Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Formatiivinen arviointi

Summatiivinen arviointi

Arvioinnin yleiset periaatteet

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Työskentelyn arviointi

Käyttäytymisen arviointi

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

Perusopetuksen päättöarviointi

Päättöarvosanan muodostaminen

Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi

Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa

Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Poissaolojen vaikutukset arviointiin

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Todistukset

Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa

Lukuvuositodistus

Välitodistus

Erotodistus

Perusopetuksen päättötodistus

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus

Paikallisesti päätettävät asiat

Kaustisen tarkennukset, luku 6

Arvioinnin muodot ja toteuttaminen

Vuosiluokat 1.-6.:

• lukuvuoden aikana yksi arviointikeskustelu (luokanopettaja, oppilas, huoltaja/huoltajat), johon on yhtenäinen malli/lomakepohja käsiteltävistä asioista

• oppilaan itse- ja vertaisarviointia

• monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointia kehitetään käytännön kokemusten jälkeen

• sähköisen arvioinnin hyödyntäminen itse- ja vertaisarvioinneissa esim. peda.netin avulla ikäkaudelle sopivassa muodossa

• lukuvuositodistus kevätlukukauden päättyessä

  • 1.-3. luokilla oppiaineissa sanallinen arviointi hyväksytty-hylätty. Käyttäytymisessä, äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä matematiikassa oppilaalle annetaan lisäksi sanallinen arviointi. 3. luokalla sanallinen arviointi annetaan lisäksi englannin kielessä.

  • 4.-6. luokilla käytetään lukuvuosiarvioinnissa numeroarviointia. 

  • Mikäli oppilaan lukuvuosiarviointi on hylätty 1-3 oppiaineessa, opettajakunnan päätöksellä oppilas voidaan kuitenkin siirtää seuraavalle vuosiluokalle muiden suoritusten raukeamatta. Oppilaalle laaditaan tarvittavissa aineissa oppimissuunnitelma.

  • 6. luokalla on alakoulussa käytössä numeroarviointi, myös väliarvioinnissa arviointikeskustelun pohjana

  • yhteiset arviointikeskustelu- ja todistuspohjat

Vuosiluokat 7.-9.:

• oppimista tukevan (formatiivinen) arvioinnin eri muotojen säännöllinen käyttö eri oppiaineiden arjessa (opettajan suullinen ja muu palaute ja ohjaaminen, itse- ja vertaisarvioinnin käyttö)

• monialaisten oppimiskokonaisuuksien arviointia kehitetään käytännön kokemusten myötä

• summatiivinen arviointi jaksoarviointia kehittämällä, numeroarviointi, jaksotodistus

• tulosten arvioinnin lisäksi painotusta oppilaan työskentelyn arviointiin esim. arviointikeskustelun ja/tai sanallisen arvioinnin avulla

• oppilaan päättöarvosana ei muodostu suoraan kurssien arvosanoista tai niiden keskiarvoista, vaan perustuu oppilaan päättövaiheen (7./8./9. lk) osaamisen tasoon suhteessa päättöarvioinnin hyvän osaamisen kriteereihin

• opettaja antaa oppilaalle arvion päättöarvosanasta ja oppilaalla mahdollisuus aktiivisella opiskelullaan ja mahdollisilla lisänäytöillä vaikuttaa päättöarvosanan muodostumiseen. Samoin suoritetuilla valinnaisilla kursseilla (jotka eivät muodosta erikseen arvioitavaa kokonaisuutta) voi vaikuttaa päättöarvosanan muodostumiseen

• 9. lk:n väliarviointi toteutetaan päättöarvioinnin kriteerien mukaisesti

Oppimisen ja osaamisen arviointi, arviointi lukuvuoden aikana, paikalliset tarkennukset

Lukuvuoden aikainen arviointi koostuu alakouluissa formatiivisesta arvioinnista ja lukuvuoden aikana väliarviointina toteutettavasta arviointikeskustelusta. 

Yläkoulussa formatiivisen arvioinnin lisäksi oppilas saa väliarviointina jaksoarvioinnin kunkin jakson päätyttyä. 

Peruskoulun päättöluokan oppilas voi myös jatko-opiskeluhakuaan varten saada pyynnöstä erillisen väliarvioinnin sitä tarvitessaan. 

