Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Formatiivinen arviointi

Opintojen aikaisella arvioinnilla tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinnin ja palautteen antamisen kokonaisuutta. Opintojen aikainen arviointi on kaikilla vuosiluokilla pääosin oppimisen ohjaamista palautteen avulla. Sen keskeisenä tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua ja tukea oppimista sekä edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Siihen sisältyy myös oppilaiden edistymisen ja osaamisen tason kuvaamista keskusteluin, arviointitiedottein ja todistuksin tiettyinä ajankohtina. Oppilaalle ja huoltajalle tulee antaa tietoa opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän usein.

Arviointi lukuvuoden aikana

Pääosa opintojen aikaisesta arvioinnista on luonteeltaan formatiivista. Tällöin arviointi ja siihen perustuva palautteen antaminen toteutetaan lukuvuoden aikana osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se edellyttää opettajilta oppimisprosessiin liittyvää havainnointia ja vuorovaikutusta oppilaiden kanssa. Opintojen aikaisessa arvioinnissa tärkeätä on myös oppilaiden toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi. Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja motivoivaa palautetta.

Oppimista edistävä palaute on luonteeltaan laadullista ja kuvailevaa, oppimisen solmukohtia analysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta. Se ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä. Oppilaita ohjataan palautteen avulla tiedostamaan edistymisensä ja jäsentämään oman oppimisensa eri vaiheita sekä löytämään erilaisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Palaute auttaa oppilaita vähitellen ohjaamaan omaa oppimistaan, asettamaan itselleen tavoitteita ja käyttämään onnistumista parantavia oppimisstrategioita.

Opettajan antaman, oppimisprosessia näkyväksi tekevän ja oppimista edistävän palautteen tulee auttaa oppilaita hahmottamaan ja ymmärtämään

mitä heidän on tarkoitus oppia
mitä he ovat jo oppineet
miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan.

Tällainen formatiivinen arviointi ja ohjaava palaute edistävät opiskeltavien asioiden jäsentymistä tieto- ja taitokokonaisuuksiksi sekä kehittävät oppilaiden metakognitiivisia taitoja ja työskentelytaitoja.

Summatiivinen arviointi

Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin jälkeen tehtävää, oppilaiden osaamisen summatiivista arviointia, jonka tulokset välitetään oppilaille todistuksissa tai arviointitiedotteissa. Perusopetusasetus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle lukuvuositodistuksen, joka sisältää sanallisesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviointi. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuoden edistymisestä ja suoriutumisesta. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.

Vuosiluokilla 1-7 arviointi on sanallista tai numeroarviointia tai niiden yhdistelmää opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Vuosiluokkien 8-9 todistuksissa käytetään numeroarviointia. Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviointia. Yksilöllistettyjen oppimäärien arvioinnissa sanallista tai numeroarviointia käytetään opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Sanallista arviointia voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli.

Numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan osaamisen tasoa suhteessa tavoitteisiin kussakin oppiaineessa tai opintokokonaisuudessa. Sanallista arviointia käyttämällä voidaan antaa monipuolista palautetta oppilaan oppimisesta ja suoriutumisesta. Sanallisen arvioinnin avulla voidaan kuvata paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänen edistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Sanallisella arvioinnilla voidaan myös antaa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisesta ja oppimisen edistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla.

Arvioinnin yleiset periaatteet

Perusopetuksessa oppimisen arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin. Sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa noudatetaan arvioinnin yleisiä periaatteita.

Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin

Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä arviointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Opettajat huolehtivat, että tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden tiedossa. Tavoitteiden pohtiminen ja oman oppimisen edistymisen tarkastelu suhteessa tavoitteisiin on tärkeä osa myös oppilaan itsearviointitaitojen kehittämistä.

Todistusten antamiseen liittyvässä oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetään opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä. Arviointikriteerit on laadittu 6. ja 7. luokan nivelvaiheeseen sekä päättöarviointiin tukemaan opettajien työtä ja yhtenäistämään arviointia. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan ne määrittelevät hyvää osaamista kuvaavaan sanalliseen arvioon tai arvosanaan 8 vaadittavan tason.

