(U) Oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi perusopetuksessa

Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa

Perusopetuslain[1] ja -asetuksen[2] mukaan perusopetuksen oppilaan arvioinnilla on kaksi toisiaan tukevaa tehtävää. Arvioinnin tehtävänä on

ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaiden itsearvioinnin taitoja (formatiivinen arviointi).
määrittää, missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineille asetetut tavoitteet (summatiivinen arviointi).

Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Opiskelun ohjaaminen ja kannustaminen sekä itsearvioinnin taitojen kehittäminen toteutuvat formatiivisen arvioinnin avulla. Summatiivisesti arvioidaan sitä, miten oppilas on saavuttanut eri oppiaineille asetetut tavoitteet.

Arvioinnin tehtävien toteuttamisessa tulee noudattaa arvioinnin yleisiä periaatteita. Kouluissa tulee olla yhtenäiset arvioinnin periaatteet ja käytänteet, jotka ilmenevät koulun arviointikulttuurissa. Opetuksen järjestäjä seuraa arvioinnin periaatteiden toteutumista kouluissa ja tukee yhtenäisen arviointikulttuurin kehittymistä.

[1] Perusopetuslaki (628/1998) 22 § 1 mom.

[2] Perusopetusasetus (852/1998) 10 § 2 mom.

Formatiivinen arviointi

Formatiivisen arvioinnin tehtävänä on ohjata oppilaan opintojen edistymistä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Formatiivinen arviointi auttaa oppilasta ymmärtämään omaa oppimistaan, tunnistamaan vahvuuksiaan ja kehittämään työskentelyään oppiaineille asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Formatiivinen arviointi on osa opetusta.

Formatiivinen arviointi on oppimista tukevaa ja ohjaavaa palautetta. Palautteen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään oppiaineen tavoitteet, hahmottamaan oma edistymisensä suhteessa asetettuihin tavoitteisiin sekä se, miten voi parantaa suoriutumistaan suhteessa tavoitteisiin ja arviointikriteereihin.

Itsearviointi ja vertaispalaute ovat osa formatiivista arviointia. Oppilaat harjoittelevat opettajan ohjaamana itsearvioinnin ja vertaispalautteen antamisen ja vastaanottamisen taitoja. Niitä tulee harjoitella osana kaikkien oppiaineiden opiskelua. Itsearviointi ja vertaispalaute eivät vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.

Oppilaille on selvitettävä oppiaineiden tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet ikäkaudelle tarkoituksenmukaisella tavalla. Jokaisen oppilaan tulee saada käsitys siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen suoriutumistaan arvioidaan. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan lukuvuoden aikana tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä.[1]

Formatiivista arviointia tehdään aina perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettujen ja paikallisessa opetussuunnitelmassa täsmennettyjen oppiaineiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

Formatiivinen arviointi ei edellytä dokumentointia.

[1] Perusopetusasetus 10 §

Formatiivisen arvioinnin paikalliset lisäykset

Merkittävin osa oppilasarvioinnista on opintojen aikana tapahtuvaa, jatkuvaa formatiivista arviointia. Se on kannustavaa ja oppimisen motivaatiota nostavaa tai ylläpitävää arviointia, jota opettaja antaa oppilaalle työskentelystä ja edistymisestä suhteessa tavoitteisiin. Arviointipalaute tukee ja ohjaa oppimista opetuksen aikana. Formatiivisen arvioinnin menetelmiä ovat muun muassa palautteen antaminen, havainnointi, kotitehtävät, kokeet, kyselyt, oppimispäiväkirjat, portfoliotyöskentelyt, arviointikeskustelut sekä itsearvioinnit.

Oppilaan itsearviointi ja toisille annettava vertaispalaute ovat osa oppimisprosessia ja formatiivista arviointia. Itse- ja vertaisarviointi eivät vaikuta oppilaan saamaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon, mutta niillä on tärkeä tehtävä itsearvioinnin tekemisen ja vertaisarvioinnin antamisen ja vastaanottamisen harjoittelussa.

Opettajat teettävät omaan oppiaineeseensa liittyviä monipuolisia itsearviointitehtäviä, jotka ohjaavat oppijaa tarkastelemaan sitä, mitä hän nyt osaa ja mitä hän ei vielä hallitse. Näin oppija oppii tiedostamaan oman vastuunsa kyseisen aineen oppimis- ja työskentelytaitojen kehittämisessä. Itsearviointi kohdistuu sekä yksilö-, pari- että ryhmätyöhön, jotta oppilas voi havainnoida myös oppimis- ja työskentelytapojen ja vaikutuksia omaan edistymiseensä. Oppilasta ohjataan pohtimaan ja arvioimaan onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksia käytetyissä työskentelytavoissa, jotta hänelle rakentuu omaa oppimistaan tukevia strategioita. Käyttäytymisen säännöllisessä itsearvioinnissa oppilasta ohjataan havainnoimaan ja suuntaamaan toimintaansa käyttäytymiselle asetettujen tavoitteiden ja koulun järjestyssääntöjen mukaisesti.

Rakentavan vertaispalautteen antamisen oppiminen on prosessi. Vertaispalautteen antamiseen ohjeistetaan aina huolellisesti ja sitä harjoitellaan pitkäjänteisesti opettajan ohjauksessa. Vertaispalautetta harjoiteltaessa opitaan mielipiteen ilmaisemista rakentavasti ja arvostavasti sekä ilmaisemaan perustelut mielipiteille.

Summatiivinen arviointi

Summatiivisen arvioinnin tehtävänä on kuvata, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut opetussuunnitelmassa oppiaineille asetetut tavoitteet.

Summatiivinen arviointi tehdään vähintään jokaisen lukuvuoden päätteeksi sekä perusopetuksen päättyessä. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan kuitenkin myös lukuvuoden aikana tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä.[1] Kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle annetaan lukuvuositodistus, jota varten tehdään summatiivinen arviointi siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyttäytymisen arviointi.[2]

Summatiivinen arviointi tehdään suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja niiden pohjalta paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain tarkennettuihin oppiaineiden tavoitteisiin. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on summatiivinen kokonaisarviointi oppilaan koko lukuvuoden suoriutumisesta. Päättöarviointi kohdistuu oppiaineille asetettuihin tavoitteisiin perusopetuksen oppimäärän päättyessä.

Summatiivisen arvioinnin tekee aina oppilasta opettanut opettaja, tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä.[3]

Opettajan tulee dokumentoida arvioinnit niistä näytöistä, jotka vaikuttavat oppilaan summatiiviseen arviointiin.

[1] Perusopetusasetus 10 §

[2] Perusopetusasetus 10 § 2 mom.

[3] Perusopetusasetus 13 § 1 mom.

Arvioinnin yleiset periaatteet

Arvioinnissa tulee noudattaa seuraavia periaatteita jokaisella vuosiluokalla.

Arviointi on yhdenvertaista

Arviointi perustuu kaikilla vuosiluokilla oppilaiden yhdenvertaiseen kohteluun. Vuosiluokkien 1–8 päätteeksi annetun lukuvuosiarvioinnin ja perusopetuksen päättöarvioinnin tulee perustua perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa täsmennettyihin tavoitteisiin. Jokaisen oppilaan tulee saada tietää, mitä on tarkoitus oppia ja miten oppimista, osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan. Päättöarvosanat muodostetaan valtakunnallisesti yhdenvertaisin perustein.

Arviointi edellyttää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta

Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan opintojensa etenemistä. Tämä edellyttää vuorovaikutusta opettajan ja oppilaan välillä sekä palautteen antamista tavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi. Arvioinnin toteuttamiseen liittyy oppilaiden osallisuuden mahdollistaminen, vahvuuksien tunnistaminen ja kannustaminen.

Arvioinnin toteuttaminen edellyttää yhteistyötä sekä koulussa että kotien kanssa. Yhteistyön tarkoituksena on selkiyttää huoltajille arvioinnin periaatteita ja käytänteitä. Oppilaan ja huoltajan tulee saada riittävästi tietoa oppilaan oppimisesta, osaamisesta, työskentelystä ja käyttäytymisestä. [1] Oppilaalla ja huoltajalla on oikeus saada tieto arvioinnin perusteista ja siitä, miten niitä on sovellettu oppilaan arviointiin. [2]

Arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista

Arviointikäytänteet on suunniteltava johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi ja varmistettava arviointiperiaatteiden yhtenäisyys koulussa. Arviointia toteutetaan sekä lukuvuoden aikana että sen päättyessä. Arvioinnin tulee kohdistua vain siihen, mitä paikallisessa opetussuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi. Opettaja toteuttaa arvioinnin näyttöihin perustuen.

