Arviointi

Arviointikulttuurin paikalliset painotukset

Keski-Uudenmaan kristillisen koulun henkilökunta ja johtokunta kehittävät koulun arviointijärjestelmää prosessina. Opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä toteutetussa prosessissa on ollut keskeistä muodostaa yhteinen ja yhtenäinen ajattelu opetussuunnitelman perusteiden pohjalta ja lisäksi huomioida omasta toimintakulttuurista ja arvoista nousevat lähtökohdat. Arvioinnin kehittäminen on jatkuvaa ja siinä huomioidaan esimerkiksi toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset.

Kristillisen ihmiskäsityksen tavoitteena on opettaa oppilaille heidän olemassaolonsa itseisarvoa, joka ei ole sidoksissa taitoihin tai osaamiseen. Monipuolisen arvioinnin kautta syntyvä käsitys omasta osaamisesta vahvistaa oppilaan minäkäsitystä ja itseisarvoa. Toimintakulttuurissa korostetaan seuraavia arviointia sivuavia periaatteita:

Virheet ja epäonnistumiset ovat oppimiskokemuksia
Yrittäminen ja rohkeat kokeilut ovat aina arvostusta ansaitsevaa
Koulun arvojen toteutumista opetellaan arvioimaan yhteisöllisesti

Opetussuunnitelman perusteissa kuvatun arviointiajattelun lisäksi korostetaan, että koulussa tehtävä arviointi ei mittaa ihmisen arvoa. Vuorovaikutustilanteissa pidetään esillä sitä, että arviointi on osa oppimisprosessia. Sillä tehdään näkyväksi oppilaan oppimisprosessi ja kannustetaan oppilasta, mutta ei arvioida oppilaan persoonaa.

Arvioinnin tarjoaman reflektoinnin näkökulmasta jokainen opettaja voi arvioida ja kehittää omaa työtään. Hallinnon näkökulmasta arviointi tarjoaa perusteet resurssoinnille, eriyttämiselle ja toiminnan kehityskohteiden löytymiselle. Koko yhteisön näkökulmasta arvioinnin koko kuva kertoo osaltaan yhteisön toteutuneista arvoista ja antaa käsityksen toiminnan laadusta. Yhteisöllinen itsearviointi on hyvin keskeistä koulun kehittämisen kannalta.

Jo opetussuunnitelman kirjoitusvaiheessa tunnistetaan pedagogisena haasteena se, kuinka oppilas sisäistää ja kuinka hän voi liittyä hänelle asetettuihin tavoitteisiin ennen varsinaista oppimisprosessia. Toiseksi arvoinnin muuttuminen tuo mukanaan suuren vuorovaikutuksen tarpeen oppilaiden ja huoltajien kanssa, jotta arvioinnista ja sen prosessista muodostuu yhteinen ajattelu, joka edistää oppilaan kasvua ja kehitystä.

Opintojen aikaisen arvioinnin toteuttaminen

Lukuvuosisuunnitelmaan on kirjattu arvioinnin vuosisuunnitelma. Merkittävin osa oppilasarvioinnista on opintojen aikana tapahtuvaa, jatkuvaa formatiivista arviointia. Se on kannustavaa ja oppimisen motivaatiota nostavaa tai ylläpitävää arviointia. Se tukee, säätelee ja ohjaa oppimista opetuksen aikana. Formatiivisen arvioinnin menetelmiä ovat muun muassa kyselyt, havainnoinnit, kotitehtävät, kokeet, oppimispäiväkirjat, portfoliotyöskentelyt, itsearvioinnit sekä arviointikeskustelut. Formatiiviseen arvointiin kuuluu myös opettajan antama kirjallinen palaute kokeiden ja projektien yhteydessä. Päämääränä on, että palaute arvioinnista tulee ensisijaisesti oppilaalle itselleen. Se on myös palaute opettajalle oppimisprosessin ohjauksen onnistumisesta.