Jos oppimisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin edellä mainittuja arviointikriteerejä käyttäen. Rajatun oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan näissä oppiaineissa suhteessa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin eikä osaamisen tason määrittelyssä käytetä edellä mainittuja arviointikriteerejä.

Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt

Arviointikäytännöt ja palautteen antaminen tulee suunnitella ja toteuttaa oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Palautetta annettaessa kiinnitetään huomiota oppilaiden onnistumisiin ja oppimisen edistymiseen suhteessa aiempaan osaamiseen.

Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa. Tällöin on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä huolehtia siitä, ettei edistymisen ja osaamisen osoittamiselle ole esteitä. Erilaisissa arviointi- ja näyttötilanteissa varmistetaan, että kukin oppilas ymmärtää tehtäväksi annon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Lisäksi huolehditaan mahdollisuuksista hyödyntää tarvittaessa tieto- ja viestintäteknologiaa ja antaa suullisia näyttöjä. Myös oppilaiden mahdollisesti tarvitsemien apuvälineiden saatavuudesta sekä tarvittavista avustajapalveluista huolehditaan. Lievätkin oppimisvaikeudet ja oppilaiden mahdollisesti puutteellinen opetuskielen/ suomen kielen/ruotsin kielen taito tulee ottaa huomioon arviointi- ja näyttötilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Samoin otetaan huomioon oppilaiden opiskelua varten mahdollisesti määritellyt opetuksen erityiset painoalueet.

Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon kunkin oppilaan kielitausta sekä kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Jotta oppilas voi osoittaa edistymistään ja osaamistaan mahdollisista suomen tai ruotsin kielen puutteista huolimatta, arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan tilanteeseen sovitettuihin, monipuolisiin ja joustaviin arviointitapoihin.

Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen

Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin antamalla tilaa oppimisen ja opintojen edistymisen pohdintaan ja kehittämällä itsearviointitaitoja. Oppilaita ohjataan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä. Tarkoitus on, että opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toimintatapoja.

Alemmilla vuosiluokilla itsearviointitaitoja kehitetään auttamalla oppilaita tunnistamaan onnistumisiaan ja vahvuuksiaan koulutyössä sekä tulemaan tietoiseksi työlle sovittavista tavoitteista. Opetusryhmän yhteistä arviointikeskustelua käytetään paljon, annetaan myönteistä palautetta ja osoitetaan, miten monenlaisin tavoin jokainen voi onnistua työssään. Ylemmillä luokilla huomion kiinnittäminen onnistumisiin ja vahvuuksiin on edelleen tärkeää, mutta oman oppimisen ja opintojen edistymisen tarkastelu voi olla analyyttisempää. Se ohjaa oppilaita toimimaan yhä itseohjautuvammin. Myös tällöin opettajien on tärkeä kehittää oppilaiden keskinäistä arviointikeskustelua eli vertaisarviointia osana ryhmän työskentelyä. Näin oppilailla on mahdollisuus oppia antamaan ja saamaan rakentavaa palautetta. Itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin avulla jokainen oppilas voi tulla tietoisiksi edistymisestään ja ymmärtää, miten itse voi vaikuttaa oppimiseensa ja koulutyössä onnistumiseen.

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Työskentelyn arviointi

Käyttäytymisen arviointi

Kärsämäen perusopetuksen käyttäytymisen arviointikriteerit

OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISEN TAVOITTEET AIHEALUEITTAIN 1-2 -luokilla:

1. toisten ihmisten ja erilaisten kouluyhteisön jäsenten huomioiminen

2. oman ja toisten työn arvostaminen

3. koulun sääntöjen noudattaminen ja työrauhan tärkeyden oivaltaminen

4. erilaiset tilanteet huomioiva käyttäytyminen oman ikätason mukaisesti

Huomioitava on, että oppilaan temperamentti (esim. ujous) ei ole arvioinnin kohteena.

KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINNIN ARVOSANAKRITEERIT PERUSOPETUKSEN LUOKKA-ASTEILLE 1-2

KIITETTÄVÄ

1. Noudattaa hyviä tapoja ja toimii sujuvasti yhteistyössä toisten kanssa

2. Pitää tärkeänä omaa ja toisten työtä.

3. Noudattaa koulun sääntöjä ja antaa työrauhan kaikille.

4. Toimii annettujen ohjeiden mukaan kaikissa tilanteissa

HYVÄ

1. Yleensä noudattaa hyviä tapoja ja toimii useimmiten hyvässä yhteistyössä toisten kanssa.

2. Pitää pääsääntöisesti tärkeänä omaa ja toisten työtä.

3. Noudattaa yleensä koulun sääntöjä ja antaa työrauhan kaikille.

4. Pyrkii toimimaan ohjeiden mukaan erilaisissa tilanteissa.

TYYDYTTÄVÄ

1. Noudattaa vaihtelevasti hyviä tapoja ja yhteistyö toisten kanssa onnistuu ajoittain.

2. Tarvitsee välillä tukea oman ja toisten työn arvostamisessa.

3. Noudattaa vaihtelevasti koulun sääntöjä eikä aina ymmärrä työrauhan merkitystä.

4. Joissakin tilanteissa ohjeiden noudattaminen ei suju.

TARVITSET OHJAUSTA

1. Hyvien tapojen noudattaminen ja yhteistyö toisten kanssa vaatii vielä harjoittelua.

2. Tarvitsee usein tukea oman ja toisen työn arvostamisessa.

3. Sääntöjen noudattaminen ja ja työrauhan antaminen on vaikeaa.

4. Ohjeiden mukaan toimiminen eri tilanteissa ei vielä onnistu.

OPPILAAN KÄYTTÄYTYMISEN TAVOITTEET AIHEALUEITTAIN 3-9 -luokilla:

1. Toisten ihmisten ja erilaisten kouluyhteisön jäsenten huomioiminen

2. Oman ja toisten työn arvostaminen

3. Koulun sääntöjen noudattaminen ja työrauhan tärkeyden oivaltaminen

4. Erilaiset tilanteet huomioiva käyttäytyminen oman ikätason mukaisesti

KÄYTTÄYTYMISEN ARVIOINNIN ARVOSANAKRITEERIT PERUSOPETUKSEN LUOKKA-ASTEILLE 3-9

10 ERINOMAINEN

1. Huomioi esimerkillisesti toiset ihmiset ja kouluyhteisön edun.

2. Arvostaa kaikkien työtä

3. Ei tee sääntörikkomuksia. Toimii rehellisesti ja antaa työrauhan.

4. Toimii eri tilanteissa hyvän tilannetajun mukaisesti.

9 KIITETTÄVÄ

1. Ottaa huomioon toiset ihmiset ja yhteisön.

2. Arvostaa omaa ja toisten työtä. Tuntee vastuunsa tehtävistään.

3. Tekee parhaansa noudattaakseen koulun sääntöjä. Ei häiritse. Ei ole luvattomia poissaoloja.

4. Oivaltaa, miten eri tilanteissa tulisi toimia.

8 HYVÄ

1. Sopeutuu yleensä koulunkäyntiin ja kouluyhteisöön.

2. Pyrkii arvostamaan omaa ja toisten työtä.

3. Ei häiritse muita tahallaan eikä ole luvattomia poissaoloja.

4. Saattaa saada joskus pieniä huomautuksia tai rangaistuksia.

7 TYYDYTTÄVÄ

1. Suhtautuu vaihtelevasti kouluyhteisöön ja sen sääntöihin.

2. Oman ja toistentyön arvostaminen ei aina onnistu.

3. Häiritsee joskus jopa tahallisesti. Voi olla muutamia epäselviä poissaoloja.

4. Joskus epäasiallista kielenkäyttöä ja/tai rangaistavia sääntörikkomuksia.

6 KOHTALAINEN

1. Enimmäkseen kielteinen asenne koulunkäyntiin ja kouluyhteisöön.

2. Arvostaa harvoin omaa tai toisten työtä.

3. Häiritsee usein eikä noudata sääntöjä. Saattaa olla usein poissa koulusta jopa tahallisesti.

4. Tilannetaju puuttuu käytöksestä. Saa usein rangaistuksia toistuvista sääntörikkomuksista.

5 VÄLTTÄVÄ

1-4 Kielteinen asenne koulunkäyntiä ja muita ihmisiä kohtaan. Häiritseminen on jatkuvaa.

4 HEIKKO

1-4 Ei sopeudu kouluyhteisöön. Käyttäytyy aggressiivisesti.

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Opinnoissa eteneminen tavoitekokonaisuuksittain

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

Arvioinnissa painopiste on arkipäivän oppimistilanteissa ja niiden ohjaavassa ja kannustavassa arvioinnissa. Oppilaiden ja huoltajien tulee olla tietoisia siitä, mitä arvioidaan. Oppilaalle tarjotaan erilaisia tapoja näyttää osaamistaan. Kaikilla luokka-asteilla vanhempainvarteissa ja muussa yhteistyössä vanhempien kanssa arvioidaan oppilaan oppimaan oppimisen taitoja sekä oppimisen vahvuuksia ja kehittämisen kohteita.

Väli- ja lukuvuositodistukset:

1-2. luokat: Todistukset ovat sanallisia.

3-4. luokat: 3. ja 4. luokan todistuksissa annetaan numeroarvosanat äidinkielestä, matematiikasta, englannista, ympäristöopista, uskonnosta ja yhteiskuntaopista, mutta tarvittaessa numeroarvosanaa voidaan todistukseenkin selventää sanallisella arviolla. Alkavat oppiaineet, kuten EN 3. luokalla ja YH 4.luokalla, arvioidaan kuitenkin välitodistuksessa vain suoritusmerkinnällä ja vasta lukuvuositodistuksessa numerolla. Taito- ja taideaineitten arviointi on pääosin jatkuvaa, ohjaavaa arviointia, joten ne arvioidaan vain suoritusmerkinnällä.

5-6. luokat: Oppiaineet arvioidaan pääosin numeroin, huomioiden kuitenkin, että alkavat oppiaineet, kuten HI 5. luokalla ja RU 6. luokalla, arvioidaan numerolla vasta lukuvuositodistuksessa, ja välitodistukseen tulee oppiaineen suoritusmerkintä. Taito- ja taideaineet arvioidaan numeroilla vasta 6. lk:n välitodistuksessa. 6. luokan arviointi suoritetaan valtakunnallisten hyvän osaamisen 6. luokan arviontikriteerien pohjalta ja suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.

7-9. luokat: Oppiaineet arvioidaan numeroin. Keskusteluin ja mahdollisin kirjallisin lisäyksin voidaan selittää arvosanan muodostumista tai antaa muuta palautetta. Päättötodistuksen arviointi toteutetaan valtakunnallisten hyvän osaamisen päättöarvioinnin kriteerien pohjalta.

Oppilaan oppimaan oppimisen taitoja sekä vahvuuksia ja haasteita arvioidaan esim. vanhempainvarteissa. Ennen 2. ja 6. luokan päättymistä oppilaan vanhemmat kutsutaan nk. nivelkohdan arviointikeskusteluun, jossa annetaan ohjaavaa palautetta työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen liittyen. Vastaava ohjaava palaute voidaan tarvittaessa antaa vaihtoehtoisesti kirjallisesti. 2. lk:lla tavoitteena on erityisesti tuoda esiin oppilaan vahvuuksia oppijana ja vahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. 6. luokalla oppilaille ja hänen vanhemmilleen annetaan tietoa menestymisestä eri oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa. Samalla nivelvaiheissa käydään läpi oppilaan mahdollisesti jatkossa tarvitsema ohjaus ja tuki.

