Historia

Opetussuunnitelman perusteet

Historian opetuksessa oppimisen arviointi on oppilasta ohjaavaa ja kannustavaa. Palautteella pyritään rohkaisemaan oppilasta tutkimaan erilaisia historiallisia lähteitä ja tekemään niistä omia tulkintojaan. Arvioinnissa otetaan huomioon monimuotoiset kirjalliset ja suullisen tuottamisen tavat sekä muun tekemisen ja ilmaisumuotojen kautta osoitettu osaaminen. Sisältöjen muistamisen sijasta arvioinnissa kiinnitetään erityisesti huomiota tiedon soveltamiseen ja historiallisen ajattelun kehittymiseen.

Historian sanallista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja arvioi oppilaan osaamista suhteessa paikallisessa opetussuunnitelmassa vuosiluokittain 3–6 kohdennettuihin tavoitteisiin. Lukuvuosiarviointi 6. luokalla perustuu paikallisessa opetussuunnitelmassa kyseiselle vuosiluokalle kohdennettuihin oppiaineen opetuksen tavoitteisiin.

Määritellessään osaamisen tasoa 6. vuosiluokan lukuvuositodistusta varten opettaja käyttää historian valtakunnallisia arviointikriteereitä. Oppilas on saavuttanut historian tavoitteet arvosanan 5, 7, 8 tai 9 mukaisesti, kun oppilaan osaaminen vastaa pääosin kyseisen arvosanan kriteereissä kuvattua osaamisen tasoa. Arvosanojen 4, 6 ja 10 mukaisen osaamisen kokonaisarviointi muodostetaan historian tavoitteiden pohjalta ja suhteessa edellä mainittuihin lukuvuosiarvioinnin kriteereihin. Paremman osaamisen tason saavuttaminen jonkin tavoitteen osalta voi kompensoida hylätyn tai heikomman suoriutumisen jonkin muun tavoitteen osalta. Työskentelyn arviointi sisältyy historian lukuvuosiarviointiin ja siitä muodostettavaan arvosanaan.

Opintojen edistymisen kannalta keskeistä on tutkimisen, toimimisen ja menneisyyteen eläytymisen ohella ankkuroituminen kulttuuriympäristöön, aikaperspektiivin hahmottaminen sekä ihmisen toimijuuden ja historian merkityksen oivaltaminen ihmiskunnan ja oman elämän kannalta nyt ja tulevaisuudessa.

Tavoitteet

Tavoite	Arvioinnin kohde	Arviointikriteerit vuosiluokkakokonaisuuden päätteeksi
Merkitys, arvot ja asenteet
T1 ohjata oppilasta kiinnostumaan historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena Paikallinen tarkennus Pyritään herättämään oppilaan kiinnostus menneisyyttä ja sitä koskevaa tietoa kohtaan käyttämällä monipuolisia työskentelytapoja ja liittämällä historiallisuus oppilaan omaan menneisyyteen. Pyritään vahvistamaan oppilaan halua käyttää historiatietoa taitavasti ja kriittisesti identiteetin ja maailmankuvan rakentamisen osana. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas kiinnostuu historiasta tiedonalana ja senmerkityksestä identiteetille.
Tiedon hankkiminen menneisyydestä
T2 johdattaa oppilasta tunnistamaan erilaisia historian lähteitä Paikallinen tarkennus Ohjataan oppilasta hankkimaan historiallista tietoa ja arvioimaan tiedon luotettavuutta ja suhteellisuutta. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas tunnistaa erilaisia historian lähteitä.	Historian tietolähteiden tunnistaminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas antaa esimerkkejä, miten alkuperäislähteet eroavat toisen käden lähteistä opiskeltavilla aikakausilla. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas antaa esimerkin, miten alkuperäislähde eroaa toisen käden lähteestä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas antaa esimerkkejä historian alkuperäislähteistä opiskeltavilta aikakausilta. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa joitakin historian lähteitä.
T3 ohjata oppilasta havaitsemaan historiatiedon tulkinnallisuuden Paikallinen tarkennus Ohjataan oppilasta hankkimaan historiallista tietoa arvioiden tiedon luotettavuutta, suhteellisuutta ja tieteellisyyttä. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas havaitsee historiatiedon tulkinnallisuuden.	Historiatiedon tulkinnallisuuden havaitseminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas antaa esimerkkejä samaan tapahtumaan tai ilmiöön liittyvistä erilaisista tulkinnoista. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas tunnistaa, että samasta tapahtumasta tai ilmiöstä voi olla erilaisia tulkintoja. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas antaa esimerkkejä historian faktoista ja tulkinnoista. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas antaa esimerkkejä historian faktoista.
Historian ilmiöiden ymmärtäminen
T4 auttaa oppilasta ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä käyttämään niihin liittyviä historiallisia käsitteitä Paikallinen tarkennus Vahvistetaan oppilaan kykyä ymmärtää asioiden ajallista yhteyttä ja aikajärjestystä sekä muutosten suuruutta ja nopeutta. Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas ymmärtää tapoja jakaa historia aikakausiin ja niihin liittyviä käsitteitä.	Kronologian ymmärrys	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas kuvailee asioita, joiden perusteella tehdään historiallisia aikakausijakoja. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas käyttää keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja sekä antaa esimerkkejä eri aikakausien yhteiskunnille ominaisista piirteistä. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas nimeää keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja ja sijoittaa eri aikakausien tapahtumia aikajärjestykseen. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa keskeisiä historiaan liittyviä ajan jäsentämismuotoja (vanha aika, keskiaika, uusi aika; esihistoria, historia; eaa, jaa).
T6 johdattaa oppilasta hahmottamaan erilaisia syitä ja seurauksia historian tapahtumille ja ilmiöille Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas tunnistaa historiallisille tapahtumille ja ilmiöille syitä ja seurauksia.	Syy- ja seuraussuhteiden hahmottaminen historiassa	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas tunnistaa erilaisia syitä (suoria ja epäsuoria) ja seurauksia (lyhyt- ja pitkäkestoisia) menneisyydessä tapahtuneille asioille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas tunnistaa syitä ja seurauksia menneisyydessä tapahtuneille asioille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas tunnistaa yksittäisen syyn ja siitä johtuvan seurauksen menneisyydessä tapahtuneille asioille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa yksittäisen syyn tai seurauksen menneisyydessä tapahtuneelle asialle.
T7 auttaa oppilasta tunnistamaan muutoksia oman perheen tai yhteisön historiassa sekä ymmärtämään, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille Oppilaan oppimisen tavoite Oppilas tunnistaa muutoksia ja niiden merkityksiä eri ihmisille ja ymmärtää, miten samat muutokset ovat voineet tarkoittaa eri asioita eri ihmisille.	Muutoksen hahmottaminen	Osaamisen kuvaus arvosanalle 9 Oppilas antaa esimerkkejä tilanteista, joissa eri ihmisille tai ihmisryhmille muutos ei ole sama asia kuin edistys. Osaamisen kuvaus arvosanalle 8 Oppilas kuvailee esimerkkien avulla, miten muutos ei ole merkinnyt samaa eri ihmisryhmille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 7 Oppilas tunnistaa muutoksia menneisyydessä ja antaa esimerkin muutoksen merkityksestä eri ihmisille. Osaamisen kuvaus arvosanalle 5 Oppilas tunnistaa asioita, jotka ovat muuttuneet.