Keski-Uudenmaan kristillisen koulun arvioinnin ja palautteen antamisen periaatteet:

1. Lähimmäisen kunnioittaminen ja kannustava ilmapiiri

koulu on oppimisen paikka kaikille
palautteessa keskitytään positiivisuuteen
virheet ja epäonnistumiset ovat oppimiskokemuksia
rohkeat ja luovat kokeilut ovat arvostettavia

2. Arvioinnin monipuolisuus

arviointi on osa oppimista ja sen avulla oppiminen tehdään näkyväksi
osaamista voi näyttää monella tavalla
arviointi on kokonaisvaltaista: kokonaisprosessin eri osa-alueet ovat ideointi, suunnittelu, kokeilut, tekeminen, dokumentointi ja arviointi (erityisesti huomioitava ilmiöpohjaisessa oppimisessa)
itsearviointi, vertaisarviointi ja tavoitelähtöinen arviointi on jatkuvaa

3. Oppimisprosessin, itseohjautuvuuden ja johtajuuden sekä innovatiivisuuden edistäminen (Majakka-malli)

Mitä opin ja mitä on tarkoitus oppia?
Mitä muut ovat oppineet?
Mitä opimme yhdessä tiiminä ja yhteisönä?
Millä tavalla voin ja voimme oppia paremmin ja lisää?

Itse- ja vertaisarviointi

Keski-Uudenmaan kristillisessä koulussa itsearviointi on osa normaalia oppimisprosessia ja formatiivista arviointia. Esimerkiksi kotitehtävien tarkistamisen yhteydessä oppilasta ohjataan arvioimaan, kuinka hyvin työ on tehty. Samoin kokeiden yhteydessä tehdään itsearviointia, jotta oppilas oppii tunnistamaan oman osuutensa oppimisen edistämisessä.

Itsearvioinnin perustana on sille laadittu koulun itsearvioinnin suunnitelma.

Koulun itsearviointisuunnitelman tavoitteena on saada oppilas ymmärtämään oman aktiivisuutensa merkityksen opintojensa edistymisessä.Oppiaineiden lisäksi oppilas arvioi omia oppimis- ja työskentelytaitojaan sekä käyttäytymistään. Suunnitelman avulla huolehditaan siitä, että jokainen oppiaine tulee yleisellä tasolla itsearvioinnin kohteeksi säännöllisesti perusopetuksen aikana. Lisäksi oppilaat ja opettajat saavat sen kautta realistisia oppimistavoitteita. Opettajat teettävät omaan oppiaineeseensa liittyviä monipuolisia itsearviointitehtäviä, jotka ohjaavat oppijaa tarkastelemaan sitä, mitä hän nyt osaa ja mitä hän ei vielä hallitse. Näin oppija oppii tiedostamaan oman vastuunsa kyseisen aineen oppimis- ja työskentelytaitojen kehittämisessä. Itsearviointi kohdistuu sekä yksilö-, pari- että ryhmätyöhön, jotta oppilas voi havainnoida myös oppimis- ja työskentelytapojen ja vaikutuksia omaan edistymiseensä. Oppilasta ohjataan pohtimaan ja arvioimaan onnistumisen ja epäonnistumisen kokemuksia käytetyissä työskentelytavoissa, jotta hänelle rakentuu omaa oppimistaan tukevia strategioita.

Käyttäytymisen säännöllisessä itsearvioinnissa oppilasta ohjataan havainnoimaan ja suuntaamaan toimintaansa käyttäytymiselle asetettujen tavoitteiden ja koulun järjestyssääntöjen mukaisesti. Käyttäytymisen itsearviointi ajoitetaan niin, että se motivoi ja ohjaa oppilasta hyvissä ajoin tarkastelemaan toimintaansa ja mahdollisesti muuttamaan toimintatapojaan ennen väli- tai lukuvuosiarviointia. Hyväksi havaittuja itsearvioinnin lomakkeita ja toimintatapoja kootaan opettajien yhteiseen sähköiseen materiaalipankkiin, josta niitä voidaan ottaa käyttöön ja soveltaa edelleen.

Vertaisarvioinnin oppiminen on prosessi, joka aloitetaan alkuopetuksessa. Vertaisarviointi ohjeistetaan aina huolellisesti ja sitä harjoitellaan pitkäjänteisesti opettajan ohjauksessa. Vertaisarviointia tehdessä harjoitellaan mielipiteen ilmaisemista rakentavasti ja arvostavasti ja opetellaan ilmaisemaan perustelut mielipiteille. Tavoitelähtöinen arviointi toteutetaan yhteisten käsitteiden avulla. Vertaisarvioinnissa käytetään esim. opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä ikä- ja kehitystaso huomioiden.