Valinnaisten aineiden ja valinnaisten taito- ja taideaineiden arviointi

Valinnaiset aineet:

2 vvt:n kokonaisuus arvioidaan numerolla ja alle 2 vvt:n kokonaisuus sanallisesti "hyväksytty" -merkinnällä.

Taito- ja taideainevalinnaiset:

Taito- ja taideainevalinnaiset ovat ko. oppiaineiden yhteistä oppimäärää ja myös arvioidaan osana ko. oppiainetta. Niistä ei siis tule erillistä merkintää todistukseen, eikä niiden vvt-määrää merkitä näkyviin päättötodistukseen, vaan ne sisältyvät ko. aineiden päättöarvosanoihin.

(Lisäselvityksenä: Mikäli oppilas on valinnut taito- ja taideaineiden valinnaiseksi esim. kotitalouden, päättöarvosana muodostetaan yht. 7 vvt:n mukaan (3+2+2 vvt), mutta mikäli oppilas valitsee kotitalouden valinnaisena aineena, hän saa kotitalouden päättöarvosanan 7. lk:n 3 vvt:n mukaan ja lisäksi erillisen numeron valinnaisen oppimäärän 2+2 vvt:n tunneista. Asia on varmistettu OPH:n Erja Vitikalta 2.2.2016.)

Perusopetuksen päättöarviointi

Perusopetuksen päättöarvosanan muodostaminen

Yhteisten oppiaineiden päättöarviointi

Yhteisten taide- ja taitoaineiden päättöarviointi

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Oppilaskohtaisia tukitoimia saavan oppilaan päättöarviointi

Poissaolojen vaikutukset arviointiin

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Todistukset

Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa

Lukuvuositodistus

Väli- ja lukuvuositodistukset:

1-2. luokat: Todistukset ovat sanallisia.

Valinnaisten aineiden ja valinnaisten taito- ja taideaineiden arviointi

Valinnaiset aineet:

2 vvt:n kokonaisuus arvioidaan numerolla ja alle 2 vvt:n kokonaisuus sanallisesti "hyväksytty" -merkinnällä.

Taito- ja taideainevalinnaiset:

Välitodistus

Erotodistus

Perusopetuksen päättötodistus

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset

Paikallisesti päätettävät asiat

6.13.1 Yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin osalta

Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin sekä palautteen antamisen oppilaille tulee aina perustua opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Opettajat huolehtivat, että kunkin opintojakson tavoitteet ja arviointiperusteet ovat oppilaiden ja huoltajien tiedossa. Arvioinnin periaatteet ovat näkyvillä Wilmassa tiedotteet-kohdassa ja niistä keskustellaan vanhempainvarteissa ja arviointikeskusteluissa. Kukin opettaja on velvollinen tiedottamaan oman oppiaineensa arviointiperiaatteet sekä oppilaalle että huoltajalle.

Arviointi nivelkohdissa

Valtioneuvoston asetuksessa säädetty tuntijako määrittää nivelkohdat, joiden mukaisesti perusopetus jakautuu vuosiluokkien 1-2, 3-6 sekä 7-9 muodostamiin kokonaisuuksiin.

Oppilaan oppimaan oppimisen taitoja sekä vahvuuksia ja haasteita arvioidaan esim. vanhempainvarteissa. Ennen 2. ja 6. luokan päättymistä oppilaan vanhemmat kutsutaan nk. nivelkohdan arviointikeskusteluun, jossa annetaan ohjaavaa palautetta työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen liittyen. Vastaava ohjaava palaute voidaan tarvittaessa antaa vaihtoehtoisesti kirjallisesti. 2. luokalla tavoitteena on erityisesti tuoda esiin oppilaan vahvuuksia oppijana ja vahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. 6. luokalla oppilaille ja hänen vanhemmilleen annetaan tietoa menestymisestä eri oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa. Samalla nivelvaiheissa käydään läpi oppilaan mahdollisesti jatkossa tarvitsema ohjaus ja tuki.