Oppilaiden suorituksia ei verrata toisiinsa. Arviointi ei kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Arvioinnin avulla saatu tieto auttaa opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Arviointi toimii myös tärkeänä välineenä oppilaan mahdollisten tuen tarpeiden tunnistamisessa. Opettajien yhteistyö kouluyhteisössä on välttämätöntä arvioinnin johdonmukaisuuden toteutumiseksi.

Arviointi on monipuolista

Oppilaiden oppimista, osaamista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan monipuolisesti. [3] Monipuolinen arviointi perustuu eri menetelmin kerättyihin näyttöihin. Opettaja valitsee arviointimenetelmät arvioinnin tehtävien ja oppiaineen tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Oppilaalle tulee tarjota mahdollisuuksia osoittaa oppimistaan ja osaamistaan eri tavoin ja tavoitteiden kannalta tarkoituksenmukaisin keinoin. Arviointimenetelmien valinnassa on otettava huomioon, että vain yhden arviointimenetelmän avulla ei voida arvioida kaikkia oppiaineille asetettuja tavoitteita.

Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin

Oppimisen, osaamisen ja työskentelyn arvioinnin tulee perustua perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetettuihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain tarkennettuihin oppiaineiden tavoitteisiin. Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin.

Oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, oppiaineiden tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä. Arviointikriteerit on laadittu eri vuosiluokkien päätteeksi annettavaan arviointiin ja päättöarviointiin. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan ne määrittelevät eri arvosanoihin vaadittavan osaamisen tason.

Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, hänen suorituksiaan arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän yhteisiin tavoitteisiin edellä mainittuja arviointikriteerejä käyttäen.

Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan näissä oppiaineissa suhteessa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin. Osaamisen tason määrittelyssä ei käytetä edellä mainittuja arviointikriteerejä. Oppimäärä yksilöllistetään vasta, kun oppilas ei tuetustikaan näytä saavuttavan arvosanan 5 edellyttämää osaamisen tasoa.

Toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa toiminta-alueittain määriteltyihin tavoitteisiin.

Jos oppilas on opiskellut oppimissuunnitelmassa määriteltyjen oppiaineen erityisten painoalueiden mukaisesti, hänen suorituksensa arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä arviointikriteereitä käyttäen.

Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden ikäkausi ja edellytykset

Arviointikäytänteet suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti. Oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä otetaan huomioon ja huolehditaan siitä, ettei osaamisen osoittamiselle ole esteitä.

Arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan terveydentila ja erityistarpeet. Oppimisen tuen tarpeet sekä muut osaamisen osoittamista vaikeuttavat syyt tulee ottaa arviointikäytänteissä huomioon siten, että oppilaalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja vaihtoehtoisiin tapoihin osoittaa osaamisensa.

Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa tulee ottaa huomioon oppilaan kielitaidon taso koulun opetuskielessä sekä arvioinnin kohteena olevan oppiaineen tiedonalan kielessä

[1] Perusopetusasetus 10 § 1 mom.

[2] Perusopetusasetus 13 § 2 mom.

[3] Perusopetuslaki 22 § 1 mom.

Arviointikulttuurin paikalliset painotukset

Keski-Uudenmaan kristillisen koulun henkilökunta ja johtokunta kehittävät koulun arviointijärjestelmää. Arvioinnin paikallisia painotuksia ajatellen on ollut keskeistä muodostaa yhteinen ja yhtenäinen ajattelu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta ja lisäksi huomioida omasta toimintakulttuurista ja arvoista nousevat lähtökohdat. Arvioinnin kehittäminen on jatkuvaa ja siinä huomioidaan esimerkiksi toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Kristillisen ihmiskäsityksen tavoitteena on opettaa oppilaille heidän olemassaolonsa itseisarvoa, joka ei ole sidoksissa taitoihin tai osaamiseen. Monipuolisen arvioinnin kautta syntyvä käsitys omasta osaamisesta vahvistaa oppilaan minäkäsitystä ja itseisarvoa.

Toimintakulttuurissa korostetaan seuraavia arviointia sivuavia periaatteita:

• Virheet ja epäonnistumiset ovat oppimiskokemuksia.

• Yrittäminen ja rohkeat kokeilut ovat aina arvostusta ansaitsevaa.

• Koulun arvojen toteutumista opetellaan arvioimaan yhteisöllisesti.

Opetussuunnitelman perusteissa kuvatun arviointiajattelun lisäksi korostetaan, että koulussa tehtävä arviointi ei mittaa ihmisen arvoa. Vuorovaikutustilanteissa pidetään esillä sitä, että arviointi on osa oppimisprosessia. Sillä tehdään näkyväksi oppilaan oppimisprosessi ja kannustetaan oppilasta sekä muistutetaan, että arviointi ei kohdistu oppilaan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin.

Opetussuunnitelmassa on kirjattu arvioinnille yleiset periaatteet:

Arviointi on yhdenvertaista
Arviointi edellyttää avoimuutta, yhteistyötä ja osallisuutta
Arviointi on suunnitelmallista ja johdonmukaista
Arviointi on monipuolista
Arviointi perustuu tavoitteisiin ja kriteereihin
Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaiden ikäkausi ja edellytykset

Keski-Uudenmaan kristillisessä koulussa on näiden lisäksi haluttu nostaa esille myös seuraavat arviointiin ja palautteen antamiseen liittyvät periaatteet:

Koulu on oppimisen paikka kaikille
Palautteessa keskitytään positiivisuuteen
Arviointi on kokonaisvaltaista (oppimisprosessin kaikki vaiheet)
Koulun omaa Majakka-mallia (kts 15.1) voidaan käyttää oppimisprosessin, itseohjautuvuuden ja johtajuuden sekä innovatiivisuuden edistämiseen:
- Mitä opin ja mitä on tarkoitus oppia?
- Mitä muut ovat oppineet?
- Mitä opimme yhdessä tiiminä ja yhteisönä?
- Millä tavalla voin ja voimme oppia paremmin ja lisää?

Arviointi tarjoaa reflektoinnin näkökulman, jonka perusteella jokainen opettaja voi arvioida ja kehittää omaa työtään. Hallinnon näkökulmasta arviointi tarjoaa perusteet resurssoinnille, eriyttämiselle ja toiminnan kehityskohteiden löytymiselle. Koko yhteisön näkökulmasta arvioinnin koko kuva kertoo osaltaan yhteisön toteutuneista arvoista ja antaa käsityksen toiminnan laadusta. Yhteisöllinen itsearviointi on hyvin keskeistä koulun kehittämisen kannalta.

Arvioinnin toteuttaminen Keski-Uudenmaan kristillisessä koulussa

Arvioinnilla on kaksi toisiaan tukevaa tehtävää:

Formatiivinen arviointi ohjaa ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaiden itsearvioinnin taitoja. Formatiivista arviointia tapahtuu koulussa jatkuvasti.
Summatiivinen arviointi määrittää, missä määrin oppilas on saavuttanut oppiaineen tavoitteet. Summatiivinen arviointi on kirjattuna todistuksiin.

Arviointi kohdistuu oppimiseen, osaamiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Oppilaille selvitetään oppiaineiden tavoitteet sekä arvioinnin periaatteet ikäkaudelle tarkoituksenmukaisella tavalla. Tavoitteena on antaa oppilaalle käsitys siitä, mitä hänen on tarkoitus oppia ja miten hänen suoriutumistaan arvioidaan. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan lukuvuoden aikana tietoa oppilaan opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä.

Keski-Uudenmaan kristillisessä koulussa tehtävän arvioinnin keskeiset toteuttamistavat on koottu seuraavaan taulukkoon.