Opinnoissa eteneminen, luokalta siirtyminen ja luokalle jättäminen

Opinnoissa etenemisessä noudatetaan Järvenpään kaupungin kanssa yhtenäistä linjaa. Oppilas etenee opinnoissaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän mukaisesti. Seuraavalle vuosiluokalle siirtymisen edellytyksenä on saavuttaa vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja taitoja osoittava arvosana tai vastaava sanallinen arvio.

Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossain oppiaineessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen lukuvuotta koskeva suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa oppiaineessa on hylätty. Oppilaan suoritus voidaan katsoa hylätyksi, jos

hän ei ole yltänyt opetussuunnitelmassa määriteltyihin keskeisiin tavoitteisiin
hän ei hallitse oppiaineeseen määriteltyjä sisältöjä siinä määrin, että hänellä olisi edellytyksiä jatkaa oppiaineen opiskelua seuraavalla vuosiluokalla
hänen tietonsa ja taitonsa oppiaineessa ovat hyvin puutteelliset ja hajanaiset.

Mikäli oppilaan koko lukuvuotta koskeva suoriutuminen jossakin oppiaineessa on hylätty, annetaan hänelle aina mahdollisuus erillisellä kokeella (ns. ehtolaiskoe) osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot.

Mikäli oppilaan yleisen koulumenestyksen vuoksi harkitaan luokan kertaamista, varataan huoltajalle mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Päätöksen luokalle jättämisestä tekevät rehtori ja oppilasta opettaneet opettajat yhdessä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta luokalta raukeavat.

Joissakin tilanteissa voidaan oppilaan opinnoissa etenemistä tukea siirtämällä oppilas vuosiluokkiin sitomattomaan opetukseen. Tällöin hän jatkaa kesken jääneitä opintoja seuraavana lukuvuonna ilman, että jo tehdyt suoritukset raukeavat. Oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokkiin sitomattomasti opiskeleva oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamistaan opinnosta ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Yhdeksännen vuosiluokan oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hän eroaa koulusta.

Arviointi vuosiluokittain

Keski-Uudenmaan kristillisessä koulussa arviointi on monipuolista. Oppilaalle annetaan monia erilaisia tapoja ja useita eri mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan, joko yksilöllisesti, pareittain tai ryhmässä. Oppilas voi osoittaa osaamistaan esimerkiksi kirjallisesti, suullisesti, portfolioilla tai toiminnallisesti. Arviointitapa valitaan sen mukaan, mikä on tarkoituksenmukaista aiheen, toiminnan, oppiaineen tai tuotoksen kohdalla. Arviointitavoista ilmoitetaan oppilaille ja huoltajille jo tavoitteita asetettaessa. Tietojen lisäksi arvioidaan myös niiden soveltamista, saavutettuja taitoja sekä asenteita.

Alla olevassa arviointitaulukossa on kuvattu Keski-Uudenmaan kristillisen koulun arvioinnin toteutumista itse- ja vertaisarvioinnin, väliarvioinnin ja lukuvuoden päätteeksi tehtävän arvioinnin osalta sekä nivelvaiheisiin liittyvät arvioinnin ja palautteen antamisen käytännöt. Vuosiluokilla 1-4 arviointi on sanallista. Vuosiluokilla 5-9 osaamista oppiaineissa arvioidaan lähtökohtaisesti numeerisesti, mutta joissakin tilanteissa osaamisen arviointi voidaan toteuttaa myös sanallisesti (hyväksytty/hylätty).

Tarkemmat arvioinnin yksityiskohdat selviävät todistuspohjista, jotka ovat liitteenä (todistukset linkki).

Valinnaisten aineiden arviointi

Valinnaisaineet arvioidaan luokilla 1-6 sanallisesti. Valinnaiset aineet arvioidaan kurssikohtaisesti siten, että laajuudeltaan kaksi vuosiviikkotuntia tai sitä laajemmat valinnaiset opinnot arvioidaan numeroilla ja sitä suppeammat kurssit hyväksytty/hylätty arvioinnilla. Vuosiluokilla 5-9 arvosana merkitään sen jakson jaksotodistukseen, jonka aikana oppilas on kurssin suorittanut. Hyväksytystä kurssista oppilas saa todistukseen merkinnän H (Hyväksytty) ja hylätystä merkinnän Hyl. Jos valinnainen kurssi on oppiainetta syventävä ja kurssin aikana oppilaan osaaminen suhteessa tavoitteisiin on korkeampaa kuin muutoin, voi valinnainen kurssi vaikuttaa kyseisen oppiaineen päättöarvosanaan.