6.13.2 Arvioinnista tiedottamisen muodot

Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan opintojensa etenemistä. Oppiainekokonaisuuden aluksi opettaja kertoo jakson arvioinnin periaatteet oppilaalle sekä antaa aina välitöntä palautetta oppilaan edistymisestä ja käyttäytymisestä.

Arvioinnin yleiset periaatteet tiedotetaan huoltajille Wilmassa sekä luokkakohtaisissa vanhempainilloissa tai -keskusteluissa. Lukuvuoden aluksi tiedotetaan lisäksi oppiainekohtaisen arvioinnin periaatteet ja kriteerit huoltajille joko Wilmassa tai paperisena tiedotteena. Lisäksi oppilaan osaamista osoittavien kokeiden, pistokokeiden sekä muiden kirjallisten ja suullisten tehtävien arvioinnit ovat Wilmassa huoltajien nähtävillä lukukauden ajan. Lisäksi väli- ja lukuvuositodistukset antavat tietoa oppilaan edistymisestä.

6.13.3 Käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet

Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet perustuvat koulun toimintatapoihin ja järjestyssääntöihin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä siitä saatu arvosana tai sanallinen arvio vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.

Oppilaan käyttäytymiseen liittyvät erityistarpeet tulee tarvittaessa kirjata oppimissuunnitelmaan tai henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS), jotta ne voidaan ottaa huomioon käyttäytymisen arvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa.

Kärsämäellä käyttäytymisen sanallinen arviointi annetaan todistuksen liitteellä vuosiluokilla 1 ja 2. Luokilla 3 - 9 käyttäytymiselle annetaan numeroarviointi. Käyttäytymisen arviointia ei merkitä päättötodistukseen eikä erotodistukseen.

6.13.4 Valinnaisten aineiden arviointi sen mukaan miten opetuksen järjestäjä niitä tarjoaa

Valinnaiset aineet jaotellaan syventäviin ja soveltaviin valinnaisiin aineisiin. Syventävät valinnaiset aineet syventävät ja laajentavat yhteisten oppiaineiden sisältöjä ja soveltavat valinnaiset aineet voivat sisältää aineksia useasta eri oppiaineesta tai laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueista.

Valinnaiset aineet ovat Kärsämäellä vuosiluokilla 6 2 vvt, vl 7 0,5 vvt ja 8 ja 9 6,5 vvt. Mikäli valinnaista oppiainetta on 2 vvt:n kokonaisuus, se arvioidaan numerolla ja alle 2 vvt:n kokonaisuus sanallisesti "hyväksytty" -merkinnällä.

Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katsotaan jonkin yhteisen oppiaineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa ko. oppiaineen arvosanaa.

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit (luokilla 1-6 9 vvt ja luokilla 7-9 5 vvt) ovat ko. oppiaineiden yhteistä oppimäärää ja myös arvioidaan osana ko. oppiainetta. Niistä ei siis tule erillistä merkintää todistukseen, eikä niiden vvt-määrää merkitä näkyviin päättötodistukseen, vaan ne sisältyvät ko. aineiden päättöarvosanoihin.

Mikäli oppilas vaihtaa toiseen valinnaiseen aineeseen, keskenjääneen valinnaisen aineen kohtaan tulee numeroarviointi, mikäli oppilas on suorittanut sitä väh. 2 vvt verran, muuten tulee merkintä ”osallistunut”.

6.13.5 Opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt

Opetus ja arviointikäytännöt suunnitellaan ja toteutetaan siten, että oppilaalla on riittävästi monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Oppilaan kokonaistilannetta tulee tarkastella riittävän ajoissa. Oppilaalla on oikeus saada tarvitsemaansa tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, ohjausta ja muuta tukea tilanteessa, jossa hän sairauden, oppimisvaikeuksien, vaikeasta elämäntilanteesta johtuvien poissaolojen tai muun syyn vuoksi on jäänyt tai on vaarassa jäädä jälkeen opinnoissaan. Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, tulee asiasta keskustella hyvissä ajoin lukuvuoden aikana huoltajan ja oppilaan kanssa sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi.