**Keski-Uudenmaan kristillisen koulun arvioinnin vuosisuunnitelma 1.-6. lk**
	Itsearviointi ja vertaispalaute	Väliarviointi	Lukuvuosiarviointi
1.lk	tsearviointi alkaa vuorovaikutuksessa opettajan kanssa. Käyttäytymisen itsearviointi säännöllisesti, viimeistään ennen väli- ja lukuvuosiarviointia. Vertaispalautteen antamista harjoitellaan opettajan johdolla. Lukuvuoden alussa opettaja ja huoltaja tapaavat.	Summatiivinen sanallinen arviointi syyslukukauden päätteeksi. Sanallinen käyttäytymisen arviointi -liite. Arviointikeskustelu tammi-helmikuussa kolmikantaisesti (formatiivista arviointia).	Summatiivinen arviointi: työskentelytaidot ja osaaminen arvioidaan sanallisesti. Sanallinen käyttäytymisen arviointi -liite.
2 lk. nivel	Oppilas, opettaja ja huoltaja laativat ennen syyslomaa oppimissopimuksen, jonka toteutumista seurataan kolmikantaisesti. Itsearviointia ja vertaispalautteen antamista harjoitellaan ohjatusti. Käyttäytymisen itsearviointi säännöllisesti, viimeistään ennen väli- ja lukuvuosiarviointia.	Summatiivinen sanallinen arviointi syyslukukauden päätteeksi. Sanallinen käyttäytymisen arviointi- liite. Arviointikeskustelu tammi-helmikuussa kolmikantaisesti (formatiivista arviointia): 1. ja -2. -luokan tavoitteiden saavuttaminen. Nivelvaiheen moniammatillinen keskustelu maaliskuun aikana oppilaalle, jonka edistymisessä on ollut huolta.	Summatiivinen arviointi: Työskentelytaidot ja osaaminen arvioidaan sanallisesti. Sanallinen käyttäytymisen arviointi -liite. Arviointikohteet ovat perusteissa. Oppiaineiden osaamisen arviointi toteutetaan tavoiteperusteisesti.
3. lk	Oppilas, opettaja ja huoltaja laativat ennen syyslomaa oppimissopimuksen, jonka toteutumista seurataan kolmikantaisesti. Itsearviointia ja vertaispalautetta harjoitellaan ohjatusti. Sähköinen arviointi-ja oppimisympäristö (Qridi) käytössä. Käyttäytymisen itsearviointi säännöllisesti, ainakin ennen väli- ja lukuvuosiarviointia.	Summatiivinen sanallinen arviointi syyslukukauden päätteeksi. Sanallinen käyttäytymisen arviointi -liite. Kolmikantainen arviointikeskustelu tammi-helmikuussa (formatiivista arviointia).	Summatiivinen arviointi: Työskentelytaidot ja osaaminen arvioidaan sanallisesti. Sanallinen käyttäytymisen arviointi -liite. Oppiaineiden osaamisen arviointi toteutetaan tavoiteperusteisesti.
4. ja 5. lk	Oppilas, opettaja ja huoltaja laativat ennen syyslomaa oppimissopimuksen, jonka toteutumista seurataan kolmikantaisesti. Itsearviointia tehdään erityisesti kokeiden ja projektien yhteydessä. Käyttäytymisen itsearviointi säännöllisesti, ainakin ennen väli- ja lukuvuosiarviointia. Vertaispalautteen antamista harjoitetaan formatiivisesti esim. projektien yhteydessä. Sähköinen arviointi- ja oppimisympäristö (Qridi) käytössä.	Summatiivinen arviointi numeroilla (4-10) käytöksestä ja oppiaineista syyslukukauden päätteeksi. Käyttäytymisen arviointi - liitteessä sanallinen arviointi. Kolmikantainen arviointikeskustelu tammi-helmikuussa (formatiivista arviointia).	Summatiivinen arviointi: Oppiaineissa numeroarviointi työskentelytaitojen ja vuosiluokan tavoitteiden perusteella. Käytösnumero paikallisten tavoitteiden perusteella. Koululaisen taidot - liitteessä sanallinen arviointi.
6. lk nivel	Oppilas, opettaja ja huoltaja laativat ennen syyslomaa oppimissopimuksen, jonka toteutumista seurataan kolmikantaisesti. Itsearviointia tehdään kokeiden ja projektien yhteydessä. Koululaisen taidot- itsearviointi säännöllisesti, ainakin ennen väli- ja lukuvuosiarviointia. Vertaispalautteen antamista harjoitetaan formatiivisesti esim. projektien yhteydessä. Sähköinen arviointi- ja oppimisympäristö (esim.Qridi) käytössä.	Summatiivinen arviointi numeroilla (4-10) käytöksestä ja oppiaineista syyslukukauden päätteeksi. Käyttäytymisen arviointi - liitteessä sanallinen arviointi. Nivelvaiheen arviointikeskustelu tammi-helmikuussa kolmikantaisesti (formatiivista arviointia): taidot yläkouluun siirryttäessä. Nivelvaiheen moniammatillinen keskustelu maaliskuun aikana oppilaalle, jonka edistymisessä on ollut huolta.	Summatiivinen arviointi: Oppiaineissa numeroarviointi, kurssien ja työskentelytaitojen perusteella suhteutettuna opetussuunnitelman hyvän osaamisen kuvauksiin 6. vuosiluokan päättyessä. Käytösnumero paikallisten tavoitteiden perusteella. Koululaisen taidot - liitteessä sanallinen arviointi.

Keski-Uudenmaan kristillisen koulun arvioinnin vuosisuunnitelma 7.-9. lk
	Itsearviointi ja vertaispalaute	Väliarviointi	Lukuvuosiarviointi
7.lk ja 8.lk	Oppilas, opettaja ja huoltaja laativat ennen syyslomaa oppimissopimuksen, jonka toteutumista seurataan kolmikantaisesti. Kokeiden ja projektien yhteydessä itsearviointia. Käyttäytymisen itsearviointi säännöllisesti, ainakin ennen väli- ja lukuvuosiarviointia. Vertaisarviointia harjoitetaan formatiivisesti ja esim. projektien yhteydessä. Sähköinen arviointi- ja oppimisympäristö (Google Classroom) käytössä.	Oppilas saa arvosanat kursseista jaksojen päätteeksi jaksotodistukseen. Syyslukukauden päätteeksi Käyttäytymisen arviointi - liite. Arviointikeskustelut tammi-helmikuussa Kohtaa ope -messuilla kolmikantaisesti oppilaan ja huoltajan valitsemissa oppiaineissa aineenopettajien kanssa (formatiivista arviointia).	Summatiivinen arviointi: Oppiaineissa numeroarviointi, kurssien ja työskentelytaitojen perusteella suhteutettuna vuosiluokan tavoitteisiin. Käytösnumero paikallisten tavoitteiden perusteella. Käyttäytymisen arviointi -liitteessä sanallinen arviointi.
9.lk päät- tö- arvi- ointi	Oppilas, opettaja ja huoltaja laativat ennen syyslomaa oppimissopimuksen, jonka toteutumista seurataan kolmikantaisesti. Kokeiden ja projektien yhteydessä itsearviointia. Käyttäytymisen itsearviointi säännöllisesti, ainakin ennen väli- ja lukuvuosiarviointia. Vertaisarviointia harjoitetaan formatiivisesti ja esim. projektien yhteydessä. Sähköinen arviointi- ja oppimisympäristö (Google Classroom) käytössä.	Oppilas saa arvosanat kursseista jaksojen päätteeksi jaksotodistukseen. Syyslukukauden päätteeksi Käyttäytymisen arviointi -liite, jossa käyttäytymisen sanallinen arviointi. Arviointikeskustelut tammi-helmikuussa Kohtaa ope -messuilla kolmikantaisesti oppilaan ja huoltajan valitsemissa oppiaineissa aineenopettajien kanssa (formatiivista arviointia). Pyynnöstä oppilaalle voidaan antaa erillinen välitodistus jatko-opintoihin hakemista varten.	Summatiivinen arviointi: Oppiaineissa numeroarviointi, kurssien ja työskentelytaitojen perusteella suhteutettuna hyvän osaamisen kuvauksiin 9. vuosiluokan päättyessä. Oppilaalle voidaan pyydettäessä (esim. jatko-opintoja varten) antaa osana päättöarviointia sanallinen liite alle kahden vuosiviikkotunnin laajuisista valinnaisaineista.

Oppimisen ja osaamisen arviointi

Perusopetuksessa arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen ja osaamiseen. Oppimisen arviointi liittyy oppimisprosessin ohjaamiseen ja siitä annettavaan palautteeseen. Osaamisen arviointi puolestaan kohdistuu oppilaan tiedollisen ja taidollisen osaamisen tasoon. Oppilaan oppimista ohjataan ja osaamista arvioidaan aina suhteessa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa eri oppiaineille määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain täsmennettyihin tavoitteisiin.

Oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä, tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä eri vuosiluokkien päätteeksi annettavassa arvioinnissa ja päättöarvioinnissa.