Sisällöt

S1 Esihistoriallinen aika ja sivilisaation synty

Opetussuunnitelman perusteet

Perehdytään ihmisen elämiseen pienissä populaatioissa ja metsästyskulttuuriin sekä maanviljelykulttuurin murrokseen ja sivilisaation syntyyn.

Paikallinen opetussuunnitelma

Tutustutaan aikakauden käsitteeseen ja siihen, millaisiin pääaikakausiin mennyt aika historiallisesti jaetaan. Perehdytään siihen, miten näistä aikakausista on saatu ja edelleen saadaan tietoa. Kiinnitetään huomiota esihistoriallisen ja historiallisen ajan murroskohtaan niin varhaisten korkeakulttuurien kuin Suomen historiassa.

Paneudutaan maanviljelykulttuurin muotoutumiseen, sen mukanaan tuomiin muutoksiin ihmisten elämäntavoissa, kaupunkien syntyyn ja korkeakulttuurien kehittymiseen. Tutustutaan Kaksoisvirranmaan ja Egyptin varhaisiin korkeakulttuureihin ja niiden tärkeimpiin keksintöihin. Perehdytään kivi-, pronssi- ja rautakauteen Suomessa, niiden esineistöön ja elämisen tapoihin. Huomioidaan, miten Suomen kivi-, pronssi- ja rautakausi korreloivat sekä ajallisesti että tunnusomaisilta piirteiltään varhaisten korkeakulttuurien kanssa.

S2 Vanha aika ja antiikin perintö

Opetussuunnitelman perusteet

Paneudutaan demokratian orastukseen Kreikassa ja roomalaiseen yhteiskuntaan. Aikakautta tarkastellaan lisäksi Pohjolan asuttamisen näkökulmasta.

Paikallinen opetussuunnitelma

Perehdytään antiikin aikakauteen antiikin Kreikan kautta ja tuntijaon määrittelemän ajan puitteissa myös antiikin Rooman kautta. Tutustutaan antiikin Kreikan kulttuuriin, tieteeseen ja taiteeseen. Perehdytään demokratian käsitteeseen ja sen syntyyn antiikin Kreikassa. Tutustutaan hellenismin syntyyn Aleksanteri Suuren valloitusten seurauksena. Antiikin Rooman historiaa käsiteltäessä tutustutaan Rooman imperiumin syntyyn, kukoistukseen, kulttuuriin sekä sen tuhoon johtaneisiin syihin. Huomioidaan sekä antiikin Kreikan että antiikin Rooman kulttuurinen perintö ja vaikutukset länsimaisessa nyky-yhteiskunnassa.

S3 Keskiaika

Opetussuunnitelman perusteet

Perehdytään keskiaikaiseen maailmankuvaan sekä idän ja lännen kulttuurisiin yhtäläisyyksiin ja eroavaisuuksiin ja niiden vaikutuksiin eri ihmisryhmille. Käsitellään Suomen siirtyminen historialliseen aikaan ja Ruotsin yhteyteen.

S4 Uuden ajan murrosvaihe

Opetussuunnitelman perusteet

Tutustutaan tieteessä, taiteessa ja ihmisten uskomuksissa tapahtuneisiin muutoksiin.

S5 Suomi osana Ruotsia

Opetussuunnitelman perusteet

Tarkastellaan kehitystä Suomessa 1600–1700-luvuilla

ePerusteet