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle.

Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen lukuvuotta koskeva suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa oppiaineessa on hylätty. Ennen luokalle jättämistä oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta erillisessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Mahdollisuuksia voidaan antaa paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttömahdollisuuksia, joilla oppilas parhaiten kykenee osoittamaan osaamisensa.

Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan koulutyön päättyessä tehdä lukuvuositodistuksessa ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys.

Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.

Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.

Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokkiin sitomattomasti

Perusopetuksen opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman mukaisesti vuosiluokkiin sitomattomasti. Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oman opinto-ohjelman mukaisella etenemisellä voidaan tarvittaessa välttää luokalle jättäminen, jonka myötä oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä luokalta raukeaisivat. Oman opinto-ohjelman mukaisesti etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hän eroaa koulusta.

6.13.6 Sanallisen arvion ja numeroarvosanan antaminen todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa

Väli- ja lukuvuositodistukset:

1-2. luokat: Todistukset ovat sanallisia. Käyttäytymistä arvioidaan erillisellä todistuksen liitteellä. Oppilas saa arvioinnin kaikista opiskelemissaan aineissa. Todistuksesta tulee ilmetä, onko oppilaan suoritus hyväksytty vai hylätty. Käyttäytymisen sanallisesta arvioinnista (liitteestä) merkitään tieto todistuksen lisätietoihin.

3-4. luokat: 3. ja 4. luokan väli- ja lukuvuositodistuksissa annetaan numeroarvosanat kaikista oppiaineista, mutta tarvittaessa numeroarvosanaa voidaan todistukseenkin selventää sanallisella arviolla. Alkavat oppiaineet, kuten YH 4. luokalla sekä A1-englanti ja taito- ja taideaineet 3. luokalla, arvioidaan kuitenkin välitodistuksessa vain hyväksytty/hylätty -merkinnällä ja vasta lukuvuositodistuksessa numerolla. Käyttäytyminen arvioidaan numeroarvosanalla 3. luokan välitodistuksesta alkaen.

5-6. luokat: Oppiaineet arvioidaan pääosin numeroin, huomioiden kuitenkin, että alkavat oppiaineet, kuten HI 5. luokalla ja RU 6. luokalla, arvioidaan numerolla vasta lukuvuositodistuksessa, ja välitodistukseen tulee oppiaineen hyväksytty/hylätty -merkintä. 6. luokan arviointi suoritetaan valtakunnallisten hyvän osaamisen 6. luokan arviointikriteerien pohjalta ja suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin.

Yksilöllistetyissä oppimääristä annetaan sanalinen arvio tai numeroarvosana opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Arvion perään lisätään tähti (*). Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arvioita.

6.13.7 Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa sen mukaan, miten opetuksen järjestäjä niitä tarjoaa

Valinnaiset aineet:

2 vvt:n kokonaisuus arvioidaan numerolla ja alle 2 vvt:n kokonaisuus sanallisesti "hyväksytty" -merkinnällä.

Taito- ja taideainevalinnaiset:

6.13.8 Välitodistukset, mikäli opetuksen järjestäjä niitä päättää antaa

Välitodistukset annetaan oppilaille kaikilla vuosiluokilla 1-8. Yhdeksännellä luokalla tulee tarvittaessa antaa erillinen välitodistus jatko-opintoihin hakeutumista varten.

6.13.9 Erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat

Mikäli perusopetuslaissa ja -asetuksessa tarkoitetun erillisen tutkinnon tarvitsijoita tulee, tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat selvitetään ja sovitaan perusopetuksen rehtorin ja oppilaanohjaajan kanssa yksilökohtaisesti.

ePerusteet