sekä tarvittaessa erityisopettaja, opinto-ohjaaja, psykologi, kuraattori ja terveydenhoitaja. Opettaja antaa muillekin nivelvaiheen oppilaille loppukeväästä ohjaavaa palautetta esimerkiksi Wilman välityksellä tai kasvokkain huoltajia kohdattaessa ja kahdestaan oppilaan kanssa keskustellen. Koulussamme on usein tilaisuus vanhempien kohtaamiselle, koska vanhemmat vastaavat lastensa koulukyydityksestä.
Arviointi valinnaisaineissa
LKK:n valinnaisaineet arvioidaan numeroin, mikäli valinnaisaineen oppimäärä on vähintään kaksi vuosiviikkotuntia. Oppiaineet, joita opiskellaan vähemmän kuin kaksi vuosiviikkotuntia, arvioidaan suoritusmerkinnällä (S). Jos valinnainen kurssi on oppiainetta syventävä ja kurssin aikana oppilaan osaaminen suhteessa tavoitteisiin on korkeampaa kuin muutoin, voi valinnainen kurssi vaikuttaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaan.
Välitodistus
Lukuvuoden aikana vuosiluokilla 1-2 ei anneta välitodistusta. Väliarviointi on osa arviointikeskustelua. Yhteishakua varten 9. luokkalaisille annetaan päättöarvioinnin kriteerien pohjalta numeeriseen arviointiin perustuva välitodistus
Käyttäytymisen arviointi LKK:ssa
Käyttäytymisen arviointi on sanallista vuosiluokilla 1–3. Nämä vuosiluokat osallistuvat joulu-tammikuussa arviointikeskusteluun, jossa oppilas arvioi itse muun muassa omaa käyttäytymistään ja työskentelytaitojaan. Arviointi dokumentoituu lomakkeelle, johon opettaja täydentää oman arvionsa oppilaan jälkeen. Huoltajat ovat paikalla keskustelussa, ja heillä on mahdollisuus tulla kuulluksi myös käyttäytymisen arvioinnin yhteydessä. Lukuvuositodistukseen käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti asteikolla erinomainen, kiitettävä, hyvä ja vaihteleva. Käyttäytymistä arvioidaan alla olevien kriteereiden avulla myös luokilla 1–3 oppilaan ikätaso huomioiden.
Vuosiluokat 4–9 saavat numeroarvion käyttäytymisestä. Käyttäytymisen arvosana määräytyy eri opettajien oppilaalle antamien käyttäytymisen arvosanojen keskiarvosta seuraavien kriteerien perusteella:
erinomainen (10)
Oppilaan toiminta ja käyttäytyminen on vastuuntuntoista, rehellistä, yhteistyökykyistä ja myönteistä. Hän kunnioittaa toisia oppilaita ja aikuisia, käyttäytyy moitteettomasti sääntöjä noudattaen ja parantaa luokan työrauhaa ja ilmapiiriä. Hän toimii aktiivisesti ja ilmaisee omat mielipiteensä ja kysymyksensä rakentavalla tavalla. (Aktiivinen toiminta ei edellytä verbaalisesti ulospäinsuuntautuvaa persoonallisuutta vaan esim. itsenäistä ja silmiinpistävää valintaa olla osallistumatta järjestyssääntöjen vastaiseen käyttäytymiseen tai itsenäistä valintaa auttaa kaveria.) Oppilaan kielenkäyttö on asiallista ja kunnioittavaa ja hänellä on kohteliaat käytöstavat.
kiitettävä (9)
Oppilaan toiminta ja käyttäytyminen on lähes aina vastuuntuntoista, rehellistä, yhteistyökykyistä ja myönteistä. Hänellä on kunnioittava asenne toisia oppilaita ja aikuisia kohtaan. Hän käyttäytyy moitteettomasti sääntöjä noudattaen sekä tukee luokan työrauhaa. Hän toimii aktiivisesti ja ilmaisee omat mielipiteensä ja kysymyksensä rakentavalla tavalla. (Aktiivinen toiminta ei edellytä verbaalisesti ulospäinsuuntautuvaa persoonallisuutta vaan esim. itsenäistä ja silmiinpistävää valintaa olla osallistumatta järjestyssääntöjen vastaiseen käyttäytymiseen tai itsenäistä valintaa auttaa kaveria.) Oppilaan kielenkäyttö on asialista ja kunnioittavaa.