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteiden saavuttamista ei arvioida oppiaineista erillisinä. Kun opettaja toteuttaa arvioinnin oppiaineiden tavoitteiden ja kriteereiden mukaisesti, tulevat myös laaja-alaisen osaamisen tavoitealueet arvioiduiksi.

Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä käyttäen.

Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa opiskelevien oppilaiden suorituksia arvioidaan näissä oppiaineissa suhteessa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin eikä osaamisen tason määrittelyssä käytetä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä arviointikriteerejä.

Työskentelyn arviointi

Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Työskentelyä ei siis arvioida oppiaineista erillisenä. Työskentelyn arviointi perustuu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin ja paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain täsmennettyihin oppiaineiden tavoitteiden sisältämiin työskentelytaitojen tavoitteisiin. Kun opettaja toteuttaa arvioinnin oppiaineiden tavoitteiden ja kriteerien mukaisesti, tulee myös työskentely arvioiduksi.

Työskentelytaidoilla tarkoitetaan perusopetuksen aikana kehittyvää taitoa työskennellä itsenäisesti ja yhdessä, taitoa suunnitella ja arvioida omaa työskentelyään, taitoa toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taitoa toimia rakentavasti vuorovaikutuksessa.

Oppilaan työskentelyyn liittyviä erityistarpeita tulee tarvittaessa kirjata oppimissuunnitelmaan tai henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS), jotta ne voidaan ottaa huomioon työskentelyn arvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa.

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymistä arvioidaan suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa käyttäytymiselle asetettuihin tavoitteisiin ja niiden saavuttamiseen. Käyttäytymiselle asetetut tavoitteet perustuvat koulun toimintatapoihin ja järjestyssääntöihin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä siitä saatu arvosana tai sanallinen arvio vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon.

Oppilaan käyttäytymiseen liittyvät erityistarpeet tulee tarvittaessa kirjata oppimissuunnitelmaan tai henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS), jotta ne voidaan ottaa huomioon käyttäytymisen arvioinnin suunnittelussa ja toteutuksessa.

Käyttäytymisen arviointi Keski-Uudenmaan kristillisessä koulussa

Vuosiluokilla 1-3 käyttäytyminen arvioidaan sanallisesti todistuksen liitteellä.

Vuosiluokilla 4-9 käyttäytyminen arvioidaan numeerisesti oheisten käyttäytymisen kriteerien mukaisesti. Käyttäytymistä arvioidaan syys- ja kevätlukukauden päätteeksi lisäksi Käyttäytymisen arviointi -liitteellä.

Käyttäytymisen arvioinnin tavoitteet nousevat koulun arvoista sekä perusopetuksen yleisistä arvoista ja tavoitteista ja perustuvat koulun toimintatapoihin ja järjestyssääntöihin. Toimintatapoja ja järjestyssääntöjä avataan koulun käsikirjassa, joka jaetaan koteihin ja on esillä luokissa.

Käyttäytymisen arvioinnilla halutaan tukea oppilaan kasvua tasapainoiseksi, terveen itsetunnon omaavaksi ihmiseksi, joka osaa toimia eettisesti vastuullisena yhteiskunnan jäsenenä.

Käyttäytymisen arvioinnissa huomioidaan oppilaan ikäkausi ja edellytykset. Käyttäytymisen arvosanakohtaisten kriteerien on toteuduttava lähes kaikilta osin, jotta tavoiteltu arvosana voidaan saavuttaa. Toisaalta jossakin kohdassa heikompaa käyttäytymistä voi kompensoida toisessa kohdassa paremmalla käyttäytymisellä.

Käyttäytymisen arviointikohteet vuosiluokilla 1-3

Kohtelias ja ystävällinen puhetapa
Kyky olla hiljaa ja kunnioittaa puhujaa
Ohjeiden kuunteleminen
Ohjeiden noudattaminen
Työrauhan antaminen toisille
Keskittyminen omaan työhön
Kyky toimia ryhmässä
Sopuisa välituntileikki
Hyvä käytös ruokaillessa
Omista tavaroista huolehtiminen
Yhteisestä omaisuudesta huolehtiminen

Arviointiasteikko: säännöllisesti, vaihtelevasti, harvoin, hylätty.

Käyttäytymisen kriteerit vuosiluokille 4–9

10 Käyttäytyminen on esimerkillistä ja erinomaista.

Oppilas:

on rehellinen, avulias ja kohtelias
on vastuuntuntoinen ja oikeudenmukainen suhteessa itseensä, lähimmäisiin ja ympäristöön
sitoutuu esimerkillisesti sääntöihin, noudattaa ohjeita ja käyttää asiallista kieltä
toimii työrauhan, yhteishengen ja ilmapiirin edistäjänä erilaisissa tilanteissa
on huomaavainen: hyväksyy erilaisuutta ja kunnioittaa itseään ja toisia
arvostaa omaa ja toisten työtä ja osaa antaa ja ottaa vastaan rakentavaa palautetta
suhtautuu myönteisesti ja vastuullisesti koulutyöhön, omaisuuteen ja ympäristöön

9 Käyttäytyminen on kiitettävää.

Oppilas:

on rehellinen, vastuuntuntoinen ja kohtelias
noudattaa sääntöjä ja ohjeita sekä käyttää asiallista kieltä
antaa työrauhan ja edistää luokan ilmapiiriä
on huomaavainen: hyväksyy erilaisuutta ja kunnioittaa itseään ja toisia
on yhteistyöhaluinen ja avulias
arvostaa omaa ja toisten työtä
suhtautuu myönteisesti ja vastuullisesti koulutyöhön, omaisuuteen ja ympäristöön

8 Käyttäytyminen on hyvää.

Oppilas:

on rehellinen ja vastuuntuntoinen
pyrkii noudattamaan sääntöjä ja ohjeita
antaa pääsääntöisesti työrauhan
tulee toimeen muiden kanssa ja hyväksyy erilaisuutta
arvostaa omaa ja toisten työtä
pitää huolta yhteisestä omaisuudesta ja ympäristöstä
korjaa käytöstään ja kielenkäyttöään huomautettaessa

7 Käyttäytyminen on tyydyttävää.

Oppilas:

noudattaa useimmiten sääntöjä ja ohjeita
antaa vaihtelevasti työrauhan
käyttäytyy useimmiten asiallisesti ja hyväksyy erilaisuutta
ei aina arvosta omaa ja toisten työtä
suhtautuu ajoittain välinpitämättömästi yhteiseen omaisuuteen ja ympäristöön
yrittää korjata käytöstään ja kielenkäyttöään huomautettaessa

6 Käyttäytyminen on huonoa.

Oppilas:

asennoituu koulunkäyntiin usein kielteisesti
suhtautuu välinpitämättömästi sääntöihin
häiritsee usein työrauhaa
oppilaan kielenkäytössä on toistuvasti huomauttamista
hyväksyy vaihtelevasti erilaisuutta: on usein epäystävällinen, epäkohtelias tai epärehellinen
ei yleensä arvosta omaa ja toisten työtä tai ympäristöä.
käyttäytymisen ja kielenkäytön korjaaminen vaatii jatkuvaa huomauttamista

5 Käyttäytyminen on erittäin huonoa.

Oppilas:

asennoituu koulunkäyntiin kielteisesti
rikkoo usein yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia
ei anna työrauhaa
ei hyväksy erilaisuutta: on epäystävällinen, epäkohtelias tai epärehellinen
ei arvosta omaa ja toisten työtä tai ympäristöä.
kielenkäyttö on sopimatonta

Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion.[1]

Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti.[4] Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen lukuvuotta koskeva suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa oppiaineessa on tukitoimista huolimatta hylätty.

Mikäli oppilaan koko vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, tulee siitä tiedottaa lukuvuoden aikana oppilasta ja huoltajaa sekä sopia toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi.[5]

Ennen luokalle jättämistä oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa asianomaisessa oppiaineessa hyväksyttävät tiedot ja taidot erillisessä näytössä.[2] Mahdollisuuksia voidaan antaa paikallisessa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Erillinen näyttö voi sisältää monipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita suorituksia, joilla oppilas parhaiten kykenee osoittamaan osaamisensa.[6]

Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, vuosiluokalle jättämisestä voidaan koulutyön päättyessä tehdä lukuvuositodistukseen ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä näytössä on vuosiluokalta siirtymisen edellytys.

Oppilas voidaan myös jättää vuosiluokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos se katsotaan hänen yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaiseksi. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä.[7]

Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.[3] [8]

[1] Perusopetusasetus 11 § 1 mom.