Formatiivinen arviointi on esitelty tarkemmin opetussuunnitelman luvussa 6.1.
 Formatiivista arviointia toteutetaan välittömien palautteiden kautta työskentelyn aikana, palaute-/arviointikeskusteluina, pistokokeiden ja testien avulla, portfolioiden sekä erilaisten ryhmätyöprojektien kautta.

Arviointikeskusteluja toteutetaan väliarvioinnin pohjien avulla, keskusteluissa käydään läpi esim. seuraavia asioita:

• asenne ja tahto

  • koulussa viihtyminen

• työskentelytaidot

  • itsenäinen työskentely, vastuu omasta työstä ja ongelmanratkaisutaidot

  • huolellisuus ja kotitehtävistä huolehtiminen

  • keskittymiskyky ja sinnikkyys

• oppiminen

  • tavoitteet ja niiden saavuttaminen eri oppiaineissa, oppimaan oppiminen

• käyttäytyminen

  • suhde tovereihin ja opettajiin

  • yhteistyö toisten kanssa

• koti, kaverit ja vapaa-aika

Numeroarvioinnin paikallinen tarkennus

Numeroarvioinnin kuvaus

Käyttäytymisen arviointi, paikallinen tarkennus

Käyttäytymisen arvioinnissa pyritään ottamaan huomioon oppilaan kehitysvaihe ja elämäntilanteet.
 1.-3. luokilla käytetään sanallista arviointia ja 4.-9. luokilla arvosanoina käytetään numeroarviointia 4-10.

Ohessa käyttäytymisen arvioinnin kriteerit, paikallinen tarkennus.

Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit

Käyttäytyminen arvioidaan kahdesti vuodessa. Alakouluissa tämä tehdään osana väliarviointikeskustelua sekä lukuvuosiarvioinnin yhteydessä. Yläkoulussa arviointi toteutetaan jaksojen 2 ja 4 jälkeen.

Yläkoulun arviointiperusteet:

 Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Lukuvuosiarvioinnissa käytetään 1.-3. luokilla oppiaineissa sanallista arviointia hyväksytty-hylätty.

Äidinkielessä ja kirjallisuudessa sekä matematiikassa oppilaalle annetaan lisäksi sanallinen arviointi. 3. luokalla sanallinen arviointi annetaan lisäksi englannin kielessä.

4.-9. luokilla käytetään lukuvuosiarvioinnissa numeroarviointia. 7.-9. luokilla lukuvuosiarviointina toimii lukuvuoden viimeinen jaksotodistus. 8.-9. luokilla valinnaiset kurssit arvioidaan valinnaisaineoppaassa määritellyllä tavalla, pääsääntöisesti niin, että 1 vvt valinnaiset lyhytkurssit arvioidaan suoritettu-hylätty -merkinnällä ja vähintään 2 vvt valinnaiset aineet numeroarviointina.

Yksilöllistettyjen oppimäärien arvioinnissa käytetään numeroarviointia, jota tarvittaessa täydennetään sanallisella arviointiliitteellä. Arviointi perustuu yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin.

Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviointia, jota peilataan yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin.

Sanallista arviointia voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli.

Päättöarvosanan muodostuminen

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Oppilaan tulee tietää jo opiskelun alussa oppimisjakson tavoitteet ja sisällöt eri oppiaineissa. Hänen tulee saada opettajiltaan oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja osaamisestaan (formatiivinen ja summatiivinen arviointi). Arvioinnin tulee olla monipuolista ja jatkuvaa. Oppilaan itsearvioinnin ja oppilaiden vertaisarvioinnin opettelu tulee aloittaa jo koulupolun alussa, jotta siitä tulee osa oppilaan oppimisprosessia.

Opettajan tulee huolehtia, että myös huoltajat saavat riittävästi tietoa oppilaan oppimisesta, opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä. Viestintä oppilaan, ryhmän ja koulun toiminnasta on jatkuvaa ja siinä käytetään avuksi wilmaa, henkilökohtaisia yhteydenottoja, keskusteluja ja pedanetia.

Huoltajan ja oppilaan kanssa järjestetään kerran vuodessa arviointikeskustelu, joka toimii myös väliarviointina. Lukuvuosiarviointi annetaan sekä paperisena että wilman kautta.