Syventävät opinnot eivät vaikuta arvioinnin kriteereihin, vaan oppilaan osaamista arvioidaan suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin ja osaamisen tason määrittämisessä käytetään arvioinnin kriteerejä.

Käyttäytymisen arviointi

Käyttäytymisen kriteerit vuosiluokille 1–9

Käyttäytymisen arvioinnin tavoitteet nousevat koulun arvoista sekä perusopetuksen yleisistä arvoista ja tavoitteista. Käyttäytymisen arvioinnilla halutaan tukea oppilaan kasvua tasapainoiseksi, terveen itsetunnon omaavaksi ihmiseksi, joka osaa toimia eettisesti vastuullisena yhteiskunnan jäsenenä.

Arviointikriteerit perustuvat koulun arvoihin, Järvenpään kaupungin opetussuunnitelmaan merkittyjen käyttäytymisen arvioinnin kriteereihin sekä yhdistyksen järjestyssääntöihin. Käyttäytymistä arvioidaan sanallisesti vuosiluokilla 1–4 ja numeroarvosanalla vuosiluokilla 5–9. Käyttäytymisen arvioinnissa huomioidaan oppilaan ikäkausi ja edellytykset. Käyttäytymisen arvosanakohtaisten kriteerien on toteuduttava lähes kaikilta osin, jotta tavoiteltu arvosana voidaan saavuttaa.

10 Käyttäytyminen on esimerkillistä ja erinomaista. Oppilas:

on rehellinen, avulias ja kohtelias
on vastuuntuntoinen ja oikeudenmukainen suhteessa itseensä, lähimmäisiin ja ympäristöön
sitoutuu esimerkillisesti sääntöihin, noudattaa ohjeita ja käyttää asiallista kieltä
toimii työrauhan, yhteishengen ja ilmapiirin edistäjänä erilaisissa tilanteissa
on huomaavainen: hyväksyy erilaisuutta ja kunnioittaa itseään ja toisia
arvostaa omaa ja toisten työtä ja osaa antaa ja ottaa vastaan rakentavaa palautetta
suhtautuu myönteisesti ja vastuullisesti koulutyöhön, omaisuuteen ja ympäristöön.

9 Käyttäytyminen on kiitettävää. Oppilas:

on rehellinen, vastuuntuntoinen ja kohtelias
noudattaa sääntöjä ja ohjeita sekä käyttää asiallista kieltä
antaa työrauhan ja edistää luokan ilmapiiriä
on huomaavainen: hyväksyy erilaisuutta ja kunnioittaa itseään ja toisia
on yhteistyöhaluinen ja avulias
arvostaa omaa ja toisten työtä
suhtautuu myönteisesti ja vastuullisesti koulutyöhön, omaisuuteen ja ympäristöön.

8 Käyttäytyminen on hyvää. Oppilas:

on rehellinen ja vastuuntuntoinen
pyrkii noudattamaan sääntöjä ja ohjeita
antaa pääsääntöisesti työrauhan
tulee toimeen muiden kanssa ja hyväksyy erilaisuutta
arvostaa omaa ja toisten työtä
pitää huolta yhteisestä omaisuudesta ja ympäristöstä
korjaa käytöstään ja kielenkäyttöään huomautettaessa.

7 Käyttäytyminen on tyydyttävää. Oppilas:

noudattaa useimmiten sääntöjä ja ohjeita
antaa vaihtelevasti työrauhan
käyttäytyy useimmiten asiallisesti ja hyväksyy erilaisuutta
ei aina arvosta omaa ja toisten työtä
suhtautuu ajoittain välinpitämättömästi yhteiseen omaisuuteen ja ympäristöön
yrittää korjata käytöstään ja kielenkäyttöään huomautettaessa.