[2] Perusopetusasetus 11 § 1 ja 2 mom.

[3] Perusopetusasetus 11 § 2 mom.

Keski-Uudenmaan kristillisen koulun paikalliset lisäykset

[4] Arvion tekee luokanopettaja tai aineenopettaja yhdessä erityisopettajan ja rehtorin kanssa.

[5] Tiedottamista tehdään jo ennakoivasti, jos huomataan, että oppilaan suoriutuminen on selvästi alle oman tason ja on mahdollista, ettei oppiaine tule hyväksytysti suoritetuksi. Luokanopettaja tai aineenopettaja tiedottaa kotia vielä uudelleen, jos näyttää varmalta, että arvosanaksi on tulossa 4. Erityisopettajan tuki oppimiseen ja mahdollisesti myös oppilashuollollinen tuki järjestetään tällaisessa tilanteessa tarpeen mukaan.

[6] Näyttömahdollisuuksia annetaan joustavasti ja oppilaskohtaisesti hyväksikatsotulla tavalla ensisijaisesti lukuvuoden aikana. Tarvittaessa näyttömahdollisuus voidaan antaa myös lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Näyttömahdollisuuksia voi olla enemmänkin kuin yksi, kesäaikaan suoritetuissa kuitenkin vain yksi. Erillinen näyttö sisältää oppilaan mahdollisuudet ja oppiaineen luonne huomioiden tarkoituksenmukaisella tavalla monipuolisesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita suorituksia, joilla oppilas parhaiten kykenee osoittamaan osaamisensa.

[7] Kuulemisen suorittaa rehtori. Tilannetta käsitellään ennen kuulemista yksilökohtaisessa oppilashuoltoryhmässä.

[8] Joissakin tilanteissa voidaan oppilaan opinnoissa etenemistä tukea siirtämällä oppilas vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen.

Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan

Oppilas voi edetä opinnoissa vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan vuosiluokkiin sitomattomasti oman opinto-ohjelman mukaisesti.[1] Paikallisessa opetussuunnitelmassa määrätään opintokokonaisuuksista, joiden suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiseen asianomaisessa oppiaineessa. Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä opinnoissaan eteenpäin.

Oman opinto-ohjelman mukaisella etenemisellä voidaan tarvittaessa välttää luokalle jättäminen, jonka myötä oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä vuosiluokalta raukeaisivat. Oman opinto-ohjelman mukaisesti etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai eroaa koulusta.

Keski-Uudenmaan kristillisen koulun paikalliset lisäykset

[1] Oman opinto-ohjelman laatii oppilaalle erityisopettaja yhdessä luokanopettajan ja/tai aineenopettajan kanssa. Yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa tehdään tavoitetasoa määritellessä.

Lukuvuoden päätteeksi arvioitavat yhteiset oppiaineet ja valinnaiset aineet

Perusopetuksessa kaikki oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvat yhteiset oppiaineet arvioidaan kunkin lukuvuoden päätteeksi erillisinä.[1] Arvioitavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, matematiikka, ympäristöoppi, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Lukuvuositodistukseen merkitään sanallinen arvio tai arvosana siitä, miten oppilas on saavuttanut opinto-ohjelmaansa kuuluneiden oppiaineiden tavoitteet lukuvuoden aikana.

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä, jolloin oppilas saa yhden sanallisen arvion tai arvosanan kustakin taide- ja taitoaineesta kaikilla niillä vuosiluokilla, joilla hän niitä opiskelee. Taide- ja taitoaineiden valinnaisina tunteina tarjotuista ja suoritetuista opinnoista ei anneta todistuksiin erillistä sanallista arviota tai arvosanaa.

Monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa opiskellut oppiaineiden tavoitteet ja sisällöt sekä monialaisten oppimiskokonaisuuksien opiskelun yhteydessä annetut näytöt otetaan huomioon kunkin oppiaineen arvosanaa muodostettaessa. Oppiainekohtainen arviointi tulee suunnitella ja olla oppilaiden tiedossa jo oppimiskokonaisuuden alkaessa. Monialaisista oppimiskokonaisuuksista ei anneta erillisiä sanallisia arvioita tai arvosanoja.

Perusopetuksen tuntijaon mukaiset valinnaiset aineet arvioidaan vuosiluokilla 1–3 opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti joko sanallisesti tai numeroin. Vuosiluokilla 4–9 vähintään 2 vuosiviikkotunnin laajuisista valinnaisista aineista annetaan numeroarvosana.

[1] Perusopetusasetus 10 § 2 mom.

Perusopetuksen päättöarviointi

Päättöarvioinnin tehtävänä on määrittää, kuinka hyvin ja missä määrin oppilas on saavuttanut perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa oppiaineille asetetut tavoitteet perusopetuksen päättyessä. Päättöarvioinnissa annettava numeroarvosana tai sanallinen arvio kuvaa oppilaan osaamisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, joka on saavuttanut perusopetuksen koko oppimäärän tavoitteet vähintään arvosanan 5 edellyttämän osaamisen mukaisesti.

Päättöarviointi tehdään vuosiluokkien 7–9 aikana osoitetun osaamisen perusteella suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin käyttäen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä päättöarvioinnin kriteereitä.

Päättöarvosanan muodostaminen

Päättöarvosanan muodostaminen perustuu oppilaan osoittaman osaamisen tasoon suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Päättöarvosanan muodostamisessa otetaan huomioon kaikki perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt oppiaineen oppimäärän tavoitteet ja niihin liittyvät päättöarvioinnin kriteerit riippumatta siitä, mille vuosiluokalle 7, 8 tai 9 yksittäinen tavoite on asetettu paikallisessa opetussuunnitelmassa. Niiden oppiaineiden tavoitteiden, joiden osalta osaaminen on osoitettu vuosiluokilla 7 ja 8, arviointi otetaan huomioon päättöarviointia tehtäessä. Näihin tavoitteisiin perustuva osaamisen taso tulee arvioida käyttäen päättöarvioinnin kriteereitä.

Päättöarvosana on oppiaineen tavoitteiden ja kriteerien perusteella muodostettu kokonaisarviointi. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta.

Työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan myös päättöarvioinnissa.

Erityistä tukea saavan oppilaan päättöarviointi

Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, hänen suoriutumistaan arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin käyttäen päättöarvioinnin kriteereitä. Jos oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suoriutumista näissä oppiaineissa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) suhteessa hänelle määriteltyihin, yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin ja sisältöihin, ei päättöarvioinnin kriteereihin.

Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskeltujen oppiaineiden arvioinnissa voidaan antaa numeroarvosanan sijaan sanallinen arvio myös päättöarvioinnissa. Oppimäärän yksilöllistäminen tehdään vasta silloin, kun oppilas ei annetusta tuesta huolimatta näytä saavuttavan arvosanan 5 edellyttämää osaamisen tasoa.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan päättöarviointi perustuu perusopetuksen oppiaineiden yleisiin oppimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin sen mukaan, mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas opiskelee opintokokonaisuuksia, annetaan arviointi todistuksessa kuitenkin oppiaineittain.

Jos oppilaan opiskelu on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) asetettuihin tavoitteisiin, ja jokaisesta toiminta-alueesta annetaan sanallinen arvio.

Arvioitavat yhteiset oppiaineet päättöarvioinnissa

Perusopetuksen päättöarvioinnissa numeroin arvioitavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli, vieraat kielet, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveystieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä kotitalous. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät numeroarvosanoihin 5, 7, 8 ja 9 vaadittavan osaamisen tason kussakin oppiaineessa.

Äidinkielessä ja kirjallisuudessa oppilas on voinut opiskella kahta tähän oppiaineeseen määriteltyä eri kielen oppimäärää. Tällöin arvioidaan molemmat oppilaan suorittamat äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärät.

Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, arvioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas on vaihtanut katsomusaineesta tai sen oppimäärästä toiseen.

Mikäli oppilas on perusopetuslain 18 §:ssä[1] tarkoitetulla päätöksellä vapautettu kokonaan jonkin perusopetuksen oppimäärään kuuluvan oppiaineen opiskelusta, ei tätä oppiainetta arvioida. Oppiaineen opiskelusta vapauttamiseen tulee olla erityisen painavat syyt ja sen tulee perustua jokaisen oppilaan osalta yksilölliseen ratkaisuun.

[1] Perusopetuslaki 18 § 1 mom.