hyvä (8)
Oppilas pyrkii vastuuntuntoisuuteen, rehellisyyteen ja myönteiseen yhteistyöhön. Hän käyttäytyy hyvin, sääntöjä noudattaen ja antaa toisille työrauhan. Oppilaan kielenkäyttö on asiallista.
tyydyttävä (7)
Oppilaan käyttäytymisessä ja kielenkäytössä on joskus huomauttamista. Sääntöjen noudattamisessa on puutteita. Ajoittain oppilas häiritsee oppitunneilla, joskus hän myöhästelee ja suhtautuu välinpitämättömästi koulutyöhön.
kohtalainen (6)
Oppilaan käyttäytymisessä ja kielenkäytössä on usein huomauttamista. Hän käyttäytyy epäkunnioittavasti (esimerkiksi kiusaaminen, ylimielisyys). Hän häiritsee oppitunneilla, myöhästelee ja suhtautuu välinpitämättömästi koulutyöhön.
välttävä (5)
Oppilaan käyttäytymisessä ja kielenkäytössä on usein huomauttamista. Hän käyttäytyy epäkunnioittavasti (esimerkiksi kiusaaminen, ylimielisyys). Hän häiritsee usein oppitunneilla, myöhästelee toistuvasti, on luvatta pois ja on epärehellinen.
Arvioinnin yleiset periaatteet
Oppimisen ja osaamisen arviointi
Työskentelyn arviointi
Käyttäytymisen arviointi
Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana
Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain
Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan
Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet
Perusopetuksen päättöarviointi
Päättöarvioinnin kriteerit määräytyvät opetussuunnitelman oppiaineiden tavoitteiden mukaan. Oppilaiden kanssa käydään läpi 7-9 -luokilla lukuvuoden alussa oppiaineiden tavoitteet. Näin varmistetaan, että päättöarviointiin liittyvät tavoitteet ovat oppilaiden tiedossa. Huoltajille tiedotetaan vanhempainilloissa opetussuunnitelman oppiaineosista, joista on mahdollista tutustua oppiaineiden tavoitteisiin ja hyvän osaamisen kriteereihin. Lisäksi jatkuvalla palautteella ja arvioinnilla annetaan oppilaalle ja huoltajille tietoa etenemisestä.
Päättöarviointi rakentuu yläkoulun opintojen tavoitteiden mukaisesta osaamisesta. Opintokokonaisuudet rakentuvat eri oppiaineissa eri tavoin vuosiluokkien 7-9 aikana. Mikäli kaikkia oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä ei opiskella 9. vuosiluokalla, voidaan pitää 9. vuosiluokan päättyessä tarvittaessa summatiivinen koe, jolla oppilas voi osoittaa osaamisen tason opintojen päättyessä.
Päättöarvioinnissa ne valinnaiset aineet, jotka ovat laajuudeltaan kaksi vuosiviikkotuntia tai enemmän, arvioidaan numeroilla ja sitä suppeammat kurssit hyväksytty/hylätty arvioinnilla. Hyväksytystä kurssista oppilas saa todistukseen merkinnän H (Hyväksytty) ja hylätystä merkinnän Hyl. Oppiaineita syventävät valinnaiskurssit voivat vaikuttaa kyseisten oppiaineiden päättöarvosanaan, mikäli oppilaan osaaminen kurssin aikana on ollut korkeampaa kuin muutoin.
Uskonnon syventävät kurssit arvioidaan sanallisesti (H/Hyl). Syventävän uskonnon kurssit voivat vaikuttaa korottavasti yhteisen uskonto/elämänkatsomus -oppiaineen päättöarvosanaan.