6 Käyttäytyminen on huonoa. Oppilas:

asennoituu koulunkäyntiin usein kielteisesti
suhtautuu välinpitämättömästi sääntöihin
häiritsee usein työrauhaa
oppilaan kielenkäytössä on toistuvasti huomauttamista
hyväksyy vaihtelevasti erilaisuutta: on usein epäystävällinen, epäkohtelias tai epärehellinen
ei yleensä arvosta omaa ja toisten työtä tai ympäristöä.
käyttäytymisen ja kielenkäytön korjaaminen vaatii jatkuvaa huomauttamista

5 Käyttäytyminen on erittäin huonoa. Oppilas:

asennoituu koulunkäyntiin kielteisesti
rikkoo usein yhteisiä sääntöjä ja sopimuksia
ei anna työrauhaa
ei hyväksy erilaisuutta: on epäystävällinen, epäkohtelias tai epärehellinen
ei arvosta omaa ja toisten työtä tai ympäristöä.
kielenkäyttö on sopimatonta

Päättöarvioinnin toteuttaminen

Päättöarvioinnin kriteerit määräytyvät opetussuunnitelman oppiaineiden tavoitteiden mukaan. Oppilaiden kanssa käydään läpi 7-9 -luokilla lukuvuoden alussa oppiaineiden tavoitteet. Näin varmistetaan, että päättöarviointiin liittyvät tavoitteet ovat oppilaiden tiedossa. Huoltajille tiedotetaan vanhempainilloissa opetussuunnitelman oppiaineosista, joista on mahdollista tutustua oppiaineiden tavoitteisiin ja hyvän osaamisen kriteereihin.

Yläkoulun oppilaat huoltajineen osallistuvat vuosittain helmikuussa Kohtaa opettaja -messuille, joissa oppilaat saavat monipuolista palautetta tavoitteiden mukaisesta etenemisestä. Kohtaa opettaja -messuilla oppilas ja huoltaja tapaavat luokanvalvojan, jonka kanssa käydään läpi yleisesti opintojen edistymistä ja koulutyöskentelyä. Lisäksi messuilla on mahdollisuus kohdata kaikki aineenopettajat ja saada yksityiskohtaista yksilöllistä palautetta ja ohjausta oppiaineiden opiskeluun. Lisäksi jatkuvalla palautteella ja arvioinnilla annetaan oppilaalle ja huoltajille tietoa etenemisestä.

Päättöarviointi rakentuu yläkoulun opintojen tavoitteiden mukaisesta osaamisesta. Opintokokonaisuudet rakentuvat eri oppiaineissa eri tavoin vuosiluokkien 7-9 aikana. Mikäli kaikkia oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä ei opiskella 9. vuosiluokalla, pidetään 9. vuosiluokan päättyessä tarvittaessa summatiivinen koe, jolla oppilas voi osoittaa osaamisen tason opintojen päättyessä.

Taide- ja taitoaineiden oppimäärät muodostuvat oppiaineen vähimmäistuntimäärästä ja mahdollisista taide- ja taitoaineiden valinnaisista tunneista. Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit arvioidaan osana yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden oppimääriä, eikä niistä anneta erillistä päättöarvosanaa. Päättöarviointi kussakin taide- ja taitoaineessa tehdään siinä vaiheessa, kun oppiaineen koko oppimäärä on opiskeltu. Taide- ja taitoaineiden päättöarvosanoja muodostettaessa käytetään näihin oppiaineisiin määriteltyjä valtakunnallisia päättöarvioinnin kriteereitä.

Päättöarvioinnissa ne muut valinnaiset aineet, jotka ovat laajuudeltaan kaksi vuosiviikkotuntia tai enemmän, arvioidaan numeroilla ja sitä suppeammat kurssit hyväksytty/hylätty arvioinnilla. Hyväksytystä kurssista oppilas saa todistukseen merkinnän H (Hyväksytty) ja hylätystä merkinnän Hyl. Oppiaineita syventävät valinnaiskurssit voivat vaikuttaa kyseisten oppiaineiden päättöarvosanaan, mikäli oppilaan osaaminen kurssin aikana on ollut korkeampaa kuin muutoin.

Syventävät opinnot eivät vaikuta päättöarvioinnin kriteereihin, vaan oppilaan osaamista arvioidaan suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin ja osaamisen tason määrittämisessä käytetään päättöarvioinnin kriteerejä.

Uskonnon syventävät kurssit (kristillinen maailmankuva osa 1, kristillinen maailmankuva osa 2, kristillinen etiikka) ovat erillisiä lyhytvalinnaiskursseja, jotka arvioidaan sanallisesti (H/Hyl). Syventävän uskonnon kurssit voivat vaikuttaa korottavasti yhteisen uskonto/elämänkatsomus -oppiaineen päättöarvosanaan.

Päättötodistus on valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden mukainen. Päättötodistuksen yksityiskohdat selviävät todistuspohjasta, joka on liitteenä.)

ePerusteet