Taide- ja taitoaineiden oppimäärien arviointi päättöarvioinnissa

Kaikille oppilaille yhteisiä taide- ja taitoaineita ovat musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta ja kotitalous. Paikallinen tuntijako ja mahdolliset oppilaiden omat valinnat vaikuttavat siihen, milloin oppilaille annetaan päättötodistukseen tuleva arvosana eri taide- ja taitoaineissa.

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä, jolloin oppilas saa yhden arvosanan kustakin taide- ja taitoaineesta päättötodistukseen. Taide- ja taitoaineiden valinnaisina tunteina tarjotuista ja suoritetuista opinnoista ei anneta päättötodistukseen erillistä arvosanaa.

Päättöarvosanaa muodostettaessa käytetään näihin oppiaineisiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä päättöarvioinnin kriteereitä. Päättöarviointi tehdään siinä vaiheessa, kun kunkin taide- ja taitoaineen koko oppimäärä, sisältäen myös mahdolliset valinnaiset taide- ja taitoaineiden tunnit, on opiskeltu. Kunkin taide- ja taitoaineen osalta päättötodistukseen merkitään oppilaan opiskeleman oppimäärän laajuus.

Valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa

Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvioidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppimääristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti hyväksytty- merkinnällä. Yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa osoitettu osaaminen voi korottaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaa. Tämä korottamisen periaate tulee kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan.

Keski-Uudenmaan kristillisen koulun paikalliset lisäykset

Oppilas saa päättötodistukseen yhden arvosanan kustakin taide- ja taitoaineesta. Opintojen laajuus ilmaisee sen, kuinka paljon oppilas on kutakin ainetta opiskellut. Aineenopettaja/-opettajat antavat päättöarvosanan siinä vaiheessa, kun oppiaineen koko oppimäärä, sisältäen myös mahdolliset taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit on opiskeltu.

Muihin kuin taide- ja taitoaineisiin liittyvien syventävien valinnaisten aineiden päättöarvioinnissa alle 2 vuosiviikkotunnin laajuinen valinnainen kurssi voi vaikuttaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaan korottavasti, mikäli oppilaan osaaminen suhteessa tavoitteisiin on korkeampaa kuin muutoin. Aineenopettaja tai -opettajat yhdessä päättävät päättöarvosanasta, kun kaikki päättöarvosanaan vaikuttavat opinnot on suoritettu.

Johonkin oppiaineeseen painottuva opetus ja päättöarviointi

Mikäli koulu painottaa opetussuunnitelmassaan jotakin oppiainetta tai oppiainekokonaisuutta tai toteuttaa kaksikielistä opetusta, ovat opetuksen koulukohtaiset tavoitteet tässä oppiaineessa tai kielessä yleensä korkeammat kuin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa asetetut tavoitteet. Oppilaiden yhdenvertaisuuden vuoksi myös painotetussa opetuksessa tai kaksikielisessä opetuksessa tulee oppilaiden suoriutumista kuitenkin arvioida perusopetuksen päättyessä suhteessa oppiaineiden tavoitteisiin. Osaamisen tason määrittämisessä käytetään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä päättöarvioinnin kriteerejä.

Jos painotettu opetus toteutetaan käyttäen valinnaisten aineiden vuosiviikkotunteja, arviointi suoritetaan näiden tuntien osalta valinnaisten aineiden arvioinnin periaatteita noudattaen. Kaksikielisessä opetuksessa oppilaan opiskeleman kohde- tai kielikylpykielen osaaminen arvioidaan vieraiden kielten tai toisen kotimaisen kielen A-oppimäärän tavoitteiden ja kriteerien mukaan.

Painotetusta opetuksesta ja oppilaan suoriutumisesta siinä voidaan tarvittaessa antaa lisätietoja erillisellä todistuksen liitteellä.

Poissaolojen vaikutukset arviointiin

Oppilaan tulee osallistua opetukseen, ellei hänelle ole sairaudesta tai muusta erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty siitä vapautusta.[1] Oppilaan opiskelu ja siihen perustuva arviointi voidaan järjestää osittain toisin, jos se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä.[2]

Jos oppilas on luvattomasti poissa eikä osallistu opetukseen, kokeisiin eikä muihinkaan hänelle tarjottuihin näyttömahdollisuuksiin, eikä hänellä ole hyväksyttyjä suorituksia suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa määriteltyihin oppiaineen tavoitteisiin, hän voi saada oppiaineesta hylätyn arvosanan lukuvuositodistukseen.

[1] Perusopetuslaki 35 §

[2] Perusopetuslaki 18 § 1 mom.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Mahdollisuus arvioinnin uusimiseen ja oikaisuun koskee päättöarviointia sekä opinnoissa etenemistä ja vuosiluokalle jättämistä koskevaa päätöstä. Pyyntö arvioinnin uusimisesta osoitetaan koululle ja huoltajan on tehtävä se kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä.[1]

[1] Perusopetusasetus 19 §

Todistukset

Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat

lukuvuositodistus
välitodistus
erotodistus
päättötodistus.

Opetuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta.

Keski-Uudenmaan kristillisen koulun jakamien todistusten määräytyminen

Vuosiluokilla 1-3 arviointi on sanallista. Vuosiluokilla 4-9 arviointi on pääsääntöisesti numeerisesta. Vuosiluokilla 4-9 sanallista arviointia voidaan käyttää erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden yksilöllistettyjen oppiaineiden arvioinnissa, myös päättötodistuksessa. S2-oppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia. Sekä yksilöllistettyjen oppiaineiden kuin S2-oppilaan arvioinnin osalta arvion antava opettaja/opettajat voivat päättää, milloin on oppilaan kohdalla aika siirtyä numeroarviointiin. Sanallinen arviointi vuosiluokilla 4-9 toteutetaan asteikolla hyväksytty/hylätty.

Todistuksia annetaan oppilaille kohdan arviointitaulukon mukaisesti.

Vuosiluokilla 1-3 arviointi on sanallista

välitodistus syyslukukauden päättyessä
lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä
käyttäytymisen sanallinen arviointi arviointiliitteellä väli- ja lukuvuositodistuksen yhteydessä

Vuosiluokilla 4-6 arviointi on numeerista

välitodistus syyslukukauden päättyessä
lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä
käyttäytymisen sanallinen arviointi arviointiliitteellä väli- ja lukuvuositodistuksen yhteydessä

Vuosiluokilla 7-9 arviointi on numeerista

jaksotodistukset neljä kertaa vuodessa jaksojen päätyttyä
lukuvuoden päätteeksi annettava jaksotodistus on lukuvuositodistus, jossa on lukuvuoden oppimäärää osoittava lukuvuosiarvosana jokaisesta oppiaineesta
perusopetuksen oppimäärän hyväksytysti suoritettuaan oppilaat saavat päättötodistuksen
käyttäytymisen arviointi jokaisessa jaksotodistuksessa ja lukuvuositodistuksessa
käyttäytymisen sanallinen arviointi arviointiliitteellä syys- ja kevätlukukauden päättyessä

Sanalliset arviot ja numeroarvosanat todistuksissa

Vuosiluokilla 1–3 arviointi lukuvuositodistuksiin ja mahdollisiin välitodistuksiin annetaan sanallinen arvio tai numeroarvosana opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti. Mikäli annetaan sanallinen arvio, todistuksesta tulee ilmetä, onko oppilaan suoritus hyväksytty vai hylätty.

Vuosiluokkien 4–8 lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa annetaan numeroarvosanat. Päättötodistuksessa ja mahdollisessa 9. vuosiluokan välitodistuksessa annetaan numeroarvosanat. Numeroarvosanaa voidaan täydentää kuvailevalla sanallisella arviolla, joka annetaan todistuksen liitteenä.

Käyttäytymisestä annetaan numeroarvosana lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa vuosiluokilla 4–8. Jos käyttäytymisestä annetaan vuosiluokilla 1–3 sanallinen arvio, se annetaan todistuksen liitteellä. Myös numeroarvosanaa täydentävä sanallinen käyttäytymisen arvio annetaan todistuksen liitteenä. Käyttäytymisen sanallista arviota koskevasta liitteestä merkitään tieto todistuksen lisätietoihin.

Sanallista arviota voidaan käyttää päättöarviointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa käytettävä kieli.[1] Yksilöllistetyistä oppimääristä annetaan sanallinen arvio tai numeroarvosana opetuksen järjestäjän päättämällä tavalla. Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviota.

[1] Perusopetusasetus 10 § 4 mom.

Lukuvuositodistus

Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä jokaisella vuosiluokalla lukuun ottamatta vuosiluokkaa 9, jolloin oppilas saa päättötodistuksen. Lukuvuositodistukseen merkitään oppilaan opinto-ohjelma ja oppiaineittain sanallinen arvio tai numeroarvosana siitä, missä määrin oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet lukuvuoden aikana. Lukuvuositodistus on päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jättämisestään luokalle.

Kun todistuksessa käytetään numeroarvosanaa, todistukseen merkitään myös arviointiasteikko[1].

Sanallista arviota voidaan käyttää lukuvuositodistuksissa vuosiluokilla 1–3. Sanallisistakin arvioista tulee käydä ilmi, onko oppilas suoriutunut hyväksytysti lukuvuoden opinnoista kussakin opinto-ohjelmaansa kuuluvassa oppiaineessa.

Lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa käyttäytymisen numeroarvosana merkitään todistukseen. Silloin kun käyttäytymisestä kirjoitetaan sanallinen arvio, se annetaan todistuksen liitteenä.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon sanallinen arvio tai numeroarvosana merkitään lukuvuositodistukseen ja mahdollisiin välitodistuksiin muodossa ”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä sitä, kumpaa oppiainetta oppilas on opiskellut. Oppilaan opiskelemaa uskonnon oppimäärää ei merkitä todistuksiin. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa sanallinen arvio tai numeroarvosana merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua sanallista arviota tai numeroarvosanaa ei merkitä todistukseen.

Jos oppilas on opiskellut kaksikielisessä opetuksessa, lukuvuositodistukseen merkitään oppilaan opiskelema kohde- tai kielikylpykieli.

Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, lisätään numeroarvosanan tai sanallisen arvion perään tähti (*). Todistuksen lisätietoja-kohdassa mainitaan, että oppilas on opiskellut nämä oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Lukuvuositodistukseen merkitään

todistuksen nimi
opetuksen järjestäjän ja koulun nimi
koulun opetuskieli
oppilaan nimi ja syntymäaika
todistuksen antamispäivä
opetusryhmästä vastaavan opettajan tai rehtorin allekirjoitus
oppilaan opinto-ohjelma ja sanalliset arviot tai numeroarvosanat siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet
opintojen laajuus vuosiviikkotunteina kyseisellä vuosiluokalla jokaisessa yhteisessä oppiaineessa sekä valinnaisessa aineessa
arvio oppilaan käyttäytymisestä
oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät seuraavista oppiaineista: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet
luokalta siirtyminen tai mahdollinen luokalle jättäminen
perusopetusasetuksen 10 §:n mukainen arviointiasteikko, jos todistukseen merkitään numeroita
merkintä, että todistus on Opetushallituksen 10.2.2020 hyväksymien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen.

[1] Perusopetusasetus 10 § 3 mom.

Välitodistus

Opetuksen järjestäjä päättää mahdollisten välitodistusten antamisesta. Välitodistus annetaan samoin perustein kuin lukuvuositodistus.

Erillinen välitodistus tulee tarvittaessa antaa yhdeksännen luokan oppilaalle jatko-opintoihin hakeutumista varten.

Välitodistukseen merkitään

todistuksen nimi
opetuksen järjestäjän ja koulun nimi
koulun opetuskieli
oppilaan nimi ja syntymäaika
todistuksen antamispäivä
opetusryhmästä vastaavan opettajan tai rehtorin allekirjoitus
oppilaan opinto-ohjelma ja sanalliset arviot tai numeroarvosanat siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet
opintojen laajuus vuosiviikkotunteina kyseisellä vuosiluokalla jokaisessa yhteisessä oppiaineessa sekä valinnaisessa aineessa
oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät seuraavista oppiaineista: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet
arvio oppilaan käyttäytymisestä (lukuun ottamatta 9. luokalla jatko-opintoihin hakeutumista varten annettavaa välitodistusta)
perusopetusasetuksen 10 §:n mukainen arviointiasteikko, jos todistukseen merkitään numeroita
maininta siitä, että todistus on Opetushallituksen 10.2.2020 hyväksymien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen.

Erotodistus

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun, eroaa kesken perusopetuksen oppimäärän suorittamista koulusta[1] tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpitämään toiseen kouluun.

Erotodistus annetaan samoin periaattein kuin lukuvuositodistus. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arvioita.

Erotodistukseen merkitään

todistuksen nimi
opetuksen järjestäjän ja koulun nimi
koulun opetuskieli
oppilaan nimi ja syntymäaika
todistuksen antamispäivä
rehtorin allekirjoitus
oppilaan opinto-ohjelma ja sanalliset arviot tai numeroarvosanat siitä, miten oppilas on saavuttanut tavoitteet
opintojen laajuus vuosiviikkotunteina kyseisellä vuosiluokalla jokaisessa yhteisessä oppiaineessa sekä valinnaisessa aineessa
oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät seuraavista oppiaineista: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet
perusopetusasetuksen 10 §:n mukainen arviointiasteikko, jos todistukseen merkitään numeroita
maininta siitä, että todistus on Opetushallituksen 10.2.2020 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukainen.

[1] Perusopetusasetus 12 § 1 mom.

Perusopetuksen päättötodistus

Perusopetuksen päättötodistus annetaan 9. vuosiluokan koulutyön päättyessä oppilaalle, jonka suoriutuminen suhteessa oppiaineiden oppimäärien tavoitteisiin on hyväksytty kaikissa hänen opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa. Numeroarvosanoja käytettäessä tämä merkitsee vähintään todistusarvosanaa viisi (5) ja sanallisesti arvioitavissa oppiaineissa arviota ”hyväksytty”.

Päättötodistukseen merkitään

todistuksen nimi
opetuksen järjestäjän ja koulun nimi
koulun opetuskieli
oppilaan koko nimi ja henkilötunnus
todistuksen antamispäivä
rehtorin allekirjoitus
yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvioitavien valinnaisten aineiden arviointi numeroin (5–10) ja sanoin (välttävä–erinomainen)
opintojen laajuus vuosiluokilla 7–9 jokaisessa yhteisessä oppiaineessa sekä valinnaisessa aineessa
suoritettu oppimäärä tai oppimäärät seuraavista oppiaineista: äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet
maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista
perusopetusasetuksen 10 §:n mukainen arviointiasteikko
maininta siitä, että todistus on Opetushallituksen 10.2.2020 hyväksymien perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukainen
maininta siitä, että perusopetuksen oppimäärä sijoittuu tasolle kaksi kansallisessa tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehyksessä ja eurooppalaisessa tutkintojen viitekehyksessä.

Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.

Vuosiluokilla 7–9 oppilaan opiskelemien yhteisen oppiaineiden ja valinnaisten aineiden laajuus merkitään päättötodistukseen vuosiviikkotunteina.

Jos oppilas on opiskellut kaksikielisessä opetuksessa, päättötodistukseen merkitään oppilaan opiskelema kohde- tai kielikylpykieli.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon numeroarvosana merkitään päättötodistukseen muodossa ”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä sitä, kumpaa oppiainetta oppilas on opiskellut. Oppilaan opiskelemaa uskonnon oppimäärää ei merkitä päättötodistukseen. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa numeroarvosana merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua numeroarvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.

Oppilaan oman äidinkielen opetuksesta mahdollisesti saatua sanallista arviota tai numeroarvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.

Jos oppilas on opiskellut yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarviointia. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja-kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättötodistus on sanallinen.

Päättötodistukseen merkitään arvosanat niistä erityisessä tutkinnossa suoritetuista oppiaineista, jotka on suoritettu ennen päättötodistuksen antamista.

Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä sekä sanallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.

Niistä valinnaisista aineista, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, merkitään päättötodistukseen numeroarvosana. Yhteisiin oppiaineisiin liittyvistä syventävistä numeroin arvioitavista valinnaisista aineista merkitään päättötodistukseen yhteisen oppiaineen nimen alle valinnaisen aineen nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät oppilaan suorittamat syventävät valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä syventävistä valinnaisista aineista ja tällaisista oppimääristä koostuvista kokonaisuuksista merkitään todistuksiin sanallinen arvio. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen oppiaineen nimen alle merkitään valinnaisen aineen nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja merkintä ”hyväksytty”.

Ne valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”soveltavat valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan nimi, vuosiviikkotuntimäärä sekä arvio joko numeroarvosanana tai merkinnällä ”hyväksytty”.

Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen joko omassa koulussaan tai koulun vaihdon yhteydessä, päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet. Kesken jäänyt valinnaisaine arvioidaan numeroin, mikäli oppilas on ehtinyt suorittaa kyseisestä aineesta vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajuisen osuuden. Mikäli osuus on alle kaksi vuosiviikkotuntia, kesken jääneen valinnaisaineen kohdalle tulee merkintä ”osallistunut”. Kesken jääneestä valinnaisesta aineesta merkitään todistukseen myös oppilaan suorittama tuntimäärä. Uudesta valinnaisesta aineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai sanallinen arvio ”hyväksytty” suoritetusta vuosiviikkotuntimäärästä riippuen.

Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa valinnaisena aineena opiskeltavasta A2- tai B2- kielestä, arvosana jätetään pois ja päättötodistukseen tulee merkintä ”hyväksytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja siitä annetaan numeroarvosana.

Koulu ei voi muuttaa tai korjata jälkikäteen jo saatuun päättötodistukseen kirjattuja arvosanoja lisänäyttöjen perusteella. Oppilaan on hankittava uusi, erillinen todistus mahdollisesta parantuneesta osaamisesta. Uuden todistuksen voi saada joko osoittamalla osaamisensa erityisessä tutkinnossa[1] tai opiskelemalla perusopetuksen lisäopetuksessa tai aikuisten perusopetuksessa.

[1] Perusopetuslaki 38 §, perusopetusasetus 23 §

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistus

Perusopetuksen oppimäärä tai sen osa voidaan suorittaa perusopetuslaissa ja -asetuksessa tarkoitetussa erityisessä tutkinnossa[1]. Erityisen tutkinnon voi järjestää se, jolla on lupa järjestääperusopetusta.[2] Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat perusopetuksen eri oppiaineiden yleisen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja.[3]

Erityisessä tutkinnossa käytettävät todistukset ovat

todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta
todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä
todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta

Jos oppilas tai muu henkilö suorittaa perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta tulee käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen suoritukset. Vain osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, suorittaneelle annetaan todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä.

Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään oppiaineen nimi, oppimäärä sekä arvosana.

Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki perusopetuksen oppimäärään kuuluvat yhteiset oppiaineet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

[1] Perusopetuslaki 38 §, perusopetusasetus 23 §

Keski-Uudenmaan kristillisen koulun paikalliset lisäykset

[2] Keski-Uudenmaan kristillisessä koulussa erityistä tutkintoa järjestetään koulussa opiskelleille oppilaille, joille se on välttämätöntä perusopetuksen oppimäärän suorittamiseksi.

[3] Erityisopettaja suunnittelee yhteistyössä aineenopettajien kanssa ja oppilasta sekä tarvittaessa huoltajaa kuullen erityisen tutkinnon suoritustavan. Suoritusajankohdat määritellään yksilöllisesti ja joustavasti tapauskohtaisen harkinnan mukaan.

Paikallisesti päätettävät asiat

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa määritellyt arvioinnin linjaukset siirretään paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan noudatettaviksi. Myös valtakunnalliset arviointikriteerit 6. vuosiluokan loppuun sekä päättöarvioinnin kriteerit siirretään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista paikalliseen opetussuunnitelmaan sellaisenaan noudatettaviksi.

Lisäksi opetuksen järjestäjä täsmentää paikallisessa opetussuunnitelmassa seuraavat asiat:

yhteistyö huoltajien kanssa arvioinnin osalta
arvioinnista tiedottamisen muodot
käyttäytymisen arviointi ja sen perustana olevat tavoitteet
valinnaisten aineiden arviointi sen mukaan, miten opetuksen järjestäjä niitä tarjoaa
opinnoissa etenemisen, vuosiluokalta siirtymisen ja vuosiluokalle jättämisen periaatteet ja käytännöt
sanallisen arvion ja numeroarvosanan antaminen todistuksissa eri oppiaineissa sekä käyttäytymisen arvioinnissa
valinnaisten aineiden arviointi päättöarvioinnissa sen mukaan, miten opetuksen järjestäjä niitä tarjoaa
välitodistukset, mikäli opetuksen järjestäjä niitä päättää antaa
erityisen tutkinnon suorittamisen mahdollisuudet ja ajankohdat.

Arvioinnista tiedottamisen muodot ja yhteistyö huoltajien kanssa

Arvioinnissa koulun pääasiallinen tiedotuskanava on Wilma. Wilmassa näkyvät tiedot tulevista kokeista sekä isoimmista projekteista. Kokeiden ja projektien arvosanat kirjataan Wilmaan, josta ne näkyvät sekä oppilaille että huoltajille.

Lukuvuositiedotteessa, koulun käsikirjassa sekä vanhempainilloissa sekä kerrotaan yleiset arviointikäytännöt huoltajille. Vanhempainilloissa ja muulloinkin tarvittaessa huoltajilla on mahdollisuus kysyä ja keskustella arviointiin liittyvistä kysymyksistä.

Huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön kulmakivi arvioinnin osalta on kahdesti vuodessa pidettävä arviointikeskustelu (ts. Kohtaa ope-messut). Kohtaa ope-messujen arviointikeskustelussa keskitytään kolmikantaisesti oppilaan omiin tavoitteisiin ja opiskelun sujumiseen. Arviointikeskustelun tavoitteena on tiedostaa niin oppilaan, kodin kuin koulunkin osalta kuinka oppilaan koulunkäynti sujuu ja arvioida mahdollisen tuen tarpeet oppimisen ja koulunkäynnin suhteen.

Koulussamme on myös käytössä arviointikansio. Se on oppilaan henkilökohtainen kansio, jota on helppo kuljettaa kodin ja koulun välillä. Arviointikansioon oppilas kerää palautettuja kokeita kotiin nähtäväksi. Kansiossa säilytetään myös oppimissopimusta, jolloin se muistuttaa oppilaan itselleen asettamista lukuvuoden tavoitteista. Arviointikansiossa voi säilyttää myös kaikki oppilaan todistukset.

Oppilailla on käytössä myös sähköisiä oppimisympäristöjä, joiden välityksellä tapahtuu formatiivista arviointia. 3.-6.-luokilla on käytössä Qridi-sovellus, jossa voi sähköisessä muodossa toteuttaa itsearviointia sekä antaa vertaispalautetta tai opettajan arviointipalautetta. Huoltajat pääsevät omilla tunnuksillaan näkemään koosteet oppilaan arvioinneista. Sovelluksen kautta myös huoltajat voivat suorittaa itsearviointia tai antaa arviointipalautetta. Yläkoululaisilla on käytössä Google Classroom, jossa opettaja voi antaa oppilaalle sanallista arviontipalautetta sekä pisteyttää tehtäviä.

Sujuvia arviointikäytäntöjä kehitetään huoltajia kuullen yhteistyössä opettajien ja johtokunnan kanssa.

Valinnaisten opintojen arviointi Keski-Uudenmaan kristillisessä koulussa

Oppilaalla on valittavanaan valinnaisia opintoja seuraavasti:

taide- ja taitoaineisiin sisältyviä valinnaisia tunteja
muihin oppiaineisiin liittyviä syventäviä valinnaisia aineita
oppiainerajat ylittäviä soveltavia valinnaisia aineita

Valinnaiset opinnot arvioidaan eri tavoin riippuen siitä, ovatko ne taide- ja taitoaineen valinnaisia tunteja vai muita valinnaisia aineita sekä sen mukaan, mikä kurssin laajuus on.

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit arvioidaan osana yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä, eikä niistä anneta erillisiä arvioita lukuvuositodistuksiin. Todistukseen merkitään valinnaisten tuntien vuosiviikkotuntimäärä.

Muihin oppiaineisiin kuin taide- ja taitoaineisiin liittyvät syventävät valinnaiset aineet sekä oppiainerajat ylittävät soveltavat valinnaiset aineet arvioidaan kurssikohtaisesti siten, että laajuudeltaan kaksi vuosiviikkotuntia tai sitä laajemmat valinnaiset opinnot arvioidaan numeroin ja sitä suppeammat kurssit hyväksytty/hylätty arvioinnilla. Hyväksytystä kurssista oppilas saa todistukseen merkinnän H (Hyväksytty) ja hylätystä merkinnän Hyl (Hylätty). Todistukseen merkitään arvosana ja valinnaisen aineen laajuus.

ePerusteet